FI89082B - Maskin och foerfarande foer sortering av traeflismaterial - Google Patents

Description

1 89082

Kone ja menetelmä puulastumateriaalin lajitteluun 5 Tämä keksintö koskee puulastumateliaalin lajittelua, ja tarkemmin konetta ja menetelmää hienojakoisen aineen ja liian paksujen puulastujen poistamiseen, jotka eivät sovi materiaalin lopulliseen käyttötarkoitukseen.

10 Puulastujen prosessoinnissa ennen niiden siirtämistä keittimeen on edullista prosessoida uudestaan ne lastut, jotka ovat paksumpia kuin ennalta määrätty paksuus, ja hävittää ne lastu-partikkelit, joiden kuidut ovat lyhyempiä kuin asetettu kuitujen minimipituus tai jotka ovat ohuempia kuin ase-15 tettu paksuus, sillä näitä pidetään massakeittoon sopimattomina aineina. Seuraavassa selostuksessa kutsutaan uudel-leenprosessoitavia lastuja "ylipaksuiksi" ja ei-toivottuja lastupartikkeleita ja hiutaleita "hienojakoiseksi aineeksi".

20 Yli 8 mm paksuilla lastuilla on taipumus jäädä raaoiksi keittimessä tapahtuvan keiton jälkeen, ja ne vaativat tämän vuoksi jälkikäsittelyn. Tämän vuoksi on tärkeää poistaa yli-paksut lastut massaan käytettävistä lastuista. Tällaista lajittelua vaikeuttaa se seikka, että lastujen pituus vaihte-25 lee yleensä välillä 20 ja 30 mm ja leveys välillä noin 15 ja *·' 20 mm. Lastujen paksuus on siis yleensä huomattavasti pie nempi kuin lastujen muut mitat.

Perinteiset massalastujen lajittelulaitteet koostuvat (a) 30 kaltevasta, värähtelevästä, revitetystä seulasta, jonka liike on oskilloiva tai pyörivä 5-8 cm:n alueella ja nopeus • * . suhteellisen suuri, jotta oikeankokoiset lastut kulkeutuisi vat seulassa olevien reikien läpi, ja (b) pyöröseulasta, kuten esim. US-patentissa 4 301 930 on esitetty, joka käsit-35 tää rungon, jossa on rinnakkaisia akseleita, joiden varassa on lomisormitettuja levyjä, joiden välys määräytyy paksuim-man sallitun lastupaksuuden mukaan.

k K t 2 F r n r 2

Pyöröseuloja on selluloosateollisuudessa pidetty parempina kuin värähtelyseuloja, mutta kuten US-patentissa 4 660 726 todetaan, on pyöröseulojen seulontakapasiteetti seulontapin-ta-alan neliömetriä kohden suhteellisen pieni, ja, kuten 5 US-patentissa 4 538 734 todetaan, on pyöröseulan levyjen välisten rakojen leveys vaikea saavuttaa ja ylläpitää, varsinkin jos rakojen leveyksien tulee olla pieniä. Pyöröseulan levyjen asennukseen ja sijoitukseen liittyviä parannuksia on yritetty tehdä ja kehittää sopivia vaihtoehtoja pyöröseu-10 loille. Esimerkkejä tällaisista ovat oskilloivat säleseulat, kuten US-patentissa 4 660 726 on esitetty, ja synkronisesti käytettävät, limittyvät ruuvikierukat, kuten US-patentissa 4 430 210 on esitetty.

15 Vaikka rullaseuloja ja rakoseuloja on jo pitkään käytetty erilaisten tuotteiden yhdistämiseen tai erottamiseen, niitä ei ole pidetty sopivina ylipaksujen lastujen tai hienojakoisen aineen erottamiseen puulastuaineesta. Niitä ei ole myöskään pidetty sopivina "ylipitkiksi" luokiteltujen lastujen 20 poistamiseen. Rullaseuloja ei aiemmin pidetty hyvinä puulas-tujen lajittelulaitteina, jos valssien pinta oli sellainen, että lastut sekoittuivat riittävästi, ja pinta edesauttoi valssien kuljetuskykyä.

