FI83129B - Framstaellning av timmerbalk genom stoetfog. - Google Patents

Description

1 83129

Puupalkkien valmistus päittäisliitoksella - Framställning av timmerbalk genom stötfog Tämä keksintö kohdistuu parannuksiin puupalkkien valmistuksessa ja kohdistuu erityisesti parannettuihin menetelmiin ja laitteisiin sellaisten puupalkkien valmistamiseksi, jotka käsittävät kaksi tai useampia poikkileikkaukseltaan yleensä suorakulmaisia päittäin liitettyjä puuosia ja parin liitoslevyjä, jotka tekevät liitynnän ja muodostavat kunkin päittäisliitoksen, kunkin liitoslevyn sisältäessä useita niistä lyötyjä ulokkeita, jotka on upotettu puuosiin päittäisliitoksen molemmilla puolilla.

Useissa rakennusteollisuuden käytöissä on käytettävä puukappaleita, joilla on oleellinen leveys ja pituus suhteessa paksuuteen, kuten rakennepalkkeina, lattiapalkkeina, kamanapalkkeina, kattopalkkeina, selkäpuina ja sen tapaisina käytettäviksi.

Ottaen huomioon nykyiset puutavaran puutteet ja ympäristön-valvontamääräykset on entistä vaikeampaa saada haluttua umpi-puuta, jolla on suuret poikkileikkaukset ja pitkät pituudet, ja erityisesti virheettömänä laatuna.

Aiemmin on ollut tunnettua tuottaa jatkostettuja palkkeja reu-naliimaamalla kaksi tai useampia erillisiä puukappaleita. On myös ollut tunnettua liittää päittäin puukappaleita käyttäen tunnettuja naulalevyjä liitettävien puukappaleiden kummallakin · puolella ja/tai työstämällä toisiinsa lukkiutuvia muodostelmia, . kuten pyrstömuodostelmia, puukappaleiden päittäin liitettäviin . ; päihin. Kokemus on osoittanut, että näillä tunnetuilla menetel- -millä muodostetut jatkostetut palkit ja päittäin liitetyt palkit ovat epätyydyttäviä ja epätaloudellisia ja tällaisia palkkeja voidaan yleensä käyttää vain pääasiassa kuormittamattomissa käytöissä.

US-patentit 2 877 520, 3 011 226 ja 3 016 586 sekä australia-lainen patentti 291 878 esittävät kaikki rakennepuunitosten muotoja, jotka on muodostettu puuelimistä, jotka on yhdistetty pelkästään metallilevyillä, joissa on naulamaisia ulokkeita tai hampaita, jotka on lyöty ulos levyn tasosta ja upotettu puueli-miin. Tällaiset levyt ovat hyvin tehokkaita valmistettaessa 2 83129 ristikkopalkkeja ja samanlaisia puurakenteita, joissa on useita eri suuntiin meneviä puuelimiä, jotka on yhdistetty toisiinsa esitetyillä naulalevyillä, jotka rajoittuvat litteisiin liit-timiin.

US-patentti 3 305 252 esittää toisen naulalevymuodon, joka on käyttökelpoinen kulmaliittimenä, joka kiinnitetään rakenteen kahteen tai kolmeen pintaan, jotka leikkaavat toisensa kulmassa.

US-patentti 3 365 222 esittää seinäkannattimen, jossa on U-muo-toinen kannatinpalkin vastaanottoelin ja kulmatuilla varustettu uloke, joka on kiinnitetty seinään tai sentapaiseen. Kannatinpalkin vastaanottoelimessä on joukko sisäänpäin ulottuvia hampaita tai kiinnitysvälineitä, jotka lyödään tai vasaroidaan kannatinpalkkiin kannatinpalkin kiinnittämiseksi seinän tai sentapaisen suhteen.

US-patentti 3 427 055 esittää toisen kulmaliitoksen levyliittimen muodon, jossa on erikorkuisia hampaita, jotka helpottavat hampaiden kytkeytymistä kulmaliitoksen muodostaviin puuelimiin levyliitintä vääntämättä.

US-patentti 4 318 628 esittää laitteen kahden tai useamman raken-nuselementin kokoamiseksi ja yhdistämiseksi, jolloin laite on varustettu tuilla elementtien vastaanottoa varten halutussa suhteessa ja yhdellä tai useammalla lukitusulokkeella, jotka on tarkoitettu tunkeutumaan elementtien sisään. Ulokkeet ulkonevat kunkin tuen pohjaseinästä kytkeytyen vastaavien elementtien päätypintaan ja tunkeutuen siihen.

