Sosiologia

Mimesis on yksi länsimaisen kulttuurin peruskäsitteistä. Jäljittely, esittäminen, toistaminen, matkiminen, kopioiminen, edustaminen – mimesiksellä on selitetty monenlaista toimintaa. Antiikissa taiteisiin, filosofiaan ja politiikkaan kytkeytyneellä käsitteellä on ollut ja on yhä merkittävä rooli eri tieteen- ja taiteenaloilla. Mitä tarkoittaa jäljitteleminen, kopio tai olioiden samuus? Kuinka ymmärtää taiteen ja elämän suhde? Ketä tai mitä poliitikko edustaa? Teoksessa eri alojen asiantuntijat pohtivat mimesiksen merkitystä ja tehtävää omalla alallaan. Lukijalle tarjotaan monipuolinen kuva käsitteen rooleista tieteissä ja taiteissa.

Sosiologi Robert K. Mertonin mukaan keskitason teoriat sijoittuvat empiirisessä tutkimuksessa välttämättömien työhypoteesien ja kaiken kattavien sosiologisten teoriajärjestelmien välisen jatkumon keskelle. Tässä artikkelissa täsmennän ja kehittelen eteenpäin keskitason teorian käsitettä Mertonin kirjoitusten analyysin ja kommentaarikirjallisuuden pohjalta. Vastoin monia aiempia tulkintoja esitän, että keskitason teorian käsite ei ole toivottoman monitulkintainen ja että se on mahdollista määritellä suhteellisen täsmällisesti. Argumentoin myös, että teorianmuodostuksen kontekstissa keskitason teoriat on hedelmällisempää ymmärtää dynaamisiksi, empiirisen tutkimuksen yhteydessä kehittyviksi entiteeteiksi kuin väitelauseiden staattisiksi järjestelmiksi. Havainnollistan keskitason teorian käsitettä ja siihen liittyvää teorianmuodostuksen dynamiikkaa tarkastelemalla Mertonin ja Alice S. Rossin kehittelemää viiteryhmäteoriaa. Artikkelin johtopäätös on, että täsmennetty keskitason teorian käsite ja dynaaminen käsitys teorianmuodostuksesta muodostavat hedelmällisen tavan kytkeä sosiologiset teoriat ja empiirinen analyysi toisiinsa.

This short comment (in Finnish) tells how P-A Taguieff (2015) has 3 differents types of France. This model explains somehow attacks in Bataclan 13.11. Which role suburbs have in French history? Made in France (2015) is a banned movie and it tells about jihadism in suburbs.

Mopoilun suosio on kasvanut huomattavasti 2000-luvun alusta alkaen. Sillä on monia merkityksiä osana nuorisokulttuuria. Tässä artikkelissa tarkastellaan mopoiluun kuuluvaa riskikäyttäytymistä, siitä seuraavia laittomia ulottuvuuksia ja oikeudellisia seuraamuksia 15–17-vuotiailla. Ilmiöitä tarkastellaan tilastojen ja rekisteriaineistojen lisäksi nettikeskustelujen avulla. Tilastoihin perustuvaa, pääosin kuvailevaa prosentuaalista tarkastelua havainnollistetaan poliisin kirjaamilla moporikkeiden teonkuvauksilla. Internet-aineiston temaattinen analyysi tuo puolestaan mopoilijoiden omaa ääntä esille. Saatujen tulosten mukaan mopoilusta koituvat oikeudelliset seuraamukset ovat usein seurausta mopojen virittämisestä ja huonosta kunnosta. Nettikeskustelujen perusteella virittämisen laittomuus ja siitä mahdollisesti seuraavat oikeudelliset toimet olivat pitkälti nuorten tiedossa, ja mopoilijat pyrkivät aktiivisesti välttelemään sanktioita. Poliisin toiminta nähtiin useimmiten silti oikeutettuna, tosin moni mopoilija koki, että poliisilla olisi ollut mahdollisuus puuttua moporikkeisiin tehokkaammin. Lisäksi mopoiluun liittyvät sanktiot johtavat osan nuorista maksamattomien liikennevakuutusmaksujen tai sakkojen takia ulosottoon, millä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia nuoren elämään. Vauhdin hurma, virittämiseen kuuluva ryhmäpaine ja halu näyttää omaa osaamista painavatkin monen nuoren merkitysvaa’assa enemmän kuin pelko onnettomuudesta, mahdolliset sakot tai muut maksuseuraamukset.

Artikkelissa analysoidaan ja arvioidaan kriittisen realismin koulukunnan keskeisenä hahmona tunnetun Roy Bhaskarin kehittämää sosiaalisen rakenteen käsitettä. Margaret Archerin sitä kohtaan esittämä kritiikki ja sitä koskevat parannusehdotukset otetaan myös huomioon. Bhaskarin sosiaalisen rakenteen käsitteen esitetään olevan ongelmallinen erityisesti sen vuoksi, että siinä ei ole onnistuttu selvittämään tyydyttävällä tavalla rakenteiden suhdetta konkreettiseen sosiaaliseen todellisuuteen. Näitä ongelmia havainnollistetaan Karl Marxin kapitalismiteorialla, jota Bhaskar ja monet muut kriittiset realistit (esimerkiksi Andrew Collier ja Andrew Sayer) käyttävät esimerkkinään. Edelleen argumentoidaan, että Bhaskarin sosiaalisen rakenteen käsitteeseen liittyvien ongelmien vuoksi hänen ajattelunsa perustalle rakentuneissa kriittisen realismin versioissa ei ole onnistuttu muotoilemaan sellaisia empiirisen tutkimuksen menetelmiä, joilla olisi mahdollista saavuttaa tietoa todellisuuden transsendentaalisella syvätasolla sijaitsevista sosiaalisista rakenteista. Artikkelissa luonnostellaan myös vaihtoehtoista tapaa ymmärtää sosiaalisen rakenteen käsite, jonka esitetään paitsi välttävän Bhaskarin rakenteen käsitteen ongelmat myös toimivan parempana perustana tieteellisen realismin lähtökohdasta suoritettavalle empiiriselle tutkimukselle.

Liikanen, Johanna; Wilska, Terhi-Anna; Kerkkänen, Heikki; Pyykkönen, Miikka; Lempiäinen, Kirsti; Niemelä, Mikko; Saari, Juho; Kantola, Ismo; Rinne, Niilo; Välimaa, Jussi; Ahola, Sakari; Arminen, Ilkka; Lehtonen, Turo-Kimmo; Aaltonen, Mikko; Rantala, Kati; Purhonen, ...

... Hakuohjeet Tämä kokoelma Hae Doriasta. JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it. Edunvalvonnan ongelmat Olkiluoto 3 -rakennustyömaalla. Lillie, Nathan; Sippola, Markku. 2010. http://elektra.helsinki.fi/se/s/0038-1640/47/2 ...

... Hakuohjeet Tämä kokoelma Hae Doriasta. JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it. Edunvalvonnan ongelmat Olkiluoto 3 -rakennustyömaalla. Lillie, Nathan; Sippola, Markku. 2010. http://elektra.helsinki.fi/se/s/0038-1640/47/2 ...