FI86687C - Patientbaedd foer magnetavbildningsanordning - Google Patents

Description

1 86687

Magneettikuvauslaitteen potilasvuode. - Patientbädd för magnetavbildningsanordning.

Keksinnön kohteena on magneettikuvauslaitteen potilasvuode, jonka avulla tutkittava potilas saatetaan kuvauslaitteeseen kuuluvan magneetin sisällä sijaitsevalle kuvausalueelle. Kuvauksessa tarvittava rf (=radiotaajuus) -kela, joita laitteessa on useita, sijoitetaan myös vuoteelle.

Magneettikuvauslaitteissa tarvittavaa potilasvuodetta käytetään tunnetusti paitsi kannattamaan potilasta kuvauksen vaatimassa asennossa myös kuvauksen aikana tarvittavien apuvälineiden sijoitusalustana. Tällaisista apuvälineistä tärkein on rf-kela, jota tarvitaan vastaanottamaan potilaasta peräisin oleva NMR (=ydinmagneettinen resonanssi) -signaali. Toisinaan samaa kelaa käytetään myös lähettämään signaalin aikaansaamiseksi tarvittava virityspulssi. Usein tämän tekee erillinen lähetyskela, joka voi sijaita myös magneetin sisällä eikä potilasvuoteella. Muita apuvälineitä ovat esim. erilaiset pehmusteet, tuet ja kiinni-tyshihnat potilasmukavuuden ja oikean kuvausasennon saavuttamiseksi. Lisäksi potilasvuoteen avulla on suoritettava erilaisia asemointeja: potilaan ja kelan asemointi vuoteelle, potilaan asemointi kelan suhteen ja potilaan sekä kelan asemointi magneetin suhteen.

Vastaanotossa tarvittavat rf-kelat on signaali-kohina -suhteen optimoimiseksi tehtävä sellaisiksi, että ne ympäröivät mahdollisimman suurella täyttösuhteella kuvattavaa kohdetta. Tällöin joudutaan eri anatomisille kohteille kuten esim. päälle, kaulalle, polvelle jne. tekemään omat erilliset kelansa, jotka sijoitetaan potilasvuoteelle mahdollisimman lähelle kohdetta tai kohteen ympärille.

Lähetyksessä tarvittavat kelat ovat yleensä kohteeseen verrattuna suurikokoisia riittävän lähetyskentän homogeenisuuden 2 86687 saavuttamiseksi. Usein riittää yksi yhteinen lähetyskela, joka tavallisesti sijoitetaan magneetin sisälle ja joka on kiinteästi paikallaan ja irrallinen potilasvuoteesta. Voidaan käyttää myös erillisiä lähetyskeloja ja joissain tapauksissa lähetys-ja vastaanottokelat voidaan yhdistää yhdeksi kelakokonaisuudek-si. Näissä tapauksissa kela asemoidaan vuodetta tai sen ratata-soa apuna käyttäen.

Potilas asemoidaan vuoteelle pääsääntöisesti makuuasentoon, joskin esim. rannetta voi kuvata siten, että potilas istuu magneetin suuaukon kohdalla alaslasketulla vuoteella pitäen kättään magneetin sisällä. Makuuasennossa potilas on yleensä selin. Pään ja kaulan kuvauksessa potilas työnnetään magneettiin yleensä pää edellä ja alaraajojen kuvauksessa jalat edellä. Muuten suunta voi olla vapaa joskin yleensä potilas työnnetään magneettiin pää edellä. Potilaan pääsyä vuoteelle voidaan helpottaa laskemalla vuodetta alemmas potilaan siirtymisen ajaksi.

Vastaanottokela asemoidaan paikalleen joko ennen tai jälkeen potilaan siirtymistä vuoteelle. Etukäteen on asemoitava sellaiset kelat, joita on vaikea tai mahdoton asemoida jälkikäteen potilaan suhteen. Tällaisia ovat esim. potilaan alla sijaitseva selkäkela tai kaulan alla sijaitseva kaulakela. Näiden kelojen huono puoli on se, että jos kela halutaan vaihtaa on potilaan noustava pois tieltä vaihdon ajaksi. Lisäksi kela saattaa olla tiellä potilaan siirron aikana. Tällaiset kelat sijaitsevat vuoteella joko yhdessä kohdassa tai useammassa vaihtoehtoisessa yleensä kiinteässä paikassa.

