FI92341B - Aluslaatta rautatieraiteiden kiskojen ja vaihteiden kiinnittämiseksi puisiin ratapölkkyihin - Google Patents

Description

92341

Aluslaatta rautatieraiteiden kiskojen ja vaihteiden kiinnittämiseksi puisiin ratapölkkyihin Underlagsplatta för att fästa skenor och spärväxlar 5 av järnvägsspar vid järnvägssyllar av trä

Keksinnön kohteena on aluslaatta, erityisesti ripalaatta, rautatie -raiteiden kiskojen ja vaihteiden kiinnittämiseksi puisiin ratapölk-10 kyihin tai muuhun epähomogeeniseen materiaaliin, joka aluslaatta on yhdistetty ratapölkkyyn päidensä läheisyydessä oleviin läpireikiin tarttuvien ruuvien tai vastaavien avulla, jolloin laatan alueelle on ratapölkkyjen puoleisten kiinnityspaikkojen välille tuettu kiskonjaika.

15

Tavanmukaisesti rautatieraiteiden ja vaihteiden asennuksen yhteydessä kiinnitettävät aluslaatat kiinnitetään neljällä ruuvilla tai vastaavalla puisiin ratapölkkyihin. Tällöin pyritään kiinnittämisen yhteydessä mahdollisimman vakioihin kiinniruuvausvoimiin. Näiden kiinni-20 ruuvausvoimien tulisi olla noin 35 kN yksittäistä ruuvia kohti, mutta ne voivat yltää myös noin 50 kN:iin. Tätä myötä aluslaatta voidaan altistaa näiden korkeiden kiinniruuvausvoimien ansiosta noin 200 kN:in pintakuormalle.

25 Koska kiinnitysruuvit tarttuvat suhteellisen lähelle aluslaatan päitä, syntyy korkeiden kiinniruuvausvoimien vaikutuksesta aluslaatan kovera pituusmuodonmuutos, sillä näillä aluslaatoilla on nimittäin korkeintaan noin 16-20 mm:in rajoitettu paksuus, ja tämän vuoksi ne saavuttavat huomattavasti liian pienen pituusjäykkyyden, joka ei riitä defor-30 maatiovapaaseen voimansiirtoon.

: Jotta normaalille ripalaatalle URp 206, silloin kun sitä käytetään kiskojen UIC 60 kiinnittämiseen puisiin ratapölkkyihin, voidaan saavuttaa pituusjäykkyys, joka voi mahdollistaa max. 200 kN:in pinta-35 kuorman käytännössä deformaatiovapaan johtamisen, sillä pitäisi olla normaalin 20 mm:n paksuuden sijasta noin 35 mm:n paksuus, kun tulee saavuttaa esteettömästi tasaisesti jakautunut pintapuristus puisten ratapölkkyjen päälle.

2 92341 käytännössä toivottavaa tästä koituvien, huomattavasti korkeampien kustannusten vuoksi. Syytä jo päällyslaattoihin syntyvään koveraan kaarevuuteen ei ole myöskään tähän mennessä tunnettu.

5 Tähän mennessä on tämän vuoksi otettu huomioon se, että tavallisissa aluslaatoissa on kiinteä kosketus puisten ratapölkkyjen pääliosan kanssa ainoastaan ratapölkkyjen ruuvien tartunta-alueella, kun taas kunkin aluslaatan keskialue kaartuu enemmän tai vähemmän koverasti ylöspäin siten, että sinne, jossa kiskonjalalla on tukipinta, muodos-10 tuu tyhjä tila puisen ratapölkyn päälle, jonka tilan yläpuolelta alus-laatta laskee ja nousee vaihtelevasti vaununpyörien kulkiessa - eli saa pumppumaisen liikkeen - minkä vaikutuksesta puisen ratapölkyn päälipinta vahingoittuu tai jopa tuhoutuu tietyn käyttöajan jälkeen.

Se löysentää siis kulumisen myötä aluslaattaa siten, että raideleveys 15 ei enää pysy samana ja että kiinnitysruuvien ja alauslaatan väliin kytketyt jousirenkaat murtuvat. Syntyy myös sellainen tilanne, että itse aluslaatat murtuvat kriittisellä alueella alituisten vaihtora-situsten vuoksi.