GB-patentti 1579794 liittyy naulalevykiinnittimen muunneltuun muotoon, joka on erityisen käyttökelpoinen kulmittain toistensa suhteen sijaitsevien puuelimien liitoksessa. Kiinnitin käsittää taivutetun levyn, jossa on jokaisesta osasta lyödyt hampaat, jolloin ainakin joissakin hampaissa on kulmittain ulkoneva kylki-osa ja kärkiosa, joka ulkonee kyljestä levyosaa kohti. Tämän- li 3 83129 tyyppinen uloke mahdollistaa kiinnittimen sijoituksen paikalleen, ennen kuin kunkin hampaan kärkiosat on lyöty yhdistettävien puuelimien sisään, jolloin kylkiosa sijaitsee ao. le vyösan tasossa. Tämäntyyppisiä hampaita nimitetään tavallisesti "nivel-nauloiksi" .

Vaikka tunnettuja kiinnitinmuotoja voidaan käyttää liittämään puuelimiä, niin että muodostuu kulmia, ristikkopalkkeja ja sentapaisia, on havaittu, että tällaiset kiinnittimet ovat tehottomia liittämään päittäin puukappaleita rakenteellisesti kunnollisten palkkien tuottamiseksi, koska tällaisten palkkien lujuutta rajoittaa puuosiin upotettujen ulokkeiden tai hampaiden pito-voima.

Sen tähden on toivottavaa saada aikaan parannettu kiinnitin, joka voi tehokkaasti tuottaa rakenteellisesti kunnollisia puupalkke-ja puukappaleita päittäin liittämällä tai jatkostamalla.

On myös toivottavaa saada aikaan parannettuja menetelmiä ja lait-teitä jatkostettujen ja/tai päittäin liitettyjen palkkien valmistamiseksi, joita voidaan käyttää kuormitusta kantavissa raken- - teissä.

On myös toivottavaa saada aikaan parannettu menetelmä päittäis-liitoksen muodostamiseksi puukappaleiden viereisten päiden väliin, joka menetelmä on taloudellinen ja antaa tulokseksi kuormitusta kantavan palkin.

On myös toivottavaa saada aikaan jatkostettujen ja/tai päittäin liitettyjen palkkien valmistukseen menetelmiä ja laitteita, - jotka tuottavat umpipuupalkkien vaihtoehdon, jolla on yhtä suuri lujuus, käyttäen helpommin saatavissa olevia, paremman-laatuisia komponentteja.

Keksinnön erään näkökohdan mukaan on saatu aikaan liitoslevy puukappaleiden viereisten päiden päittäisliitosta varten, 4 83129 jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Edullisesti pohjaosassa on ulokkeita, jotka on lyöty siitä ja ulottuvat käytössä rajattuun tilaan. Molempien sivuosien ja pohjaosan ulokkeet voivat olla "nivelnaula"-tyyppiä tai muissa neulalevytyyppisissä tunnetuissa kiinnitinmuodoissa yleisesti käytettyä hammastyyppiä.

Keksinnön mukainen liitoslevy on edullisesti muotoiltu siten, että pohja- ja sivuosat ovat oleellisen samantasoiset, vaikka eräässä muunnellussa muodossa sivuosat voivat sijaita kulmassa pohjaosaa vastaan. Pohjaosa kytkeytyy liitettäviin puukappaleisiin, ja ulokkeet tai sisäänlyödyt kiinnittimet upotetaan puu-kappaleiden sisään, jotka pidetään päittäin liitetyssä suhteessa. Sivuosat taivutetaan sitten puukappaleiden sivujen ympäri ja sivuosista lyödyt ulokkeet upotetaan puukappaleiden vastakkaisiin sivuihin.

Päittäin liitetyt puukappaleet on näin liitetty lujasti yhteen liitoslevyn koskettaessa niiden kolmea sivua, jolloin ulokkeet tai sisäänlyödyt kiinnittimet pohjaosasta ja ulokkeet vastakkai- : sista sivuosista ulottuvat suorakulmaisesti toisiaan vastaan liitoslevyn lukitsemiseksi puuosiin.

