FI95087C

FI95087C - Dielektrisen resonaattorin taajuuden säätö

Info

Publication number: FI95087C
Application number: FI940246A
Authority: FI
Inventors: Juha Korpela
Original assignee: Lk Products Oy
Priority date: 1994-01-18
Filing date: 1994-01-18
Publication date: 1995-12-11
Also published as: JPH07263924A; CA2140407A1; US5550519A; FI940246A0; AU1024795A; EP0663702A1; FI95087B

Description

95087

Dielektrisen resonaattorin taajuuden säätö - Frekvensjustering av en dielektrisk resonator 5 Esillä oleva keksintö koskee dielektristä resonaattoria, joka käsittää dielektristä materiaalia olevan runkolohkon, jossa on ylä-, ala-ja sivupinnat ja jossa on yläpinnalta alapinnalle ulottuva reikä, reiän ja alapinnan sekä ainakin osan sivupinnoista ollessa päällystetty sähköä johtavalla materiaalilla, ainakin yläpinnan ollessa pinnoittama-ton reiän muodostaessa siirtojohtoresonaattorin, ja pinnoittamattomat pinnat peite-10 tään sähköä johtavaa materiaalia olevalla kannella, jolloin dielektrinen lohko on olennaisesti sähköä johtavan materiaalin ympäröimä.

Tiedetään, että dielektrinen resonaattori, esim. keraaminen resonaattori, käsittää perusrakenteena dielektristä materiaalia, esim. titanaattia, olevan lohkon, jolla on kor-15 kea dielektrisyysvakio, johon on tehty reikä ja jolla on sivupinnat, ylä- ja alapinnat ja reikä ulottuu lohkon yläpinnalta alapinnalle. Lohkon pinnat on yläpintaa lukuunottamatta päällystetty sähköä johtavalla materiaalilla. Myös reikä on pinnoitettu sähköä johtavalla materiaalilla. Kun pinnoitetun reiän pinnoite yhtyy alapinnan pinnoitteeseen, on reikä oikosuljettu tässä kohdassa. Koska yläpinta ainakin reiän ympäris-20 tössä on pinnoittamaton, on reikä avoin tässä päässä. Rakenne muodostaa siirtojohtoresonaattorin, jonka resonanssitaajuus määräytyy reiän pituudesta eli dielektrisen lohkon paksuudesta. Resonanssitaajuus muodostuu yhtälön fR = —γ= mukaisesti, H& jossa fR on resonanssitaajuus hertseissä, c on valon nopeus, λ on aallonpituus metreinä ja εΓ dielektrisen materiaalin suhteellinen dielektrisyysvakio. Siten resonanssi- • 300 25 taajuus megahertseinä muodostuu suunnilleen yhtälön fR = —j= mukaisesti. Ta- vallisesti reiän pituus mitoitetaan siten, että saadaan neljännesaallon pituinen siirto-johtoresonaattori. Johdettaessa sähkömagneettinen aalto rakenteeseen, syntyy tietyllä taajuudella, so. resonanssitaajuudella, reiän suunnassa seisova aalto. Sen kapa-: sitiivisen kentän maksimi on reiän avoimen pään kohdalla, kun taas induktiivisen 30 kentän maksimi on reiän oikosuljetun pään kohdalla. Jos pinnoittamattomaan yläpintaan sijoitetaan erilaisia johtavia kuvioita, voidaan vaikuttaa sekä yksittäisen resonaattorin resonanssitaajuuteen että resonaattoreiden väliseen kytkentään, jos resonaattoreita on useita. Kun dielektriseen lohkoon muodostetaan useampi reikä eli useampi siirtojohtoresonaattori rinnakkain, voidaan toteuttaa dielektrinen suodatin, 35 jolla on useita nolla- tai napakohtia. Sijoittamalla johdintäplä lohkon reunimmaisten resonaattoreiden avoimen pään viereen ja eristetysti lohkon sivun pinnoitteesta, voi- 2 95087 daan resonaattoriin tuoda signaali kytkeytymällä kapasitiivisesti resonaattoriin ja viedä siitä ulos samoin kapasitiivisella kytkennällä. Koska resonaattorin avoimen yläpään pinnoitteen ja dielektrisen lohkon sivun yläreunan pinnoitteen välillä on määrätty kapasitanssiarvo, voidaan tätä kapasitanssia muuttaa lisäämällä yläsivulle 5 reiän lähelle pinnoitetta, joka on yhteydessä sivun pinnoitteeseen tai lisäämällä yläsivulle pinnoitetta, joka on yhteydessä reiän pinnoitteeseen. Näin vaikutetaan resonanssitaajuuteen. Yläpinnalle voidaan johtavien kuvioiden avulla lisäksi järjestää myös resonaattoreiden välille kondensaattoreita ja siirtojohtoja ja siten voidaan vaikuttaa resonaattoreiden väliseen kytkentään. Resonaattoreiden väliseen induktii-10 viseen kytkentään voidaan vaikuttaa dielektristä lohkoa käsittelemällä, esim. poraamalla siihen reikiä tai poistamalla siitä muuten ainetta.

