FI90454C - Menetelmä naulalevykattotuolin valmistamiseksi - Google Patents

Description

! 90454

Menetelmå naulalevykattotuolin valmistamiseksi

KeksintO kohdisluu naulalcvyilia kokoonpaniavan puukattotuolin valmisluksccn. Kaitoluoli muodosiuu puuosista ja naulalevyista ja valmistus tapahtuu nykyisin seuraavasti: Puuosat kalkaistaan pituuden ja p33n kulman osalta crikoisilla sahoilla, ylcisimmin ns. nelilcrdsahalla, jossa puu liikkuu sahaan ndhden S poikkisuunnassa. Puuosat kootaan yhtecn crityiscssa jikissM, jossa liitoslcn kohdallc ascnnctaan manuaalisesti naulalcvyt ja nilmS puristetaan jikissa puuhun joko taytccn syvyytccn tai vain puolittain, jolloin lopullincn puristus tapahtuu yleensa ns. viimcistclyrullassa.

Nykyisessa kattotuolien valmistuksessa on useita ongelmia: a) Naulalcvy sijoitclaan kaikissa kattotuolijikcissa kasin. TallOin naulalcvysijoituksccn voi liittyS 10 suuri virhc 10...20 mm, joka joudulaan ottamaan huomioon suurcntamalla Icvyn kokoa ja tama siten lisdii naulalcvykustannusta olcclliscsti.

b) Kattotuolin kokoonpanojiki on varsin kallis. Jos levy puristetaan suoralla mcnetelmaiia so. palkkipuristimella tai C-puristimella, taytyy jikin olla jarea, silia naulalevyn puristusvoima on suuri, jos puristus tchdaan rullalla, taytyy levy csipuristaa, Uima tapahtuu ylcisimmin csikiinnitysrullalla tai -pal- 15 killa ja taildinkin jiki on kallis.

c) Aloitettaessa kattotuolisarjan valmistus taytyy jiki asentaa eli jikille taytyy etsia muoto, joka vastaa kattotuolin muotoa. Tama tapahtuu yleensa kasin mittaamalla, jolloin koko asetustyO on hidas. Jikiasetusta vårten on myds kehitetty monenlaisia mittausautomaatteja ja/tai kokonaan detokoneohjattuja •.; jikeja. Tallaiset jikit ovat kuitenkin kalliita, ne soveltuvat yleensa vain vakiotyyppisten kattotuolien • 20 valmistukseen tai ne tekevat jikiasetuksen vain puolittain, jolloin jaljelle jaa runsaasti manuaalitoimenpiteita esimerkiksi liitoskohtien paikan maaritys.

d) Kattotuolivalmistuksen puuosien kasittelyyn liittyy varsin suuri hukka 2...5% koko puun ; " maarasta. Tama johtuu ensisijaisesti kahdesta syysta: siita, etta neliterasahoissa katkaisuun liittyy aina pieni hukka, silia lankun pddsta on jotakuinkin aina sahattava pieni pala ja myds siita, etta lankun pituus 25 ei vastaa siita sahattavien osien pituutta vaan on jonkin verran pidempi, jolloin syntyy hukkapatka ja ’. nailla lyhyilla puuosilla ei kattotuolituotannossa ole kayttoa.

e) Kattotuolivalmistuksen puukasittely on vaikea integroida automaattiseen lujuuslajitteluun. Tama johtuu siita, etta lujuuslajiltclussa puu kulkee pituussuunnassaan, joten nelitcriikatkaisua ja lujuuslajiltclua ei voi taloudclliscsti yhdistaa. Nykyisct kalkaisusahat ovat manuaalisia ja niiUi ei hilauden 30 vuoksi ole voilu yhdistaa lujuuslajitteluun.

