Liberal Adult Education

Liberal  Adult  Education  providers,  associations  and  civil  society  can  support  the integration of migrants in Finland.  However, including “new” students  requires special  efforts. This  ethnographic  case  studymaps  the  networks  and  alliances needed  to  start  a  multicultural  music  pilot.  The  data  are  collected  using participatory  action  research,  participant  observation,  diaries,and  reflective writings.  Network  analysis  (Robins  2015)  is  usedin  the  analysis. Theresults suggest  that  networks,  strategic  alliances  and  participatory  planning  help  when starting  something  new.  In  addition  to  the  challenge  of  involving  new participants,  different  administration  structures,  rules  and  regulations  between organisations may complicate piloting.

Tarkastelen tässä esityksessä meneillään olevan väitöskirjatutkimukseni nykyisestä (n=16) haastatteluaineistosta nousevia 20–73-vuotiaiden vapaan sivistystyön, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja korkeakoulutuksen aikuisopiskelijoiden ja -oppijoiden hahmottamia vertaisuuden muotoja ja rajapintoja. Paneudun erityisesti haastateltavien omiin määritelmiin vertaisuudesta sekä kokemuksiin opintojen arjessa. Tausta-aineistona on käytetty myös eri oppilaitosten verkkosivuja, esitteitä ja julkisia dokumentteja. Haastatteluaineiston ja tutkimuksessani keskeisen positiointiteorian (Harré & Van Langenhove 1999) valossa vertaisuus näyttäytyy hetkellisenä ilmiönä. Esitän hyvin alustavaa jäsentelyä siitä 1) millaisiin vertaisuuden positioihin ja millaisilla tarinalinjoilla keskenään hyvin heterogeeniset aikuiset itse itseään asettelevat sekä 2) millaisia vertaisuuden positioita ja tarinalinjoja aikuisten oppimisen eri foorumeilla näyttäisi olevan tarjolla. Tulokset vihjaavat, että aikuiskoulutuksen eri toimijoilla on erilaisia painotuksia vertaisuudesta ja käytetty vertaisuusterminologia on monille haastatelluille vierasta. Vain osa haastatelluista pystyi nimeämään ketään vertaisekseen ja erityisen harvoin tämä vertaiseksi määrittynyt henkilö löytyi haastateltavan senhetkisestä opiskeluryhmästä. Toisaalta oppilaitoksen tarjoama tarinalinja voi olla hyvinkin suoraviivainen ja esimerkiksi olettaa kaikkien opiskelijoiden olevan automaattisesti vertaisia keskenään. Informanttien omissa vertaisuuden määritelmissä korostuvat kokemukselliset ja episteemiset näkökulmat, mutta myös arvoilla ja eksistentiaalisilla tekijöillä näyttäisi olevan oma merkittävä sijansa. Alustavat löydökset herättävät kysymyksiä muun muassa siitä, tulisiko oppilaitosten paremmin huomioida myös niiden ulkopuolelle jäävien henkilösuhteiden merkitystä aikuisten oppimisessa tai tietoisemmin mahdollistaa kokemusten ja osaamisen jakamista sekä arvokeskustelua opintojen yhteydessä vertaisten löytymiseksi. Pohdittavaa löytyy myös aikuisen oppijan oletetun ja useimmiten myös toivotun itseohjautuvuuden suhteesta vertaiskäytäntöjen taloudellisistakin syistä kasvaneeseen suosioon; onko vertainen aikuisen opintojen edistäjä vai hidaste?