20 Tämä tunnettujen aluslaattojen puute aiheuttaa suhteellisen korkeat ylläpitokustannukset, koska puiset ratapölkyt on pölkkyjen päälipinnan vahingoittumisen vuoksi korjattava usein ja suunnattava uudelleen aluslaattojen purkamisen jälkeen. Tällöin on samanaikaisesti välttämätöntä korjata kiinnitysruuvien vastaanottamiseen tarkoitetut aukot 25 ohjaustappien avulla ja porata ne uudelleen, jotta kiinnitysruuvit voidaan kiinnittää uudelleen optimaalisesti aluslaattoja varten.

Koska tällaiset puisen ratapölkyn uudistamistyöt on suoritettava niiden kokonaiselinajan aikana suunnilleen kaksi tai kolme kertaa, huo-30 mättäviä ylläpitokustannuksia syntyy niiden biologisen mätänemisen, eli niiden lopullisen käyttökelvottomuuden, vuoksi.

Koska jousirenkaiden murtuminen pumppausliikkeen johdosta vaatii uusien jousirenkaiden asentamisen joka 3-4 vuosi, se aiheuttaa korkeita 35 kustannuksia. Patentista DE-OS 29 19 461 on tunnettu valssauksella tai • puristamisella valmistettu, elastisesti esijännitetty aluslaatta, jonka lähtömuoto on kaarrettu koveraksi siten, että se ei nouse puisen li 3 92341 jonka lähtömuoto on kaarrettu koveraksi siten, että se ei nouse puisen ratapölkyn päälle kiinnittämisen jälkeen, eikä joudu tämän vuoksi pumppausliikkeeseen vaununpyörien liikkuessa. Tämän ansiosta tässä suoritusmuodossa ja toimintamuodossa ei tarvita muuten välttämättömiä 5 jousirenkaita.

Tässä tunnetussa aluslaatassa tukipinnalla on aina esijännityksessä oleva kosketus puisen ratapölkyn päälipinnan kanssa. Se voidaan valmistaa kuitenkin ainoastaan aineesta, jonka venyvyysraja on alueella 10 vähintään 520 N/mm2.

Tällaisesta, ainoastaan valssaamisella, puristamisella ja muotiin-taonnalla valmistettavasta materiaalista voidaan tämän vuoksi valmistaa vain aluslaattojen yksinkertaisia, ei-monimutkaisia rakennemuo-15 toja.

Monimutkaisesti muodostettujen aluslaattojen yhteydessä, kuten esimerkiksi liukujakkara- ja tukipukkilevyjen yhteydessä, joita tarvitaan vaihteiden asentamiseen, valmistaminen ei ole teknisesti mahdollista 20 valssaamisen, puristamisen ja muottiintaonnan avulla.

Monimutkaiset aluslaatat, kuten liukujakkara- ja tykipukkilaattoihin liittyvät aluslaatat, valmistetaan nykyisin taloudellisimmin valamalla, jolloin saavutetaan vähintään pallografiittivaluluokka GGG 25 40.3. Teräsvalu ei tule kuitenkaan kysymykseen; toisaalta siksi, että se on liian kallista ja toisaalta siksi, että sitä ei voida valaa riittävän suurella mittatarkkuudella, mikä vaatii tätä myötä kallista jälkityöstöä.

30 Keksinnön tavoitteena on poistaa tässä yhteydessä tavanomaisten tunnettujen aluslaattojen puutteellisuudet. Tämän vuoksi tavoitteena on tuottaa aikaisemmin lähemmin määritetty aluslaatta, joka takaa yksinkertaisin keinoin, sen jälkeen kun se on kiinnitetty ruuvien tai vastaavien avulla puisiin ratapölkkyihin - ns. tukilaataan - aina varman 35 ja suurempipintaisen tuen, kuin mikä on ollut tähän mennessä mahdollista pölkkyjen päälipinnalle, ja jossa ns. pumppausilmiö eliminoituu vaununpyörien liikkuessa.

