FI76949C - Gasdrivet handverktyg foersett med lineaermotor. - Google Patents

Description

76949

Lineaarimoottorilla varustettu kaasukäyttöinen käsi-konetyökalu Tämä keksintö koskee yleisesti käsityökalua, joka on varustettu lineaarimoottorilla, joka on koteloitu ja toimii palamistuotteilla. Se ei tarvitse mitään erillistä käynnis-tysmekanismia. Siihen yhdistettynä ja sen käyttämänä voi olla erityyppisiä lisälaitteita kuten leikkauslaitteita, leimauselimiä, reiän lävistyslaitteita jne. Lisäksi moottoria voidaan käyttää sen alle sijoitettujen elinten, kuten eläinten tunnistusmerkkien ja kaikentyyppisten kiinnitti-mien kuten naulojen, niittien jne. sisään lyömiseen lippaasta .

Käsityyppisiä konetyökaluja on tietenkin ollut saatavissa jo pitkän aikaa. Tyypillinen tällainen konetyökalu on kiinnit-timien sisäänlyömislaite, jolla lyödään sisään nauloja tai muun tyyppisiä kiinnittimiä ilmanpaineen tai paristoenergian avulla tai käyttämällä jonkinlaista räjähtävää laitetta.

Missä on toivottu huomattavan suurten voimien kohdistamista, on käytetty paineilmaa tai räjähtäviä laitteita. Tämäntyyppisillä laitteilla on ilmeisiä varjopuolia. Paineilman tapauksessa tarvitaan kompressori, joka muodostuu taakaksi ja hankaluudeksi, sen hankintaan tarvittavien suurten alkukustannusten lisäksi. Räjähdyslaitteita käytettäessä yksikön käyttökustannukset ovat suuret, eikä sitä voida käyttää kovinkaan pitkiä aikoja ennen kuin se on uudelleen täytettävä. Näin ollen on ymmärrettävissä, että siellä, missä tarvitaan todella käsikäyttöistä työkonetta, joka pystyy kehittämään suuria voimia vaatimatta apuvoimanlähteitä, tällaisella kone-työkalulla olisi monia käyttömahdollisuuksia.

Esillä oleva keksintö koskee käsityökonetta, jonka käyttövoimana ovat kaasut, jotka syntyvät polttoaineen ja ilman seoksen palamisesta suljetussa tilassa. Käytettävissä oleva energia vaikuttaa lineaarimoottoriin, jota siihen kytketyn mekanismin toiminnan välityksellä voidaan käyttää kiinnik- 2 76949 keiden sisään lyömisen ja leikkauelaitteiden ynnä muiden, verraten suuria voimia vaativien lisälaitteiden energian lähteenä .

Oheisessa piirustuksessa on esitetty kaksi sovellutusmuotoa käsltyökoneesta, jossa käytetään lineaarimoottoria ja jossa tämän lineaarimoottorin voimatuotos kehitetään itse moottorin liikkeestä riippumattomasti. Tarkemmin sanottuna, tiiviisti suljettu palamiskammio täytetään pyörteisellä polttoaineen ja ilman seoksella, joka sytytetään käyttämään moottoria kone-työkalun halutun tehtävän suorittamiseksi. Mitään käynnistintä tai muuta laitetta ei käytetä.

Aikaisemmasta tekniikasta tunnetaan US-patentissa 1 590 204 esitetty iskutyökalu, jonka palamiskammio on varustettu ulkopuolelta käytettävällä pyörteisyyden kehittimellä. Tässä US-patentissa ei kehittimeen kuitenkaan liity laitetta sen käyttämiseksi männästä riippumattomana. Näin ollen US-patentin mukainen laite täytyy startata jollain tavoin ennen kuin pyörteisyyden kehitin toimii, eikä laite siten ole käyttökelpoinen kannettavana työkaluna.