Johtavien kuvioiden sijoittaminen dielektrisen lohkon yläpinnalle on kuitenkin hyvin hankalaa, sillä käytettävissä oleva pinta-ala on hyvin pieni, jolloin pienetkin epä-15 tarkkuudet johdinkuvioiden sijoittamisessa vaikuttavat suuresti suodattimen sähköi siin ominaisuuksiin. Lisäksi sijoittamalla johtavat kuviot pelkästään yläpinnalle voidaan vaikuttaa vain kapasitii viseen kenttään ja kytkennät ovat siten kapasitiivisia.

Ratkaiseva parannus tähän yleisesti käytettyyn tapaan on esitetty hakijan patenttiha-20 kemuksessa EP-0 401 839, Turunen et ai. Siinä kuvatussa suodattimessa suodattimen sähköisiin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa laajalla alueella siten, että dielektrisen lohkon sivupinta on oleellisesti pinnoittamaton ja johdinkuviot ja kytkentälan-gat on sijoitettu suodatinlohkon tähän sivupintaan. Paitsi että johtavien kuvioiden sijoittamiseen on nyt käytettävissä paljon laajempi pinta-ala kuin sijoitettaessa ne _ 25 yläpintaan, voidaan vaikuttaa myös resonaattoreiden väliseen induktiiviseen kytkentään. Induktiivinen kenttähän on suurimmillaan resonaattorin oikosuljetussa alapäässä. Johdinkuvion sijoittaminen sivupintaan sallii siten resonaattoreiden välisen kytkennän tekemisen kapasitiiviseksi, induktiiviseksi ja kapasitiivis-induktiiviseksi samassa suodatinlohkossa. Myös suodattuneen kytkeytyminen voidaan tehdä induk-30 tiivisesti, kapasitiivisesti ja näiden yhdistelmänä. Pienet vaihtelut johdinkuvioiden sijoittamisessa lohkon sivuun eivät vaikuta niin herkästi suodattimen sähköisiin ominaisuuksiin kuin mitä tapahtuu sijoitettaessa kuviot pienipinta-alaiseen yläpintaan. EP-hakemuksen mukaan sivu, jossa johtavat kuviot sijaitsevat, peitetään lopuksi metallisella kannella. Tämä suodatinkonstruktio sallii suodatinsuunnittelijalle 35 huomattavan suuret vapaudet ja käytännössä vain muutamia vakiokokoisia suodatin-lohkoja käyttäen voidaan kaistanleveyttä ja resonaattoreiden keskitaajuutta varioimalla eli erilaisia johtavia kuvioita käyttäen konstruoida erityyppisiä suodattimia.

3 95087

Dielektrinen lohko on tavallisesti keräämiä, joka puristetaan muottiin, ja se voidaan hyvin tarkasti valmistaa oikeaan kokoon. Kuitenkin esiintyy tarvetta resonaattorin resonanssitaajuuden säätämiseksi. Etenkin muodostettaessa suodattimia, on tavallista säätää suodattimen eri resonaattoreiden resonanssitaajuudet erisuuruisiksi riip-5 puen niistä ominaisuuksista, joita suodattuneita toivotaan.

