FI95855B - Elektroninen pelikone ja elektroninen pelilaitteisto - Google Patents

Description

1 95855

Elektroninen pelikone ia elektroninen pelilaitteisto 5 Tekniikan ala Tämän keksinnön kohteena on elektroninen pelikone ja peli-laitteisto. Tarkemmin määriteltynä tämän keksinnön kohteena on muistikasettia käyttävä pelikone, jolloin muistikasetti yhdistää muistin peliä varten.

10

Tekniikan taso

Esimerkiksi lukumuistikasetti (ROM-kasetti), jolla on yleinen tai tavallinen muoto ja rakenne, on esitetty U.S. patenttijulkaisussa 4,149,027.

15 Myöskin pelikone, jossa lukumuistikasetti syötetään peli koneen pääyksikköön niin kutsutulla etusyötöllä, on esitetty U.S.-patenttijulkaisussa 4,095,791.

Mitään mekanismia tai rakennetta, joka estää n.k. käännetyn sisäänpiston ja sallii ainoastaan autenttisen kasetin 20 käytön, ei ole esitetty kummassakaan edellä mainitussa patenttijulkaisussa .

Käännetyn sisäänpiston estämiseksi yleensä on aikaisemmin tunnettua asentaa kasetin liitin siirrettynä kasetin aukon keskustasta.

25 Siinä tapauksessa, jossa liitin on siirretty keskustasta aukon pituussuuntaan, tarvitaan ylimääräinen pituus pituussuunnassa ja siten syntyy kasetin rajoitetun pienennyksen ongelma. Myöskin siinä tapauksessa, jossa liitin on siirretty keskustasta paksuutensa suuntaan, painetun piirin levyä on 30 siirretty sivuun ylös- ja alaspäin kasetin paksuuden suunnassa ja sen vuoksi elektroniikkakomponentit voidaan asentaa ainoastaan painetun piirin levyn toiselle pinnalle, joten * syntyy painetun piirin levyn integraatioastetta rajoittava ongelma.

35 T— 2 95855

Keksinnön yhteenveto

Sen vuoksi tämän keksinnön päätarkoituksena on aikaansaada pelikone, joka käyttää kasettia, jolla on uusi muoto sekä 5 rakenne ja estää käännetyn sisäänpiston ja sallii käytettä väksi ainoastaan autenttisen kasetin.

Keksinnön mukaisen pelikoneen ja laitteiston tunnusmerkit on esitetty patenttivaatimuksissa 1 ja 5.

Kun kasetti säännönmukaisesti pistetään sisään sen takalo pinnan ollessa ylöspäin, kotelon takapintaan muodostettu suipennettu osa pistetään helposti sisään. Toisaalta mitään suipennettua osa tai reunaosaa ei ole muodostettu kotelon pintaan ja sen vuoksi, jos kotelo pistetään sisään sen takapinnan ollessa ylöspäin, s.o. yläpinta alaspäin, sen pinnan is reunaosa estää kasetin sisäänpanemisen. Lisäksi tietojenkäsittely laite, joka on asennettu painetun piirin levyn päälle, määrittää, onko kasetti autenttinen vai väärennetty.

Tämän keksinnön mukaan kasetin käännetty sisäänpano on estetty luotettavasti suipennetulla osalla, joka on muodos-20 tettu kotelon takapinnan toiseen sivupäähän siirtämättä kasetin liitintä keskustasta, kuten se on siirretty tavallisissa tapauksissa. Siten tämän keksinnön mukaan kasetti voidaan tehdä kapeammaksi ja myöskin kasetin käännetty sisäänpano voidaan estää tehokkaasti vähentämättä rakennetun 25 painetun piirin levyn integraatioastetta. Tämän keksinnön . mukaan myöskin tietojenkäsittelylaite, joka suorittaa tieto- jen käsittelyn määrittämistä varten, onko kasetti autenttinen vai ei ja sen vuoksi on saatavissa kasetti, joka voi erota pelikoneeseen sovitettavista muista kaseteista. Lisäksi 30 määritys, Lisäksi määritys, onko kasetti voidaan tehdä peli koneeseen sovitettavista muista kaseteista. Lisäksi määritys, .. onko kasetti autenttinen vai väärennetty, voidaan tehdä pelikoneen ja kasetin yhteistoiminnallisilla vaikutuksilla ja minkä tahansa sopimattoman kasetin käyttö voidaan sulkea 35 pois.

Näin tämän keksinnön mukaan voidaan käyttää ainoastaan autenttista kasettia ja siten pelin tiedotuksen kehittävien laitteiden ohjelmien (ohjelmiston) jäljentäminen tai väären- 3 - 95855 täminen voidaan estää luotettavasti ja ohjelmiston suojaus suoritetaan hyvin täydellisesti.

Tämän keksinnön nämä ja muut tarkoitukset, piirteet, näkökohdat ja edut käyvät selville tämän keksinnön sovellu-5 tusmuotojen seuraavasta yksityiskohtaisesta kuvauksesta, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin.

Piirustusten lvhyt selostus

Kuvio IA on päältä nähtynä tämän keksinnön erään sovelluit? tusmuodon mukaisen pelikonetta varten tarkoitetun kasetin perspektiivinen kuva.

Kuvio IB on saman kasetin perspektiivinen kuva, nähtynä takapinnan puolelta.

Kuvio 2 on kuvion 1 mukaisen sovellutusmuodon osiinsa is hajotettu perspektiivinen kuva.

Kuvio 3 on perspektiivinen kuva, esittäen erästä esimerkkiä pelikoneen pääyksiköstä, jota voidaan käyttää tämän keksinnön mukaista kasettia varten.

Kuvio 4 on perspektiivinen kuva, esittäen pelikoneen 20 pääyksikön etusyöttölaitetta.

Kuvio 5 esittää päältä nähtynä etusyöttölaitetta.

Kuvio 6 esittää edestä nähtynä etusyöttölaitetta.

Kuvio 7 on havainnollistava poikkileikkauskuva, otettuna viivaa VII-VII pitkin kuviosta 5.

25 Kuvio 8 on havainnollistava kuva, esittäen lukkomekanis- mia.

Kuvio 9 on valaiseva poikkileikkauskuva, esittäen reuna-liitintä.

Kuvio 10 on lohkokaavio, esittäen koko järjestelmän kojo koonpanoa, johon kuuluvat kasetti ja pelikoneen pääyksikkö.

Kuvio 11 on lohkokaavio, esittäen avainmikrokompressorin .. virtapiirin kokoonpanoa.

** Kuvio 12 on ajastustaulukko, esittäen toimintaa kuviossa 11.

35 Kuvio 13 on vuokaavio, esittäen kuvioissa 10 ja 11 esite tyn sovellutusmuodon toimintoja.

Kuvio 14 esittää perspektiivisesti osiinsa hajotettua keksinnön toista sovellutusmuotoa takapinnan puolelta nähtynä.

4 95855

Eräiden edullisten sovellutusmuotoien kuvaus

Kuvio IA esittää perspektiivisesti kasettia nähtynä sen pinnan puolelta ja kuvio IB esittää perspektiivisesti kasettia sen takapinnan puolelta nähtynä. Kasetti 10 käsittää 5 kotelon 12, jossa on alapuolisko 14 ja yläpuolisko 16. Kote lon 12 sisäänpistosuunnan puoleiseen päähän on tehty suorakulmainen aukko 18 ja koteloon 12 sovitetun painetun piirin levyn pää 20a on esillä tässä aukossa 18.

Kasetti 10 pistetään ja syötetään pelikoneen pääyksikköön 10 42, kuten on esitetty jälempänä (kuvio 3), nuolella kuviossa IA esitetyssä suunnassa yläpuoliskon 16 ollessa ylöspäin. Tällöin sisäänpistosuunnassa kotelon 12 pään läheisyyteen, sen molempiin sivuihin on muodostettu porrastetut osat 22. Kotelo 12 on tehty sillä tavalla, että sisäänpistosuunnassa 15 pääosan leveys on tehty kapeammaksi ja takana oleva osa leveämmäksi näillä porrastetuilla osilla 22. Näiden porrastettujen osien muoto on samanlainen kuin on esitetty esimerkiksi "kaulaosana 25" U.S.-patentin 4 500 879 kuviossa 1. Kuitenkin tässä sovellutusmuodossa nk. etusyöttömekanismi, 20 jolla koko kasetti 10 pistetään pelikoneen pääyksikköön 42 (kuvio 3) ja siis eri lailla kuin U.S.-patentin mukaisessa pelikoneen pääyksikössä, nämä porrastetut osat 22 eivät määritä kasetin osaa olemaan esillä pääyksikön yli, vaan toimivat pysäyttiminä kasetin 10, s.o. kotelon 12 sisäänpis-25 tomäärän asettamiseksi muuttumattomaan arvoon.

Kotelon 12 yläpuoliskon 16 takapäähän sisäänpistosuunnassa ·’ on tehty kovera osa 24 ja alapuoliskon 14 vastaavaan kohtaan on tehty kovera osa 26. Nämä koverat osat 24 ja 26 toimivat tartuinosina otettaessa kasetti 10 pois pelikoneen pääyksi-30 köstä 42 (kuvio 3). Tätä tarkoitusta varten nämä koverat osat 24 ja 26 on tehty kooltaan kyllin suuriksi puristettavaksi ihmisen sormilla.

