FI115342B

FI115342B - Menetelmä sisäisen antennin valmistamiseksi ja antennielementti

Info

Publication number: FI115342B
Application number: FI20012219A
Authority: FI
Inventors: Petteri Annamaa; Seppo Raatikainen; Mika Bordi; Esa Mikkonen
Original assignee: Filtronic Lk Oy
Priority date: 2001-11-15
Filing date: 2001-11-15
Publication date: 2005-04-15
Also published as: FI20012219A0; DE60219571D1; FI20012219A; EP1313165B1; EP1313165A3; DE60219571T2; EP1313165A2; ATE360269T1; CN1420582A; US6950068B2; US20030112188A1; CN1258833C

Description

115342

Menetelmä sisäisen antennin valmistamiseksi ja antennielementti

Keksintö koskee menetelmää varsinkin pienikokoisten radiolaitteiden sisäiseksi antenniksi soveltuvan rakenteen valmistamiseksi. Keksintö koskee myös menetelmän käytön tuloksena syntyvää antennielementtiä.

5 Laitteissa yleisesti ja massatuotteissa erityisesti valmistuskustannusten tulisi olla mahdollisimman pieniä. Kustannukset ovat sitä pienempiä, mitä vähemmän rakenteessa on osia ja mitä vähemmillä työvaiheilla nämä voidaan valmistaa. Kannettavissa radiolaitteissa korostuu lisäksi rakenteen mekaaninen pysyvyys. Esimerkiksi suurtaajuusantennissa pienikin mekaaninen muutos voi tehdä koko laitteen käyttö-10 kelvottomaksi. Rakenteen pysyvyys, ja sitä kautta luotettavuus on sitä parempi, mitä vähemmän siinä on osia, mitä lujempia osat ovat ja mitä suojatumpia ne ovat. Osien vähäinen määrä palvelee siis sekä valmistuskustannusten minimointia että laitteen luotettavuutta.

Antennien osalta matkaviestimissäkin paljon käytetyt ulkonevat antennit ovat alttii-15 ta vaurioitumiselle, ja tarpeellisine lisäosineen ne aiheuttavat merkittäviä valmistuskustannuksia. Matkaviestimien sisäiset antennit ovat tavallisesti tasoantenneja, koska näiden sähköiset ominaisuudet ovat antennin kokoon nähden hyviä. Kuvissa la ja Ib on esimerkki tällaisista tunnetuista tasoantenneista. Rakenne on esitetty julkaisussa WO 01/08255. Kuva la on antennin perspektiivikuva ja kuvassa Ib on sama 20 rakenne sivulta nähtynä. Kuvassa la on radiolaitteen kuoren 150 sisällä kuvassa pystysuuntainen piirilevy 110, jonka toisella puolella on antennin maatasona GND ·:··· toimiva johdekerros. Rakenteen keskeinen osa on yhtenäinen antennielementti 120, : johon kuuluu varsinainen säteilevä taso 121, ensimmäinen taitososa 122, toinen tai- : tososa 123 ja kolmas taitososa 124. Suorakulmaiseen säteilevään tasoon 121 liittyy .’<<:'25 sen pystysuuntaisen keskilinjan eräässä kohdassa F antennin syöttöjohdin 101. An-» · tennielementti jatkuu kuvassa säteilevän tason yläreunasta taitoksen jälkeen koh-*··* tisuoraan maatasoon saakka. Näin muodostuva ensimmäinen taitososa 122 toimii siten säteilevän tason kyseisen reunan pituisena oikosulkujohtimena, ja antenni on * * tyypiltään PIFA (planar inverted F-antenna). Antennielementti jatkuu myös oikosul-30 jettuun reunaan nähden vastakkaisesta reunastaan taitoksen jälkeen maatasoa kohti. Näin muodostuvan toisen taitososan 123 keskiosa ulottuu lähelle maatasoa. Tässä ..,,; keskiosassa on edelleen suorakulmainen taitos rakenteen sisälle päin. Näin muodos tuvan maatason suuntaisen kolmannen taitososan 124 ja maatason välillä on merkit-tävä kapasitanssi, jota vielä lisää niiden välissä oleva dielektrinen levy 105. Raken-35 teen etuna on tiettyjen, tässä epäolennaisten sähköisten ominaisuuksien lisäksi se, 2 115342 että säteilevä taso tulee tuetuksi maatasoon antennielementin taitososien kautta ilman erillisiä tukiosia. Itse antennielementin valmistus tapahtuu leikkaamalla jäykästä johdelevystä oikean muotoinen pala ja taivuttelemalla sitten tämä. Lisäksi antennin valmistus vaatii omina työvaiheinaan syöttöjohtimen 101 kiinnityksen säteile-5 vään tasoon ja mainitun dielektrisen levyn 105 antennielementtiin sekä syntyneen kappaleen kiinnityksen piirilevyyn.