Eräs tapa resonaattorin taajuuden säätämiseksi on lisätä kapasitanssia resonaattorin avoimeen yläpäähän. Kasvattamalla resonaattorin avoimen pään kapasitanssia, saadaan sen resonanssitaajuutta pienennettyä, jolloin myös resonaattorireikä voidaan 10 valmistaa lyhyemmäksi, jolloin dielektrinen suodatin saadaan pienempään kokoon. Tämä kapasitanssi voidaan toteuttaa resonaattorin avoimen pään yläpuolelle sijoitetun elektrodilevyn avulla, joka siten muodostaa kapasitanssin resonaattorin avoimen pään kanssa. Tällainen elektrodilevyn käyttöön perustuva resonanssitaajuuden sää-töelin voidaan toteuttaa esim. resonaattorin avoimen pään peittävään koteloon 5 15 kiinnitetyn säätöruuvin 7a, 7b päähän sijoitetun elektrodilevyn 6a, 6b avulla, kuten kuviossa 1 on esitetty, jolloin säätöruuvin 7a, 7b avulla voidaan säätää elektrodilevyn 6a, 6b ja resonaattorin 3a, 3b avoimen pään välistä etäisyyttä eli kapasitanssia. Toinen vaihtoehto toteuttaa tällainen resonanssitaajuuden säätöelin on muodostaa resonaattorin avoimen pään yläpuolella olevaan koteloon 5, joka on sähköä johtavaa 20 materiaalia, taivutettuja kielekkeitä 8a, 8b, kuten kuviossa 2 on esitetty. Kielekkeet 8a, 8b voidaan muodostaa leikkaamalla koteloon 5 esim. U:n tai vastaavan muotoisia kielekkeitä. Taivuttamalla näitä kielekkeitä 8a, 8b sisään päin eli resonaattoriin päin muuttuu resonaattorin ja kielekkeen välinen etäisyys, minkä seurauksena kielekkeen ja resonaattorin välinen kapasitanssi ja siten resonaattorin resonanssitaajuus . 25 muuttuu. Kuvioissa 1 ja 2 on viitteellä 1 esitetty dielektrinen suodatin, viite 2 esittää dielektristä lohkoa ja viitteet 3a, 3b esittävät dielektriseen lohkoon muodostettuja reikiä, jotka on pinnoitettu sähköä johtavalla materiaalilla 4 muodostaen siirtojohto-resonaattorit. Myös dielektrisen lohkon 2 alapinta ja sivupinnat on päällystetty sähköä johtavalla materiaalilla, joka yhdistyy resonaattorireikien 3a, 3b pinnoitteeseen. 30 Dielektrisen lohkon yläpinta 9 on pinnoittamaton.

Kun resonaattorissa 3a kulkee virtaa, syntyy dielektrisen lohkon ympäröivän johtavan kerroksen, eli pinnoitteen 4 ja kotelon 5, ja resonaattorin 3a välille TEM-aalto, jolloin dielektriseen lohkoon muodostuu TEM-moodin mukaiset sähkö- E ja mag-35 neettikentät H, kuten on esitetty kuviossa 3, joka on kuvion 2 poikkileikkaus A-A', ja kuviossa 4. Resonaattori toimii eräänlaisena antennina ja TEM-aallon magneettikentän komponentti synnyttää moodiaallon, joka värisyttää voimakkaasti seuraavan asteen resonaattoria 3b. Tämän moodiaallon sähkö- ja magneettikenttä, jotka on 4 95087 f esitetty kuviossa 5, kytkee resonaattorit 3a ja 3b toisiinsa. Moodiaallon sähkökentän suunta on resonaattorissa sen alapäästä avoimeen yläpäähän päin ja tämän moodi-aallon sähkökenttä on voimakkainta resonaattoripillin sisällä sen yläpäässä. Kuten kuvioissa 3 ja 4 on esitetty, sähkö- E ja magneettikenttä H eivät säteile ulos dielekt-5 risestä lohkosta, vaan pysyvät dielektrisessä lohkossa 4 ja resonaattoripillissä 3a, 3b, koska dielektrinen lohko sitoo kentät sisälleen melko voimaakkaasti johtuen dielekt-risen aineen korkeasta dielektrisyysvakiosta εΓ Koska resonaattorin ulkopuolelle tuleva sähkökenttä on täten heikko, ei avoimen pään yläpuolelle sijoitetulla elektrodilla 6a, 6b tai kielekkeellä 8a, 8b saada aikaan voimakasta kytkentää eikä kovin 10 suurta taajuudensäätöä.