25 Tämän keksinnön mukainen kone, joka soveltuu nimenomaisesti « puulastumateriaalin lajitteluun erikoisista lastuista muo-

< l I

dostuviksi fraktioiksi, käsittää - joukon samassa tasossa sijaitsevia yhdensuuntaisia valsseja, jotka yhdessä muodostavat lajittelualustan, jossa kunkin 30 alustan poikki ulottuvan valssin ulkopinnassa on suippenevia ulkonemia sekä niiden välisiä suippenevia syvennyksiä, - syöttö- ja poistopäät, jotka on järjestetty siten, että lajiteltava materiaali liikkuu alustalla valssien suuntaan nähden poikittain, 35 - laitteet lajiteltavan materiaalin syöttämiseksi alustan syö11 öpäähän, sekä - käyttölaitteet valssien pyörittämiseksi samansuuntaisesti "Γ siten, että valssien yläosat kiertyvät kulloinkin kohti li ! 3 F c r £ f alustan poistopäätä, jolloin lajiteltavan materiaalin ennalta määrätyn paksuusrajan alittavat lastut putoavat valssien välitse alustan alapuolelle samalla kun mainitun paksuusrajan ylittävät lastut kulkeutuvat alustan poistopäähän. Ko-5 neelle on erityisesti tunnusomaista se, että valssien ulkopinnoissa olevat suippenevat ulkonemat ovat ainakin osassa valsseista pääasiassa pyramidimaisia ja että valssit sijaitsevat lajittelualustassa välimatkan päässä toisistaan siten, että vierekkäisiin valsseihin kuuluvien ulkonemien 10 kärkien väliin jää rako, jonka leveys, samoin kuin ulkonemien välisten syvennysten syvyys, on enintään sama kuin mainittu paksuusraja, jolloin tämän rajan alittavien lastujen putoaminen alustan alapuolelle tapahtuu valssien ulkonemien kärkien välisten rakojen ja/tai ulkonemien välisten syven-15 nysten kautta.

Keksinnön mukaisessa koneessa valssien väliset raot mitoitetaan siten, että ne vastaanottavat vain tietynkokoisia lastuja ("hyväksyttäviä lastuja"). Valssien pyöriessä hyväk-20 syttävät lastut, jotka ovat mitoitettujen rakojen kohdalla, kulkeutuvat rakojen läpi alas suppiloon tai poistokuljetti-melle. Päällä olevat lastut työntävät valssien välissä olevia lastuja eteenpäin ja ne kulkevat lajittelualustaa pitkin poistettavaksi alustan poistopäästä jatkokäsittelyyn.

25 . Mainitut valssien ulkopinnoissa olevat ulkonemat ja syven nykset muodostuvat edullisesti toisiaan leikkaavista, valssien ympäri spiraalimaisesti kiertävistä V-urista.

30 Tämän keksinnön mukaiselle menetelmälle puulastumateriaalin lajittelemiseksi fraktioihin, joista toisessa lastujen paksuus ylittää ennalta määrätyn paksuusrajan ja toisessa lastujen paksuus alittaa sen, jossa menetelmässä lajiteltava materiaali syötetään syöttöpään kautta alustalle, joka muo-35 dostuu joukosta samassa tasossa sijaitsevia yhdensuuntaisia valsseja, joista kunkin ulkopinta on varustettu suippenevilla ulkonemilla sekä niiden välisillä suippenevilla syvennyk-sillä, ja valsseja pyöritetään samaan suuntaan siten, että r Ο Π £ 2 4 lajiteltava materiaali joutuu valssien suuntaan nähden poikittaissuuntaiseen liikkeeseen kohti alustan poistopäätä, jolloin mainitun paksuusrajan alittavat lastut putoavat valssien välitse alustan alapuolelle samalla kun paksuusra-5 jän ylittävät lastut kulkeutuvat alustan poistopäähän, on tunnusomaista se, että materiaali lajitellaan alustalla, jonka valssien ulkopinnoissa olevat suippenevat ulkonemat ovat ainakin osassa valsseista pääasiassa pyramidilta is ia ja jossa valssit sijaitsevat välimatkan päässä toisistaan si-10 ten, että vierekkäisiin valsseihin kuuluvien ulkonemien kärkien väliin jää rako, jonka leveys, samoin kuin ulkonemien välisten syvennysten syvyys, on enintään sama kuin mainittu paksuusraja, jolloin tämän rajan alittavien lastujen putoaminen alustan alapuolelle tapahtuu valssien ulkonemien kär-15 kien välisten rakojen ja/tai ulkonemien välisten syvennysten kautta.