Tassa keksinnOssa kaikki em. puutteet voidaan poistaa tai niiden haitlaa voidaan oleeliisesti pienentaa; 2 90454 1. Naulalevyt esikiinnitetaan puuosiin enncn niidcn tuomista varsinaiselle kattotuolin kokoonpanopaikallc. Paartcidcn levyi esipuristetaan yleensa cdullisimmin paarteiden alapuolelle ja sisSsauvojen levyt ylapuolcllc, yldpuolen levyi voidaan myOs sijoittaa vasla kokoonpanoasemassa. Naulalevyt voidaan purislaa crikoiscssa Ulta vårten suunnitcllussa automaatissa, multa on crityisen 5 cdullista sijoittaa csipuristusautomaatli puuosicn katkaisulinjan yhtcytccn. Tama on crityisen hclppoa ja laloudcllista, jos puuosicn kalkaisu lapahtuu linjassa, jossa puu liikkuu pituussuunnassa. Naulalevyjen kiinnittaminen puuosiin on sinansa tunnettua, mutta nykyisissa valmistusmenetelmissa tama tapahtuu kSsin ja joko vasta valmistusjikissa, jolloin alapuolen levy on voitu kiinnittaa kaantamalia paarre ympari, jolloin levy on voitu asentaa kaikissa tapauksissa paaltapain, tai niin etta alapuolen naulalevy on 10 kiinnitetly kevyesti vasaralla diagonaaliin, jolloin myOskin on valtytty alapuolen levyn asentamisclta jikissa. Olecllista uudessa keksinnOssa on se, etta kaikki naulalevyt tai ainakin kaikki alapuolen naulalevyt esikiinnitetaan tarkasti puuosiin automaaltisessa levykiinnityslinjassa ilman tyOvoimaa. Jos vain alapuolen naulalevyt esikiinnitetaan, tehdaan kiinnitys tyypillisesti paarteisiin. Oleellista on myOs se, etta levy kiinnitetaan niin, etta piikki tunkeutuu puuhun koko pituudeltaan tai lahes koko 15 pituudeltaan, jolloin liitosten esikiinnitystyO voi olla pieni.

2. Kattotuolin valmistusjikia ei varsinaisesti tarvita lainkaan, kattotuolin puuosat voidaan esikiinnittaa yksinkertaisesti tehdashallin lattialla, jossa kuitenkin yleensa taytyy olla metalli- tai puupinta reunaohjurien kiinnitysta vårten tai muu reunaohjurciden kiinnitysta palveleva jarjestely ja mahdollisesti lisaksi kattotuolin nosto ja/tai kuljetuslaittccl. Kattotuolin muodon mukaan lattiaan 20 naulataan, ruuvataan tms. reunaohjurit, jolka laval laan muodostavat yksinkertaisen jikin ja ne ohjaavat kattotuolin paarteet paikoilleen. Sisasauvat voidaan tamiin jalkeen sijoittaan paarteiden si satin. TailOin ei tarvita mitaan mittaustoimenpiteita, silia paarteissa olevat naulalevyt ohjaavat sisasauvat oikcille kohdille. Tailaisessa kattotuolin kokoonpanossa on edullista kayttaa menetclmaa, jossa sisasauvat kiristetaan paarteita vasten, jolloin sisasauvojen (ainakin joidenkin liitosten) on oltava vMljia eli 25 liitoksissa on oltava kiristyksen edellyttama valys. Tallaiset liitokset voidaan toteuttaa erityisen hyvin keinoilla, jotka on selostettu PCT patenttihakemuksessa H89/00168.

: 3. Uudessa valmistuslinjassa on edullista kayttaa rullakiinnilysta. TailOin esikiinnitys on aivan erityisen helppo, silia naulalevyt ovat puoliksi puristettu puihin. TailOin esikiinnityksen vaatima tyO on pieni ja esikiinnitys voidaan tchda yksinkertaisesti kangella, pneumaattisella tai hydraulisella iskurilla, 30 jyraila tms. eli mitaan jareita kiinnitystyOkaluja ei tarvita. KiinnitystyO ja kiinnityksessa tarvittava voima on vain n. 50% nykyisissa menclelmissa tarvittavasla voimasta ja tyOsta, silia puolet naulalcvypinta-aloista on valmiiksi puristettu puuhun csipuristuksen yhteydessa. KayiannOssa kiinnitystyO on vicia huomattavasti pienempi, silia vain ylalcvy taytyy kiinnittaa kattotuolin kokoonpanon yhteydessa. TailOin vaadittava kattotuolin kokoonpanossa cdcllytetty tyO ja voima on 35 suuruusluokallcen vain 10% nykyisesta.

3 90454 4. Kattotuolin jikin asctuksessa (s.o. rcunaohjuricn paikan etsimisessa) voidaan kdytUia hyvaksi lattiassa olcvaa miltarasicriruudukkoa, jolloin rcunaohjurien asctus (s.o. “jikin” asctus) on hyvin nopea, kun kattotuolipiirustukscssa on tilman vaatimat mitat. Rcunaohjurcidcn kiinnitys kestaa yhdelta michclta vain muutaman minuutin, kun nykyisct manuaaliset jikil vaativat 30...60 min ja automaatliselkin jikit S n. S min. Mittarastcriruudukko voi olla pystysuunnassa ja lisaksi vaakasuunnassa.