Tekniikan tasona resonaattorin taajuuden säätämiseksi tunnetaan ns. säätötapin käyttö, jolloin resonaattoripillin (3a, 3b kuviossa 2) sisään sijoitetaan sähköä eristävää materiaalia oleva holkki, jonka sisälle sijoitetaan määrätyn pituinen sähköä joh-15 tava johdin, esim. sähkölanka, joka maadoitetaan yläpäästään resonaattorin yläpinnan peittävään koteloon. Tällä tavoin voidaan taajuutta säätää tehokkaammin, kun maatasoon kytketty johdin viedään resonaattoripillin sisälle, jossa sähkökenttä on voimakkaampi. Taajuudensäätökieleke 8a, 8b ja -elektrodilevy 6a, 6b ovat sen muotoisia ja kokoisia, etteivät ne mahdu resonaattoripillin 3a, 3b sisälle tai kielekkeen 20 taivuttaminen resonaattoripillin sisälle olisi ainakin erittäin vaikea ja tarkka työvaihe toteuttaa, jos kieleke tehtäisiin niin pienikokoiseksi, että se mahtuisi resonaattori-reikään.

Tämän keksinnön tarkoituksena on esittää sellainen dielektrinen resonaattori, jonka 25 taajuutta voidaan säätää yksinkertaisemmin ja tehokkaammin kuin edellä selostetuissa tekniikan tason mukaisissa ratkaisuissa. Tällainen resonaattori saadaan aikaan muotoilemalla dielektrisen lohkon resonaattorin yläpäätä ja pinnoittamalla se siten, että resonaattorin yläpää on leveämpi kuin resonaattorireiän dielektrisen lohkon ala-päästä alkava suora osuus. Tähän resonaattorireiän levennettyyn yläpäähän, jossa on 30 voimakkaampi sähkökenttä kuin reiän ulkopuolella, saadaan jäljestettyä kapasitans-: siä säätävä taajuudensäätöelin, edullisesti kotelosta taivutettu kieleke, joka siten saadaan tuotua voimakkaaseen sähkökenttään, jolloin kytkeytyminen ja taajuuden-säätö on voimakkaampaa. Muodostettu levennys voi olla minkä levyinen, syvyinen ja muotoinen tahansa. Olennaista on, että resonaattorin yläpäähän saadaan muodos-35 tettua sellainen sähköä johtavalla materialilla päällystetty resonaattorireikää leveämpi osuus, joka yhtyy resonaattorireiän pinnoitteeseen, että taajuudensäätöelin saadaan tuotua resonaattorireiässä olevaan voimakkaampaan sähkökenttään.

5 95087

Keksinnölle on tunnusomaista se, että resonaattorireikä muodostuu kahdesta osuudesta, dielektrisen lohkon alapinnalta alkavasta suorasta osuudesta sekä suoran osuuden yläpuolelle muodostetusta dielektrisen lohkon yläpintaan aukeavasta le-veämmästä osuudesta kummankin osuuden ollessa päällystetty sähköä johtavalla 5 materiaalilla ja kummankin osuuden päällystyksen yhtyessä, ja reiän yläpuolelle on muodostettu taajuudensäätöväline, jonka ensimmäinen pää on maadoitettu ja toinen pää on etäisyydellä resonaattorireiän pinnasta muodostaen kapasitanssin maatason ja siirtojohtoresonaattorin yläpään välille.

10 Keksintöä selostetaan seuraavassa viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää tekniikan tason mukaista taajuudensäätöä elektrodilevyllä, kuvio 2 esittää tekniikan tason mukaista taajuudensäätöä kotelosta leikatulla kielekkeellä, kuvio 3 esittää sähkö- ja magneettikentän jakautumista dielektrisessä resonaattoris-15 sa, kuvio 4 esittää sähkö- ja magneettikentän jakautumista dielektrisessä resonaattorissa kuvioon 3 nähden eri suunnasta katsottuna, kuvio 5 esittää erästä keksinnön mukaista suoritusmuotoa, kuvio 6 esittää erästä toista taajuudensäätövälineen sijoitusta keksinnön mukaises-20 ti, kuvio 7 esittää poikkileikkausta keksinnön mukaisesta resonaattorireiän levennyksestä, kuvio 8 esittää erästä keksinnön mukaista levennyksen ja taajuudensäätövälineen yhdistelmää, ja 25 kuvio 9 esittää erästä toista keksinnön mukaista levennyksen ja taajuudensäätövälineen yhdistelmää.