Edullisena pidetään, että kaikissa valsseissa on pyramidin-muotoisia ulkonemia. Kuitenkin lajittelualusta voidaan myös 20 muodostaa siten, että siinä on vuorotellen pyramidimaisilla ulkonemilla kuvioituja valsseja ja spiraalimaisilla harjanteilla varustettuja valsseja. Tällöin on edullista, että viimeksi mainittujen valssien harjanteiden kierteen suuntaa vaihdellaan, kun ne sijoitetaan pyramidikuvioitujen valssien 25 väliin.

e < I · r ·

Hienojakoinen aine poistetaan edullisesti ylipaksujen lastujen poistamisen jälkeen ja tähän tarkoitukseen käytetään pyramidinmuotoisilla ulkonemilla varustettuja valsseja. Ul-30 konemien väliset tilat mitoitetaan siten, että ne vastaanottavat ensisijaisesti sellaisia hienojakoisia aineita, joiden kuitupituus on liian lyhyt, ja valssit erotetaan toisistaan maksimihalkaisijoiden kohdalla edullisesti siten, että muodostunut väli on tarpeeksi suuri, jotta hiutalemaiset, liian 35 ohuet hienojakoiset aineet läpäisevät sen. Ulkonemien välisellä pinnalla ja valssien välissä oleva hienojakoinen aine kulkee valssien pyöriessä alas lajittelualustalta suppiloon 5 89082 tai poistokuljettimelle. Lastujen pyörintä ulkonemien kohdalla saa hienojakoisen aineen asettumaan ulkonemien väliin ja valssien väliin poistettavaksi. Valssien pyörivä liike kuljettaa samalla lastuja alustaa pitkin poistettavaksi hy-5 väksyttävinä lastuina lajittelualustan toisesta päästä toiseen suppiloon tai toiseen poistokuljettimeen.

Ylipaksujen lastujen lajitteluun käytettävien tyypillisten valssien halkaisija voi olla esim. 9 cm, ulkoneman syvyys 10 0,25 cm, ulkoneman leveys ja väli 0,6 cm ja kierteen kulma 27 astetta. Hienojakoisen aineen poistoon käytettävien tyypillisten valssien halkaisija on edullisesti pienempi, kuten esimerkiksi 5,5 cm, ja niissä olevien pyramidimaisten ulkonemien syvyys ja väli voi olla yhtä suuri kuin ylipaksujen 15 lastujen lajitteluun käytetyissä valsseissa.

Kuvio 1 on tasokuva ylhäältä katsottuna tämän keksinnön mukaisesta koneesta.

20 Kuvio 2 on sivukuva koneesta kuvion 1 mukaan vasemmalta katsottuna ja ilman sivulla olevaa peitelevyä.

Kuvio 3 on yksityiskohtainen kuva kuvion 4 mukaisista valsseista.

25 *«L‘ Kuvio 4 on osakuva kahden kuvioidun valssin päätyosista, joissa on pyramidinmuotöisiä ulkonemia.

Kuvio 5 on tasokuva ylhäältä katsottuna pyramidimaisilla 30 ulkonemilla kuvioitujen valssien yhden valssin osasta.

• « . Kuvio 6 on suurennettu osakuva, jossa esimerkin muodossa • · · esitetään pyramidinmuotoisten ulkonemien sopivat mitat.

35 Kuvio 7 on tasokuva, jossa lajittelualusta käsittää vuorotellen pyramidimaisilla ulkonemilla varustettuja valsseja ja valsseja, joissa on ulkonevat spiraalimaiset harjanteet.

ti < 6 89082

Kuviossa 8 esitetään valssien toiminta ylipitkän lastun suhteen yhden valssin toisesta päädystä katsottuna.

Kuvio 9 on sivukuva järjestelmästä hienojakoisen aineen 5 poiston parantamiseksi.