Alapuoliskon 14 kovera osa 26 toimii myöskin minkä tahansa muun kuin ennalta määrätyn kasetin pelikoneen pääyk-35 sikköön tavallisen syötön estämiseksi. Tarkemmin määriteltynä alapuoliskon 16 kovera osa 26 sallii ainoastaan erikoisesti muotoillun kasetin syötön, jossa kasetissa tietyn syvyinen kovera osa on tehty koveran osan 26 kohdalle ja ehkäisee minkä tahansa sellaisen kasetin syötön, jolla on muu muoto li 5 95855 kuin yhteistoiminnassa kuvion 6 mukaisen lieriömäisen ul-koneman 144 kanssa, kuten esitetään jälempänä. Samalla tässä esimerkissä toimimiseksi myöskin puristusosana kovera osa 26 on muodostettu siten, että sen ala on huomattavasti suurempi 5 kuin lieriömäisen ulkoneman 144 pää, mutta kovera osa 24 voi olla tehty kapeaksi lovetuksi osaksi tai .läpi meneväksi reiäksi, joka juuri sallii tämän ulkoneman 144 sijoituksen. Tässä tapauksessa se, onko kasetti sovitettavissa vai ei voidaan erotella paikan tai muodon yhteydellä lieriömäisen 10 ulkoneman 144 ja lovetun osan tai läpi menevän reiän välillä.

Kuten hyvin käy selville kuviosta IB, suippenevat osat 28, joilla on tietty kaltevuus, on muodostettu alapuoliskon 14 alapinnan molempiin sivupäihin. Nämä suippenevat osat 28 on tehty nk. käännetyn sisäänpiston estämiseksi, niin ettei is kasettia 10 voida pistää sisään yläpuoli alaspäin. Tällöin reunaosat, joiden muoto eroaa suippenevista osista, on muodostettu yläpuoliskon 16 yläpinnan molempiin sivupäihin. Kuitenkin reunaosana voidaan pitää suipennettua osaa, jolla on erilainen kaltevuus kuin suipennetulla osalla 28, reuna-20 osaa, joka on pyöristetty säteellä R, joka on pienempi kuin suipennettu osa 28 tai yksinkertaista kulmaosaa. Samalla tämä suipennettu osa 28 ja sitä vastaava reunaosa voi olla muodostettu ainoastaan kotelon toisen sivun päähän leveyden suunnassa.

25 Viitaten kuvioon 2 kotelon 12 sisäosaan, jonka muodostavat alapuolisko 14 ja yläpuolisko 16, sovitetaan painetun piirin ’ levy 20 ennalta määrätyllä välillä, joka pidetään välikkeellä 42 ja tämän painetun piirin levyn 20 pääosa 20a pistetään kotelon 12 aukkoon 18. Tänä aikana painetun piirin levyn 20 30 pääosan 20a kärki asetetaan sisäänpäin kotelon 12 aukon 18 päätepinnasta tämän kärjen vahingoittumisen estämiseksi.

.. Pääosan 20a päälle on asennettu leveyden suunnassa jaettuna “ useita kytkentäelektrodeja 30, 30, jotka on yhdistetty luku- muisteihin 32, 34, mikroprosessoriin 36 ja sen tapaiseen, 35 jotka on asennettu painetun piirin levyn 20 päälle sen leveyssuunnassa välin päähän toisistaan. Painetun piirin levy 20 on kiinnitetty ruuveilla siihen tehtyjen reikien 38 ja alapuoliskoon 14 tehtyjen reikien 40 välityksellä.

95855 _____ τ 6 Tässä sovellutusmuodossa lukumuisti (ROM) 32 toimi ohjelmoitavana lukumuistina (PRC-ROM) ohjelman tallentamiseksi peliä varten ja lukumuisti (ROM) 34 toimii merkkilukumuistina tunnusmerkin tai tietojen kehittämiseksi peliä varten. Mikro-5 prosessori 36 toimii tietojenkäsittelylaitteena tietojenkäsittelyn aikaansaamiseksi sen määrittämiseksi, onko vai ei pelikoneen pääyksikkö 42, johon pääyksikköön kasetti 10 syötetään sen laatuinen, jota on lupa käyttää. Siten sen määritys onko kasetti autenttinen vai ei suoritetaan mikroko prosessorin 36 ja pelikoneen pääyksikön 42 mikroprosessorin 202 yhteistoiminnoilla.

Tällainen kasetti 10 pistetään pelikoneen pääyksikköön 42, kuten on esitetty kuviossa 3. Tämä pääyksikkö 42 käsittää kotelon 44 ja kansi 46 on kannatettu tavalla, joka käsittää 15 avauksen tai sulkemisen tämän kotelon 44 yläpinnan etupää-osassa. Silloin koteloon 44 on sijoitettu etusyöttölaite 62, jota yksityiskohtaisesti kuvataan jälempänä, viitaten kuvioihin 4-7.

Kotelon 44 etupintaan on sovitettu pistokkeet 48 ja 50 20 sekä pelaajan peliä varten käyttämät ohjauskytkimet 194a ja 194b (kuvio 10) on kytketty näiden painikkeiden 48 ja 50 välityksellä. Kotelon 44 alempaan etupintaan on asennettu käyttökytkin 52, palautuskytkin 56 ja valodiodi 54 sen ilmaisemiseksi, milloin virta on kytketty käyttökytkimellä 52.

25 Lisäksi kotelon 44 oikeanpuoliseen sivupintaan on asennettu ulkopuolinen liitäntänapa 58 äänimerkkiä varten ja ulkopuolinen liitäntänapa 60 kuvausmerkkiä varten, jotka on tarkoitettu merkkien antamiseksi kuvan näyttölaitteeseen, esimerkiksi katodisädeputkeen (CRT) (kuvio 10) pääyksiköstä 42.

30 Etusyöttölaite 62 käsittää kehyksen 66, joka on kiinnitet ty ruuveilla välikkeiden 64 välityksellä koteloon 44 (kuvio 3) , kuten on esitetty kuviossa 7. Kuvion 4 mukaan tässä ·* kehyksessä 66 on etuseinä 68, joka on muodostettu sen etu osaan sekä sivuseinät 70 ja 72, jotka on muodostettu sen 35 molemmille sivuille sekä yhdistetty liitäntäosiin 74 ja 76 kehyksen päätyosissa syvyyden suunnassa. Näiden liitäntäosien 72 ja 74 väliin on muodostettu pieni aukko 80, niin että reunaliittimen 78 aukko 170 voi liittyä siihen.

7 95855

Sivuseinien 70 ja 72 pääteosien läheisyyteen kasetin 10 sovitussuuntaan on muodostettu L-muotoisesti porrastetut osat 82 ja 84. Sivuseinien 70 ja 72 ulkopintoihin on muodostettu myöskin reunaosat 86 ja 88, joihin on tehty asennusreiät 5 tämän kehyksen 66 kiinnittämiseksi koteloon 44.

Sivupintoihin, suunnilleen sivuseinien 70 ja 72 keskiosaan kasetin sovitussuunnassa on tehty lieriömäiset jousikengät 90 ja 92, kuten käy selville kuvioista 5 ja 6. Näiden jousiken-kien 90 ja 92 etupuolelle, s. o. sovitussuunnassa niiden 10 taakse sivuseinien 70 ja 72 sisäpintoihin on tehty kytkentä-urat 96 ja 98 (kuvio 5) altaan 94 kääntöalueen (kuvio 7) määrittämiseksi, kuten jälempänä kuvataan. Nämä kytkentäurat 96 ja 98 on tehty ulottumaan sivuseinien 70 ja 72 alapäistä suunnilleen sivuseinien suunnilleen kaksikolmasosan kor-is keudella oleviin kohtiin. Silloin sivuseinien 70 ja 72 porrastettujen osien 82 ja 84 läheisyyteen on tehty vastaavasti akselireiät 100 altaan 94 kääntyvästi kannattamiseksi ja urat 102, jotka ulottuvat sivuseinien 70 ja 72 yläpääosista näihin akselireikiin 100, on tehty näihin kohtiin.

20 Allas 94 sisäänpistetyn kasetin pidättämiseksi on kanna tettu kehyksessä 66 kääntyvästi akselireikiin 100 sovitetun akselin välityksellä. Tämä allas 94 käsittää pohjalevyn 104 ja tämän molemmille sivuille muodostetut sivuseinät 106 ja 108. Pohjalevyn 104 ja sivuseinien 106 sekä 108 muodostamiin 25 liitoskulmaosiin on muodostettu poikkileikkaukseltaan kol miomaiset ulkonevat tangot 110 ja 112. Näiden ulkonevien tankojen 110 ja 112 kaltevuus pohjalevyyn 104 nähden vastaa edellä esitetyn kasetin 10 (kuvio IB) suippenevien osien 28 kaltevuutta. Siten näiden ulkonevien tankojen 110 ja 112 30 pinnat toimivat kosketuspintoina suippenevien osien 28 kans sa. Tämä merkitsee sitä, että kasetin 10 käännetty sisäänpano on estetty suippenevien osien 28 ja ulkonevien tankojen 110 ja 112 vaikutuksesta.