Kuviossa 5 on esitetty keksinnön mukaisesti taajuudensäätöä tehostavan dielektrisen resonaattorin 1 perusrakenne. Dielektrinen resonaattori 1 käsittää dielektrisen loh-30 kon 2, jossa on ylä- 9 ja alapinta sekä sivupinnat ja johon on tehty alapinnalta ylä-: pinnalle ulottuva reikä 3 a. Alapinta ja oleellisesti kaikki sivupinnat on päällystetty sähköä johtavalla materiaalilla, esim. pinnoittamalla tai peittämällä sähköä johtavaa materiaalia olevalla kuorella. Yläpinta 9 on pinnoittamaton ja lisäksi yksi sivupinta voidaan jättää pinnoittamattomaksi, johon voidaan järjestää kytkentävälineitä reso-35 naattoriin kytkeytymistä varten, kuten tekniikan tason yhteydessä selostettiin. Lopuksi myös yläpinta ja mahdollisesti päällystämätön sivupinta peitetään sähköä johtavaa materiaalia olevalla kannella siten, että dielektrinen lohko on oleellisesti kauttaaltaan sähköä johtavan materiaalin ympäröimä. Keksinnön mukaisesti dielektrisen , 95087 lohkon yläpintaa 9 on muotoiltu resonaattorireiän 3a ympäriltä, jolloin reiän 3a yläpäähän on muodostetty leveämpi osuus 10, joka on päällystetty sähköä johtavalla materiaalilla, joka yhtyy reiän pinnoitteeseen, jolloin kyseinen leveämpi osuus 10 muodostaa osan itse siirtojohtoresonaattoria. Tämän yläpäähän muodostetun le-5 veämmän osuuden ansiosta resonaattorin taajuutta voidaan säätää tehokkaammin resonaattorireiän yläpuolelle tuodulla taajuudensäätövälineellä 11, esim. yläpintaa 9 peittävään sähköä johtavaa materiaalia olevaan kanteen 5 muodostetulla kielekkeellä 11, kuten kuviossa 5 on esitetty. Kyseinen leveämpi osuus 10 ei rajoitu kuviossa 5 esitettyyn kokoon suhteessa resonaattorin pituuteen eikä kuviossa 5 esitettyyn muo-10 toon, vaan voi olla muotoiltu miten tahansa, kunhan se on pinnoitettuja sen aukko on leveämpi kuin resonaattorireikä 3a, jotta aukon sisäpuolelle saadaan tuotua taa-juudensäätöväline resonaattorin taajuuden säätämiseksi.

Koska resonaattorin leveämpi yläpään osuus 10 on jatke resonaattorireiälle 3 a, pi-15 dentää se myös siirtojohtoresonaattorin pituutta dielektrisen lohkon korkeutta muuttamatta. Täten resonaattorin yläpäähän jäljestetyn leveämmän osuuden ansiosta di-elektrinen lohko voidaan valmistaa matalammaksi verrattuna tekniikan tason mukaiseen dielektriseen resonaattoriin, jossa on suora resonaattorireikä, muttei keksinnön mukaista leveämpää yläpään osuutta 10. Olennaista keksinnön kannalta on myös se, 20 että yhdessä keksinnön mukaisen resonaattorin leveämmän yläpään kanssa käytetään resonaattorin yläpään yläpuolelle jäljestettyä taajuudensäätövälinettä, joka on kooltaan ja muodoltaan sellainen, että se mahtuu kyseisen leveämmän osuuden 10 aukosta työntymään dielektrisen lohkon yläpinnan 9 alapuolelle resonaattorireiän leveämmän osuuden 10 sisälle koskettamatta resonaattorireiän 3a tai sen leveämmän , 25 osuuden päällystystä. Tällöin kyseinen taajuudensäätöväline 11 on resonaattori-* reiässä olevassa sähkömagneettisessa moodiaallon (moodiaalto TEMj j) kentässä, jonka sähkökenttä Ei \ on resonaattorireiän suuntainen kulkien sen alapinnalta yläpinnalle, jolloin sähkökenttä tihenee taajuudensäätövälineen 11 ympärille. Tämän seurauksena magneettivuo tihenee ja kytkentäaste taajuudensäätövälineestä 11 reso-30 naattoriin 3a kasvaa, jolloin myös taajuudensäätöaste kasvaa, mikä mahdollistaa taa-; juudensäätöön suuremman vaihteluvälin.