4 92341 tunnusosan piirteiden mukaan, nimittäin siten, että laatan alapuolelle on järjestetty tai muodostettu ainoastaan kiinnitysruuveja varten tarkoitettujen läpireikien alueelle laatan tasosta ulostyöntyvät tukitasot, jolloin läpireiän pitkittäisakselin etäisyys eli läpireikä-5 rajoitusreunan etäisyys viereisestä laattapäädystä ja siihen liittyvästä ulommasta tukipoikittaisreunasta on mitoitettu suuremmaksi kuin läpireiän akselin etäisyys eli läpireikä-rajoitusreunan etäisyys tukitason sisemmästä poikittaisreunasta.

10 Kun läpireiät läpäisevät kiinnitysruuvit kierretään kiinni, aluslaatta jännittyy lähinnä ainoastaan tukitasojen kanssa puisten ratapölkkyjen päälipintaa vasten, jolloin jatkuvasti lisääntyvien kiinniruuvaus-voimien edetessä syntyy aluslaattaan kohdistuva rasitus, jonka kautta säätyy sen kiskontukialueen kovera kaarevuus, jonka välityksellä tämä 15 puristuu puisen ratapölkyn päälipinnalle ja tätä myötä ns. pumppausil-miö eliminoituu.

Keksintö edellyttää patenttivaatimuksen 2 mukaisesti sitä, että tukitasot muodostetaan yksikappaleisesti laatan alapuolelle.

20

Patenttivaatimuksen 3 mukaisesti otetaan kuitenkin myös huomioon se mahdollisuus, että tukitasot on muodostettu välikeosien avulla pellistä tai muovista ja lukittu tai asennoitettu levyyn. 1 li 25 On yleensä riittävää, kun tukitasot on varustettu patenttivaatimuksen 4 ehdotuksen mukaan paksuudella noin 1-1,5 mm. Puisen ratapölkyn päälipintaa vasten lähinnä luotu vapaaväli tukitasojen upottamista varten on täysin riittävä, jotta kiinnitysruuvien kiristämisen jälkeen voidaan varmistaa aluslaattojen kupera kaarevuusjännitys.

30

Keksinnön mukaisella ratkaisuvaihtoehdolla on se erityinen etu, että aluslaatat, olivatpa ne sitten varustettu yksinkertaisella tai monimutkaisella rakennemuodolla, voidaan valmistaa jokaisesta sopivasta materiaalista yleisellä tavalla.

35 ·' Tarkoituksenmukaisiksi osoittautuvat aluslaatat, joissa keksinnön mukaisesti patenttivaatimuksen 5 mukaan jokaiselle läpireiälle on 5 92341 mukaisesti patenttivaatimuksen 5 mukaan jokaiselle läpireiälle on järjestetty oma tukitasoalue ja joissa vierekkäiset tukitasoalueet on erotettu toisistaan pitkittäisuran avulla. Tällöin tukitasojen rajoi-tusreunan ja niihin kuuluvien läpireikien välinen etäisyys voidaan 5 valita suuremmaksi kuin läpireiän halkaisija.

Tällöin on kuitenkin tärkeätä, että aluslaattaan kuperasti vaikuttavan momentin saavuttamiseksi läpireikä-rajoitusreunan etäisyys viereisten levyjen päästä ja siihen kuuluvasta ulkoisesta tukipoikkireunasta on 10 mitoitettu suuremmaksi kuin läpireikä-rajoitusreunan etäisyys ko. tuen sisäisestä poikkireunasta. Kiinnitysruuvien kiristämisen yhteydessä syntyvät momentit edistävät tällöin nimittäin aluslaatan kiskojen tuen alueen kuperaa kaarevuutta ja tätä myötä saman optimaalista puristumista puisten ratapölkkyjen päälipinnalle. Tämän avulla jokainen kisko 15 - päinvastoin kuin aikaisemmin tunnetuissa ratkaisuissa - tuetaan stabiilisti.

Erityisen edulliseksi on osoittautunut patenttivaatimuksen 6 mukaisesti suoritusmuoto, jonka mukaan ulkoisen ja sisäisen tukipoikki-20 reunojen etäisyyssuhde läpireikä-rajoitusreunaa vastaan on noin 1,2 : 1 siten, että myös ulkoisten tukipoikkireunojen etäisyys läpireiän akselista on noin 20% suurempi kuin sisäisen tukipoikkireunan etäisyys läpireiän akselista.