Viitaten piirroksiin, lajittelualusta 20 muodostuu lukuisista vierekkäisistä, yhdensuuntaisilla akseleilla olevista pyramidimaisilla ulkonemilla kuvioiduista valsseista. Nämä 10 valssit on asennettu pystysuorien sivulevyjen 23, 24 varaan, jotka ovat osa runkoa 25. Valssit 22 on kavennettu molemmista päistään, ja kavennukset 22a, 22b kulkevat sivulevyihin 23, 24 kiinnitettyjen laakereiden läpi. Jokaisen valssin 22 kavennus 22b on suhteessa pidempi kuin kavennus 22a, jotta 15 niihin voidaan kiinnittää yksinkertainen ketjuhammaspyörä 26 kahteen taaimmaiseen valssiin sekä sisä- ja ulkopuoliset ketjuhammaspyörät 27, 28 muihin valsseihin.

On pantava merkille, että valssien päät vaihtelevat kääntäen 20 siten, että kahdesta hammaspyöräparista toinen pyöräpari ja toisen valssin kavennus 22a ovat sivulevyn 23 ulkopuolella. Toinen pyöräpari sekä ensimmäisen valssin kavennus ovat sivulevyn 24 ulkopuolella. Sivulevyjen 23 ja 24 etupäässä on poikittaisakseli 30, jonka päissä on ketjuhammaspyörät 32, 25 33 sekä näiden välissä ketjuhammaspyörä 34. Päissä olevat ketjuhammaspyörät on yhdistetty ketjuilla 36 etummaisiin, uloimpiin ketjuhammaspyöriin 28 koneen molemmilla puolilla. Vuorotellen sisemmät ja ulommat ketjut 38, 39 kytkevät si-semmät ja uloimmat ketjuhammaspyörät toisiinsa, jotka puo-30 lestaan pyörittävät valsseja 22, toisia toiselta ja toisia toiselta puolelta konetta akselin 30 avulla. Jälkimmäinen . saa käyttönsä ketjun 40 välityksellä ketjuhammaspyörästä 41 akselilla 42a, jota käyttää rungon 25 eteen kiinnitetty sää-tömoottori 42. Kuvattu käyttöjärjestelmä sallii suhteellisen 35 pienihalkasijäisten ja lähekkäin olevien valssien yksinker taisen käytön sekä pyörittämisen samaan suuntaan yhden moottorin avulla.

Il I

7 89082

Keksinnön mukaan valssit 22 varustetaan ulkonemilla 44, joilla kaikilla on pyramidimainen muoto. Nämä ulkonemat voidaan muodostaa ajamalla kaksi erikätistä V-uraa 45, 46 spi-raalinomaisesti valssien ympärille, jolloin ne leikkaavat 5 toisensa. Kuten kuvassa 6 on esimerkinomaisesti esitetty, voi jokaisen V-uran leveys olla 6,3 mm, syvyys (2,5 mm) ja spiraalin syöttökulma 27 astetta.

Piirrokseen 3 viitaten V-urat 45 muodostavat yleensä kol-10 miomaiset, vastakkaiset pinnat 44a, 44b ja V-urat 46 vastaavasti pinnat 44c, 44d. Jokainen ulkonema muodostuu täten kahdesta rinnakkaisesta V-urasta 45 ja kahdesta rinnakkaisesta V-urasta 46.

15 On edullista kromata valssiulkonemat 44 kestoiän pidentämiseksi. Valssit voidaan myös irrottaa ja päällystää uudelleen aika ajoin.

Vaihtoehtona sille, että kaikki valssit 22 olisivat kuvatun 20 tapaisesti kuvioituja, osa valsseista voi olla varustettu suippenevilla, spiraalimaisilla harjanteilla 47 ja 48, kuten kuvassa 7. Nämä harjanteet voidaan tehdä esim. ajamalla ainoastaan yksi sarja V-uria 45 tai 46 valssiin kahden asemasta. Valssit 22a voivat käyttää V-uria 45 ja valssit 22b toi-25 sen kätisiä V-uria 46. Koneessa valsseja 22a käytetään edul-lisesti vuorotellen valssien 22b kanssa niin, että nämä vuo-rottelevat kuvioitujen valssien 22 kanssa, kuten on osoitettu kuvassa 7. Kaikissa tapauksissa ulkonemat valsseissa säädetään valssien kesken yhtä etäälle kuin haluttu paksuin 30 lastu (katso kuva 8). Tämä väli on yleensä 8 mm. Piirroksissa tämän välin suuruutta on liioiteltu selkeyden vuoksi.