Julkaisusta WO 01/33665 tunnetaan edelläkuvatun kanssa samankaltainen rakenne, jossa on lisäksi parasiittinen antennielementti esimerkiksi toimintakaistojen määrän lisäämiseksi. Julkaisu koskee rakenteen lisäksi tämän valmistusmenetelmää, johon 10 on luettu kuuluvaksi erillisenä työvaiheena syöttöjohtimen kytkeminen antennielementtiin. Molempien antennielementtien valmistus tapahtuu tässäkin leikkaamalla ja taivuttamalla johdelevyä.

Keksinnön tarkoituksena on toteuttaa tekniikan tasoon verrattuna edullisempi taso-antennin valmistusmenetelmä ja parempi antennirakenne. Keksinnön mukaiselle 15 menetelmälle on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön mukaiselle antennielementille on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 11. Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön perusajatus on seuraava: Antennin keskeinen osa on jäykkä ja yhtenäi-20 nen, radiolaitteen sisälle sijoitettava johtava antennielementti, joka käsittää säteile-•:\ vän tason. Lisäksi antennielementtiin voi kuulua esimerkiksi säteilevän tason tukie-limiä, sen syöttö- ja oikosulkujohdin sekä kapasitanssia lisääviä laajennuksia. An-. tennielementtejä valmistetaan edullisesti pudottamalla ensin perusaihiosta raken-; teeltaan symmetrinen antenniaihio, työstämällä tätä tarpeellisilta osin ja leikkaamal-'· ';25 la sitten kahtia kahdeksi antennielementiksi. Antennielementti voidaan päällystää materiaalilla, joka toimii korroosiota estävästi ja parantaa elementtien sähkönjohta-·...· vuutta. Antennielementti tehdään edullisesti laitteen ulkomuotoa myötäileväksi.

....: Keksinnön etuna on, että antennielementin valmistuskustannukset ovat suhteellisen ... pienet. Tämä johtuu siitä, että elementit voidaan valmistaa suhteellisen vähillä työ- "* 30 vaiheilla. Lisäksi keksinnön etuna on, että sen mukaisen elementin radiotekniset ominaisuudet ovat hyvät metalliliitosten puuttumisen vuoksi. Edelleen keksinnön '•“i etuna on, että sen mukainen antennirakenne on käytössä luotettava. Tämä johtuu osien pienestä määrästä ja rakenteen mekaanisesta lujuudesta. Edelleen keksinnön etuna on, että sen mukainen antennirakenne on tilaa säästävä, kun säteilevä taso * 35 myötäilee laitteen kuoren sisäpintaa.

115342 3

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuvat la,b esittävät esimerkkiä tekniikan tason mukaisesta sisäisestä antennista, | kuva 2 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta antenniaihiosta, i j 5 kuva 3 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta valmistusmenetelmästä, kuvat 4a,b esittävät esimerkkiä keksinnön mukaisesta antennielementistä, kuva 5 esittää toista esimerkkiä keksinnön mukaisesta antennielementistä, kuva 6 esittää kolmatta esimerkkiä keksinnön mukaisesta antennielementistä, kuva 7 esittää esimerkkiä keksinnön mukaista antennielementtiä käyttävän an-10 termin taajuusominaisuuksista, kuva 8 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisella antennilla varustetusta radiolaitteesta.

Kuva 1 selostettiin jo tekniikan tason kuvauksen yhteydessä.