5. Naulalevyn paikalleenmittausta eika niidcn paikalleenasetusta tarvita lainkaan, sillM naulalevyt ovat valmiina puuosissa kiinni. Tasta saastyy huomattavasti aikaa, silla varsinkin puuosien alapuolella olevan naulalevyn sijoitus on vaikea ja aikaavievd kaikissa nykyisissa valmistusjikeissa (scka manuaalisissa etta automaattisissa). KeksinnOn mukaisessa valmistusmenctelmasså kaikki naulalevyt on kiinnitetty 10 puuosiin, jolloin naulalcvyja ci larvitse kasitclia kokoonpanoasemassa lainkaan.

KeksinnOsta saadaan lisaksi seuraavia kokonaan uusia ctuja ja uloituvuuksia: 6. Kun naulalevyt on esikiinnitctty jokaiscssa liitoskohdassa scka ala- etia ylapuolcllc ovat kiinnityksct toisistaan taysin riippumattomia, mutla lopputulokscn liiytyy olla sama cli liitokscssa levyjen taylyy olla paallckkain. Mikali nain ci olc, johiuu se jostakin virhccsta ja se on hclppo havaita.

15 N3in uusi valmistusmcnctclma antaa crittain hclpon ja cdullisen kcinon larkastaa levysijoituksen tarkkuutta. Talla seikalla on keksinndssa suuri kaytannån merkitys. Jos naulalevyt kiinnitetaan vain toiselle puolelle, edullisimmin alapuolelle, (taman keksinndn mukaisessa valmistuksessa levyt kiinnitetaan tyypilliscsti puun molemmin puolin, mutta keksinnOn edut saadaan suurelta osin myOs silloin, kun levyt syysta tai toisesta, esim. tuotannon joustavuuden lisaamiseksi tai tuotantolaitteiden 20 puutteellisen kapasiteetin johdosta kiinnitetaan vain toiselle puolelle) saadaan levyjen esikiinnityksesta tarkistus levyjen sijoitukselle. Puuosat on nimittain kiiytannfissii aina esikatkaistu ja ne eivat sovi (muuta kuin likimaarin) kattotuoliin kuin yhdelia tavalla. Sisiisauvojen paiden taytyy osua naulalevyjen kohdalle, jolloin saadaan likimaarainen tarkistus levyjen ja puuosien oikecllisuudcsta. Jos naulalevyt kiinnitetaan molemmin puolin puula (paartcisiin toiselle puolelle ja sisasauvoihin toiselle) muodostavat ndma 25 naulalevyt hyvin luotcltavan ja tasmailisen tarkistuksen naulalevyjen ja koko kattotuolin oikeellisuudcllc. 1

Nykyisin puuosien katkaisu tehdaan yleisimmin ns. neliterasahalla, jossa puu kulkee sahan lapi poikkisuunnassa. Jos katkaisu tehdaan ns. katkaisusahalla, liikkuu puu pituussuunnassa samalla tavalla kuin sormijatkoslinjassa, naulalevyjatkoskoneessa ja lujuuslajittelukoneessa. Kun sahaus toteutetaan niin, etta puuosien katkaisu, sormijatkos (tai mahdolliscsti naulalevyjatkos) ja naulalevyjen esikiinnitys 3 0 tehdaan yhdessa linjassa saadaan tasta kokonaisuus, joka voidaan automatisoida edullisesti. Tama perustuu ensisijaisesti kahteen seikkaan ensiksi: automaallisessa linjassa on erityisen vaikeaa tarttua puuosaan tarkasti, tailaisessa linjassa ci puuosaan tarvitse tarttua tarkasti lainkaan vaan riittaa likimaarainen tartunta, silla puuosan tarkka muoto syntyy linjassa tartunnan mukaan ja lisaksi puuosaan on tarpeellista tarttua vain kerran, silla tarkka tartunta voidaan siirtaii helposti asemasta toisccn ja toiseksi: sama 4 90454 automatiikka voi ohjata kaikkia ascmia, mika yksinkcrtaistaa prosessin ja picncntiia virhemahdollisuuksia olcelliscsti. Tallaisccn puunkalkaisulinjaan ci liily lainkaan hukkaa.