• l t

Lastuja käsiteltäessä ne syötetään lajittelualustan 20 takaosaan joko yläpuolisella kuljetinlaitteella tai putkella (ei 35 näytetty) sivuseinien ja viettävän peräseinän 46 rajoittamaan tilaan. Riippuen siitä mitä valsseja käytetään, lastuja sekoitetaan pyörivien valssien 22 ulkonemilla 44 ja pyörivien valssien 22a, 22b suippenevilla spiraalimaisilla harjan- 8 89082 teillä 47, 48 ja ne kulkeutuvat samanaikaisesti valssien kuljettamana vähitellen petin 20 etuosaa kohti, josta ne joutuvat joko syöttölaitteeseen tai kuljettimelle.

5 Sekoitetut lastut pyrkivät kallistumaan kulkusuunnassaan alaspäin kulkiessaan valssien välissä. Jos lastut eivät ole ylipaksuja, ne putoavat valssien välistä. Ylipaksut lastut, jotka ovat jääneet kahden valssin väliseen rakoon, saavat yllättävästi riittävän tönäisyn muista etenevistä lastuista, 10 jolloin valssien raon etummainen, ylöspäin pyörivä valssi tarttuu ylipaksuihin lastuihin ja kuljettaa ne eteenpäin. Täten valssien välisen raon yläpuolinen tila (nielu) ei tuk-kiinnu ylipaksuista lastuista. Lopulta ylipaksut lastut poistuvat lajittelualustan 20 etuosasta, kun taas halutun 15 vahvuiset lastut putoavat valssien välisestä raosta syöttölaitteeseen tai sopivalle kuljettimelle.

Keksinnön mukaisesti on edullista poistaa hienojakoinen aine lastuista vasta ylipaksujen lastujen erottamisen jälkeen.

20 Kuten kuvassa 9 näytetään, tämä voidaan tehdä tehokkaasti syöttämällä hyväksyttävät lastut ja hienojakoinen aine la-jittelualustalle 120, joka muodostuu valsseista 122, kuten valssit 22, mutta edullisesti pienempi halkaisijäisiä (esim.

55,5 mm) ja varustettuina pyramidimaisilla ulkonemilla sekä 25 asennettuina lähemmäksi toisiaan esim. 1,5 mm. Kun hienojakoista ainetta poistetaan, on edullista käyttää kehänopeuk-sia alueella 0,25 - 0,75 m/s.

Normaalisti, kun lastut ovat kulkeneet lajittelualustan 20 30 puoleenväliin, käytännössä koko hienojakoinen aine on pudonnut alustan läpi yhdessä hyväksyttyjen lastujen kanssa. Kuten kuvassa 9 näytetään, nämä hyväksyttävät lastut ja hienojakoinen aine putoavat syöttölaitteeseen 123, joka puolestaan syöttää valssialustan 122 syöttöpäätä. Tämä alusta 122 35 erottaa hienojakoisen aineen, joka putoaa esimerkiksi syöttölaitteeseen 124, kun taas hyväksyttävän kokoiset lastut kulkevat koko alustan 122 pituuden joutuakseen keräilyalu-• eelle 125, josta ne voidaan kuljettaa sopivalla tavalla 9 89082 käyttöön. Syöttölaite 126 syöttää myöskin alustan 20 toisen puoliskon hyväksyttävät lastut keräilyalueelle 125. Ylipak-sut lastut poistuvat alustan 20 ulostulopäästä 127 uudelleen käyttöön. Säädettävä, kääntyvä erotinlevy 128 voidaan aset-5 taa syöttölaitteiden 123, 126 suuaukkojen väliin alustan 20 keskiosan alle siten, että alustan 20 syöttölaitteeseen 123 pudottama hienojakoinen aine otetaan talteen niin lyhyeltä alustan 20 osalta kuin mahdollista edelleen käsiteltäväksi alustalle 122.