15 Kuvassa 2 on esimerkki keksinnön mukaisesta antenniaihiosta päältä päin nähtynä.

Antenniaihiolla tarkoitetaan tässä selostuksessa ja patenttivaatimuksissa yksinkertaisesta perusaihiosta pursottamalla muodostettua kappaletta, jossa on ainakin yksi antennielementin muotoinen osa. Yhtenäiseen antenniaihioon 200 kuuluvat kuvan 2 esimerkissä katkoviivalla merkityn keskilinjan CL erottamina ensimmäinen puoli-20 kas 201 ja toinen puolikas 202. Puolikkaat ovat muodoltaan ja koostumukseltaan ..T: samanlaisia ja sijaitsevat antenniaihiossa symmetrisesti. Tällainen pursotuskappa- ·:··: leen symmetrinen rakenne on pursotusprosessin kannalta edullinen. Antenniaihion : 200 reunat ovat kaareutuvia siten, että sen puolikkaiden ulkopinta vastaa muodol- ; taan radiolaitteen, johon antenni on tarkoitettu, kuoren sisäpinnan muotoa.

• « ·

Kuvassa 3 on esimerkki keksinnön mukaisten antennien valmistusvaiheista. Kuvas- • » · ;sa on ensimmäisenä välivaiheena kuvassa 2 esitettyä kappaletta vastaava anten-niaihio 300. Tämä on kuvattu alta päin, ts. niin, että aihion kaarevien reunojen sisä-•: * · - puolelle jäävä tila näkyy. Antenniaihion sisäpuolisessa tilassa on sen tasaisesta osas-• ta kohoavia pieniä tappeja, kolme kummassakin aihion puolikkaassa. Tapit muodos- • ,30 tetaan samassa pursotusprosessissa kuin koko antenniaihiokin, ja niiden tarkoitus on tukea valmista antennielementtiä tämän ollessa asennettuna paikoilleen. Seuraavak-’ · si muodostetaan antennielementtien rakokuviot lävistämällä antenniaihion tasaisesta : osasta materiaalia pois. Rakokuviot voidaan myös alustavasti muodostaa jo purso- tusvaiheessa, jolloin lävistämällä niille annetaan lopullinen tarkka muoto. Tulokse-35 na on toisen vaiheen elementti 310. Rakokuvion avulla antennista saadaan esimer- 115342 4 kiksi kaksikaistainen, ja kaistoja vastaavat resonanssitaajuudet voidaan jäljestää sopiviksi. Seuraavaksi muodostetaan antennielementtien syöttö- ja oikosulkujohti-met leikkaamalla toisen vaiheen elementin 310 kaarevista reunoista materiaalia pois. Samalla voidaan muotoilla reunoja muutoinkin. Tuloksena on kolmannen vai-5 heen elementti 320. Syöttö- ja oikosulkujohtimista tulee näin toimittaessa samaa yhtenäistä kappaletta antennielementin säteilevän tason kanssa. Elementin reunojen • muotoilulla vaikutetaan valmiin antennin säteilevien osien ja maatason väliseen ka pasitanssiin ja siten säteilevien osien sähköiseen pituuteen.

Kuvan 3 esimerkin viimeisessä vaiheessa leikataan kolmannen vaiheen elementti 10 320 kahtia niin, että saadaan kaksi identtistä antennielementtiä, ensimmäinen 331 ja toinen 332 antennielementti. Valmistusprosessi voi tämän jälkeen vielä jatkua antennielementtien pintakäsittelyllä. Elementti voidaan esimerkiksi päällystää kor-roosionestomateriaalilla. Päällystysmateriaali voidaan valita myös niin, että sen sähkönjohtavuus on erittäin hyvä, mikä pienentää antennin häviötekijöitä.

15 Kuvissa 4 a ja b on esimerkki keksinnön mukaisesta antennielementistä. Antennielementti 400 on suurennettuna sama kuin jompikumpi edellä kuvatun prosessin tuloksena syntyvistä antennielementeistä 331, 332. Kuvassa 4a antennielementti 400 on esitetty sisältä päin ja kuvassa 4b käännettynä, ulkoa päin. Siihen kuuluu säteilevä taso 410, antennin syöttöjohdin 401, oikosulkujohdin 402 sekä ensimmäi-20 nen 421, toinen 422 ja kolmas 423 tukijalka. Säteilevän tason kolmella reunalla on : kaareva laajennusosa. Kuvissa on merkitty viiteviivalla säteilevän tason toisen ly- ·:··: hyemmän päädyn kaareva laajennusosa 411. Kaarevat osat suuntautuvat kokoon- pannussa laitteessa maatasoa kohti, mikä näkyy kuvassa 4b. Tällainen muotoilu li-: sää kapasitanssia säteilevän tason reunoilla, jolloin antennin osien sähköiset pituu- ....: 25 det kasvavat, mikä merkitsee tietyillä taajuusalueilla toimivan antennin tilantarpeen , ·.., pienenemistä. Kaarevat osat voidaan tehdä noudattamaan radiolaitteen kuoren muo toa, mikä taas merkitsee tehokasta tilan käyttöä radiolaitteen sisällä. Antennin syöttö- ja oikosulkujohdin liittyvät kuvien 4a, b esimerkissä säteilevän tason reunaan ja ; nekin kaartuvat radiolaitteen kuoren sisäpinnan muotoa noudattaen.