Altaan 94 pohjalevyn 104 yläpinnalle ulkonevat tangot 114 35 ja 116, joilla on suorakulmainen tai ympyrän kaaren muotoinen poikkileikkaus, on sijoitettu sivupääteosien läheisyyteen ulottumaan kasetin 10 sisäänpistosuuntaan. Nämä ulkonevat tangot 114 ja 116 estävät altaaseen 94 pistetyn kasetin 10 takapinnan, s.o. alapuoliskon 14 pinnan tulemasta pintakoske- β 95855 tukseen pohjalevyn 104 kanssa, siten toimien kosketusvastuk-sen pienentämiseksi. Nämä ulkonevat tangot 114 ja 116 toimivat myöskin pohjalevyn 104 vahvistuseliminä. Tarkemmin määriteltynä, vaikka tapahtuisi jonkin verran pohjalevyn 104 5 käyristymistä sisäänpistosuunnassa, väli kasetin 10 sisään- pistämiseksi voi olla turvattu kylliksi näiden ulkonevien tankojen 114 ja 116 vaikutuksesta.

Porrastetut osat 118 ja 120, jotka vastaavat kehyksen 66 porrastettuja osia 82 ja 84, on tehty sivuseinien 106 ja 108 io pääteosiin sisäänpiston suunnassa. Nämä porrastetut osat 118 ja 120 ovat kosketuksessa kasetin 10 porrastettujen osien 22 kanssa, toimien kasetin 10 sisäänpiston määrän määrittämiseksi vakioarvoon.

Kuten hyvin käy selville kuvioista 4 ja 5, ulkonevat osat 15 122, 124, 126 ja 128, jotka työntyvät esiin sisäänpäin, on tehty altaan 94 sivuseinien 106 ja 108 yläpäihin. Näiden ulkonevien osien 122-128 alapääpintojen ja ulkonevien tankojen 114 ja 116 yläpääpintojen välinen väli on valittu yhtä suureksi tai vähän suuremmaksi kuin kasetin 10 kotelon 12 20 paksuus. Siten kasetti 10 pistetään sisään ulkonevien tankojen 114 ja 116 sekä ulkonevien osien 112-128 väliin. Silloin ulkonevat osat 122-128 estävät kasetin 10 menemisen ylöspäin, kun allas 94 käännetään alaspäin suunnattuun tilaan ja kun kasetti 10 pistetään sisään, kuten kuvataan jälempänä.

25 Vahvistuslevy 130, joka on metallia tai sen tapaista, on asennettu kasetin 10 sisäänpistosuunnassa takapääsivulla ·· olevan kahden ulkonevan osan 122 ja 124 päälle. Tämä vahvis tuslevy 130 estää pohjalevyn 104 käyristymisen ja toimii myöskin kasetin 10 sisäänpiston keskeyttämiseksi tilaan, 30 jossa allasta 94 painetaan alaspäin.

Lisäksi vahvistuslevy 130 koostuu johtavasta aineksesta ja toimii myöskin välineenä sähköisen pommituksen estämiseksi *\ purkausvarausten vaikutuksesta, jotka ovat varautuneet kote loon 12 kasettia 10 sisäänpistettäessä, kun tämä vahvistusle-35 vy 130 on kytketty sähköisesti kehykseen 66. Tarkemmin määriteltynä, kun kasetti 10 pistetään altaaseen 94, kotelon 12 yläpuoliskon 16 pinta saatetaan kosketukseen vahvistuslevyn 130 kanssa. Silloin kotelon 12 varaukset purkautuvat kehyksen 66 sähköiseen potentiaaliin, s.o. maan potentiaaliin vahvis- 9 95855 tuslevyn 130 välityksellä. Siten sähköinen pommitus estetään elektronisiin komponentteihin 32, 34, 36 ja sen tapaisiin, jotka on asennettu kotelon painetun piirin levyn 20 päälle, jolloin nämä elektroniset komponentit 32, 34, 36 ja sen 5 tapaiset on suojattu tehokkaasti sähköstaattiselta sähköltä.

Altaan 94 sivuseinien 106 ja 108 yläpääosiin on muodostettu jousien vastekappaleet 132 ja 134 ulospäin ulkonevalla tavalla jousikenkien 90 ja 92 kohdalle, jotka on asennettu kehyksen 66 sivuseiniin. Kierrejouset 136 on pidetty jousien 10 vastekappaleiden 132 ja 134 sekä vastaavasti jousikenkien 90 ja 92 välissä. Allas 94 on kannatettu akselilla (ei esitetty) , joka kulkee akselireikien 100 läpi, tämän akselin ympäri kääntyvällä tavalla ja sen vuoksi allas 94 on kimmoisesti pakotettu ylöspäin näillä kierrejousilla 136. Silloin kytken-15 täulkonemat 138 (kuvio 7) on muodostettu, altaan 94 jousilla 136 ylöspäin kääntämisen ylärajan määrittämiseksi, sivuseinien 106 ja 108 ulkopinnoille, niiden sijaitessa kytkentä-uriin 96 ja 98 päin.

Pohjalevyn 104 takapäähän altaan 94 syvyyden suunnassa 20 kasettia sisäänpistettäessä on muodostettu porrastettu osa 140 ja tähän porrastettuun osaan 140 on tehty läpimenevä reikä 146. Kehyksen 66 etuseinän 68 sisäpuolelle, läpimenevän reiän 146 alapuolelle on tehty kiinnityslevy 142, jonka päälle on tehty pystysuora lieriömäinen ulkonema 144. Tämän 25 lieriömäisen ulkoneman 144 ulkoläpimitta on valittu vähän pienemmäksi kuin läpimenevän reiän 146 sisäläpimitta ja sen korkeus ulottuu pohjalevyn 104 yläpinnan yli määrän, joka on ekvivalenttinen alapuoliskon 14 koveran osan 26 syvyyden kanssa (kuvio IB). Lisäksi tämä lieriömäinen ulkonema 144 on 30 sijoitettu koveraan osaan, kun kasetti 10 on pistetty altaa seen 94 ja siten sallii altaan 94 alaspäin kääntämisen siksi, kunnes koveran osan 26 kovera pinta koskettaa lieriömäisen ulkoneman 144 yläpäätä. Siten kasetin 10 säännönmukainen syöttö on tehty mahdolliseksi.

35 Jos mikä tahansa kasetti, johon ei ole tehty koveraa osaa, pistetään sisään, lieriömäisen ulkoneman 144 yläpää joutuu välittömään kosketukseen kasetin takapinnan kanssa, joten altaan 94 alaspäin kääntäminen on ehkäisty. Tällä tavalla lieriömäinen ulkonema 144 estää minkä tahansa muun kasetin 10 95855 syötön kuin sellaisen kasetin, jolla on ennalta määrätty muoto yhteistoiminnassa alapuoliskon 14 koveran osan 26 kanssa.

Lisäksi lukkomekanismi 148 on asennettu yhteyteen kehyksen 5 66 etuseinän 68 ja altaan 94 pohjalevyn 104 porrastetun osan 140 kanssa. Kuten kuviossa 7 on esitetty, tämä lukkomekanismi 148 käsittää lukitusta varten avainmekanismin 150, joka on järjestetty etuseinän 68 viereen ja on ekvivalenttinen avaimen kanssa sekä nokkamekanismin 152, joka on järjestetty ίο porrastetun osan 140 alapuolelle ja on ekvivalenttinen lukon kanssa. Kuten on esitetty kuviossa 7, avainmekanismi 150 käsittää etuseinän 68 takasivulle muodostetun kytkentäuran 154 ja tähän kytkentäuraan 154 kiinnitetyn lattajousen 156. Tällöin U-muotoinen koukkurintti 158 on pakotettu kimmoisasti 15 nokkamekanismiin 152 lattajousella 156 ja lisäksi pidin 159 kiinnittää koukkurintin 158 yläpään ja kannattaa sen alapään heilahtavalla tavalla.

Kuten on esitetty kuviossa 8, lukitusta varten tarkoitettu nokkamekanismi 152 käsittää sydämen muotoisen kourun 160, 20 joka on vähän laajempi kuin edellä kuvatun koukkurintin 158 paksuus ja on muodostettu sydämen muotoiseksi kokonaisuudessaan, yläosan jossakin määrin poiketessa sen keskiöstä. Kytkentäulkonema 162 on muodostettu saarekeosalla, jota tämä sydämen muotoinen kouru 160 ympäröi ja on muodostettu kouru 25 164, joka ulottuu alaspäin sydämen muotoisen kourun 160 alapäästä. Lisäksi on muodostettu torven muotoinen kouru 166 * kourun 164 alapuolelle.