Jälkikäteen voidaan asemoida potilaan päälle sijoitettavat tai paikoilleen pujotettavat kelat tai potilaan ympärille vedettävät kelat. Tällaisia ovat esim. rintakehän päälle laitettava sydänkela, kainaloon pujotettava olkapääkela ja pään ympärille vedettävä pääkela.

3 86687

Jotkut kelat voivat olla sellaisia, että osa kelasta sijaitsee valmiina vuoteella potilaan siirtyessä vuoteelle ja kyseisen kelan osan päälle. Kelan toinen osa sijoitetaan paikalleen vasta jälkikäteen. Tällainen kela voi olla esim. avattava pää-, vartalo- tai polvikela. Tällaisten kelojen huono puoli on se, että yleensä tarvitaan sähköinen kontakti eri osien välillä, joka voi olla sähköisesti arka tai mekaanisesti monimutkainen toteuttaa. Avattavuus voi myös rajoittaa käämin geometriaa. Kelan vuoteella valmiina sijaitseva osa voi olla lisäksi tiellä potilaan siirron aikana.

Kuvausta varten potilas on asemoitava kelan suhteen siten, että kuvattava kohta osuu mahdollisimman hyvin kelan kuvausalueelle. Kuvausalueen keskikohta on yleensä kelan symmetriakeskipiste ja se voi olla osoitettu apumerkintöjä käyttämällä. Asemointia varten on potilaan ja kelan keskinäistä sijaintia usein tarpeen muuttaa, samoin jos halutaan kuvausalueen sijaintia muuttaa kuvausistunnon aikana. Kiinteästi asemoiduilla keloilla tämä voi olla hankalaa varsinkin jos potilas on vaikeasti liikuteltavissa. Etenkin selkä- ja vartalokuvaukset voivat olla ongelmallisia. Selkäkuvauksessa voidaan kiinteästi asemoidusta kotelosta huolimatta itse kuvauskelaa liikutella kotelon sisällä potilaan suhteen. Tämä voi kuitenkin johtaa hankaliin mekaanisiin ratkaisuihin ja suurentaa kelakotelon kokoa epäkäytännölliseksi mikäli liikuteltavuuden halutaan ulottuvan koko selkärangan alueelle.

Asemoinnissa käytetään yleisesti apuna valojuovia 8 (kuva 1), jotka osoittavat esim. kelan keskipisteen sijainnin. Mikäli kelan sijainti vuoteella on vapaa on kelassa oltava joku merkintä, joka osoittaa kelan keskikohdan sijainnin. Merkintä voi joskus peittyä potilaan alle. Asemointivalojuovat sijaitsevat yleensä magneetin suuaukon kohdalla, joka voi olla hoitajan kannalta ahdas paikka asemointien tarkistamista varten.

4 86687 Lähetyskeloista kiinteä magneetin sisällä sijaitseva lähetyske-la on potilas- ja kelakäsittelyn kannalta kätevin vaihtoehto. Mikäli halutaan esim. suuremman lähetyskentän amplitudin takia käyttää pienempää lähetyskelaa saattaa kiinteän lähetyskelan sähköinen eliminointi aiheuttaa hankaluuksia. Tällöin irrotettava lähetyskela on edullisempi ratkaisu. Lähetyskela voi tässä tapauksessa olla esim. työnnettävissä magneetin sisälle takakautta, jolloin potilasvuode kulkee kelan läpi. Vuode voi olla tällöin teleskooppimainen, mikä aiheuttaa erikoisvaatimuksia jäykkyyden suhteen. Vuode ja sen ratataso voi olla myös tuettu takapäästään, jolloin lähetyskela kulkee vuoteen alla olevassa kolossa, jonka puhdistaminen saattaa muodostua ongelmaksi.

Kun potilas on asemoitu kelan suhteen on kela ja potilas saatettava vielä magneetin keskelle siten, että kelan kuvauskeski-piste sijaitsee magneetin keskellä 9 (kuva 1) ainakin pituussuunnassa. Mikäli kelan sijainti vuoteella vaihtelee on käytettävä jonkinlaista pituusasteikkoa ja sen lukujärjestelmää kelan saattamiseksi magneetin keskelle. Kelassa olevaa apumerkintää ja asemointivalojuovia käytetään yleensä apuna ilmoitettaessa järjestelmälle kelan sijainti vuoteella. Asteikon lukujärjestelmää käytetään myös hyväksi, jotta vuode saadaan pysähtymään magneetin suhteen siten, että kela on magneetin keskellä. Jos magneetin rakenne on riittävän avoin voidaan kela sijoittaa suoraan magneetin keskelle, jossa myös potilaan asemoiminen kelan suhteen suoritetaan. Jos magneetin suuaukko on riittävän leveä voidaan vuodetta siirtää myös sivusuunnassa pituussuunnan lisäksi.