• 30 Kolme tukijalkaa 421, 422, 423 ovat hajallaan säteilevän tason 410 tasaisessa osassa. Antennielementtiä 400 asennettaessa tukijalkojen vapaat päät painautuvat jousivoimalla päin levyä, jolla maataso on. Tarvittaessa ne voidaan myös kiinnittää levyyn esimerkiksi juottamalla tai niittaamalla. Maatasosta tukijalat tietenkin eriste-: tään galvaanisesti, ettei antennin toiminta esty. Tätä edesauttaa lisäksi se, että tuki- 35 jalkojen sijaintipaikoiksi valitaan kohdat, joissa antennin sähkömagneettinen kenttä on suhteellisen heikko.

115342 5

Kuvien 4a, b esimerkissä säteilevässä tasossa 410 on rako 415, joka alkaa tason reunasta läheltä syöttöjohdinta 401 ja päätyy tason sisäalueelle. Raon reitti on sellainen, että antennin syottoalueelta katsottuna säteilevään tasoon tämän laajennusosat mukaanluettuna muodostuu kaksi eri pituista haaraa. Antenni on siis kaksi-i 5 kaistainen. Ensimmäinen haara B1 kiertää säteilevän tason reuna-alueita pitkin lä- ί j hes koko tason ympäri, ja toinen, lyhyempi haara B2 on tason keskialueella ensim mäisen haaran ympäröimänä.

Kuvassa 5 on toinen esimerkki keksinnön mukaisesta antennielementistä. Anten-nielementtiin 500 kuuluu säteilevä taso 510, antennin syöttöjohdin 501, oikosulku-10 johdin 502 sekä ensimmäinen 521 ja toinen 522 tukijalka. Mainitut kaksi johdinta ja kaksi tukijalkaa sijoittuvat suorakulmaisen säteilevän tason nurkkiin, jota tasoa kaikki neljä nurkkajohdinta tukevat samalla tavalla. Säteilevällä tasolla on sen reunoista maatasoa GND kohti suuntautuvat laajennusosat. Kuvaan on merkitty viite-viivalla säteilevän tason toisen lyhyemmän päädyn laajennusosa 511. Laajennusosat 15 pienentävät tässäkin tapauksessa tietyllä taajuusalueella toimivan antennin kokoa. . Lisäksi laajennusosat parantavat rakenteen lujuutta, koska ne liittyvät ainakin toi-i sesta päädystään edellä mainittuihin nurkissa oleviin tukiosiin.

Kuvan 5 esimerkissä säteilevässä tasossa 510 on suhteellisen lyhyt ja leveä rako 517, jolla järjestetään antennin resonanssitaajuus oikeaksi. Jos raon pituus on 3 mm 20 ja leveys 2 mm sekä koko antennielementin pituus 12 mm, leveys 5 mm ja korkeus 5 mm, niin rakenne sopii antenniksi Bluetooth-tuotteisiin.

Kuvassa 6 on kolmas esimerkki keksinnön mukaisesta antennielementistä. Anten-. nielementtiin 600 kuuluu säteilevä taso 610, tukijalka 621, ensimmäinen kapasitans- ! ; silevy 612 ja toinen kapasitanssilevy 613. Antennielementti on tässä esimerkissä '· ;25 suunniteltu olemaan osa radiolaitteen kuorta. Tätä varten säteilevän tason radiolaitteen päätyä vastaavilla kolmella ulkosivulla on kaartuva reunus 611, ja antenniele-menttiin kuuluu lisäksi säteilevän tason neljännelle sivulle sijoittuvat elementin lu-kitusosat 631, 632. Ennen asennusta elementti luonnollisesti päällystetään ulkopuo-’: “: lelta dielektrisellä materiaalilla.