8. Katkaisusahassa on hidasta tchda sellaisia katkaisuja, joissa puuosan paiissd on kaksi sahausleiketta. KeksintOS voidaan soveltaa oleellisesti paremmin, jos liitokset voitaisiin tehda niin, etta kummassakin 5 puuosan p33ssa on vain yksi sahausleike ainakin sellaisissa puuosissa, joihin asennetaan naulalcvyt (ja jotka valmistetaan tavanomaisen katkaisusahan kanssa samassa linjassa). T3ma on suhteellisen helposti mahdollista, silia katiotuolin paarteidcn puuosat ovat jotakuinkin aina yksileikkeisia ja sisMsauvat on mahdollista suunnitella niin, etta noin puolet naista sauvoista on yksileikkeisia ja sisasauvojen naulalevyt sijoitetaan naihin puuosiin (jolloin noin puolet sisdsauvoisla voidaan katkaista milla tahansa 10 incnetelmalla esim. nclitcrasahalla).

9. Katkaisusahoissa voidaan helposti toteuttaa kohtisuora katkaisu. Kun tama otetaan huomioon voidaan liitos toteuttaa niin, etta kaksileikkeisissa katkaisuissa toinen on aina kohtisuora. Tallflin liitokset muodostuvat scllaisiksi, etta niissa on (varsin suuriakin) rakoja ja tailaiset liitokset civ3t nykyistcn maaraysten mukaan ole sallittuja. On kuitenkin mahdollista tchda naulalcvy ja -liitos niin, etta 15 stind voi olla suuriakin rakoja. Tallaisia keinoja on selostettu esimerkiksi PCT palcntlihakemuksessa nro FI89/00168. Tallaisesta menettelysta saadaan useita etuja: a) Puuosicn kokonaispituus voi olla pienempi kuin nykyisissa kattotuolcissa ja valmistusmcnetclmissa (ja puuosicn yhtccnlaskettu kokonaispituus on pienempi kuin tcorcctlincn, osicn fyysiscsta pituudcsla yhtecnlaskettu kokonaispituus), nain tallaisecn valmistusmenetelmaan liittyy “negatiivinen hukka” eli puutavaran saastO. b) Kaikkicn puuosien katkaisu 20 voidaan tehda helposti katkaisusahassa. c) Puuvarasto voi muodostua valmiiksi (tarkasti) esikatkaistuista ; - ja mahdollisesti lisaksi lujuuslajitelluista lankuista. Kun tama puuvarasto automatisoidaan samalla tavalla kuin nykyiset varastot, saadaan tasta huomattava nopeuden lisays ja maleriaalin saastd: kuhunkin kohtccsccn voidaan valita juuri scllaincn puuosa, mika tahan cdellytctaan ja mm. puuosien lujuusrcserveja ei larpcctlomasti tuhlata. Puuosat voidaan hakea valmisluksccn automaaltiscsli, milla scikalla on · ’ 25 crityiscn suuri merkitys, kun katiotuolin sarjapiluus on picni. Edcllaselostctulla tavalla voidaan aivan ..· crityisen taloudclliscsti ja luotcttavasti toteuttaa cm. PCT patentlihakcmukscssa selostettu ohjattu kontakti ja siita saadaan suuria etuja crikoisesti paarteilla ja harjaliitoksessa.