Välittömästi U-muotoisen levyn kulmien vieressä sijaitsevat pohja- ja sivuosien osat, joissa ei ole ulokkeita ja reikiä, antavat tulokseksi liitoksen rakenteellisen eheyden ja jäykkyyden muodostamalla kulmia pitkin alueita, joita reiät tai lyödyt ulokkeet eivät heikennä. Liitoslevyn lujuutta parantavat sen tähden jäykät kulmaosat, ja ne vastustavat veto- ja leikkausvoi-mia, joita siirtyy liitoslevyyn ulokkeiden ja/tai sisäänlyötyjen kiinnittimien kautta.

' ! Edullisesti ulokkeet lyödään liitoslevyn sivuosista, niin että ne sijaitsevat noin 90 astetta ao. sivun tasoa vastaan, vaikka ulokekulma voi vaihdella, mutta edullisesti ei enempää kuin 5 astetta suorasta kulmasta. Eräässä edullisessa muodossa ulokkeiden lukumäärä kullakin sivuosalla on enintään viisi (5) uloketta poikkileikkauspinta-alan neliötuumaa kohti.

Keksinnön toisen näkökohdan mukaan on saatu aikaan menetelmä päittäisliitoksen muodostamiseksi puukappaleiden viereisten 5 83129 päiden väliin käyttäen edellä selitetyn tyyppistä liitoslevyä, jolle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 6 tunnusmerkkiosassa.

Eräässä suoritusmuodossa mainittu taivutus suoritetaan kieritys-toimenpiteen avulla käyttäen muovaustelaa, joka koskettaa yhden sivuosan pintaa, joka sijaitsee vastapäätä sitä pintaa, josta ulokkeet ulkonevat, jolloin muovaustelaa siirretään pohjaosan tasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa sivuosan kierittämiseksi kosketukseen puukappaleiden pinnan kanssa. Edullisesti käytetään yhtä paria muovausteloja liitoslevyn sivuosien taivuttamiseksi samanaikaisesti kosketukseen puukappaleiden vastakkaisten sivupintojen kanssa.

Toisessa sovitelmassa, jota käytetään erityisesti silloin, kun liitoslevy on muodostettu siten, että sivuosat sijaitsevat kulmassa pohjaosaa vastaan, sivuosat taivutetaan koskettamaan puu-kappaleen sivuja vastakkaisten puristimien avulla, jotka vaikuttavat sivuosiin ja puristavat osat ja puukappaleet väliinsä ulokkeiden pakottamiseksi puun sisään.

Keksintöön kuuluu myös laite, jolla menetelmä toteutetaan ja jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 10 tunnusmerkkiosassa.

Edullisimmissa keksinnön mukaisissa sovitelmissa päittäin liitetyt puukappaleet yhdistetään pariin liitoslevyjä, joiden pohjat koskettavat puukappaleiden vastakkaisia sivuja. Päittäin liitettyjä puukappaleita voidaan sitten käyttää missä tahansa suunnassa ja missä tahansa kuormitustilanteessa.

Esillä olevaan keksintöön kuuluu myös väline esimerkiksi edellä selitetyllä tavalla valmistettujen palkkien jatkostamiseksi yhteen reuna-reunaa-vasten -suhteessa, joka väline käsittää aaltonauhatyyppisiä kiinnitinosia, jotka on upotettu viereisiin puukappaleisiin siten, että kiinnitinosat voidaan upottaa suunnilleen samassa määrin jokaiseen puukappaleeseen, jolloin kiinnitinosat sijaitsevat alle 80° tai yli 100° kulmassa puukappaleiden kosketettujen pintojen tason suhteen, vuorottaisten kiin-nittimien tai kiinnitinryhmien sijaitessa eri kulmissa.

Edullisesti kiinnitinosat on muodostettu metallinauhasta ja ainakin niiden pääteosiin on muodostettu aaltoja. Osien keskiosa on edullisesti tasainen.