30 Antennin syöttö- ja oikosulkujohtimia ei tässä esimerkissä ole integroitu anten- « nielementtiin. Kuvassa 6 on säteilevään tasoon piirretty katkoviivoilla antennin :··: syöttökohta 601 ja oikosulkukohta 602. Radiolaitteeseen kuuluu edullisesti jousi- kosketintyyppiset syöttö-ja oikosulkujohtimet. Kun antennielementti 600 painetaan paikoilleen, ne tekevät galvaanisen kytkennän säteilevän tason mainittujen kohtien 35 kanssa. Säteilevässä tasossa on sen reunasta alkava suorakulmaisen mutkan tekevä 115342 6 rako 615 siten, että taso jakautuu oikosulkukohdasta 602 katsottuna kahteen eri pituiseen haaraan. Antenni on siten kaksikaistainen. Mainitut kapasitanssilevyt ovat raon 615 elementin reunasta alkavan osuuden vastakkaisilla reunoilla, ja ne ovat kohtisuorassa säteilevää tasoa vastaan. Ensimmäinen kapasitanssilevy 612 sijaitsee 5 siten säteilevän tason pitemmän haaran sähköisesti uloimmassa päässä ja toinen kapasitanssilevy 613 sijaitsee säteilevän tason lyhyemmän haaran sähköisesti uloimmassa päässä. Sekä kapasitanssilevyjen keskinäinen kapasitanssi että niiden ka-j pasitanssit maatason (joka ei näy kuvassa) kanssa aiheuttavat säteilevien haarojen sähköisen pituuden kasvua. Tämä merkitsee tietyillä taajuuskaistoilla toimivan an-10 tennin koon pienenemistä.

Kuvassa 6 näkyy vielä säteilevän tason 610 pinnalla leveää U-kirjainta muistuttava harjanne 625. Tämän tarkoitus on lisätä antennielementin 600 mekaanista lujuutta.

Kuvassa 7 on esimerkki kuvaa 4b vastaavan antennirakenteen taajuusominaisuuk-sista, kun antennielementin pituus on 35 mm ja korkeus 8 mm. Kuvaaja 71 näyttää 15 heijastuskertoimen Sll muuttumisen taajuuden funktiona. Havaitaan, että alempi toimintakaista B1 on noin 0,9-1,0 GHz, joka riittää EGSM-järjestelmälle (Enhanced Global System for Mobile telecommunications). Ylempi toimintakaista Bu on noin I 1,76-2,06 GHz, joka riittää mm. PCN-järjestelmälle (Personal Communication

Network).

20 Kuvassa 8 on sisäisellä antennilla varustettu radiolaite MD. Antennin keskeisin osa . on keksinnön mukainen antennielementti 800.

Keksinnön mukainen yhtenäinen antennielementti voidaan valmistaa, kuten mainit- '· ·: tua, käyttämällä pursotusta. Toinen, samantapainen tekniikka on kylmäveto, jolloin perusaihio on valmiiksi sopivan paksuinen. Patenttivaatimuksissa näitä kahta, toisil- '•‘‘:25 leen läheistä tekniikkaa ei ole eroteltu, vaan termi ’’pursotus” kattaa ne molemmat.

Edellä kuvatussa menetelmässä antennielementin tukielimet muodostetaan samassa työvaiheessa, missä koko antenniaihio. Tukielimiä voidaan kiinnittää antenniaihi- oon myös tämän valmistuksen jälkeen. Antennielementti voidaan suunnitella kiinni- ,*··. tettäväksi paitsi maatasolevyyn myös radiolaitteen kuoren sisäpintaan. Kuten mai- 30 nittua, uloin kuori voi olla vain kantavan kuoren osana toimivan antennielementin pintamateriaali. Antennielementin muoto voi luonnollisesti vaihdella paljon esimer- ’ ‘ · keissä kuvatuista. Keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa eri tavoin itsenäisen pa- .·. tenttivaatimuksen 1 asettamissa rajoissa.