Kasettia 10 syötettäessä se pistetään altaaseen 94, minkä jälkeen tämä painetaan alaspäin kierrejousien 136 jousivoimaa 30 vastaan (kuvio 4) . Tänä aikana, koska koukkurintin 158 yläpää on kannatettu kiinteästi pitimellä 159, lukitusta varten tarkoitettua nokkamekanismia 152 ohjataan koukkurintin 158 . alapään, torven muotoisen kourun 166 ja kytkentäulkoneman 162 oikealla puolella olevan sydämen muotoisen kourun 160 väli-35 tyksellä. Siten koukkurintin 158 alapää saatetaan kuviossa 8 kohdalla P1 esitettyyn asemaan. Tämä merkitsee sitä, että nokkamekanismi 152 kuvaa geometrisen uran jota on merkitty pistekatkoviivalla kuviossa 8 koukkurintin 158 alapään liikkeen vaikutuksesta sydämen muotoisessa kourussa 160. Siten U 95855 koukkurintin 158 alapää tulee pisteellä Pl esitettyyn asemaan. Sen jälkeen heikentämällä puristusvoimaa alaspäin allasta 94 vastaan, tämä palautetaan ylöspäin kierrejousien 136 (kuvio 4) kimmovoimalla. Sitten koukkurintin 158 alapää 5 tarttuu kytkentäulkoneman 162 yläsivussa olevaan U-muotoiseen koveraan osaan, s.o. kohtaan, joka on esitetty pisteellä P2 kuviossa 8. Siten allas 94 saatetaan lukittuun tilaan. Tässä tilassa allas 94 pitää alaspäin painetun tilan.

Toisaalta, kun kasetti 10 on poistettava, allas 94 paine-10 taan jälleen alaspäin. Sitten sydämen muotoisen kourun 160 piste P3 saavuttaa koukkurintin 158 alapään ja heikentämällä puristusvoimaa alaspäin allasta 94 vasten koukkurintin 158 alapää liikkuu kytkentäulkoneman 162 vasemmalla puolella olevaa sydämen muotoista kourua 160, kourua 164 ja torven 15 muotoista kourua 166 pitkin, ollen saatettu tämän torven muotoisen kourun 166 alapäähän. S.o. koukkurintin 158 alapää liikkuu siten geometrisen uran kuvaamiseksi, kuten on esitetty pistekatkoviivalla kuviossa 8 ja altaan 94 lukittu tila vapautetaan.

20 Kuten edellä on kuvattu, tämän sovellutusmuodon mukainen nokkajärjestelmälukkomekanismi 148 lukitsee ensin altaan 94 kehyksen asemaan painamalla alas altaan ja tämä lukitus vapautetaan toisella painamisella ja sen vuoksi ei tarvitse asentaa lisäulostyöntömekanismia. Siten altaan 94 lukkome-25 kanismin 148 muoto voidaan yksinkertaistaa ja pienentää.

Kuitenkin on tarpeetonta sanoa, että muoto voidaan tehdä sillä tavalla, että tällaisessa lukkomekanismissa on vipu tai sen tapainen ja lukitus tällä vivulla voidaan vapauttaa siihen kytkennässä olevan painonapin (ei esitetty) toiminnal-30 la .

Kuten esitetty kuviossa 4, reunaliittimen 78 aukko 170 on ,· yhteydessä kehyksen 66 kasetin 10 sisäänpiston suunnassa etupäässä olevan aukon 80 kanssa. Tällä reunaliittimellä 78 on U-muotoinen sivupinta ja se käsittää kotelon, joka on 35 edestä nähtynä poikkisuunnassa pitkä. Kotelon 168 etupintaan ylös ja alas on tehty kaksi edellä kuvattua aukkoa 170 ja 172 välin päähän toisistaan. Painetun piirin levy 20 ja painetun piirin levy 182 on sovitettu näihin aukkoihin, vastaavasti 170 ja vast. 172, jotka on kytketty kosketuselektrodeihin.

12 95855

Edelleen yksityiskohtaisesti, kuten on esitetty kuviossa 9, kotelon 168 yläsivun etupää työntyy eteenpäin sen alasivun etupään toiselle puolelle ja siten aukko 170 on sijoitettu eteenpäin aukosta 172. Niin muodoin kasetin 10 painetun 5 piirin levy 20 on pistetty vinosti aukkoon 170. Tämä merkitsee sitä, että kotelon 168 ylemmän vapaan pään 168 kärki on taivutettu vinosti sisäänpäin. Toisaalta kotelon 168 alemman vapaan pään 168b kärki on taivutettu melkein vaakasuoraksi.

Koteloon 168 on sovitettu joukko jousielektrodien 178 ja 10 180 pareja. Reunaliittimen 78 leveyden suuntaan on asennettu useita pareja näitä jousielektrodeja 178 ja 180, jolloin muuttumattomat välit on pidetty niiden välillä. Jousielektrodien 178 ja 180 sijoittamiseksi muuttumattomin välein tällaisella tavalla kotelon 168 sisäpintaan voi olla tehty uria tai 15 väliseiniä. Silloin näiden jousielektrodien 178 ja 180 vas taavat alemmat vapaat päät on taivutettu V-muotoon, ollen muodostettu kosketusosiksi 178b ja 180b, jotka sijaitsevat toisiaan vastapäätä.

Jousielektrodin 178 ylempi vapaa pää on taivutettu V-20 muotoon kosketusosan 178a muodostamiseksi ja jousielektrodin 180 vapaa yläpää on taivutettu ulospäin V-muotoon aukon 170 läheisyydessä ja edelleen kärki on taivutettu taaksepäin V-muotoon, millä on muodostettu kosketusosa 180a. Tämä kosketusosa 180a ja kosketusosa 178a on sijoitettu siirretysti 25 toisiinsa nähden kasetin 10 sisäänpiston suunnassa ja kasetin 10 sisäänpiston suunnassa (vinosti ylhäältä) nähtynä kosketusosien välillä pidetään väli, joka on suunnilleen yhtä suuri tai vähän suurempi kuin painetun piirin levyn 20 paksuus. Silloin pidätysulkonema 184 painetun piirin levyn 20 30 sisäänpistosyvyyden määrittämiseksi on muodostettu kosketusosan 178a alapuolelle. Syynä, miksi kosketusosat 178a ja 180a on sijoitettu välin päähän toisistaan kasetin sisäänpis-. ton suunnassa, on se, että painetun piirin levy 20, s.o.

kasetti 10 pistetään sisään siihen saakka, kunnes kasetin 10 15 painetun piirin levyn 20 kärkiosa 20a (kuvio 2) törmää pysäy-tysulkonemaa 184 vastaan ja sen jälkeen painetun piirin levyn 20 takapää painetaan alaspäin kosketusosan 180a kanssa, joka toimii tukena, asemaan, jossa painetun piirin levy 20 tulee yhdensuuntaiseksi painetun piirin levyn 182 kanssa ja siten

II

13 95855 painetun piirin levy 20 voidaan syöttää helposti. Painetun piirin levyn 20 tämä alaspäin painaminen suoritetaan altaan 94 alaspäin kääntämisellä, kuten edellä on esitetty.

Kun peliä pelataan, käyttäen pelikoneen pääyksikköä 42 5 (kuvio 3), ensin ulkopuolinen napa 58 ääntä varten ja ulko puolinen napa 60 kuvamerkkiä varten kytketään katodisädeput-keen (CRT) 196 (kuvio 10) , joka on samanlainen kuin kotitele-visiossa. Sen jälkeen kansi 46 avataan ja kasetti pistetään altaaseen 94 siten, että alapuolisko 14 tulee alapuolelle 10 (kuvio 7). Tänä aikana kasetin 20 porrastetut osat 22 kytkey tyvät altaan 94 porrastettujen osien 118 ja 120 kanssa ja kasetin 10 sisäänpiston määrä on määrätty. Sitten reunaliit-timen 78 kotelon 168 ylempi aukko 170, s.o. koko vapaa yläpää 168a sopii kasetin 10 kotelon 12 aukkoon 18 (kuvio IA). Kuten is on esitetty kuviossa 9, tässä tilassa kasetin 10 painetun piirin levyllä 20 on ennalta määrätyn kulman kaltevuus, esimerkiksi noin 10° verrattuna tavallisesti syötettävään tilaan, s.o. tila, joka on yhdensuuntainen pelikoneen pääyksikön 42 painetun piirin levyn 182 kanssa ja sen tähden 20 jousielektrodit 178 eivät ole täydellisessä kosketuksessa painetun piirin levyn 20 johtavien kosketuselektrodien 30, 30 kanssa (kuvio 2).

Seuraavaksi kasetti 10, s.o. allas 94 painetaan alaspäin. Tänä aikana, kun kasetti, jolla on ennalta määrätty muoto, 25 s.o. autenttinen kasetti, pistetään sisään, allasta 94 painetaan alaspäin ja lukkomekanismi 148 lukitsee altaan 94, samalla pitäen sen vaakasuorassa asennossa. Siten painetun piirin levyn 20 johtavat kuviot saatetaan puristuskosketuk-seen reunaliittimen 78 ylemmässä aukossa 170 olevien vastaaja vien jousielektrodien 178 kanssa ja ne pannaan sähköisesti kytketyn täydellisen kosketuksen tilaan. Sen jälkeen kansi 46 ·· (kuvio 3) suljetaan ja peli voidaan pelata, käyttäen ohjaus- kytkimiä 194a ja 194b (kuvio 10).