6 83129

Jotta keksintöä ja sen suoritustapaa voitaisiin ymmärtää täydellisemmin, viitataan nyt keksinnön suoritusmuotoihin viitaten oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 on sivukuva päittäin liitetyistä puukappaleista käyttäen esillä olevan keksinnön liitoslevyparia; kuvio 2 on kuvion 1 viivoja 2-2 pitkin tehty kuva; kuvio 3 on päätypystykuva viereisiin puukappaleisiin yhdistetystä liitoslevyparista, jolloin levyt ovat muunneltua muotoa; kuvio 4 on perspektiivikuva liitoslevyn muunnellusta muodosta, ennen kuin se kytketään ja kiinnitetään viereisiin puukappaleisiin; kuvio 5 on kuva, joka esittää yhtä menetelmää ja laitetta liitoslevyn kiinnittämiseksi puukappaleiden viereisiin pääteosiin; kuvio 6 on kuva, joka esittää laitteen toista muotoa; kuvio 7 on kuva, joka esittää laitteen kolmatta muotoa; kuvio 8 on sivukuva, joka esittää välinettä palkkien jatkosta-miseksi toisiinsa; kuvio 9 on päätykuva kiinnitinosan yhdestä muodosta; ja kuvio 10 on tasokuva kuvion 9 osasta.

Viitaten kuvioihin 1 ja 2 tämän suoritusmuodon liitoslevy 12 käsittää toimivassa muodossaan pohjaosan 14 ja sivuosat 16. Jokaisessa pohja- ja sivuosassa 14 ja 16 on useita ulokkeita 17, jotka ulkonevat osien 14 ja 16 vastaavista tasoista ja jotka on edullisesti muodostettu levyaineesta meistotoimenpiteellä. Ulokkeiden 17 muodostus tuottaa niin ollen useita kuviossa 1 esitettyjä reikiä 18. Kuten nähdään, ulokkeet 17 sijaitsevat oleellisesti suorakulmaisesti vastaavien pohja- ja sivuosien 14 ja 16 tasoa vastaan, vaikka enintään 5°:n poikkeamia voi esiintyä.

Kun liitoslevy 12 on toimivassa kytketyssä asennossa kahden puu-kappaleen 19 päittäin liitetyillä pääteosilla, sivuosista 16 ulkonevat ulokkeet 17 lukkiutuvat pohjaosasta 14 ulkoneviin ulokkeisiin 17 kiinnittäen siten liitoslevyn 12 varmasti puukappa- I; 7 83129 leisiin 19. Keksinnön mukaisesti päittäin liitetyistä osista muodostettuun puupalkkiin mahdollisesti kohdistuva kuormitus aiheuttaa veto- ja leikkausvoimia, jotka jakautuvat tasaisesti liitoslevyn 12 läpi, jolloin yhteenliitetyt puuosat toimivat paljolti ikäänkuin puupalkki olisi yhtä ainoaa kappaletta. Liitoslevyn 12, ulokkeiden 17 ja puukappaleiden 19 mitat tulisi tietysti valita siten, että liitoslevyn 12 ja puukappaleiden 19 väliin varmistetaan oikea kytkentä tarvittavan lujuuden aikaansaamiseksi.

Liitoslevy 12 on esitetty kuvioissa 1 ja 2 toimivassa kytkennässä viereisten puukappaleiden 19 kanssa. Levy 12 muodostetaan kuitenkin normaalisti tasaiseksi levyksi, jossa halutut ulokkeet on lyöty levyaineesta. Eräässä muodossa tasainen levy muodostetaan jatkuvasti kelan muodossa olevasta teräsrullasta, joka viedään meistokoneen läpi ulokkeiden muodostusta varten. Levy-aine voidaan sen jälkeen joko kelata uudelleen tai leikata halutuiksi pituuksiksi. Ulokkeilla 17 voi olla mikä tahansa alalla tunnettu sopiva muoto. Ulokkeisiin 17 voidaan niin ollen muodostaa piikkejä tai hampaita, niin että ne kytkeytyvät lujemmin puukappaleisiin 19. Kukin uloke 17 sijaitsee edullisesti poikittain puukappaleiden 19 pituusakselia vastaan olevissa tasoissa. Haluttaessa voidaan käyttää ulokkeiden ja täten muodostettujen vastaavien aukkojen 18 muita suuntauksia. Ulokkeet 17 voivat kaikki olla yhtä pitkiä tai eripituisia tiettyjä tarkoituksia varten.

Viitaten kuvioihin 3 ja 4 niissä on esitetty liitoslevyn 12a muunneltu rakenne, joka on identtinen edellisen suoritusmuodon rakenteen kanssa paitsi, että pohjaosa 14a on varustettu rei'illä 25 ulokkeiden sijasta. Reiät 25 mahdollistavat kiinnittimien, kuten naulojen 20, käytön pohjaosan 14a kiinnitykseen päittäin liitettyjen puukappaleiden 19 yhteen sivuun.