Ensimmäisessä keksinnön sovellutusmuodossa on esitetty käsi-työkone, johon kuuluu lineaarimoottori, joka koostuu männästä, johon on kiinnitetty männänvarsi. Mäntä muodostaa palamiskam-mion yhden seinän. Moottori pakottuu alaspäiseen suuntaan ja sen palauttaa takaisin paikalleen jousi, odottamaan uutta laukaisua. Toisessa sovellutusmuodossa on esitetty lineaarimoottorin käyttö kiinnittimien lyömiseen työkappaleen sisään. Nämä ovat tietenkin vain kaksi esillä olevan keksinnön eri-tyissovellutusta, eikä niitä ole tarkoitettu keksintöä rajoittaviksi, koska tässä selityksessä esitettyjä keksinnöllisiä ajatuksia selvästikin voidaan käyttää muihinkin tarkoituksiin muuntyyppisissä käsikonetyökaluissa.

Esitetyille kolmelle konetyökalulle olennaisesti yhteisenä on 3 76949 eovitue, johon kuuluu kotelon eieällä oleva pääeylinteri, joka ohjaa mäntää tämän edestakaisessa liikkeessä työiskun ja paluuiskun aikana. Mäntään on kiinnitetty käyttävä elin, joka eneimmäisessä tapauksessa voidaan kiinnittää sopivaan leik-kaavaan, lävistävään jne. lisälaitteeseen ja jota toisessa sovellutusmuodossa käytetään kiinnittimen lyömiseen työkappa-leen sisään.

Palamiskammion muodostavat koteloon pääsylinterin yläpäähän mäntä ja pääventtii1imekanismi, joka säätää ilman virtausta ilmakehän ja palamiskammion välillä. Palamiskammioon on sijoitettu potkuri, joka käynnistyy, kun työkaluun tartutaan tai kun potkuriin liittyvää katkaisinta käännetään, aikaansaaden palamiskammioon pyörteisyyttä, joka parantaa työkalun hyötysuhdetta. Yhdessä sovellutusmuodoista pääventtiilimeka-nismia ohjataan painamalla liipaisinta, ja toisessa sovellu-tusmuodossa, joskin liipaisintakin käytetään, täytyy käyttää pöhjapäästömekanismia. Käytössä olevien pöhjapääetömekanis-mien on varmistettava, että ainakin yhdessä sovellutusmuodos-sa työkalua ei voida laukaista, ellei se ole kosketuksessa työkappaleen kanssa. Tämä on turvallisuuslaite kiinnikkeiden sisäänlyöntityökaluissa, eikä sitä välttämättä tarvitse käyttää, riippuen työkalun tyypistä ja siitä käyttötarkoituksesta mihin se joutuu.

Huomattakoon, että kiinnittimien sisäänlyömiseen tarkoitetut esitetyt sovellutusmuodot on yksityiskohtaisesti selitetty FI-patenttihakemuksessa 820190. Nämä sovellutusmuodot selitetään yleispiirteittäin tässä hakemuksessa, ja kaikki muu haluttu erityisinformaatio voidaan saada edellä mainitusta hakemuksesta ja sisällytetään tähän hakemukseen siihen viittaamalla, jos on tarpeen saada yksityiskohtaisempi käsitys näiden kahden kiinnittimen sisäänlyöntityökalun erikoisuuksista.

Palaten taas työkalujen toimintaan, mainittakoon, että liipaisimen painaminen aiheuttaa sen, että annostettu määrä 76949 4 polttoainetta tulee syötetyksi palamiskammioon sen jälkeen kun kammio on tiiviisti suljettu ja sytytystulppa sen jälkeen on toiminut sytyttäen pyörteisen, palamiskammiossa olevan kaasun ja ilman seoksen, 1ineaarimoottorin, joka tässä tapauksessa on mäntä, toimintaan saattamiseksi. Eräässä tapauksessa männän palauttaa sen käyttöasentoon jousi, ja toisissa sovellutusmuodoissa männän palauttaa sen käyttöasentoon ilmanpaine-ero. Kun männät on palautettu käyttöasentoihinsa, ne pitää paikallaan ensimmäisessä sovellutusmuodossa jousi ja toisessa kitka.

Lukuisia muita keksinnön etuja ja ominaisuuksia käy helposti ilmi seuraavasta mainittujen sovellutusmuotojen yksityiskohtaisesta selityksestä, patenttivaatimuksista ja oheisesta piirustuksesta. Keksinnön oleelliset tunnusmerkit käyvät ilmi oheisten patenttivaatimusten 1 ja 5 tunnusmerkkiosista.