Jos jokin kasetti, johon ei ole muodostettu koveraa osaa 35 26 (kuvio IB), s.o. väärennetty kasetti, pistetään altaaseen 94, tätä ei voida painaa alaspäin, koska lieriömäinen ul-konema 144 (kuvio 6) törmää kasetin takapintaa vastaan.

Viitaten kuvioon 10 pelikoneen pääyksikköön 42 kytketään ohjauskytkimet 194a ja 194b pistokkeiden 48 ja 50 välityksel- 1Λ 95855 14 lä ja katodisädeputki (CRT) 196 kytketään ulkopuolisten liitäntänapojen 58 ja 60 välityksellä (kuvio 3) . Myöskin painetun piirin levy 182, joka on kytketty edellä kuvatun reunaliittimen 78 kosketusosien 178b ja 180b välityksellä, on 5 sovitettu pelikoneen pääyksikköön 42. Pelin mikroprosessori 198 on asennettu painetun piirin levylle 182 ja edellä kuvatut ohjauskytkimet 194a liitännän (I/O) 206 välityksellä.

Lisäksi painetun piirin levyyn 182 on kytketty kuvankäsitte-ly-yksikkö (PPU) 200, mikroprosessori 202 autenttisuuden 10 määrittämiseksi ja ajastinvärähtelijä 204. Kuvankäsittely-yksikkö (PPU) 200 koostuu esimerkiksi integroidusta piiristä (IC) "2C03", jota valmistaa Nintendo, ja tulostaa kuvainfor-maation, joka on käsitelty mikroprosessorilla 198 peliä varten kuvasignaalina katodisädeputkea (CRT) 196 varten.

15 Mikroprosessori 202 autenttisuuden määrittämiseksi koostuu esimerkiksi nelibittimikroprosessorista, joka on samankaltainen kuin mikroprosessori 36 autenttisuuden määrittämiseksi, asennettuna kasetin 10 painetun piirin levylle 20. Mikroprosessoriin 202 on kytketty palautuskytkin 56. Lisäksi 20 palautuskondensaattori 56a on kytketty mikroprosessorin 202 palautusnapaan rinnan palautuskytkimen 56 kanssa. Tämä palautuskondensaattori 56a varautuu, kun virta kytketään käyttö-kytkimellä 52 (kuvio 3), millä aikaansaadaan n.k. alkupalau-tus (power on clear), joka pitää mikroprosessorin 202 palau-25 tustilassa ennalta määrätyn ajan.

Kuten edellä on esitetty, lukumuisti (ROM) 32 ohjelman I t ” varastoimiseksi ja lukumuisti (ROM) 34 merkkitiedon tuottami seksi on asennettu kasetin 10 painetun piirin levyn 20 päälle. Sitten kuvion 9 mukaan kasetin 10 painetun piirin levy 20 30 ja pelikoneen pääyksikön 42 painetun piirin levy 182 kytke tään sähköisesti reunaliittimen 78 välityksellä. Sitten ajastinvärähtelijästä 204 tuleva kellomerkki annetaan autenttisuuden määrittämiseksi myöskin mikroprosessoriin 36, joka on asennettu kasetin 10 painetun piirin levyn 20 päälle, 35 reunaliittimen 78, s.o. kosketusosien 178b, 180b, 178a ja 180a välityksellä.

Seuraava yksityiskohtainen selostus on tehty autenttisuuden määrittämiseksi, koskien mikroprosessoria 36, viitaten kuvioon 11. Lisäksi pelikoneen pääyksikön mikroprosessori 202

II

1R 95855

Id on kokoonpanoltaan samanlainen ja sen vuoksi sitä koskevat viitenumerot kuviossa 11 on esitetty suluissa, kaksinkertaisen selostuksen välttämiseksi.

Kuten edellä on esitetty, mikroprosessorit 36 ja 202 5 ratkaisevat, onko kasetti 10 autenttinen vai sopimaton yh teistoimintaan. Näiden kahden' mikroprosessorin 36 ja 202 toimintoja voidaan verrata n.k. suhtautumiseen avaimen ja lukon välillä. Niinpä seuraavassa selostuksessa mikroprosessoria 36 pidetään avainmikroprosessorina ja mikroprosessoria ίο 202 lukkomikroprosessorina.

Kuten on esitetty kuviossa 10, lukkomikroprosessorin 202 ennalta määrätty napa on maadoitettu, samalla kun avainmikro-prosessorin 36 ennalta määrätty napa on kytketty virran lähteeseen Vcc. Siten mikroprosessorit 36 ja 202 voivat 15 ratkaista, toimivatko ne avaimena vai lukkona.

Avainmikroprosessorissa 36 ja lukkomikroprosessorissa 202, vastaavat navat I, 0 ja R on kytketty vastaavasti reunaliit-timen 78 välityksellä niiden välisten tietojen antamiseksi ja vastaanottamiseksi. Kuten edellä on esitetty, myöskin kelloko merkki CLK tavallisesta ajastinvärähtelijästä 204 annetaan näihin kahteen mikroprosessoriin 36 ja 202. Nämä mikroprosessorit 36 ja 202 toimivat tilassa, joka synkronoidaan täysin koskien toimintajaksoja sekä -vaiheita.

Viitaten kuvioon 11 avainmikroprosessorina 36 on esimer-25 kiksi nelibittirakenteinen mikroprosessori, joka käsittää tietokoneen keskusyksikön (CPU) 36a tietojenkäsittelylaittee-na, lukumuistin (ROM) 36b puolijohdemuistina ja käyttömuistin (RAM) 36c erilaisten tietojen tallentamiseksi, joita tarvitaan tietokoneen keskusyksikön (CPU) 36a tietojen käsittele-30 miseksi. Tietokoneen lukumuisti (ROM) 36b tallentaa keskusyk sikön (CPU) 36a toimintaohjelmat ja nämä toimintaohjelmat käsittävät kaksi laskutoimintaohjelmaa. Toinen laskutoiminta-ohjelma käsittää useita erilaisia laskutoimintakaavoja sekä satunnaislukujen tietoja laskutoimintaa varten. Myöskin 35 toimintaohjelmat sisältävät määräävän ohjelman toisen lasku-toimintaohjelman toiminnan tuloksen vertaamiseksi ja tarkistamiseksi lukkomikroprosessorin 202 toimintaan ja toisen laskutoiminnan määräävän ohjelman avainmikroprosessorin 36 toimintaan nähden. Kun nämä määräävät ohjelmat suoritetaan, 95855 16 tietokoneen keskusyksikkö (CPU) 36a toimii määräävänä laitteena .

Lisäksi toimintaohjelmat sisältävät ohjausohjelman pelikoneen pääyksikön 42 palautustilan ohjaavasti palauttamiseksi 5 tai vapauttamiseksi, perustuen edellä esitetyllä määräysoh-jelmalla saadun määräyksen tulokseen.

Tietokoneen keskusyksikköön (CPU) 36a on yhdistetty akku 36d. Toisaalta rekisteri 36e on yhdistetty tietokoneen luku-muistiin (ROM) 36b. Rekisteri 36e on tehty tietokoneen luku-10 muistista (ROM) 36b saatujen ohjelmatietojen tilapäistä muistiin tallennusta varten. Tietokoneen keskusyksikkö (CPU) 36a, akku 36d ja rekisteri 36e on kytketty väylällä 36h. Tämä väylä 36h on yhdistetty tietojen siirräntäporttiin (I/O-port-ti) 36g, jonka välityksellä tiedot tulostetaan lukkomikro-15 prosessoriin 202 ja tiedot vastaanotetaan tästä lukkomikro-prosessorista 202.

Lisäksi avainmikroprosessoriin 36 on asennettu taajuusja-kaja 36f kellomerkin CLK vastaanottamiseksi ajastinvärähteli-jästä 204 (kuvio 10) ja kellomerkin taajuusjakamista varten.

20 Taajuusjakajan 36f taajuusjakosuhde on valittu esimerkiksi arvoksi yksineljäsosa.

Seuraavassa on esitetty lyhyt kuvaus taajuusjakajan 36f toiminnasta, viitaten kuvion 12 mukaiseen ajastustaulukkoon. Kuten edellä on esitetty taajuusjakaja 36f tekee ajastinvä- 25 rähtelijästä 204 tulevan kellomerkin CLK 1/4 taajuusjaon.

Siten neljä merkkiä, joilla on erilaiset vaiheet φΐ, f2, <|>3 ja φ4, saadaan taajuus jakajasta 36f. Nämä merkit φΐ - <J>4 annetaan tietokoneen keskusyksikköön (CPU) 36a. Tämä keskusyksikkö 36a suorittaa edeltä määrätyt toiminnat peräkkäin 30 synkronismissa näiden neljän merkin ψΐ - φ4 kanssa. Esimerkiksi se lukee tiedot i/O-portista synkronismissa merkin φΐ kanssa, suorittaa ennalta määrätyn laskutoiminnan (tietojen käsittely) synkronismissa merkkien φ2 ja f3 kanssa sekä tulostaa tiedot I/O-portista 36g synkronismissa loppumerkin 35 $4 kanssa.