10

Useimmissa paperimassan valmistusmenetelmissä ei pelkästään haluta poistaa yli 8 mm paksuja puulastuja, vaan pidetään myös edullisena poistaa pitkät, noin 44,5 mm pitkät lastut ("ylipitkät" lastut). Siinä tapauksessa valssien 22 ulkohal-15 kaisijana käytetään noin 88,9 mm, nimittäin noin kaksi kertaa ylipitkän lastun raja-arvoa. Kuvaan 8 viitaten, kun lastu kulkee valssin ensimmäisestä neljänneksestä seuraavan valssin neljättä neljännestä kohti, se kulkee yleensä pituussuunnassa kulkusuuntaansa nähden. Puulastun kärki osuu 20 normaalisti seuraavan valssin neljänteen neljännekseen ennen kuin lastu voi saavuttaa riittävän pystyasennon pudotakseen valssien väliseen kitaan. Tämä lastun kärjen kosketus seu-raavaan valssiin ja lastun jatkuva kosketus ensimmäisen valssin ensimmäiseen neljännekseen saa lastun kärjen kallis-25 tumaan ylöspäin, kuten kuvassa 8 näytetään. Kallistuskulman vaakatasoon verrattuna täytyy ylittää 45 astetta, jotta lastu asettuisi riittävän pystyyn kyetäkseen putoamaan valssien välistä. Muussa tapauksessa etummaisen valssin neljännen neljänneksen työntövoima on niin suuri, että lastu kulkeutuu 30 eteenpäin. Lopulta suurin osa ylipitkistä lastuista poistuu valssialustan päästä yhdessä ylipaksujen lastujen kanssa.

Jos puulastuja prosessoidaan jäätävissä olosuhteissa, valssit voidaan varustaa alapuolelta harjoilla jääpalasten pois-25 tamiseksi, joita voi muodostua lastujen kosteudesta.

Valssien kierrosnopeutta voidaan säätää maksimisuorituksen aikaansaamiseksi riippuen lajiteltavien puulastujen tii- 10 89082 viydestä, koosta ja muista ominaisuuksista. Ylipaksuja lastuja poistettaessa on edullista pitää kehänopeutena 0,30 -0,60 m/s.

5 Edellä olevasta selviää että, vaikka keksinnön erityistä suoritusmuotoa on kuvailtu tässä yhteydessä havainnollistamis tarkoituksessa, erilaisia modifikaatioita voidaan tehdä poikkeamatta keksinnön hengestä ja piiristä. Sen mukaisesti keksintöä rajoittavat ainoastaan liitteenä olevat patentti-10 vaatimukset.

• « · • >.

Claims (17)

1. Kone puulastumateriaalin lajitteluun, joka käsittää: - joukon samassa tasossa sijaitsevia yhdensuuntaisia valsseja (22), jotka yhdessä muodostavat lajittelualustan (20), 5 jossa kunkin alustan poikki ulottuvan valssin ulkopinnassa on suippenevia ulkonemia (44, 47, 48) sekä niiden välisiä suippenevia syvennyksiä (45, 46), - syöttö- ja poistopäät, jotka on järjestetty siten, että lajiteltava materiaali liikkuu alustalla valssien suuntaan 10 nähden poikittain, - laitteet lajiteltavan materiaalin syöttämiseksi alustan syöttöpäähän, sekä - käyttölaitteet (36, 38, 39, 40, 42) valssien pyörittämiseksi samansuuntaisesti siten, että valssien yläosat kierty- 15 vät kulloinkin kohti alustan poistopäätä, jolloin lajiteltavan materiaalin ennalta määrätyn paksuusrajan alittavat lastut putoavat valssien välitse alustan alapuolelle samalla kun mainitun paksuusrajan ylittävät lastut kulkeutuvat alustan poistopäähän, tunnettu siitä, että valssien (22) ulko-20 pinnoissa olevat suippenevat ulkonemat (44, 47, 48) ovat ainakin osassa valsseista pääasiassa pyramidimaisia (44) ja että valssit sijaitsevat lajittelualustassa (20) välimatkan päässä toisistaan siten, että vierekkäisiin valsseihin kuuluvien ulkonemien kärkien väliin jää rako, jonka leveys, 25 samoin kuin ulkonemien välisten syvennysten syvyys, on enin-. tään sama kuin mainittu paksuusraja, jolloin tämän rajan alittavien lastujen putoaminen alustan alapuolelle tapahtuu valssien ulkonemien kärkien välisten rakojen ja/tai ulkonemien välisten syvennysten kautta. 30