Lisäksi levy 12a on esitaivutettu, kuten kuviossa 4 esitetään, sen kytkennän helpottamiseksi puukappaleiden 19 kanssa, ennen 8 83129 kuin sivuosat 16 taivutetaan aukkoon kytkettyyn asentoon, kuten kuviossa 3 esitetään.

Kuten piirustuksista nähdään, molempien suoritusmuotojen liitos-levyssä 12 ja 12a on pohja- ja sivuosissa kulmien lähellä metal-lialueet, joissa ei ole reikiä 18 ja 25, mikä antaa levylle jokaista kulmaa pitkin rakenteellisen eheyden, joka parantaa levyn jäykkyyttä ja kestävyyttä käytössä.

Lisäksi tällaisten reiättömien alueiden käyttö varmistaa, etteivät liitettyjen puukappaleiden reunoja halkaise ja siten heikennä liian lähelle vastaavia reunoja sijoitetut ulokkeet tai naulat.

Viitaten kuvioihin 5-7 niissä esitetään kolme erilaista laite-muotoa keksinnön liitoslevyn kiinnittämiseksi viereisiin puu-kappaleisiin.

Kuvio 5 esittää laitetta liitoslevyn 12 kiinnittämiseksi puu-kappaleisiin 19 käyttämällä puristuslaattaa 21 ja teloja 22. Liitoslevy 12 muodostetaan aluksi tasomaiseksi levyksi, jonka yhdeltä pinnalta ulkonee useita ulokkeita 17. Pitämällä puu-kappaleiden 19 viereiset pääteosat yhdessä levyn 12 pohjaosa 14 saatetaan kytkeytymään puukappaleiden 19 sivupintoihin. Puris-tuslaatta 21, joka on hydraulisesti tai pneumaattisesti käytetty, pakottaa pohjaosan 14 puukappaleiden 19 pintoja vasten, niin että siitä ulkonevat ulokkeet 17 uppoutuvat puuhun.

Muototeloja 22 siirretään sitten, niin että ne koskettavat levyn 12 sivuosia 16, ja muototelojen 22 jatkoliike kuviossa 5 esitettyjen nuolien suunnassa saa sivuosat 16 taipumaan puukappaleiden 19 reunojen 23 ympäri. Sivuosat 16 kieritetään lopuksi kosketukseen puukappaleiden 19 vastakkaisten sivupintojen 24 kanssa molemmista sivuosista 16 ulkonevien ulokkeiden 17 ollessa puuhun upotettuina.

il 9 83129

Keksinnön tämän suoritusmuodon eräänä tunnusmerkkinä on se, että muototelojen 22 liike aluksi taivuttaa molemmat sivuosat 16 siten, että lähinnä reunoja 23 sijaitsevat ulokkeiden päät koskettavat sivupintoja 24 sellaisen välimatkan päässä reunoista 23, joka oleellisesti vastaa ulokepäiden ja reunojen 23 välistä etäisyyttä, ennen kuin pohjaosa 14 koskettaa puuosia 19. Toisin sanoen kun lähinnä reunoja 23 sijaitsevat ulokkeet 17 valssataan puuhun, nuo ulokkeet jäävät oleellisen kohtisuoriksi sivuosia 16 vastaan ja valssausvaikutus saa aikaan siistin läpäisyn, jonka tuloksena ulokkeet ovat lujasti upotettuina.

Kaksi sivuosien 16 kieritysvaihetta kosketukseen pääteosien 19 kanssa on esitetty pisteviivoin kuviossa 5.

Kuvio 6 esittää toista laitemuotoa, joka on tarkoitettu käytettäväksi liitoslevyn 12 kanssa, jossa on esitaivutetut sivuosat 16 ja ulokkeet 17, jotka ulkonevat pohjaosasta 14 ja sivuosista 16. Päittäin toisiaan koskettavat, yhteenliitettävät puukappaleet 19 on tuettu välineillä (ei esitetty), niin että puristus-laatta 32 voi puristaa pohjaosan 16 puukappaleen 19 sivupintaa vasten, niin että riippuvat ulokkeet 17 tunkeutuvat puuhun.