- 10. Mittarastcriruudukkoa hyvaksikayttaen voidaan crityiscn helposti katiotuolin kaikki sauvat (seka paarre- etta sisdsauvat) tchda kayriksi. Nykyisissa kattotuolcissa kaikki sauvat ovat suoria, joissakin 30 tapauksissa ylecnsM vain alapaartcella tchdaan ennakkokorotuspakotus ja yleiscsti kaikkiin nykyisiin kattotuolicn valmistusmcnctclmiin kayråt sauvat ja ennakkokorotukset sovelluvat erityisen huonosti tal ne eivat sovellu lainkaan. Kuitenkin cnnakkokorotuksen lapainen yldspain suuntautuva kayryys olisi ylapaartcclla aivan crityiscn cdullincn siksi, etta ylapaartcclla on huomattavasti suurempi kuorma kuin alapaartcella ja myOs siksi, etta ylapaarre on muutoinkin ankarammin rasitettu mm. nurjahdusvaaran 35 vuoksi. Kaikissa nykyisissa katiotuolin valmistusmcnctelmissa alapaartccn cnnakkokorotus on vaikea ja 5 90454 tyOlas ja ylSpaarteen cnnakkokorotus kUytannOssa mahdoion. T3m3 keksintO on ensisijaisesti valmistusmenetelma, mutta kayrien sauvojen helpon kasittelyn johdosta keksintOfln Jiittyy myfls kattotuoli, jossa alapaartccn lisdksi myOs ylapaartcclla on cnnakkokorotus (tai se on muulla lavalla kayra, jolloin ennakkokorotukscn maicriaalia saastava vaikutus on suuri ja/tai sen cstcctlincn vaikutus on 5 korostunut sen vuoksi etta yiapaarteen muoto on kattotuolista nakyvissa katon lappeen muotona) tai cnnakkokorotus voi olla myOs sisasauvoissa cstectlistcn tai muiden syiden vuoksi. Sauvojen kSyryys voi olla aikaansaalu pakollamalla tai kayttamalia kiiyria sauvoja. Kumpikin mencttcly on uudessa valmistusmcnctclmassa hclposti mahdollista. Jos liitoksct tchdaan kayriksi on crityiscn cdullisla, etta liitoksiin sisaltyy vithiln vaihtclua sen johdosta, ctUi kayrdssa sauvassa pienikin virhc voi aihcuttaa suurcn 10 muutoksen ja siksi, etta jaykissa liitoksissa rasitukset jakautuvat edullisimmin. Keinot liitoksen tekemiseksi jaykaksi on selostcttu cm. PCT patenttihakemuksessa (kattoluolin liitokset voidaan jakaa kahtccn tyyppiin: scliaisiin, joissa liitoksen jaykkyydclla on merkitysta ja scllaisiin, joissa liitoksen jaykkyys ci vaikuta rasitusjakaulumaan, kaikki larkcat liitoksct ovat ensiksimainittua tyyppUi ja niiden jaykkyyden kasvatus parantaa ristikon toiminlaa, ristikoissa on joitakin liiloksia erityisesti vertikaalin 15 liitos, jonka jaykkyys ci ylccnsa vaikuta kattotuolin toimintaan). TamUn keksinnOn olccllinen piirre on siina, etta naulalcvyt voidaan sijoittaa paikalleen luoteltavasti picnelia virhemarginaalilla. TallOin liitos pienentyneen liitoksen toiminnan vaihtelun ja lisaantyneen jaykkyyden ansiosta olcclliscsti parantaa mahdollisuuksia tchda sauvat kayriksi.

11. KeksinnOn mukainen puuosien valmistus tapahtuu edullisimmin scllaisessa linjassa, jossa puu 20 liikkuu pituussuunnassa. TallOin on helposli toteutettavissa puuosien jatkos joko sormijatkosmcnctelmalia tai naulalevyjalkoksella tms. Tailaiscsta puuosien jatkamisesta saadaan se etu, etta puutavaran hukka saadaan kokonaan pois. Mitkaan puun jatkokset eivat ole kaytannOssa yhta lujia kuin itse puu. Siksi on tarkcaa, etta jatkos sijoitetaan sellaisecn kohtaan, jossa rasitukset eivat ole suurempia, mika jalkoksclle on sallitlua. Automatisoidussa linjassa jatkoskohticn sijainnin tarkistukset 25 on helposti (kayUinnossa ilman miiiian erityistoimia) toteutettavissa.