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kone, tunnettu siitä, että ulkonemat ja syvennykset muodostuvat toisiaan leikkaa-vista, valssien (22) ympäri spiraalimaisesti kiertävistä V-urista (45, 46). 35 ♦ 12 89082

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kone, tunnettu siitä, että spiraalimaiset urat (45, 46) ovat noin 2,5 mm syviä ja korkeintaan 6 mm leveitä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kone, tunnettu siitä, että käyttölaitteet on järjestetty pyörittämään valsseja (22) kehänopeudella, joka vaihtelee välillä noin 0,25-0,75 m/s.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kone, tunnettu siitä, että valssit (22) on asetettu noin 8 mm:n päähän toisistaan ylipaksujen puulastujen erottelemiseksi siten, että ne lastut, joiden paksuus on suurempi kuin valssien väli, poistuvat alustan poistopäästä. 15

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kone, tunnettu siitä, että valssit (22) on asetettu toisistaan noin 1,5 mm:n päähän hienojakoisen aineksen poistamiseksi valssien välistä.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kone, tunnettu siitä, että valssit (22) on asetettu sellaiselle etäisyydelle toisistaan, että hyväksyttävät lastut ja hienojakoinen aines putoavat valssien välistä ja ylipaksut lastut poistuvat alustan poistopäästä. 25

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kone, tunnettu siitä, että se käsittää mainitun alustan (20) alapuolella sijaitsevan toisen alustan (120), jonka muodostaa joukko valsseja (122), jotka ovat samankaltaisia kuin ensin mainitun alustan 30 valssit (22), mutta sijaitsevat sellaisella etäisyydellä toisistaan, että ainoastaan hienojakoinen aines putoaa niiden välitse, sekä käyttölaitteet mainitun toisen alustan valssien pyörittämiseksi samansuuntaisesti siten, että valssien yläosat kiertyvät kulloinkin kohti toisen alustan pois- 35 topäätä (125), jolloin toinen alusta on järjestetty vastaanottamaan ensin mainitun alustan läpäisemät hyväksyttävät lastut ja hienojakoisen aineksen ja poistamaan viimeksi mai- • · • . . 13 89082 nitun valssien välitse samalla kun hyväksyttävät lastut kulkeutuvat mainittuun poistopäähän.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kone, tunnettu siitä, 5 että lastumateriaali, joka kulkee ensiksi mainitun alustan (20) valssien (22) välitse poistopäähän (127) rajoittuvassa alustan osassa, putoaa suoraan toisen alustan (120) poistopäähän (125).

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kone ylipaksujen lastu jen, joiden paksuus ylittää asetetun noin 8 mm:n rajan, erottamiseksi hyväksyttävistä ohuemmista lastuista erässä, jossa on sekä ylipaksuja että hyväksyttyjä lastuja, tunnettu siitä, että 15 joukko vierekkäisiä, toisistaan irti olevia yhdensuuntaisia valsseja (22) muodostaa yhdessä alustan (20), jonka pituussuunta on poikittain valsseihin nähden ja jossa on syöttöjä poistopää; että kone käsittää käyttölaitteet (36, 38, 39, 40, 42) 20 valssien pyörittämiseksi samansuuntaisesti; että kone käsittää syöttölaitteet lastuerän syöttämiseksi alustan syöttöpäähän; että kunkin valssin ulkopinnassa on joukko suippenevia, lastuun tarttuvia ulkonemia (44, 47, 48), joita erottaa toisis-25 taan urat (45, 46), joiden syvyys on mainittua paksuusrajaa . ,·, matalampi ja jotka muodostavat spiraaliratoja valssin ympäri pituussuunnassa viereisten valssien spiraaliratojen ollessa erikätisiä, ja että viereisten valssien pyörimisliikkeen aikana toinen 30 toisensa ohittavien ulkonemien välinen rako on kulloinkin sama kuin mainittu paksuusraja, jolloin hyväksyttävät lastut putoavat rakojen läpi ja ylipaksut lastut poistuvat alustan poistopäästä.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kone, tunnettu siitä, että joidenkin valssien (22a, 22b) ulkonemat ovat spiraalimaisia harjanteita (47, 48), jotka ulottuvat yli koko alus- * · • ' > tan (20) ja että joillakin alustan valsseilla (22) on joukko r- Ο Π ρ Ο 14 yhdenkätisiä spiraaliratoja (45) ja vastaavanlainen joukko toisenkätisiä spiraaliratoja (46), jolloin viimeksi mainittujen valssien ulkonemat (44) ovat muodoltaan pyramidimai-sia. 5