Vaihtoehtoisia ratkaisuja niin leveämmän yläpään 10 muotoilun osalta kuin taajuu-densäätövälineen 11 muodon ja sijoituksen osalta on esitetty kuvioissa 6-9. Taa-35 juudensäätöväline 11 voidaan siis muodostaa paitsi resonaattorireiän yläpuolella olevaan kanteen myös esim. dielektrisen lohkon 2 sivupinnan peittävään kanteen, kuten kuvioissa 6, 8 ja 9 on esitetty. Lisäksi taajuudensäätöväline 11 voi olla muodoltaan erilainen: se voi olla suora, kuten kuviossa 8 on esitetty tai sen pää voi olla 7 95087 taivutettu johonkin kulmaan, kuten kuviossa 9 on esitetty. Sen leikkaus kannesta ei myöskään rajoitu mihinkään tiettyyn muotoon, vaan voi olla esim. sen muotoinen kuin mitä on esitetty kuviossa 6, se voi olla esim. U:n muotoinen tai suorakaiteen muotoinen. Kuvioista 6-9 voidaan nähdä, että resonaattorin yläpää 10 voi olla kar-5 tionmuotoinen, joka levenee portaattomasti, kuten kuviossa 8 on esitetty, tai se voi olla porrastettu, kuten kuvioissa 7 ja 9 on esitetty. Lisäksi levennys 10 voi sijaita resonaattorireikään nähden miten tahansa: se voi levetä symmetrisesti tai epäsymmetrisesti (kuvioiden 8 ja 9 mukaisesti) resonaattorireiän 3a suhteen.

« *

Claims

95087 s

1. Dielektrmen resonaattori, joka käsittää dielektristä materiaalia olevan runko-lohkon (2), jossa on ylä- (9), ala-ja sivupinnat ja jossa on yläpinnalta alapinnalle ulottuva reikä (3a), reiän (3a) ja alapinnan sekä ainakin osan sivupinnoista ollessa 5 päällystetty sähköä johtavalla materiaalilla, ainakin yläpinnan (9) ollessa pinnoitta- maton reiän (3 a) muodostaessa siirtojohtoresonaattorin, ja pinnoittamattomat pinnat peitetään sähköä johtavaa materiaalia olevalla kannella (5), jolloin dielektrinen lohko on olennaisesti sähköä johtavan materiaalin ympäröimä, tunnettu siitä, että resonaattorireikä (3a) muodostuu kahdesta osuudesta, dielektrisen lohkon alapin-10 naita alkavasta suorasta osuudesta (3 a) sekä suoran osuuden yläpuolelle muodoste tusta dielektrisen lohkon yläpintaan (9) aukeavasta leveämmästä osuudesta (10) kummankin osuuden ollessa päällystetty sähköä johtavalla materiaalilla ja kummankin osuuden päällystyksen yhtyessä, ja reiän yläpuolelle on muodostettu taajuuden-säätöväline (11), jonka ensimmäinen pää on maadoitettuja toinen pää on etäisyydel-15 lä resonaattorireiän pinnasta muodostaen kapasitanssin maatason ja siirtojohtoresonaattorin yläpään välille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen resonaattori, tunnettu siitä, että resonaattorireiän leveämpi yläpään osuus (10) levenee portaattomasti resonaattorireiän suorasta 20 osuudesta (3a) dielektrisen lohkon yläpintaa kohti.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen resonaattori, tunnettu siitä, että resonaattorireiän leveämpi yläpään osuus (10) levenee portaittaisesti resonaattorireiän suorasta osuudesta (3a) dielektrisen lohkon yläpintaa kohti. •25

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen resonaattori, tunnettu siitä, että resonaattorireiän leveämpi yläpään osuus levenee symmetrisesti resonaattorireiän suoran osuuden (3 a) suhteen resonaattorireiän suorasta osuudesta (3 a) dielektrisen lohkon yläpintaa kohti. 30

: 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen resonaattori, tunnettu siitä, että resonaattorireiän leveämpi yläpään osuus levenee epäsymmetrisesti resonaattorireiän suoran osuuden (3 a) suhteen resonaattorireiän suorasta osuudesta (3 a) dielektrisen lohkon yläpintaa kohti.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen resonaattori, tunnettu siitä, että taajuudensää-töväline (11) on dielektrisen lohkon yläpinnan peittävään kanteen (5) muodostettu taivutettava kieleke. 35 95087

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen resonaattori, tunnettu siitä, että taajuudensää-töväline (11) on dielektrisen lohkon sivupinnan peittävään kanteen (5) muodostettu taivutettava kieleke.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen resonaattori, tunnettu siitä, että kieleke (11) on taivutettavissa siten, että sen toinen pää ulottuu dielektrisen lohkon yläpinnan (9) alapuolelle resonaattorireiän leveämmän osuuden (10) sisäpuolella.

9. Dielektrinen suodatin, joka käsittää ainakin kaksi dielektristä resonaattoria, 10 tunnettu siitä, että se käsittää ainakin yhden jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaisen resonaattorin.