Mikäli kelan sijainti vuoteella on vapaa tulevat kelojen kaapelit yleensä pitkiksi sen takia, että ne on mitoitettava kauimmaisen asennon mukaan silloin, kun vuode on vedetty ulos magneetista. Pitkät kaapelit saattavat vuoteen liikkeen aikana helposti takertua esim. magneetin ja vuoteen väliin ellei tätä ole jollain lisärakenteella estetty tai ellei laitteen käyttäjä 5 86687 ohjaa kaapeleita.

Yleensä samassa kuvauslaitteessa käytetään useita kelojen ase-mointitapoja. Tämä saattaa monimutkaistaa laitteen mekaanista rakennetta ja rajoittaa uusien kelojen käyttöönottoa. Lisäksi laitetta käyttävien hoitajien on tunnettava useita erilaisia käyttö- ja asemointitapoja, mikä varsinkin hätätilanteissa voi aiheuttaa virhetoimintoja. Monimutkaisuus voi heikentää myös laitteen huollettavuutta.

Esillä olevan keksinnön kohteena on uusi ergonomisempi potilas-vuode, jolla on pyritty poistamaan yllämainitut epäkohdat ja jolla potilaan ja kelojen käsittelyä sekä kuvauksen valmistelussa tarvittavia erilaisia asemointeja voidaan tehdä helpommin kuin aikaisemmilla konstruktioilla.

Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella magneettikuvauslaitteen potilasvuoteella, joka on tunnettu siitä, että se koostuu kahdesta liikkuvasta osasta, joista toisessa ns. ala-vuoteessa sijaitsee asemointikohta eli kelapesä, johon rf-kelat on asetettavissa ja toinen on alavuoteen päällä liikkuva ns. ylävuode, johon potilas on sijoitettavissa.

Seuraavassa keksintöä havainnollistetaan viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää kaaviollisesti sivulta nähtynä keksinnön mukaista magneettikuvauslaitteen potilasvuodetta, jossa kelana on vartalokela. Vaihe a) esittää potilaan ja kelan asemointia vuoteelle, vaihe b) potilaan asemointia kelan suhteen ja vaihe c) kuvausasentoa.

kuva 2 esittää kaaviollisesti sivulta nähtynä potilasvuodetta selkäkelaa käytettäessä. Vaihe a) esittää potilaan asemointia kelan suhteen ja vaihe b) kuvausasentoa.

6 86687 kuva 3 esittää potilasvuoteen pituussuunnassa nähtynä polvike-lan järjestämistä keksinnön mukaisen potilasvuoteen yhteyteen, ja kuva 4 esittää kaaviollisesti sivulta nähtynä keksinnön mukaista potilasvuodetta käytettäessä kuvan 3 mukaista polvi-kelaa. Vaihe a) esittää potilaan ja kelan asemointia vuoteelle, vaihe b) potilaan asemointia kelan suhteen ja vaihe c) kuvausasentoa.

Keksinnön mukainen potilasvuode on esitetty kuvassa 1, jossa kelana on esimerkin vuoksi vartalokela 4. Potilasvuode koostuu kahdesta liikkuvasta osasta: ala- ja ylävuoteesta 2 ja 1. Ala-vuode 2 liikkuu kiinteän ratatason 5 päällä. Alavuoteeseen 2 asemoidaan kelat yhteen ainoaan asemointikohtaan ns. kelapesään 3. Potilas sijaitsee alavuoteen päällä liikkuvalla ylävuoteella 1. Ylä- ja/tai alavuodetta voidaan liikuttaa joko käsin tai moottorin avulla. Moottoria voidaan ohjata ohjainpaneelista tai laitteen ohjauskonsolilta käsin.