.. 12, KeksinnOn yksinkcrtaistcllu sovellutus on sc, etta naulalevyn paikat mitalaan puuosiin cdclia selostetussa automaaltilinjassa (tai vicia yksinkertaisemmin tyOascmassa, jossa tchdaan pelkastaan mittaus). TallOin naulalcvyjcn paikka voidaan esimerkiksi maalata puihin (esimerkiksi silen, etta puuosaan maalataan naulalcvyjen rcunojen kohdat, tai vain nurkat ja mahdollisesti vieia levykoko 30 numeroarvoina). Tallainen linja voidaan totcuttaa erityisen edullisesti, silia naulalcvyjen kasittely jaa siita pois. Tallainen linja on myos hyvin nopea, silia on olemassa hyvin nopeita maalausmenetclmia (mm. ruiskumaalaus). Samassa maalauslinjassa voidaan puuosaan maalata my Os muita ristikkoon liittyvia tunnuksia kuten “tuen kohta”, “nurjahdustuki vaadittu”, “valmistusviikko”, “piirustus nro”, “rislikon tunnus”, “enirnmaiskuormitus”, “ruoleiden enimmais-k-jako”, “kattotuoliin sijoitettavan risteavan 35 rakenteen esim. aumakaton raystaspuun, vinon raystaspuun tms. paikka”, “asiakkaan yhteystiedot”, “rakennustyOmaan osoitc”, “kasiticlyohjeet”, “ristikon lujuuden kannalta kriittinen alue”. Useat naista 6 90454 mcrkinnOista kirjoitclaan rislikkoon lai mcrkiliUln leimalla tai tarralla jo nykyisin. Maalaus on huomattavasti nopcampi, merkintOja voi olla paljon ja ne voival cri ristikoissa ja ristikon puuosissa helposti vaihdella. Uscita cm. merkintOja ei ole mahdollista kaytannOssa toteultaa ilman automaatlista mittauslinjaa, tiillaisia ovat mm. risteavan rakcntccn paikka, lujuudcn kannalta kriittinen alue (jossa 5 alueessa ei esimerkiksi sallita puun lujuusvikoja ja tallaisella mencttclylia on huomattava taloudcllincn merkitys, silla vain picni alue puun pituudesta taytyy olla viatonta tai suhteelliscn viatonta, suurimmalla osalla puun pituudesta lujuusviat eivat ole haitallisia, mutta nykyisessa kallotuolin valmistustekniikassa koko puun lujuus valitaan sen suurimman rasituksen mukaan ja siten puun lujuus valitaan tarpeeuoman hyvaksi).

10 13. Sovellettaessa kohdan 12 ratkaisua edcllccn puun lujuuden merkintaan, saadaan menettelysta uudenlainen keino puun lujuuslajittclemiseksi kattotuoleissa. Nykyinen lujuuslajitellun puun hyOdyntaminen perustuu periaatteeseen: suunnitlclussa maarataiin puun vahimmaislujuus ja lajittelussa varmistetaan, etta tama toteutuu. Taman keksinnOn kannalta asia voi olla myOs painvastoin: suunnittelun ja valmistusprosessin kautta puussa osoitetaan kohdat, jossa olccllista lujuutta tarvitaan, ja tarkastuksena 15 todetaan, etta tama toteutuu. Tallainen mcnctlcly on monin verroin halvempi (koneet ovat yksinkertaisempia) ja tarkempi sen vuoksi, etui vain hyvin pienessd osassa ja alueessa puuta, lujuus on tarpeellincn, (crityiscsti ristikoissa, joissa rasitukset vaihtelevat paljon, ja mitoitus tapahtuu usein rasituspiikin mukaan). Tallaista menettelya voidaan kayttaa nykyiscn puun lujuuslajiltelumeneilelyn vaihtoehtona tai se on hyOdyllinen myOs nykyiscn lujuuslajilteiun taydentajSna. TallOin nykyinen 20 lujuuslajittclu loimisi likimaiiraisena, cnsisijaiscsti kimmomodulikonlrollointiin perustuvana lajitteluna ja uusi menettely toimisi sen lujuusvikoihin liittyviinii tarkentajana. Tama on erityisen tchokasla, silla nykyiset lajittelumenetclmat eivat crottele lujuusvikoja (vaan ainoastaan keskimaaraisen lujuuden).

KeksinnOn mukaisclle kattotuolin valmistusmenetelmalle on lunnusomaista vaatimuksessa 1 selostettu naulalevyjen kiinnitystapa ennen kokoonpanoasemaa seka vaatimuksessa 5 selostettu mcnctelma 25 kattotuolin kokoamiseksi sellaisisla puuosista, joihin lcvyl on kiinnitclty ennen kokoonpanoasemaa.

Kcksintoa on havainnollistctlu kuvissa 1, 2 ja 3:

Kuva 1 esittaa perspektiivista kuvausta keksinnOn mukaiscsta kattotuolin valmistuksesta.

Kuva 2 esittaa naulalevyliitosta, jossa kaksilcikkcisen sahauksen toinen leike on kohlisuora.

Kuva 3 esittaa poikkileikkausta kattotuolin paartccsta li i toksen kohdalta siina vaihcessa, kun puuosat on 3 0 asetettu kokoamisasemallc ja sisasauvojen ja paarleidcn naulalevyja ei vicla ole liitetty yhteen.