25 Aluslaattojen optimaalinen deformaatiokäyttäytyminen saavutetaan tällöin, kun keksinnön patenttivaatimuksen 7 mukaisesti tuilla on monikulmion muotoinen, esimerkiksi suunnilleen suorakulmainen tai neliömäinen, ääriviivamuoto, koska tällöin aluslaattojen deformaatiokäyttäytyminen tulee joka tapauksessa edulliseksi.

30

Keksinnössä esitetään edelleen patenttivaatimuksen 8 mukaisesti sitä, että laattojen alapuolelle on järjestetty sisäisiin tukipituus-reunoihin ja -poikkireunoihin rajoittavat urat. Näyttää myös edulliselta, jos molempien reikien alueelle järjestetään vastaavat rengas-35 urat, joihin tukipellin kaartuvuudet tarttuvat.

Keksinnön toisen suoritusmuotoehdotuksen mukaisesti on ehdotettu pa- 6 92341 tenttivaatimuksen 9 mukaan, että tuet muodostavilla välikeosilla on niiden tasosta lovetut ja hakamaisesti ylösasetetut kiinnitys- ja pidätyskielekkeet, jotka voidaan asettaa laattojen alapuolelle varustettujen syvennysten avulla oikaisu- ja pito-otteeseen. Tällöin pa-5 tenttivaatimuksen 10 mukaisesti tuet muodostavat välikeosat voivat ulottua koko laattaleveyden yli, jolloin kiinnitys- ja pidätyskielekkeet sekä näiden väliin lisäksi järjestetty osa sijaitsevat suunnilleen välikeosien puolipituuden yläpuolella.

10 Jotta poikkileikkauksessa ei synny mitään lisädeformaatiomomenttia, laatan pituuskeskilinjalle järjestetään tukien alueelle ontelo eli ura siten, että ratapölkkyjen ruuvivoimasta syntyvät resultantit ovat yhdessä tasossa pintapuristuksen resultanttien kanssa. Tähän mennessä laatat kaarrettiin lisäksi keskeltä koverasti poikkisuuntaan.

15

Piirustuksissa keksinnön kohde on esitetty suoritusmuotoesimerkkien avulla. Piirustuksissa esitetään seuraavaa:

Kuvio 1 on päällyskuva valetusta ripaliukujakkaralaatasta, joka toimii 20 aluslaattana varustettuna siihen kiinnivaletuilla tuilla.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen ripaliukujakkaralaatan nuolen II suunnassa sekä osittain pitkittäisleikkauksena kuvion 1 linjoja A-B sekä C-D pitkin.

25

Kuvio 3 on leikkaus kuvion 1 linjaa E-F pitkin.

Kuvio 4 kuviota 2 vastaava esitys ripaliukujakkaralaatasta, jossa on esitetty kiinnitysruuveja kiristettäessä syntyvät voimat ja momentit 30 sekä myös kiinnitysruuvien kiristämisestä syntyvät tarkasti määritetyn pintapuristuksen aiheuttamat resultantit.

Kuvio 5 on kuviota 3 vastaava esitys, jossa on esitetty kiinnitys-ruuvien kiristämisestä aiheutuvat voimat ja pintapuristuksista aiheu-35 tuvat resultantit.

Kuvio 6 on kuviota 1 vastaava päällyskuvaesitys muunnetusta rakenne- 7 92341 tavasta ripaliukujakkaralaattaa varten.

Kuvio 7 esittää ripaliukujakkaralaatan kuvion 6 nuolen 7 suuntaan, jossa kuviossa tämä on esitetty alueilla G-H ja I-K osittain leikat-5 tuna, jolloin tuet muodostuvat päällekkäisistä pelleistä tai muoviosista.

Kuvio 8 on leikkaus kuvion 6 linjaa L-M-N-0 pitkin.