Vastakkaiset puristuslaatat 33 ja 34 siirretään sitten yhteen puristamaan sivuosat 16 puupintoja vasten riippuvien ulokkeiden 17 tunkeutuessa puuhun siihen kiinnitettäviksi. On havaittu, että riippuen puun tiheydestä sivuosat 16 pyrkivät taipumaan lähinnä kulmia 23 sijaitsevien ulokkeiden 17 kosketuspisteiden ympäri, ennen kuin nuo ulokkeet pakotetaan puun sisään. Tämä pyrkii varmistamaan, että ulokkeet pakotetaan sisään oleellisen kohtisuorassa suunnassa.

Kuvio 7 esittää laitetta, joka on samanlainen kuin kuvion 5 laite paitsi, että sivuosien 16 taivutukseen ja kiinnitykseen käytettävien muototelojen sijasta puristuslaatat 36 ja 37 on saranoitu keskipuristuslaatan 38 vastakkaisiin sivureunoihin. Saranaliitokset 39 varmistavat, että puristuslaatat 36 ja 37 10 831 29 liikkuvat tarvittavassa kaaressa liitoslevyn 2 sivuosien 14 taivuttamiseksi ja kiinnittämiseksi paikalleen. Hydraulinen tai pneumaattinen sylinteri 41, männänvarret 42 ja vivut 43 siirtävät tarvittavan liikkeen ja kiinnitysvoimat puristus-laattoihin 36 ja 37.

Viitaten piirustusten kuvioon 8 siinä on esitetty jatkostettu palkki 26, jossa on yläreuna 27, alareuna 28 ja välipuuosat 29. Esitetyssä suoritusmuodossa yläreuna 27 muodostuu yhdestä puukappaleesta, kun taas alareuna 28 muodostuu päittäin liitetystä puupalkista, joka on tehty jonkin kuvioihin 1-7 viitaten selitetyn suoritusmuodon mukaan. Liitoslevy 12 liittää lujasti yhteen kaksi alareunan 28 muodostavaa puukappaleiden osaa.

Välissä sijaitsevat puuosat 29 liitetään ylä- ja alareunoihin 27 ja 28 käyttämällä kiinnitinosia 31. Edulliset kiinnitin-osat on esitetty kuvioissa 9 ja 10 ja käsittävät tunnettujen aaltonauhakiinnittimien muunnoksen. Kuten kuvioissa 9 ja 10 esitetään, tämän suoritusmuodon kiinnitinosissa on keskiosa, jossa ei ole aaltoja, ja aallot kummassakin päässä eivät ole yhdensuuntaiset, vaan sijaitsevat noin 2°:n kulmassa toisiaan vastaan. Kiinnittimen muotoilu tällä tavoin merkitsee sitä, että kun kiinnitin sijoitetaan puukappaleiden väliin, kuten kuviossa 8 esitetään, syyt kosketettuja puupintoja pitkin eivät suoraan kanna mitään kuormitusta, jolloin aallot kohdistavat kuormituksen pinnasta erillään sijaitseviin pisteisiin. Lisäksi aaltojen taipuminen toistensa suhteen saa aikaan puu-kappaleiden yhteenvedon, kun kiinnittimet pakotetaan puuosien sisään.

Kuten kuviossa 8 esitetään, kiinnitinosat 31 pakotetaan puuosien 29 ja reunaosien 27 ja 28 sisään, niin että ne sijaitsevat noin 45°:n kulmassa kosketettujen pintojen tasoa vastaan.

Lisäksi vuorottaiset kiinnittimet menevät vastakkaisiin suuntiin jakaen täten palkkiin kohdistuvan kuormituksen reunaosien 27 ja 28 ja välipuuosien 29 väliin ilman, että kiinnitinosat 31 11 83129 joutuvat puhtaiden leikkausvoimien alaisiksi. Kiinnitinosien 31 kulmasijoitus merkitsee sitä, että osat joutuvat vedon ja puristuksen alaisiksi ja voivat siten tasaisemmin jakaa kuormituksia palkkia pitkin ja samanaikaisesti estää suhteellisen liikkeen eri palkkiosien välillä. Uskotaan, että kiinnitinosien optimikulma on 45°, kuten esitetään, mutta on selvää, että 45°:ta suurempia tai pienempiä kulmia voidaan käyttää ja silti säilyttää etu, joka saadaan kiinnittimien kulmasijoitukses-ta kosketettujen pintojen tason suhteen.