Kuva 1 esittaa (W-tyyppiscn) kattotuolin kokoonpanoa tehtaan lattialla. Laltialla on (pysyvasli) mitta- astcikolla varustettu rasteri I (tamil voi olla pystysuunnassa η. 1 m jaolla ja vaakasuunnassa 1...2 m 7 90454 jaolla), jota hyvaksikdyttaen voidaan rcunaohjurit 2 aseltaa paikoillcen siten, ettM kattoluolipiirustukseen on merkitty kallotuolin ulkomittojen rasterimitat 3. Lisdksi piirustuksessa voi olla myOs muita rasterimittoja kuten diagonaalien rasterimittoja tms. 4 (nailia mitoilla voidaan tarkistaa sisasauvojen sijainnin oikecllisuutta mm. siina tapauksessa, ettd kSytetaan kayria sauvoja). Paarteille 5 naulalevyt 6 on 5 puristettu alapuolellc ja sisasauvoille 7 yliipuolclle naulalevyt 8. Tassa valmistusasemassa sisflsauvat asetetaan paikallccn, jolloin tarkistuksena voidaan todeta, etta ala- ja yialevyt osuvat paallekkain. Naulalevya isketaan lai painetaan siten, etta sisdsauvat ja paarteet tarttuvat toisiinsa (pddasiassa yiaievyn kautta), jonka jalkeen kattotuoli nostetaan asemastaan ja kuljetetaan viimcistclyrullaan, jossa levyt purisletaan lopullisesti. Viimeistelyrullaa, nosto- ja kuljetuslailleistoa ei ole naytctty kuvassa, nSma 10 voidaan toteuttaa sinansa tunnetuilla keinoilla. Vaihtoehtoisesti ja erityisesti pienten kattotuolien tapauksessa levyt voidaan puristaa tai iskea kiinni tdyteen syvyytecn, jolloin viimeistelyrullaa ci tarvita. Molemmissa tapauksissa kiinn i tystyd on oleclliscsti vahaisempi kuin nykyisissd mcnctclmissa ja kiinnityselimena voidaan kdyttdd csim. paineilmaiskuria (saman pcriaaltccn mukaisesti kuin paincilmanaulaimcssa) hydrauli-iskuria, jyrad tms. Tama esikiinnitysciin voi olla niin kevyt, etta sitil 15 voidaan siirtaa kdsin, jolloin nykyisissa kiinnitysmcnctclmissa tarvittavia laltiassa lai katossa kulkevia kuljetusratoja ei tarvita.

Kuvassa 2 on esitetty tavallinen K-liitos, jossa toinen (tai molemmat sisdsauvat) on leikattu kaksileikkeisesti siten, ettM toinen Icike on kohtisuora. Toinen sisdsauva a on piirustuksessa esitetty yksileikkeisena, mutta tdmd voidaan kalkaista kaksileikkeisesti, katkoviivalla 9 esitettya linjaa pilk in 20 silen, etta toinen lcikkcistd on kohtisuora. Molemmissa tapauksissa on esitetty sauvojen teholliset pituudet (s.o pituudet, jotka todcllincn sauvojen tekeminen cdcllyltaa). Sauvan a yksilcikkcisessd katkaisussa on olctettu, etta katkaisu tehdddn symmetrisesli ja kalkaisukohdan toiselta puolelta tehdddn samanlainen sauva (a). Lankkupituudet uudessa valmistusmenctelmdssd ovat la ja lb, vastaavasti rinnalla ovat nykyiseen valmistusmenetelmddn liiltyvdt pituudet La ja Lb. Kuvasta ndhdddn, ettd molempien : 25 sauvojen kohdalla saadaan puutavarasddstOd.

λ' Kuvassa 3 on esitetty poikkileikkaus kallotuolin liitoksesta si ind vaiheessa, kun puuosat on asetettu kokoonpanosasemaan. Tdssd tapauksessa yldlevy 8 on kiinnitetty sisåsauvaan 7a. Yleensd sisasauvan levy kannattaa kiinnittdd scllaisccn sisasauvaan, jossa kiinnityspinta-ala on suurin. Toisaalta kiinnilys on cdullista tchda niin, etta kiinnilys on molemmissa sisasauvojen paissa, jolloin noin puolct sisdsauvoista 30 voivat olla lcvyttdmia. Nama molemmat tavoittcct toteuluvat samanaikaisesti, kun sisdsauvojen levyt kiinnitetMn sauvoihin, joissa voi mat oval suurimpia.