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kone, tunnettu siitä, että alustassa (20) on vuorotellen spiraalimaisilla harjanteilla (47, 48) varustettuja valsseja (22a, 22b) ja pyrami-dimaisilla ulkonemilla (44) varustettuja valsseja (22). 10

13. Menetelmä puulastumateriaalin lajittelemiseksi fraktioihin, joista toisessa lastujen paksuus ylittää ennalta määrätyn paksuusrajan ja toisessa lastujen paksuus alittaa sen, jossa menetelmässä lajiteltava materiaali syötetään 15 syöttöpään kautta alustalle (20), joka muodostuu joukosta samassa tasossa sijaitsevia yhdensuuntaisia valsseja (22), joista kunkin ulkopinta on varustettu suippenevilla ulkonemilla (44) sekä niiden välisillä suippenevilla syvennyksillä (45, 46), ja valsseja pyöritetään samaan suuntaan siten, 20 että lajiteltava materiaali joutuu valssien suuntaan nähden poikittaissuuntaiseen liikkeeseen kohti alustan poistopäätä, jolloin mainitun paksuusrajan alittavat lastut putoavat valssien välitse alustan alapuolelle samalla kun paksuusrajan ylittävät lastut kulkeutuvat alustan poistopäähän, tun-25 nettu siitä, että materiaali lajitellaan alustalla (20), . *. jonka valssien (22) ulkopinnoissa olevat suippenevat ul konemat (44, 47, 48) ovat ainakin osassa valsseista pääasiassa pyramidimaisia (44) ja jossa valssit sijaitsevat välimatkan päässä toisistaan siten, että vierekkäisiin vals-30 seihin kuuluvien ulkonemien kärkien väliin jää rako, jonka leveys, samoin kuin ulkonemien välisten syvennysten syvyys, on enintään sama kuin mainittu paksuusraja, jolloin tämän rajan alittavien lastujen putoaminen alustan alapuolelle tapahtuu valssien ulkonemien kärkien välisten rakojen ja/tai 35 ulkonemien välisten syvennysten kautta. I i .ta · I. is 89082

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ulkonemien (44) korkeus on mainittua paksuusra-jaa pienempi.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pyramidimaiset ulkonemat (44) erotetaan toisistaan suippenevilla urilla (45, 46), jotka muodostavat valssien (22) ympäri toisiaan leikkaavia spiraaliratoja.

16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä hienojakoisen aineksen ja ylipaksujen lastujen erottamiseksi puulastumate-riaalista, tunnettu siitä, että: lastumateriaali syötetään ensimmäisen valssialustan (20) syöttöpäähän, jonka liikkeelle panevat ja kuljettavat vals-15 sit (22) on asetettu sellaiselle etäisyydelle toisistaan, että paksuudeltaan hyväksyttävät lastut ja hienojakoinen aines putoavat valssien väleistä ja ylipaksut lastut poistuvat alustan poistopäästä (127); hyväksyttävät lastut ja hienojakoinen aines, jotka putovat 20 ensimmäisen valssialustan läpi syöttöpäähän rajoittuvassa alustan osassa, syötetään toisen valssialustan (120) syöttöpäähän, jonka alustan liikkeelle panevat ja kuljettavat valssit (122) on asetettu sellaiselle etäisyydelle toisistaan, että ainoastaan hienojakoinen aines putoaa valssien 25 väleistä ja hyväksyttävät lastut kulkeutuvat alustan poisto- > ·’; päähän (125) ; ja hyväksyttävät lastut, jotka ovat pudonneet ensimmäisen valssialustan jälkiosan läpi, ja hyväksyttävät lastut, jotka ovat poistuneet toisen valssialustan poistopäähän, yhdis-30 tetään.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen valssialustan (20, 120) kaikissa valsseissa (12, 122) on suippenevien urien (45, 46) 35 ristiin rastiin muodostama kuvio. > 8 r‘ Γ. f ? 16