Kun potilas asemoidaan ylävuoteelle 1, ajetaan ylävuode alavuoteen 2 päähän, jolloin kelapesän 3 kohta jää vapaaksi. Kela 4, 10 tai 11 voidaan tällöin asemoida vuoteelle potilaasta riippumatta ja päinvastoin. Potilaan asemointi kelan suhteen tapahtuu liikuttamalla ylävuodetta 1 kelamodulin yli, läpi tai ali. Vartalokela 4 voi olla esim. renkaan muotoinen kappale, jonka läpi potilas ajetaan ylävuoteella 1 haluttuun kohtaan. Selkäkela 10 voi sijaita kelapesässä 3 siten, että ylävuode 1 ajaa kelan 10 yli (kuva 2). Polvikela 11 voidaan konstruoida siten, että ylävuode 1 liikkuu kelan alla (kuvat 3 ja 4). Liikuttamalla ylävuodetta 1 kelan suhteen voidaan potilas asemoida kelaan haluttuun kohtaan. Kun potilas on asemoitu kelan suhteen lukitaan ylävuode 1 ja sen jälkeen potilas yhdessä kelan kanssa työnnetään magneetin 6 sisään alavuoteen 2 avulla.

7 86687

Koska kelan ja potilaan asemointikohdat on erotettu toisistaan, voidaan kelan ja potilaan asemoinnit vuoteelle tehdä toisistaan riippumattomiksi. Kela voidaan sijoittaa vuoteelle joko ennen tai jälkeen potilaan asemoinnin. Myös kelan vaihto on helppoa, koska potilaan ei tarvitse nousta pois kelan tieltä vaihdon ajaksi. Potilaalle voidaan tehdä myös valmistelevia toimenpiteitä ilman että kela on tiellä häiritsemässä.

Koska kaikki kelat asetetaan samaan kohtaan vuodetta, on ase-mointitapoja vain yksi, joka helpottaa laitteen käyttöä. Yhteisestä asemointikohdasta seuraa myös, että on helppo toteuttaa kelan sähköinen telakoituminen kelapesään 3, jolloin päästään eroon kelan liitäntäkaapelista, jonka käyttäjä muuten joutuisi kytkemään laitteen liitäntäpaneeliin. Kaapelit tahtovat yleensä myös takertua esim. liikkuvan vuoteen ja magneetin väliin.

Mikäli telakoitumista ei haluta käyttää ja kelapesä sijaitsee magneetin 6 suulla, on kelan liikerata magneetin keskelle kelaa asemoitaessa pienin mahdollinen, jolloin tarvittavan liitäntä-kaapelin pituus minimoituu.

Koska potilas liikkuu erillisellä ylävuoteella 1, on potilas helppo asemoida haluttuun kohtaan kelaa liikuttamalla ylävuo-detta kelan suhteen. Potilaan itsensä ei tällöin tarvitse liikkua asemoinnin onnistumiseksi, mikä varsinkin yhteistyökyvyttömien ja painavien potilaiden kohdalla helpottaa laitteen käyttäjän työtä. Kelan sijaintia potilaan suhteen on helppo muuttaa myös kuvausistunnon aikana. Haluttaessa tämä voidaan tehdä myös laitteen ohjauskonsolilta vuodetta liikuttavaa moottoria käyttäen. Vuode sallii potilaan menevän magneettiin 6 joko jalat tai pää edellä. Asento voidaan valita tarkoituksenmukaisimmaksi esim. ulkoisten oheislaitteiden kytkemisen kannalta.

Kelat voidaan mekaanisesti konstruoida siten, että niiden kuvauskeskipisteet osuvat kelapesän suhteen magneetin akselin β 86687 suunnassa aina samaan kohtaan, esim. kelapesän keskikohtaan. Koska kelan kuvauskeskipiste asemoidaan aina magneetin 6 keskelle, on kelapesä 3 ja täten myös alavuode 2 kuvausasennossa aina samassa kohtaa magneettia. Järjestämällä alavuoteen 2 pysäytin 7 siten, että pysähtyessä alavuode 2 on aina tässä kuvausasennossaan ei paikantunnistusta magneetin suhteen asemointia varten tarvita lainkaan.

Potilavuoteen rakenne sallii myös muut perinteiset kelojen asemointitavat. Kela voidaan tarvittaessa asemoida myös ylävuo-teen päälle potilaan alle, esim. selkäkela 10. Kelat, joiden suhteen potilasta asemoitaessa käytetään ainoastaan yhtä ase-mointipaikkaa, voidaan sijoittaa suoraan kiinni potilaaseen tai asemoida kelapesään 3. Edellisestä tapauksesta on esimerkkinä potilaan päälle puettava maksakela ja jälkimmäisestä pääkela.

Vuode sallii täten monipuolisen kelavalikoiman, joka voidaan optimoida käyttötarkoituksen mukaan.