Claims (9)

1. Mcnclelmii naulalevykallotuolin (fig 1) valmistainiscksi, crilyiscsti mcnctclma naulalcvyjcn (6, 8) kiinnilUimiscksi puuosiin (5, 10, 7a, 7b) ja kaUotuolin kokoamiscksi puuosisla t u η n e 11 u siita, 5 etlii naulalcvyi csikiinnitclMn millalarkasli puuosiin cnncn kokoonpanoascmaa niin, etta ainakin paaosin nc naulalcvyt (6), joika kaiiotuolin horisoniaalisessa valmistuksessa ovat alapuolella, esikiinniletMn, ja etta keinona esikiinnitykscn mittatarkkuudcn aikaansaamiseksi kaytcdian sita, etta sc tapahtuu ainakin mitlaukscn osalta puuosicn katkaisun yhteydessa tai miltaus suoritciaan ainakin osiltain mittausautomaatilla.

2. Vaatimuksen 1 mukaincn menetelma tunnettu siita, etta tyOvaihccseen, jossa levyt (6, 8) csikiinnitctSan ja puut (5, 10, 7a, 7b) katkaistaan on lisSksi yhdistetty merkintalaite, jolla puihin merkiiaan pysyviisti tai valiaikaisesti kallotuoliin, puuhun ja/tai puun mcrkintakohtaan liittyva tunnus, crityisesli vaadiltavaa lujuulta osoiuava tunnus.

3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukaincn mcnctclma tunnettu siita, cldi puu (5, 10, 7a, 7b) liikkuu 13 puun piluussuunnassa tyokalussa, jossa sc katkaistaan tai merkitaan ja/tai tchdaan vaatimuksen 2 mukaincn erityismerkinta.

4. Vaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelma tunnettu siita, etta tyOkalun toiminta on automaaltincn ainakin niin, etta kattotuolisuunnitclman tuottama kalkaisuun, lcvysijoitukscen ja/tai ; -. merkintaan liittyva ticlo syOtctiian tydkaluun automaattisesti.

5. Vaatimustcn 1 - 4 mukaincn mcnctclma, crilyiscsti mcnctclma tallaiscn kattotuolin puuosicn (5, 10, 7a, 7b) kokoamiscksi kattotuoliksi tunnettu siita, etta kokoaminen tchdaan tasomaisclla alustalla, jossa on ainakin mitla-astcikot (1) ja naita hyvaksikayttacn alustallc kiinnitetaan topparit (2) kattotuolin mittojen mukaiscsti.

6. Vaatimuksen 5 mukaincn menetelma tunnettu siita, etta kattotuoliin tchdaan ainakin yksi . . 25 liitos, jossa on vaiys (l'ig 2), joka tchdaan scllaiscksi, ctdi sisasauval (7a, 7b) voidaan hclposti asentaa paikoillccn ja kirisdiU paartcita (5, 10) vasten sisasauvojen picnista piluusvaihtcluista ja paartcidcn leveysvaihtcluista huolimatta. 1 Vaatimuksen 5 tai 6 mukaincn mcnctclma tunnettu siidi, etta puut (5, 10, 7a, 7b) liitctaan kokoamisasemassa yhteen vain puolittain ja lopullincn lcvyjcn (6, 8) kiinnitys tapahtuu crillisessa 30 asemassa, crilyiscsti kiinnitysrullassa. 9 90454

8. Vaatimustcn 1 - 7 mukainen menetelma tunnettu siita, etta myos ylapuoliset naulalevyt (8) esikiinnitetaan puihin (5, 10, 7a, 7b) ja levysijoituksen ja koko kattotuolin oikeellisuus tarkastetaan paallekkåisten yla- ja alalevyjen keskinaisen sijainnin perusteella.

9. Vaatimustcn 1 - 8 mukainen menetelma tunnettu siitå, ettå menetelmaa kaytetaan scllaiscn a 5 kattotuolin valmistamisecn, jonka ainakin yksi paarreosa (5, 10) on kåyrå siten, etta kayryys on ainakin osittain aikaansaatu sisasauvojen (7a, 7b) pakotuksella.

10. Vaatimusten 1-9 mukainen menetelma tunnettu siitå, etta naulalevyt (6, 8) kiinnitetåån puihin (5. 10,7a, 7b) kokonaan kokoamisascmassa. 1C 90 454