On myös selvää, että kiinnitinryhmät voivat mennä yhteen suuntaan ja vuorottaiset kiinnitinryhmät mennä vastakkaiseen suuntaan. On kuitenkin edullista, että vuorottaiset kiinnittimet menevät vastakkaisiin suuntiin, niin että minkä tahansa pituinen palkki voidaan rakentaa ja sen jälkeen leikata haluttuun pituuteen välittämättä kiinnitinosien 31 ottamasta suunnasta.

Käyttämällä keksinnön kiinnitinosia ja liitoslevyjä selitetyllä tavalla on mahdollista valmistaa poikkileikkauspinnaltaan verraten suuri palkki suhteellisen lyhyistä, poikkileikkauspinnaltaan pienemmistä puukappaleista, jolloin erityisesti väli-puuosat 29 muodostetaan leikkausjäännöksistä ja muista lyhyistä kappaleista, jotka muuten menisivät hukkaan.

On myös selvää, että välipuuosat 29 voidaan liittää päittäin tässä selitetyllä tavalla, vaikka se ei ole oleellista.

Claims (12)

1. Puupalkki, joka käsittää kaksi tai useampia poikkileikkaukseltaan yleensä suorakulmaisia päittäin liitettyjä puuosia (19) ja parin liitoslevyjä (12), jotka tekevät liitynnän ja muodostavat kunkin päittäisliitoksen, kunkin liitoslevyn (12) sisältäessä useita niistä lyötyjä ulokkeita (17), jotka on upotettu puuosiin (19) päittäisliitoksen molemmilla puolilla, tunnettu siitä, että kukin liitosle- vy (12) käsittää U-muotoisen levyn (12), jossa on pohjaosa (14) ja sen kanssa yhtä olevat vastakkaiset sivuosat (16), vastaavien liitoslevyjen (12) pohjaosien (14) kiinnittyessä puuosien (19) toisiaan vastapäätä oleviin pintoihin samalla kun vastaavien liitoslevyjen (12) sivuosat (16) ulottuvat toisiaan kohti puuosien (19) vastakkaisilla sivupinnoilla, sivuosista (16) lyötyjen ulokkeiden (17) ollessa upotettu puuosiin (19) ja kiinnityselimet (17, 20), jotka kiinnittävät vastakkaiset pohjaosat (14) puuosiin (19), jolloin jokaisen liitoslevyn (12) ne pohja- ja sivuosien osuudet, jotka ovat välittömästi vastaavien U-muotoisten levyjen (12) kulmien läheisyydessä, ovat vapaita ulokkeista (17) tai kiinnityselimistä (17, 20).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puupalkki, tunnettu siitä, että kiinnityselimet (17, 20) käsittävät kustakin pohjaosasta (14) lyötyjä ulokkeita (17), jotka on upotettu puuosiin (19).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen puupalkki, tunnettu siitä, että ulokkeiden (17) lukumäärä kummallakin sivuosalla (16) ei ole suurempi kuin viisi kappaletta sivuosan pinnan 6,5 cm2:ä kohti.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen puupalkki, tunnettu siitä, että kullakin ulokkeella (17) on suuntau-tumistaso, joka sijaitsee oleellisesti poikittain palkkiin nähden. i3 831 29

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen puupalkki, tunnettu siitä, että ulokkeet (19) ulottuvat riveissä kutakin sivuosaa (16) pitkin, jolloin nämä rivit ovat välimatkan päässä U-muotoisen levyn (12) kulmista.