Lisäksi nämä merkit <j>l - <j>4 annetaan myöskin lukkomikro-prosessoriin 202 ja siten nämä kaksi mikroprosessoria 36 ja 202 toimivat täydellisessä synkronismissä. Tarkemmin määriteltynä, avainmikroprosessoria 36 ja lukkomikroprosessoria

II

17 95855 202 varten toimintaohjelmien ja rakenteiden vaiheiden lukumäärä ja arkkitehtuuri ovat samat ja niiden laitteistot sekä kellomerkit ovat myöskin aivan samat ja sen vuoksi vastaavat koneen työjaksot soveltuvat täydellisesti yhteen.

5 Viitaten kuvioon 13, sen jälkeen kun kasetti 10 on syötet ty pelikoneen pääyksikköön 42, kun pääyksikköön 42 on kytketty virta käyttökytkimen 52 (kuvio 3) tai palautuskytkimen 56 välityksellä, suoritetaan lukkomikroprosessorin 202 palautus-toiminta ja vaiheessa S10 tämä lukkomikroprosessori 202 alkaa 10 toimia.

Seuraavassa vaiheessa Sll lukkomikroprosessori 202 ratkaisee, toimiiko se lukkona vai avaimena. Kuten on selitetty viitaten kuvioon 10, tämä määritys suoritetaan ratkaisemalla, onko ennalta määrätty napa maadoitettu vai kytketty virran 15 lähteeseen. Tässä tapauksessa lukkomikroprosessorin 202 pitäisi ratkaista, toimiiko se lukkona, mutta kun se ratkaisee toimivan avaimena, esimerkiksi johtuen väärästä kytkennästä, toimintahäiriöstä tai sen tapaisesta, se joutuu epävakaiseen tilaan, eikä suorita mitään toimintaa.

20 Kun "Kyllä" määritetään vaiheessa Sll, vaiheessa S12 lukkomikroprosessori nollaa jokaisen virtapiirin, niin että pelikoneen pääyksikkö 42 ei toteuta peliohjelmaa ja tämä palautustila jatkuu. Tarkemmin määriteltynä tietokoneen keskusyksikkö (CPU) 198 ja kuvankäsittely-yksikkö (PPU) 200 25 (kuvio 10) pakotetaan palautustilaan ja kelvottomaksi siksi, kunnes palautustila vapautetaan jälempänä esitetyn mukaan . vaiheessa S12. Myöskin tässä vaiheessa S12 avainmikroproses- sori 36 palautetaan.

Seuraavassa vaiheessa S13 lukkomikroprosessori 202 vapaut-30 taa avainmikroprosessorin 36 palautuksen ja nämä kaksi mikroprosessoria 36 ja 202 tahdistuvat. Tarkemmin määriteltynä, lukkomikroprosessorin 202 työjakso säädetään siten, että palautusmerkki, joka on annettu avainmikroprosessoriin 36 lukkomikroprosessorista 202, tulostetaan lukkomerkin CLK 35 tietyn jakson merkin, esimerkiksi φ4 ja seuraavan jakson merkin <j>l välillä. Seuraavaksi avainmikroprosessori 36 on varma aloittamaan toiminnan tällä merkillä <}>1. Siten avain-mikroprosessori 36 alkaa toimia aivan samalla työjaksolla kuin lukkomikroprosessorin 202 työjakso, joten nämä kaksi 18 95855 mikroprosessoria 36 ja 202 tahdistuvat ja sen jälkeen nämä mikroprosessorit toimivat täysin tahdistetussa tilassa.

Kun avainmikroprosessorin 36 palautus vapautetaan vaiheessa S13, tämä avainmikroprosessori 36 ratkaisee, toimiiko se 5 itse lukkona vai avaimena seuraavassa vaiheessa Sll'. Ratkaisu tässä vaiheessa Sll' tehdään määrittämällä, onko avainmikroprosessori 36 maadoitettu vai kytketty virran lähteeseen, samalla tavalla kuin edellä esitetty ratkaisu vaiheessa Sll. Kun "EI" on määrätty vaiheessa Sll', syntyy epävakainen tila 10 eikä tapahdu mitään toimintoja.

Myöskin kun "KYLLÄ" on määrätty vaiheessa Sll', suoritetaan toiminnat vaiheessa S14' ja seuraavissa vaiheissa.

Toisaalta lukkomikroprosessori 202 suorittaa vaiheen S13 ja sen jälkeen toiminnat vaiheessa S14 ja seuraavissa vai- 15 heissä. Sen jälkeen lukkomikroprosessorissa 202 ja avainmik- roprosessorissa 36 voidaan suorittaa aivan samat toiminnat synkronismissa, s.o. samanaikaisesti aika-akselilla.

Ensin vaiheessa S14' lukkomikroprosessori 202 ja avainmikroprosessori 36 tulostavat numerokoodit satunnaislukutavalla 20 vastaavista ohjelmalukumuisteista 202b ja 36b (kuvio 11) (vaiheet S14 ja S14'). Numerokoodien nämä tulostukset aikaansaadaan käyttäen aivan samaa satunnaistoimintaa. Silloin tilat, jotka on annettu satunnaistoimintaan, ovat samat näille kahdelle mikroprosessorille 36 ja 202. Niinpä kun 25 kasetti on autenttinen, numerokoodit, jotka on tuotettu avainmikroprosessorissa 36, tulevat aivan samanlaisiksi.

Seuraavaksi vaiheissa S15 ja S15' lukkomikroprosessori 202 ja avainmikroprosessori 36 vaihtavat tietoja ja vastaanottavat numerokoodit, jotka on kehitetty vastaavasti vastinosal-30 la. Sitten vaiheissa S16 ja S16' molemmat suorittavat ennalta määrätyt tietojenkäsittelyt, jotka perustuvat vastinosista syötettyihin numerokoodeihin. Laskutoimintakaavat, joita käytetään näitä laskutoimintakäsittelyjä varten, ovat aivan samanlaiset näissä kahdessa mikroprosessorissa 36 ja 202 ja 35 sen vuoksi kun syötetyt numerokoodit ovat samanlaiset, näiden laskutoimintojen tulokset tulevat myöskin samanlaisiksi. Sitten vaiheissa S17 ja S17' lukkomikroprosessori 202 ja avainmikroprosessori 36 lähettävät laskutoiminnan tuloksen vastinosaan. Vastaavasti vaiheissa S18 ja S18' mikroprosesso- li 19 95855 rit 36 ja 202 vastaanottavat laskutoiminnan tuloksen vas-tinosasta. Koska tällöin avainmikroprosessori 36 ja lukko-mikroprosessori 202 suorittavat aivan samanlaisen toiminnan samalla ajastuksella, vastinosasta tulevien laskutoimintojen 5 tulokset on syötettävä samalla ajastuksella. Siten tässä sovellutusmuodossa ei ainoastaan yhdenmukaisuutta laskutoiminnan tuloksessa, vaan myöskin yhdenmukaisuus aika-akselilla otetaan huomioon sen määrittämiseksi, onko kasetti autenttinen vai ei.

10 Seuraavaksi vaiheessa S18 lukkomikroprosessori 202 vertaa ja tarkistaa itse tekemänsä laskutoiminnan tuloksen laskutoiminnan tulokseen nähden, joka on annettu avainmikroprosesso-rista 36, määrittäen, ovatko molemmat tulokset yhdenmukaiset toistensa kanssa vai eivät. Tämän tarkistuksen tuloksena, jos is «EI" on määrätty, lukkomikroprosessori 202 pitää kummankin virtapiirin palautustilan pelikoneen pääyksikössä 42, nimittäin keskusyksikössä (CPU) 198, kuvankäsittely-yksikössä (PPU) 200 ja sen tapaisessa, seuraavassa vaiheessa S20. Siten pelikoneen pääyksikkö 42 estetään suorittamasta peliohjelmaa.

20 Lisäksi palautustilan tällaisen pidon sijasta voidaan aikaansaada hälytys vastaukseksi epäyhdenmukaisuuden määritykselle tai käsittely voidaan palauttaa alkutilaan, nimittäin vaiheeseen Sll.

Vaiheessa S19 suoritetun tarkistuksen tuloksena, jos "KYL-25 LÄ" on määrätty, lukkomikroprosessori 202 vapauttaa näiden virtapiirien palautustilan, s.o. keskusyksikön (CPU) 198, kuvankäsittely-yksikön (PPU) 200 ja sen tapaiset seuraavassa vaiheessa S21.