10 Kuvio 9 on kuviota 7 vastaava esitys, jossa on esitetty kiinnitys-ruuvien kiristämisestä syntyvät voimat ja momentit sekä pintapuris-tuksesta johtuvat resultantit.

Kuvio 10 on kuviota 8 vastaava leikkaus, jossa esitetään kiinnitys-15 ruuvien kiristämisestä syntyvät voimat sekä pintapuristuksista aiheutuvat resultantit, jotka molemmat sijaitsevat yhdessä tasossa ja eliminoivat näin momentin, joka johtaa poikkisuuntaiseen deformaatioon.

Kuvioissa 1-5 piirustuksissa on esitetty keksinnön sovellusesimerkkinä 20 valettu ripaliukujakkaralaatta 1 siten, kuin sitä käytetään rautatie-vaihteiden asennuksen yhteydessä yhdessä puisten ratapölkkyjen 2 kanssa.

Ripaliukujakkaralaatalla 1 on tällöin suhteellisen pitkä ja kapea 25 aluslaatta 3, joka tukee yläpuoleltaan yksittäisesti kiinteästi toisaalta ripoja 4 ja toisaalta liukujakkaraa 5.

Molemmista päistään, eli poikittaisreunojen 6 läheisyydessä, alus-laatta 3 on varustettu kahdella läpireiällä 7, jotka toimivat ei-30 esitettyjen kiinnitysruuvien vastaanottamista varten ratapölkyn puoleisten kiinnityspaikkojen muodostamiseksi.

Kiinnitysruuveja varten tarkoitettujen läpireikien 7 alueella itse aluslaatta 3 muodostaa toisaalta tukialusten kiskonjalkaa varten 35 - ei esitetty - kun taas liukujakkara 5 toimii tukialustana vaihde- • kielekkeen - ei myöskään esitetty - kiskonjalkaa varten.

8 92341

Aluslaatan 3 alapuoli on varustettu ainostaan kiinnitysruuveja varten tarkoitettujen läpireikien 7 alueella laatan tasosta ulostyöntyvillä tuilla 8, joiden korkeus on suhteellisen vähäinen, eli noin 1,0-2,0 mm, ja jotka tulevat ratapölkyn päälipinnalle 9 tukialustaksi.

5

Ripaliukujakkaralaatalla 1 tuet 8 on muodostettu kuvioiden 1-5 mukaisesti yksikappaleisina kiinteästi aluslaatan 3 alapuolelle ja tosin siten, että kullekin läpireikäalueelle 7 on järjestetty oma tukialue 8. Tällöin näillä tuilla 8 on monikulmion muotoinen, suunnillen neli- 10 kulmainen ääriviivamuoto. Tuen 8 ulkoisella poikittaisreunalla 10 on tällöin suunnilleen peitekerros aluslaatan 3 ulkoisen poikittaissreu-nan 6 kanssa, kun taas sen ulkoinen pituusreuna osuu suunnilleen yhteen aluslaatan 3 pituusreunan 12 kanssa.

15 Kunkin tuen 8 sisempää poikittaisreunaa 13 rajoittaa aluslaatan 3 alapuolella oleva poikittaisura 15, kun taas saman sisempi pituusreuna rajoittuu alaslaatan 3 alapuolella olevaan - aluslaatan 3 pitkittäis-keskustassa 22-22 - pitkittäisuraan 16.

20 Jokaisella tuella 8 on aluslaatan siihen kuuluvaan läpireikäalueeseen 7 nähden sellainen suhteellinen asento, että sen ulommalla poikittaisreunalla 10 on tämän läpireiän 7 akselista 17 etäisyys, joka on suurempi kuin etäisyys 19, joka sisemmällä poikittaisreunalla 13 on tästä akselista 17.

25

Jokaisen tuen 8 ulomman pitkittäisreunan 11 etäisyyden 20 siihen kuuluvan läpireiän 7 akselista 17 tulisi olla mitoitettu samaksi kuin sisemmän pitkittäisreunan 14 etäisyys 21 tästä akselista 17.