6. Menetelmä puupalkin tekemiseksi erillisistä puuosista (19), jotka on liitetty päittäin pääty päätyä vasten käyttäen paria liitoslevyjä (12), joissa kussakin on pohjaosa (14) ja pohjaosan (14) vastakkaisia sivusärmiä pitkin sivuosat (16) , jolloin ainakin sivuosissa (16) on useita siitä ulkonevia ulokkeita (17), tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheina puuosien (19) tukemisen päät vastakkain -asentoon; ensimmäisen liitoslevyn (12) kannattamisen siten, että sen pohjaosa (14) on kosketuksissa päittäin olevien puuosien (19) keskenään tasossa oleviin pintoihin joko pohjaosasta ulkonevien ulokkeiden (17) tai pohjaosan (14) läpi kulkevien kiinnikkeiden (20) upottamisen päittäin oleviin puuosiin (19)? mainittujen sivuosien (16) taivuttamisen puukappaleiden (19) keskenään tasossa olevien pintojen vastakkaisten särmien (23) ympäri oleellisesti U-muotoisen levyn (12) muodostamiseksi, jolloin sivuosista (16) ulkonevat ulokkeet (17) on upotettu päittäin olevien puukappaleiden vastakkaisiin sivuihin; toisen liitoslevyn (12) kannattamisen siten, että sen pohjaosa (14) on kosketuksissa puu-osien (19) niihin keskenään tasossa oleviin pintoihin, jotka ovat vastapäätä ensimmäisen liitoslevyn (12) pohjaosan (14) kiinnittämiä pintoja; joko pohjaosasta ulkonevien ulokkeiden (17) tai sen läpi kulkevien kiinnikkeiden (20) upottamisen puuosiin (19); ja toisen liitoslevyn (12) sivuosien (16) taivuttamisen puun pintojen särmien (23) ympäri lepäämään oleellisesti samassa tasossa ensimmäisen liitoslevyn (12) sivuosien (16) kanssa ja muodostamaan toisen U-muotoisen levyn, jonka sivuosien (16) ulokkeet (17) on upotettu puu-osien (19) vastakkaisiin sivuihin.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää vaiheina puristuselimen (21, 32, 38) kosketuksen kuhunkin pohjaosaan (14) ja vastaa- i4 831 29 van pohjaosan (14) puristamisen päittäin olevien puuosien (19) keskenään tasossa olevia pintoja vasten.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää vaiheina parin muototelan (22) tuomisen kosketuksiin ensimmäisen liitosle-vyn (12) mainittujen sivuosien (16) kanssa; ennalta määrätyn välimatkan pitämisen näiden muototelojen (22) välillä, joka välimatka on oleellisesti yhtä suuri kuin päittäin olevien puukappaleiden (19) vastakkaisten sivupintojen välinen etäisyys, johon lisättynä kunkin sivuosan (16) paksuus; ja näiden muototelojen (22) siirtämisen kohtisuoraan pohjaosan (14) tasoa vastaan sivuosien (16) valssaamiseksi toiminnalliseen tartuntaan puuosien (19) kanssa.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 6-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheina sivuosien (16) osittaisen taivuttamisen kuhunkin vastaavaan pohjaosaan (14) nähden; vastakkaisten puristuselimien (33, 34, 36) parin tuomisen kosketuksiin osittain taivutettujen sivuosien (16) kanssa; ja puristuselimien (33, 34, 36) siirtämisen toisiaan kohden sivuosien (16) puristamiseksi toiminnalliseen tartuntaan puuosien (19) kanssa.

10. Laite jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukaisen puu-palkin tekemiseksi, joka laite käsittää kiristyselimet mainittujen puukappaleiden (19) pitämiseksi päät vastakkain -suhteessa, elimet vastaavien liitoslevyjen (12) tartuntaa varten ja näiden liitoslevyjen (12) siirtämiseksi kiinnittymään toiminnallisesti puukappaleiden (19) vastakkaisiin sivupintoihin mainittujen ulokkeiden (17) upottamiseksi puukappaleisiin (19), tunnettu siitä, että se sisältää pohjan puristuselimet (21, 32, 38) kunkin liitoslevyn (12) pohjaosan (14) painamiseksi kosketuksiin puukappaleiden (19) keskenään tasossa olevien pintojen kanssa, ja sivujen puristuselimet (22, 33/34, 36) vastaavien liitoslevyjen (12) sivuosien (16) kiinnittämiseksi ja näiden sivuosien (16) taivuttamiseksi yhtä olevaan pohjaosaan (14) nähden li is 83129 tartuntaan puukappaleiden (19) vastakkaisten sivupintojen kanssa ja ulokkeiden (17) upottamiseksi puukappaleisiin (19).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että sivujen puristuselimet (22, 33/34, 36) sivuosien (16) kosketustartuntaa varten käsittävät muototelojen (22) parin, joka on siirrettävissä kohtisuoraan pohjaosan (14) tasoa vastaan.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että sivujen puristuselimet (22, 33/34, 36) sivuosien (16) kosketustartuntaa varten sisältävät puristusosien (33/34, 36) parin, joka on siirrettävissä toisiaan kohti.