Sitten vaiheessa S21 lukkomikroprosessori 202 kehittää 30 kaksi satunnaisluvun tietoa, ensimmäisen ja toisen tiedon, jotka perustuvat ennalta määrättyyn satunnaisfunktioon. Sen . jälkeen vaiheessa S23 lukkomikroprosessori 202 valitsee laskutoimintakaavan laadun satunnaislukujen toisen tiedon perusteella ja asettaa satunnaislukujen ensimmäisen ja toisen 35 tiedon sijoitettaviksi arvoina valittuun laskutoimintakaa-vaan. Tarkemmin määriteltynä, tässä sovellutusmuodossa n (positiivinen kokonaisluku) laskutoimintakaavojen laatua asetetaan etukäteen toiseksi laskutoimintakäsittelyn (tietojenkäsittely) laskutoimintaohjelmassa ja laskutoimintakaava 20 95855 valitaan laskutoimintakaavojen joukosta, vastaukseksi satunnaislukujen toiselle tiedolle. Seuraavaksi vaiheessa S24 suoritetaan laskutoiminta satunnaislukujen ensimmäisellä ja toisella tiedolla, perustuen valittuun laskutoimintakaavaan.

5 Nämä toiminnat vaiheissa S19-S24 suoritetaan myöskin avain- mikroprosessorissa 36 ja samalla tavalla aivan samalla ajas-tuksella. Sitten satunnaisfunktio tässä käytettyjen satunnaislukujen ensimmäisen ja toisen tiedon tuottamiseksi on myöskin samanlainen kuin on käytetty lukkomikroprosessorissa 10 202. Sen jälkeen tilat, jotka on annettu satunnaisfunktio satunnaislukujen ensimmäisen ja toisen tiedon tuottamiseksi, ovat aivan samanlaiset lukkomikroprosessoria 202 ja avainmik-roprosessoria 36 varten. Niinpä jos kasetti 10 on sopiva pääyksikköön 42, näihin kahteen mikroprosessoriin 36 ja 202 15 valitaan aivan samanlaiset laskutoimintakaavat ja laskutoi-minnan tulokset tulevat myöskin samanlaisiksi.

Seuraavaksi vaiheessa S23 lukkomikroprosessori 202 antaa vaiheessa S24 suoritetun laskutoiminnan tuloksen avainmikro-prosessoriin 36 ja vastaanottaa laskutoiminnan tuloksen 20 avainmikroprosessorilla 36. Samanlainen toiminta suoritetaan myöskin avainmikroprosessorissa 36.

Sitten vaiheessa S26 lukkomikroprosessori vertaa ja tarkistaa laskutoiminnan tuloksen avainmikroprosessorista 36 saatuun laskutoiminnan tulokseen nähden ja määrittää, ovatko 25 molemmat tulokset yhdenmukaiset keskenään.

Jos kasetti 10, joka on syötetty pelikoneen pääyksikköön V 42 ja ole autenttinen, kummankaan laskutoiminnan tulokset eivät ole yhteensopivat ja sen vuoksi lukkomikroprosessori 202 pakottaa keskusyksikön (CPU) 198, kuvankäsittely-yksikön 30 (PPU) 200 ja sen tapaisen palautustilaan, seuraavien toimin tojen pysäyttämiseksi vaiheessa S27.

Toisaalta lukkomikroprosessorissa 202, kun laskutoiminnan • tulos sinänsä ja avainmikroprosessorista 36 vastaanotetun laskutoiminnan tulos soveltuvat keskenään yhteen, käsittely 35 palaa jälleen vaiheeseen S22, minkä jälkeen toiminnat toistuvat vaiheissa S22-S26. Tämä tarkoittaa sitä, että tässä sovellutusmuodossa toinen laskutoimintaohjelma suoritetaan heti kun pelikoneen pääyksikkö 42 toimii, ja jos epäyhdenmu-kaisuus esiintyy vieläpä toimintojen aikana, suoritetaan 21 95855 vaihe S27 ja keskusyksikön (CPU) 198 sekä kuvankäsittely-yksikön (PPU) 200 toiminnat pysähtyvät. Siten peliohjelman suoritus pääyksikössä 42 on estetty.

Samalla suoritetaan samat toiminnat kuin vaiheissa S26 ja 5 S27 myöskin avainmikroprosessorissa 36. Kuitenkin tämä avain- mikroprosessori 36 ei anna mitään vaikutusta palautukseen, ei pelikoneen pääyksikön 42 kummankaan virtapiirin palautukseen eikä vapautukseen.

Myöskin avainmikroprosessoria 36 varten, koska navat 10 piirivalintaa varten tavallisesti on asennettu lukumuisteihin (ROM) 32 ja 34, on myöskin mahdollista, että nämä navat piirivalintaa varten tehdään toimintakyvyttömiksi ja siten pelikoneen pääyksikön 42 mikroprosessori 198 ja kuvankäsitte-ly-yksikkö (PPU) 200 tehdään luoksepääsemättömiksi. is Vaikka riittävä määritys autenttisuuteen voidaan tehdä tarkistamalla ensimmäisen laskutoiminnan tulos vaiheessa S19, edellä esitetyssä sovellutusmuodossa toinen laskutoiminta ja sen tuloksen tarkistus suoritetaan lisäksi vaiheissa S22-S26 kaiken aikaa niin kauan kuin pelikoneen pääyksikkö 42 toimii 20 ja sen tähden melkein täydellisesti tehdään määritys, onko kasetti 10 autenttinen vai ei. Niinpä kun käytetään mitä tahansa kasettia, joka kopioi sen lukumuistit 32 ja 34 tai sisältää lukumuisteja, joihin on talletettu samanlaisia ohjelmia tällaista suojausta ohjelmistoa varten ei voida 25 murtaa, ellei laitteisto ole aivan samanlainen kuin avainmik-roprosessori 36. Käyttäen myöskin asiakaskohtaisia integroin-tipiirejä, kuten avainmikroprosessoria 36 ja lukkomikro-prosessoria 202, tällainen suojaus voidaan tehdä täydellisemmin.

30 Näin mikroprosessori 36 autenttisuuden määräämiseksi on asennettu kasettiin 10 ja pelikoneen pääyksikön 42 mikroprosessorin yhteistoiminnalla kasetin 10 ohjelmiston suojaus voidaan tehdä täydellisesti ja siten minkä tahansa kopioiden tai väärennetyn kasetin, s.o. muun kuin autenttisen kasetin 35 käyttö on tehty mahdottomaksi.

Tämän keksinnön mukaan kasetin 10 erityisen muodon ja kasettiin 10 sovitetun tietojenkäsittelylaitteen avulla voidaan määrittää täydellisesti, onko kasetti autenttinen vai 22 95855 ei ja siten minkä tahansa muun kuin autenttisen kasetin käyttö voidaan tehdä mahdottomaksi.

Lisäksi tämän keksinnön mukainen kasetti on käyttökelpoinen myöskin pelikoneissa, joissa sisäänpistoaukko on sovitet-5 tavissa kasetin 10 mukaan ja kasetti pistetään sisään pääyksikön yläosasta, rajoittamatta pääyksikköä kuvioissa 4-7 esitetyn etusyöttöjärjestelmän mukaiseen pelikoneeseen.

Kuvio 14 on tämän keksinnön toisen sovellutusmuodon hajotettu perspektiivinen kuva takapinnan puolelta nähtynä. Tämän 10 sovellutusmuodon mukainen kasetti 10' eroaa kuvioissa 1A-2 esitetystä sovellutusmuodosta seuraavissa kohdissa, sen tekemiseksi kevyeksi. Tarkemmin määriteltynä, yläpuoliskon 16 aukkoon 18 on muodostettu väliseinälevy 210, jossa on lovettu osa 208, johon painetun piirin levyn 20 kärki 20a tarttuu, is jolloin väliseinälevyn 210 kummankin sivun läheisyyteen on muodostettu ulkonema 212 ja 214 sijoitusta varten. Nämä asemoimisulkonemat 212 ja 214 on muodostettu L-muotoon tai porrasmuotoon, vastaten painetun piirin levyn 20 molempien sivujen muotoa. Näiden asemoimisulkonemien 212 ja 214 oikeanko puolisen ja vasemmanpuolisen sivun muoto ja sijainti eroavat toisistaan, niin että painetun piirin levyn 20 sijoitus koteloon 12 tulee helpoksi ja sen vuoksi on estetty painetun piirin levyn 20 asentaminen nurinpäin koteloon 12.