* · 35

Claims

7 115342
1. Menetelmä radiolaitteen sisäisen antennin valmistamiseksi, jossa menetelmässä muodostetaan yhtenäinen johtava antennielementti, joka käsittää antennin säteilevän tason, tunnettu siitä, että 5. pursotetaan perusaihiosta olennaisesti antennielementin muotoisen osan käsittävä antenniaihio (200; 300), jossa on säteilevän tason laajennusosia, ja -poistetaan antenniaihiosta johdemateriaalia antennin säteilevän tason (410; 510; 610) ja/tai tämän ainakin yhden laajennusosan muotoilemiseksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että antenniaihi-10 ossa on symmetrisesti vastakkain kaksi olennaisesti antennielementin muotoista puolikasta (201, 202), ja menetelmässä lisäksi leikataan nämä puolikkaat erilleen kahden keskenään samanlaisen antennielementin (331, 332) tuottamiseksi.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pursotetaan perusaihiota siten, että mainitut säteilevän tason laajennusosat käsittävät säteilevän 15 tason ainakin yhden tukijalan.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pursotetaan perusaihiota siten, että mainitut säteilevän tason laajennusosat käsittävät säteilevän tason syöttö- ja oikosulkujohtimen.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pursotetaan ' .20 perusaihiota siten, että mainitut säteilevän tason laajennusosat käsittävät ainakin ••♦li yhden säteilevän tason sähköistä pituutta olennaisesti suurentavan osan. « · • · · :*·.· 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poistetaan an- • · ....: tenniaihiosta johdemateriaalia lävistämällä sen tasomaista osaa. •« ♦ • · ’···* 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poistetaan an- 25 tenniaihiosta johdemateriaalia leikkaamalla sen tasomaisen osan jotain laajennusta. t * * · I · • · ,··, 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää li- a säksi antennielementin pintakäsittelyn. 1 *
9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pintakäsitte-·. lyyn kuuluu antennielementin ainakin osittainen päällystäminen korroosiota estäväl- ·’ ·' 30 lä ja sähköä antennielementin materiaalia paremmin johtavalla materiaalilla. 8 115342
10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pintakäsittelyyn kuuluu antennielementin ulkopinnan päällystäminen dielektrisellä materiaalilla.
11. Radiolaitteen sisäisen antennin antennielementti, tunnettu siitä, että se on yh-5 tenäinen, säteilevän tason ja tämän laajennusosia käsittävä pursotuskappale.
12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen antennielementti, tunnettu siitä, että mainitut säteilevän tason laajennusosat käsittävät säteilevän tason ainakin yhden tukijalan (421,422, 423; 521, 522; 621).
13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen antennielementti, tunnettu siitä, että maini-10 tut säteilevän tason laajennusosat käsittävät säteilevän tason syöttöjohtimen (401; 501).
14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen antennielementti, tunnettu siitä, että mainitut säteilevän tason laajennusosat käsittävät säteilevän tason oikosulkujohtimen (402; 502).
15. Patenttivaatimuksen 11 mukainen antennielementti, tunnettu siitä, että maini tut säteilevän tason laajennusosat käsittävät ainakin yhden säteilevän tason sähköistä pituutta olennaisesti suurentavan osan (411; 511; 612, 613).
16. Patenttivaatimusten 12, 13 ja 14 mukainen antennielementti, tunnettu siitä, et-tä syöttöjohdin (501), oikosulkujohdin (502) ja mainitut tukijalat (521, 522) sijait- .... :20 sevat säteilevän tason (510) nurkissa. • *
17. Patenttivaatimuksen 15 ja 16 mukainen antennielementti, tunnettu siitä, että • · ·’.*·: ainakin yksi säteilevän tason sähköistä pituutta suurentava laajennusosa (511) liittyy ’:“ί ainakin yhteen mainituista säteilevän tason nurkissa sijaitsevista elimistä (521, 522) antennielementin (500) lujuuden parantamiseksi. .25 18. Patenttivaatimuksen 12 mukainen antennielementti, tunnettu siitä, että aina- IM» kin yksi tukijalka (423) sijaitsee kohdassa, jossa antennin resonoidessa sähkömagneettinen kenttä on olennaisesti heikompi kuin antennin tilassa keskimäärin. M < f * 19. Patenttivaatimuksen 11 mukainen antennielementti, tunnettu siitä, että sen . ’ (400; 600) muoto vastaa olennaisesti radiolaitteen kuoren tietyn osan muotoa.
20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen antennielementti, tunnettu siitä, että se (600) on osa radiolaitteen ulkokuorta. 9 115342
21. Patenttivaatimuksen 11 mukainen antennielementti, tunnettu siitä, että siinä on korroosiota estävä ja sähkönjohtavuutta parantava pintamateriaali.
22. Sisäisellä antennilla varustettu radiolaite (MD), tunnettu siitä, että mainittu antenni käsittää antennielementin (800), joka on yhtenäinen, säteilevän tason ja tä- 5 män laajennusosia käsittävä pursotuskappale.