Kuvio 1 on osittainen leikkaussivukuvanto käsikonetyökalusta, jossa on sovellettu esillä olevaa keksintöä, ja se havainnollistaa pääkomponenttien keskinäistä asentoa ennen konetyöka-lun käyttöä, kuvio 2 on osittainen leikkaussivukuvanto esillä olevan keksinnön toisesta sovellutusmuodosta, kiinnikkeiden sisäänlyön-tityökaluata, ja havainnollistaa pääkomponenttien asemaa ennen kuin työkalu on laukaistu, kuvio 3 on osittainen leikkaussivukuvanto kuviossa 2 esitetystä kiinnikkeiden sisäänlyöntityökalueta ja esittää piippuosan alapäässä sijaitsevien pääkomponenttien asemaa lineaa-rimoottorin työiskun lopussa, kuvio 4 on suurennettu osittainen leikkaussivukuvanto niistä komponenteista, jotka muodostavat kuvion 2 mukaisen sovellu-tusmuodon sytytysmekanismin, ja kuvio 5 on kaavio, joka havainnollistaa kuvion 2 mukaisen so-vellutusmuodon sytytyepiiriä.

Tämä keksintö sopii käytettäväksi monentyyppisissä työkaluis- 5 76949 ea. Piirustuksissa on esitetty ja seuraavassa selitetään yksityiskohtaisesti kaksi sovellutusmuotoa konetyökaluista, joihin keksintö sisältyy, ottaen huomioon, että näitä sovel-lutusmuotoja on pidettävä ainoastaan esimerkkeinä, ja että ei ole tarkoitus rajoittaa keksintöä nimenomaan näihin esitettyihin sovellutusmuotoihin. Keksinnön suoja-alue ilmaistaan patenttivaatimuksissa.

Kuvio 1 esittää työkalua 20, johon kuuluu kotelo 22, joka muodostaa työkalun kahvaosan, ja sylinteri 24, jossa lineaa-rimoottori, tässä mäntä 26, sijaitsee. Mäntään 26 on yhdiste-ty toiminta- eli työosa 27, joka on yhdistetty haluttuun, lineaarimoottorin käyttämäksi tarkoitettuun lisälaitteeseen, joka voi olla kosketuksessa erilaisiin laitteisiin, jotka on tarkoitettu vietäviksi työkappaleen sisään, tai mihin tahansa muuhun käyttöön. Lineaarimoottoria eli mäntää 26 pitelee piirustuksen mukaisessa asemassaan jousi 28. Koteloon 22 kuuluu vaste-elimet 29, jotka ulottuvat säteen suunnassa sisäänpäin, rajoittaen männän 26 ylöspäisen liikkeen.

Kotelon 22 sisässä, kannen 32, männän 26 ja kotelon 22 viereisten sivuseinien välissä on palamiskammio 30. Kansi pysytetään paikallaan koteloon nähden pulteilla 34.

Palamiskammion 30 sisään on sijoitettu potkuri 36, joka on kiinnitetty akseliin 38, jota pyörittää sähkömoottori 40. Moottorin käynnistämisestä seuraa, että potkuri kehittää palamia kammioon pyörteisyyden, joka vaikuttaa parantavasti työkalun hyötysuhteeseen parantamalla ilman ja polttoaineen sekoittumista ja parantamalla sytytystä ja liekin etenemistä. Sähkömoottoria 40 käyttää paristo 42, joka sijaitsee työkalun kahvaosassa ja on kytketty sopivilla, esittämättömillä johtamilla. Palamiskammioon on sijoitettu myös sytytystulppa 44, jonka sytyttää sopiva, jäljempänä selitettävä piiri.

Huomattakoon, että kannen 32 ja kotelon 22 väliin on varattu β 76949 tila 48, jonka kautta kaasut pääsevät ulos palamiskammiosta 30 koteloa 22 ympäröivän hoikin 50 ollessa kuvion 1 esittämässä asemassa, niin kuin suuntanuolet osoittavat. Sylinteriin 24 kuuluu hiukan laajempiläpimittainen yläpää 24a, niin että ilma pääsee virtaamaan männän 26 ja siihen liittyvät 0-renkaan ympärillä männän ollessa kuvion 1 mukaisessa ylä-eli käyttöasemassaan, ja vaste-elimet 29 ovat kehää myöten jaettuina matkan päähän toisistaan, niin että ne muodostavat aukkoja 29a, joiden läpi ilma pääsee virtaamaan palamiskam-mioon. Joukko ilman sisääntuloaukkoja 24b on lähellä sylinterin 24 alapäätä, ilman päästämistä varten sylinterin sisään.