Samalla yksinkertaisen painetun piirin levyn 20 sijasta 25 voidaan käyttää painetun piirin levy-yksikköä 20', joka käsittää ensimmäisen painetun piirin levyn 216, toisen paine-tun piirin levyn 218 ja kaksoisreunaliittimen 220 molempien näiden painetun piirin levyjen 216 ja 218 yhdistämiseksi. Syynä, miksi tällaista painetun piirin levy-yksikköä 20' käy-30 tetään, on valmistaa painetun piirin levy 218, jossa ei ole mitään avainmikroprosessoria 36 sovitettavaksi esitetyn .· sovellutusmuodon mukaiseen pelikoneen pääyksikköön 42 tai ei aikaansaada kasetti 10', jolla on vaihdettavuus tai käännettävyys ja jossa on painetun piirin levy 218 pelin toista 35 laatua varten ja kytkentäelektrodien lukumäärä on erilainen kuin reunaliittimen 78 lukumäärä. Tässä tapauksessa ensimmäisen painetun piirin levyn 216 kärkeen 20a muodostettujen kytkentäelektrodien lukumäärä valitaan yhtä suureksi kuin edellä esitetyn sovellutusmuodon mukaisen painetun piirin li 23 95855 levyn 20 kytkentäelektrodien lukumäärä ja ensimmäisen painetun piirin levyn 216 takapäähän muodostettujen kytkentäelektrodien lukumäärä valitaan yhtä suureksi kuin toisen painetun piirin levyn 218 kytkentäelektrodien lukumäärä, jolloin 5 avainmikroprosessori 36 on asennettu ensimmäisen painetun piirin levyn 216 päälle. Sitten kun ensimmäisen painetun piirin levyn takapää 216 on pistetty kaksoisreunaliittimen 220 toiseen sisäänpano-osaan ja toinen painetun piirin levy 218 pistetään sisään.

lo Kaksoisreunaliittimen 220 sekä oikeanpuoliseen että vasem manpuoliseen sivuun on muodostettu kiinnityskappale 224, johon on tehty asennusreikä. Toisen painetun piirin levyn 218 päälle on asennettu lukumuistit 32 ja 34. Toisen painetun piirin levyn keskustaan on tehty reikä 226 ja siitä siirret-15 tyyn asemaan toinen reikä 228.

Toisaalta siinä tapauksessa, jossa käytetään painetun piirin levy yksikköä 20', kiinnitystuet 230 ja 232, joissa on kierteitetty reikä, on tehty yläpuoliskon 16 päälle samoin kuin kiinnitystuki 234. Kiinnitystuen 232 ulkokehälle, sen 20 paikan alapuolelle, joka vastaa toisen painetun piirin levyn 218 paksuutta, on muodostettu rivan muotoinen ulkonema 236.

Se on tehty painetun piirin levy-yksikön 20' helposti asentamiseksi ja sen nurinpäin asettamisen estämiseksi. Edelleen tällaisella rakenteella on mahdollista kiinnittää painetun 25 piirin levy-yksikkö 20' lujasti koteloon 12.

Vaikka tämä keksintö on selostettu ja kuvattu yksityiskoh-taisesti, on selvää, että se on esitetty ainoastaan esimerkkinä sitä millään tavalla rajoittamatta ja tämän keksinnön olemus sekä suojapiiri on rajoitettu ainoastaan oheisten 30 patenttivaatimusten puitteissa.

: · *

Claims (7)

24. J

1. Elektroninen pelikone, tunnettu seuraavasta yhdistelmästä : a) muistikasetti (10), jossa on kotelo, johon kuuluu kos- 5 ketusosa, joka on työnnettävissä etusyöttölaitteeseen, ylä jä alapinta, jotka kumpikin liittyvät kosketusosaan ja sijaitsevat pääasiassa yhdensuuntaisissa tasoissa; sivupinta, joka liittyy ylä- ja alapintaan ja kosketus-osaan ja johon kuuluu suippeneva pintaosa (28), joka toimii 10 yhdessä etusyöttölaitteen kanssa estäen kasetin käännetyn sisääntyöntämisen siihen; vastakkainen sivupinta, joka myös liittyy ylä- ja alapintaan ja kosketusosaan ja jossa on reunaosa, jonka poikkileikkauksen muoto käännetyssä asennossa eroaa toisen sivupinnan 15 vastaavan poikkileikkauksen muodosta; painettu piirilevy (20) mainitun kotelon sisällä; pelitietoa tuottava väline (32, 34) asennettuna mainitulle piirilevylle tiedon tuottamiseksi peliä varten; ensimmäinen puolijohdemuisti (36b) asennettuna mainitulle 20 painetulle piirilevylle kasetin autenttisuuden määrittämistä varten olevan ohjelman tallettamiseksi; ensimmäinen tietojenkäsittelyväline (36) ensimmäiseen puolijohdemuistiin talletetun ohjelman suorittamiseksi; ja b) pelikoneen pääyksikkö (42), johon kuuluu: 25 mainitun kasetin vastaanottava osa (94), johon kuuluu oh jain (110), jossa on kosketuspinta, joka toimii yhdessä mai-': nitun viistotun pintaosan kanssa kasetin käännetyn sisään työntämisen estämiseksi; näyttösignaalin tuottava väline (198, 200) näyttösignaalin 30 tuottamiseksi kuvannäyttövälinettä (196) varten perustuen pe- litietoon tietoa tuotavasta välineestä; toinen puolijohdemuisti (202b) liittyen ensimmäiseen puo-. lijohdemuistiin mainitun kasetin autenttisuuden määrittämistä varten olevan ohjelman tallettamiseksi; ja 35 toinen tietojenkäsittelyväline (202) , jolla on samat toi mintaominaisuudet kuin ensimmäisellä tietojenkäsittelyvälineellä, toiseen puolijohdemuistiin talletetun ohjelman suorittamiseksi. 25 - 95855

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elektroninen pelikone, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi väline (R) pelikoneen tekemiseksi toimintakyvyttömäksi vastauksena ainakin toiselle ensimmäisen ja toisen tietojenkäsittelyvälineen (36, 5 202) ulostulolle.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen elektroninen pelikone, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi ohjausväline (194a, 194b) pelin ohjaamiseksi, jolloin väline (R) pelikoneen tekemiseksi toimintakyvyttömäksi pystyy tekemään ohjausko välineen toimintakyvyttömäksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen pelikone, tunnettu siitä, että välineeseen (R) pelikoneen tekemiseksi toimintakyvyttömäksi kuuluu väline ohjausvälineen (194a, 194b) pääsyn estämiseksi ensimmäiseen puolijohdemuistiin (36b).

5. Elektroninen pelilaitteisto, johon kuuluu: pelikoneen pääohjausyksikkö (42); kehysrakenne asennettuna pääohjausyksikköön; kasettialusta (94) asennettuna kääntyvästi kehysrakenteeseen kääntymään ennalta määrätyllä kulma-alueella syöttö- ja 20 toiminta-asennon välillä; pakotusväline (136) kasettialustan pakottamiseksi syöttö-asentoa kohti; väline (148) kasettialustan lukitsemiseksi irrotettavasti toiminta-asentoon; 25 pääohjausyksikön kanssa käytettävä muistikasetti (10) , jo ka on työnnettävissä liukuvasti kasettialustaan sen ollessa syöttöasennossaan, jolloin muistikasettiin kuuluu kotelo (12), jossa on koveralla osalla (26) varustettu pohjapinta, varmuusväline luvattoman kasetin käytön estämiseksi peliko- 30 neen pääohjausyksikössä, johon varmuusvälineeseen kuuluu kehysrakenteesta ylöspäin työntyvä ulkonema, joka sijaitsee siten, että kierrettäessä kasettialustaa toiminta-asentoa kohti, ulkonema työntyy kotelon koveraan osaan ja sallii kasettialustan asettua toiminta-asentoon, tunnettu siitä, 35 että kotelon sivupinnassa on suippeneva osa (28) ja kotelon vastakkaisessa sivupinnassa on reunaosa (22), jonka muoto eroaa suippenevan pintaosan muodosta; ja että varmuusvälineeseen kuuluu lisäksi pääasiassa identtiset ensimmäinen ja toinen tietojenkäsittelylaite (36, 202) asennettuna mainit- 26 95855 tuun muistikäsettiin ja pääohjausyksikköön saman ennalta määrätyn autentisointiohjelman suorittamista varten kasetin autenttisuuden määrittämiseksi, ja määritysväline (36a) , joka reagoi ainakin toiseen ensimmäisestä ja toisesta tietojenkä-5 sittelylaitteesta pääohjausyksikön toiminnan estämiseksi autentisointiohjelman suorituksen mukaisesti.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen elektroninen pelilait-teisto, tunnettu siitä, että muistikasettiin (10) kuuluu lu-kumuistilaite (36b) asennettuna mainittuun koteloon yhdessä 10 ensimmäisen tietojenkäsittelylaitteen (36) kanssa mainitun ennalta määritetyn autentisointiohjelman tallettamiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen elektroninen peli-laitteisto, tunnettu siitä, että kasettialustassa (94) on pöhjalevy (104), sivuseinät (106, 15 108) ja ulkonevat tangot (110, 112) kiinnitettynä pohjalevyn ja sivuseinien muodostamiin liitosnurkkaosiin, jolloin ulko-nevien tankojen poikkileikkaus on kolmiomainen; muistikasettiin kuuluu mainittuun koteloon asennettu painettu piirilevy (20), jossa on paljaat reunanavat (30) kote-20 lon toisessa päässä; pelitiedon tuottamisväline (32, 34) asennettuna mainitulle painetulle piirilevylle peliä varten tarvittavan tiedon tuottamiseksi; jolloin muistikasettiin kuuluu lisäksi suippeneva pintaosa 25 (28), joka vastaa ulkonevien tankojen viistoutta pohjalevyn suhteen estämään kasetin käännetyn sisääntyöntämisen kasetti-*: alustaan, ja mainittuun sivupintaan muodostettu reunaosa, jonka muoto eroaa suippenevan pintaosan muodosta. 1 2? 95855