30 On osoittautunut käytännölliseksi, kun ulompien ja sisempien tuki-poikittaisreunojen 10 ja 13 etäisyyksien 18 ja 19 suhde suhteessa läpireiän 7 pitkittäisakseliin 17 on suunnilleen noin 1,2 : 1 siten, että läpireikä-rajoitusreunan etäisyys ulommasta poikittaisreunasta 10 on 20% suurempi kuin sisemmän rajoitusreunan 13 etäisyys tästä 35 läpireikä-rajoitusreunasta.

Kun ripaliukujakkaralaatta 1 tuodaan puiseen ratapölkkyyn 2, alus- 9 92341 laatta 3 sijaitsee lähinnä ainoastaan tukiensa 8 alempien päätypin-tojen kohdalta puisen ratapölkyn 2 päälipinnalla 9, kuten kuviossa 2 on selvitetty. Alustan 3 rivat 4 ja liukujakkaran 5 kantava alue sijaitsee kuitenkin etäisyydellä 28 pölkyn päälipinnasta 9, mikä on myös 5 selvitetty kuviossa 2.

Silloin kun - ei esitetyt - kiinnitysruuvit on kierretty läpireikien 7 alueelle puiseen ratapölkkyyn 2 ja kiristetty 50 kN:in maksimaaliseen kiristysvoimaan kiinnitysruuvia kohden, tukien 8 alemman päätypinnan 10 ja puisen ratapölkyn 2 päälipinnan 9 välille syntyy vastaava pintapaine, joka on esitetty kuvioissa 4 ja 5 kulloinkin pystysuoralla vino-viivoituksella varustetuilla pintapainealueilla 23.

Koska kinkin tukialueen 8 pintapuristuksesta 24 johtuvilla resultan-15 teillä on asianomaisen läpireiän 7 akseliin 17 nähden kulloinkin siir-toasento 25, jonka määrää molempien etäisyyksien 18 ja 19 välinen ero, kiinnitysruuvien kiristämisen vaikutuksesta syntyy jokaisen tukialueen 8 piiriin vääntömomentti, joka vaikuttaa nuolen 26 suunnassa aluslaat-taan 3 ja taivuttaa eli käyristää tämän tätä myötä kuperasti alaspäin 20 kosketukseen puisen ratapölkyn päälipinnan kanssa, kuten kuviosta 4 voidaan havaita. Tällöin aluslaatan 3 alapuolen 27 ja ratapölkyn päälipinnan 9 välinen etäisyys 22 ylittyy, eli aluslaatan 3 alapuoli 27 tulee ratapölkyn päälipinnan 9 päälle tukialustaksi, kuten kuviosta 4 voidaan havaita.

25

Aluslaatan 3 kuperaan käyristymiseen vaikuttava, kiinnitysruuvien aikaansaama taivutusmomentti on siis riippuvainen tukien pintapaineen 24 resultanttien ja tätä kiinnitysruuvia varten tarkoitetun läpireiän 7 ratapölkyn ruuviakselin 17 välisestä siirtoasennosta 25. Tämän tai-30 vutusmomentin mukanaan tuoma aluslaatan 3 kupera jännitys perustuu ' " siihen, että tuet 8 voivat niiden sisemmän poikittaisreunan 13 alu eella upota jonkin verran syvemmälle ratapölkkyjen päälipintaan 9 kuin niiden ulommat poikittaisreunat. Aluslaatan 3 kuperan taivutuksen eli käyristymisen avulla sekä sen alapuolen 27 tästä syntyvän tukialustan 35 avulla, joka sijaitsee puisen ratapölkyn 2 päälipinnalla 9, saavutetaan se, että ripaliukujakkaralaatan kriittiselle alueelle ei synny vaihtuvaa rasitusta kiskoajoneuvoa ajettaessa vaan ainoastaan paisuva 10 92341 rasitus. Ripaliukujakkaralaatan 1 ns. pumppausilmiö puiseen ratapölkkyyn 2 nähden eliminoituu näin täysin. Puisen ratapölkyn päälipinta 9 säästyy siten, että viimeksimainitun kestoikä mekaanista tuhoutumista vastaan moninkertaistuu tähänastiseen kestoikään verrattuna. Ripa-5 liukujakkaralaatan 1 löysenemisen ja murtumisen alituinen valvonta jää pois, jolloin tämän aiheuttamat ylläpitotyöt vältetään. Tällöin myös kiinnitysruuvien ja ripaliukujakkaralaatan väliin tavallisesti järjestettävät jousirenkaat jäävät pois siten, että niiden valvonta ja vaihto voidaan samoin välttää puisen ratapölkyn 2 biologisen kestoiän 10 aikana.