Kuvassa 1 esitetty vartalokela 4 on yleensä ympyrämäinen rengas. Koska potilas työnnetään kelan sisään, ei kelasta tarvitse potilaan asemointia varten tehdä avattavaa. Avattavuus saattaa johtaa hankaliin mekaanisiin ratkaisuihin.

Kuvassa 3 esitetty polvikela 11 on vain toiselta sivultaan kiinnitetty kelapesässä 3 olevaan vastinosaansa. Tällöin liikutettaessa potilasta kelan 11 suhteen ei siihen jalkaan, jota ei kuvata, tarvitse hoitajan koskea lainkaan. Kelan 11 yläosa 12 on avattava. Kun potilasta liikutetaan kelan suhteen, nostaa hoitaja samanaikaisesti kuvattavaa jalkaa ja asettaa sen kelan li sisälle. Asemoinnin jälkeen kelan yläosa 12 sijoitetaan takaisin paikoilleen. Sopivalla käämigeometrialla kelan irrotettava tai muuten avautuva yläosa 12 ei ole välttämätön. Kela 11 voidaan konstruoida sellaiseksi, että se voidaan kääntää ympäri joko oikean tai vasemman jalan kuvaamista varten.

9 36687 Lähetyskela voi sijaita magneetin 6 sisällä tai olla osa kela-pesään 3 asetettavaa kelamodulia. Lähetys- ja vastaanottokelat voivat olla myös erillisiä, esim. lähetyskela asetetaan kelape-sään ja vastaanottokela kiinnitetään potilaaseen. Vastaanottoja lähetyskelat voivat olla myös fyysisesti samoja keloja. Lähetyskela voidaan toteuttaa näin ollen usealla eri tavalla ja optimoida sekä kelan säköisen toteutuksen että kelan ergonomian kannalta halutulla tavalla.

Kuvauslaitteen tehokkaan käytön kannalta on edullista suorittaa potilaan valmistelutoimet (mukaanlukien potilaan siirto vuoteelle esim. sairaalavuoteesta) muualla kuin itse kuvauslaitteen äärellä. Alavuoteen 2 etuosa yhdessä ylävuoteen 1 kanssa voidaan tehdä muusta vuoteesta irrotettavaksi, jolloin tämä on mahdollista. Alavuoteen loppuosa, jossa kelapesä 3 sijaitsee, pysyy laitteen yhteydessä.

Claims (7)

10 86687

1. Magneettikuvauslaitteen potilasvuode, tunnettu siitä, että se koostuu kahdesta liikkuvasta osasta, joista toisessa ns. alavuoteessa (2) sijaitsee asemointikohta eli kelapesä (3), johon rf-kelat (4; 10; 11) on asetettavissa ja toinen on alavuoteen (2) päällä liikkuva ns. ylävuode (1), johon potilas on sijoitettavissa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen potilasvuode, tunnettu siitä, että ylävuode (l) liikkuu kelapesässä (3) sijaitsevan rf-kelan (4; 10; 11) yli, läpi, ali tai sivuitse.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen potilasvuode, tunnettu siitä, että ylä- ja/tai alavuodetta (1 ja/tai 2) voidaan liikuttaa moottorilla, jota ohjataan kuvauslaitteen konsolilta tai ohjäinpaneelista.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen potilasvuode, tunnettu siitä, että kelapesään (3) asemoitu rf-kela (4; 10; 11) telakoituu sähköisesti siten, että erillisiä liitäntäkaapeleita ei laitteen käyttäjän tarvitse kytkeä.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen potilasvuode, tunnettu siitä, että yksi mainituista rf-keloista on polvikela (11), joka kiinnittyy alavuoteeseen (2) tai kelapesässä (3) sijaitsevaan täytekappaleeseen (13) toispuoleisesti sallien sen jalan, jota ei kuvata, levätä paikoillaan ylävuoteella (1).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen potilasvuode, tunnettu siitä, että alavuoteen (2) liike, jolla kuvattava kohde ja kela (4; 10; 11) siirretään magneetin (6) sisään, on rajoitettu pysäyttimellä (7), jolloin alavuode (1) ja siihen liittyvä kela-pesä (3) pysähtyvät aina ennalta määrättyyn kuvauskohtaan. li 8 6 6 8 7

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 6 mukainen potilasvuode, tunnettu siitä, että ylävuode (1) on liikutettavissa, asemoitavissa ja lukittavissa haluttuihin erilaisiin kohtiin alavuoteen (2) suhteen potilaan asemoimiseksi kelan (4; 10; 11) suhteen. i2 86687 Patentkray