Kuvioissa 6-10 esitetyllä ripaliukujakkaralaatalla 1 on periaatteessa sama vaikutustapa kuin kuvioissa 1-5 esitetyllä laatalla. Erona on ainoastaan se, että tukia 8 ei ole valettuna yksikappaleisinä alus-15 laatan 3 alapuolelle 27, vaan ne muodostetaan pikemminkin pellistä tai muovista valmistettujen yksikappaleisten välikeosien 28 avulla, jotka voidaan kiristää tai lukita aluslaattaan 3. Tukina toimivilla välike-osilla 28 on tällöin 1-2 mm:n alueella oleva paksuus, ja ne on tästä johtuen muodostettu siten, että niiden poikittaisreunalla 10 on läpi-20 reikien 7 pitkittäisakselista etäisyys 18, joka on suurempi kuin etäisyys 19, joka niiden sisemmällä poikittaisreunalla 13 on läpireikien 13 akselista 17.

. Kuvioiden 1-5 suoritusmuotoesimerkin tuista 8 poiketen välikeosat on 25 kuvioiden 6-10 suoritusmuotoesimerkissä järjestetty siten, että ne kulkevat keskeytymättömäsi! aluslaatan koko leveyden läpi.

Noin puoleen pituuteensa asti välikeosat 28 on varustettu tasostaan lovetuilla ja hakamaisesti korkealle asetetuilla kiristys- ja pidä-30 tyskielekkeillä 29, jotka tulevat levyn alapuolelle 27 varustetuilla syvennyksillä oikaisu- ja pitotartuntaan.

Kiristys- ja pidätyskielekkeiden 29 ja 30 alueella kullakin välike-osalla 20 on tämän lisäksi vielä lisälovi 33 esimerkiksi pyöreän reiän 35 muodossa, joka voidaan järjestää hieman suuremmaksi kuin aluslaatassa ·' 3 olevat läpireiät 7. Kun välikeosia 28 käytetään tukina, perinteisen rakennustavan mukaiset ripaliukujakkaralaatat 1 soveltuvat käytettä- l! 11 92341 viksi muuntamattomassa muodossa. Joka tapauksessa on ainaostaan välttämätöntä työstää alapuolle 27 syvennykset 31 ja 32, jotka voivat ottaa vastaan välikeosien 28 kiristys- ja pidätyskielekkeet 29 ja 30. On myös tosin ajateltavissa, että tavanomaisten ripaliukujakkaralaat-5 tojen 1 yhteydessä käytetään ilman kiristys- ja pidätyskielekkeitä 29 ja 30 varustettuja välikeosia 28 ja vaikuttaa niiden pitoliitokseen aluslaatan 3 kanssa kontaktilliman tai vastaavan avulla.

On selvää, että tuilla 8 ja välikeosilla 28 varustettu rakennemuoto ei 10 rajoitu piirustuksissa esitettyjen suoritusmuotoesimerkkien mukaisiin ripaliukujakkaralaattoihin. Sitä voidaan käyttää pikemminkin myös kaikenlaisten rakennustapojen mukaisissa ripalaatoissa, esimerkiksi tavallisissa K-ripalaatoissa, tukipukkilaatoissa tai vastaavissa.

15

Claims (12)

92341

1. Aluslaatta, erityisesti ripalaatta, rautatieraiteiden kiskojen ja vaihteiden kiinnittämiseksi puisiin ratapölkkyihin (2), joka aluslaat- 5 ta (3) on yhdistetty ratapölkkyyn (2) päidensä (6) läheisyydessä oleviin läpireikiin (7) tarttuvien ruuvien tai vastaavien avulla, jolloin laatan (3) alueelle on ratapölkkyjen (2) puoleisten kiinnityspaikkojen välille tuettu kiskonjalka, tunnettu siitä, että laatan alapuolelle (27) on järjestetty tai muodostettu ainoastaan kiinnitysruu-10 veja varten tarkoitettujen läpireikien (7) alueelle laatan tasosta ulostyöntyvät tukitasot (8 ja 28), jolloin läpireiän (7) pitkittäisak-selin (17) etäisyys (18) eli läpireikä-rajoitusreunan etäisyys viereisestä laattapäädystä (6) ja siihen liittyvästä ulommasta tukipoikit-taisreunasta (10) on mitoitettu suuremmaksi kuin läpireiän (7) akselin 15 (17) etäisyys (19) eli läpireikä-rajoitusreunan etäisyys tukitason (8 ja 28) sisemmästä poikittaisreunasta (13).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aluslaatta, tunnettu siitä, että tukitasot (8) on muodostettu yksikappaleisinä laatan alapuolelle 20 (27) (kuviot 2-5).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aluslaatta, tunnettu siitä, että tukitasot on valmistettu peltiä tai muovia olevista välikeosista . (28) sekä kiristetty, liimattu tai lukittu laatan alapuolelle (27) 25 (29-32; kuviot 6-10).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen aluslaatta, tunnet-t u siitä, että tukitasojen (8 ja 28) paksuus on noin 1-2 mm, edullisesti 1,5 mm. 30

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen aluslaatta, tunnettu siitä, että kullekin läpireiälle (7) on järjestetty oma tukitasoalue (8), että tukitasoalueet on erotettu toisistaan uralla (16) ja että tukitason (8) rajoitusreunan etäisyys siihen liittyvän läpireiän (7) 35 rajoitusreunasta on valittu suuremmaksi kuin läpireiän (7) halkaisija. • *

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen aluslaatta, tunnet- 92341 t u siitä, että ulommaisen tukipoikittaisreunan (10) ja sisemmän tukipoikittaisreunan (13) etäisyyssuhde läpireiän (7) akseliin (17) eli läpireikä-rajoitusreunaan nähden on noin 1,2 : 1.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen aluslaatta, tunnet- t u siitä, että tukitasoilla (8 ja 28) on monikulmion muotoinen, esimerkiksi suunnilleen suorakulmainen tai nelikulmainen ääriviivamuoto.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1,2 sekä 4-7 mukainen aluslaatta, 10 tunnettu siitä, että laatan alapuolelle (27) on järjestetty kulloinkin sisempiin tukipitkittäisreunoihin (13) ja sisempiin tuki-poikittaisreunoihin (14) rajoittuvat urat (15 ja 16).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1,3 ja 4-7 mukainen aluslaatta, t u n -15 n e t t u siitä, että tukitasot muodostavilla välikeosilla (28) on niiden tasosta lovetut ja hakamaisesti korkealle asetetut kiristys- ja pidätyskielekkeet (29,30), jotka ovat tuotavissa laatan alapuolelle (27) järjestettyjen syvennyksien (31,32) avulla oikaisu- ja pitotar-tuntaan (kuviot 6-10). 20

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen aluslaatta, tunnettu siitä, että tukitasot muodostavat välikeosat (28) ulottuvat koko laatan leveyden poikki, jolloin kiristys- tai pidätyskielekkeet (29, 30) sekä näiden väliin lisäksi varustettu lovi (33) sijaitsevat suunnilleen 25 välikeosien (28) puolittaisen pituuden alueella.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen, erityisesti patenttivaatimuksen 5 mukainen aluslaatta, tunnettu siitä, että koverruk-sella (16) on pitkittäiskeskustassa (22-22) järjestely ja/tai rakenne, 30 jossa ei esiinny porauksien poikittaispoistumisen ansiosta mitään momenttia - ei koveraa eikä kuperaa - ja että ratapölkkyjen ruuviak-selien resultantit ovat samassa tasossa kuin molemmista pintakuormi-tuspuolista johtuvat molemmat resultantit.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen aluslaatta, t u n - :* n e t t u siitä, että 1iukukappaleen (5) sijasta on järjestetty tuki- « pukki ohjauskiskoprofiilin tukemista varten ratapölkyn ristikappaleek-si. 92341