Hoikista 50 alaspäin ulottuu riippuva osa 51, joka on yhdistetty liipaisinmekanismiin 54 seuraavalla tavalla. Liipaisin-mekanismiin 54 kuuluu liipaisin 55, joka on kiinnitetty lenkkiin 56, jonka vasemmanpuolinen pää on kiinnitetty riippuvaan osaan 51 tapilla 58, joka ulottuu lenkissä 56 olevan raon 60 läpi. Näin ollen voidaan nähdä, että liipaisimen 55 ylöspäi-nen liike aiheuttaa hoikin 50 ylöspäisen liikkeen, joka sulkee palamiskammion ilmakehän ilmalta.

Liipaisimen 55 liike ohjaa myös polttoaineen säätömekanismia 52. Polttoaineen säätömekanismiin kuuluu tanko 68, joka ulottuu alaspäin, kosketukseen liipaisimen 55 kanssa. Tämä asema pysytetään, niin kuin kuviosta 1 näkyy, puristus jousen 62 avulla, joka ulottuu polttoaineen säätöventtiilin kotelon 64 ja tangon 68 kanssa samaa kappaletta olevan laipan 66 välille.

Polttoaineen säätömekanismin osat käsittävät kotelon 64 ja venttiilin karan 70, joka on varustettu rajotuslaipoilla 72, 74. Karan 70, kotelon 64 ja rajoituelaippojen 72, 74 välinen tila muodostaa annostuskammion 76. Kuvion 1 mukaisessa asennossa polttoainetta syötetään annostuskammioon 76 polttoaineen säi1iöyhdistelmästä 80 polttoaineen säätöventtiilin 75 vaikutuksesta. Kun liipaisinta 55 liikutetaan ylöspäin, rajoi-tuslaippa 74 sulkee pääsyn polttoaineen säiliöstä 80 ja ra- * 7 76949 joituelaippa 72 avaa aukon 79, yhdistäen annostuskananion 76 palamiskammioon 30. Tällä tavoin annostettu määrä polttoainetta tulee syötetyksi palamiskammioon liipaisimen 55 liikuttua ylöspäin. Rakenne on sellainen, että annostuskammio 76 avautuu palamiskammioon 30 sen jälkeen kun holkki 50 on sulkenut palamiskammion ilmakehään nähden.

Katkaisin 77 on kiinnitetty työkalun koteloon ja kytketty sopivin, esittämättömin keinoin potkurin moottoriin 40 niin, että potkuri pyörii kun katkaisinta 77 painetaan. Huomattakoon, että laitteen käyttäjän on painettava potkurin katkaisinta 77, joka kytkee potkurin toimintaan, antamaan pyörtei-syyttä kammioon 30, ennen kuin hän saattaa konetyökalun toimintaan siirtämällä liipaisinta 55. Lisäksi näkyy, että polttoaineen säiliöyhdistelmään 80 kuuluu painekammio 82, joka vaikuttaa mäntää 84 vastaan, pysyttäen säiliössä 80 olevan polttoaineen nestemuodossa. Lisäksi liipaisin vaikuttaa piet-sosähköisessä, kaaviollisesti kohdassa 45 esitetyssä laitteessa olevien kiteiden pakottamiseksi toisiaan vasimii pakottaen toisiaan vasten kaksi laitteeseen 46 sijoitettua kidettä kehittäen jännitteen sytytystulppaa 44 varten. Lisää yksityiskohtia tästä laitteesta selitetään kuvioiden 4 ja 5 yhteydessä, jotka nimenomaisesti havainnollistavat pietsosäh-köistä laitetta ja sytytyspiiriä.

Lyhyesti sanottuna työkalu toimii seuraavasti. Ensiksi potkuri käynnistetään painamalla katkaisinta 77. Liipaisimen 55 ylöspäinen liike sulkee palamiskammion 30 siirtämällä hoikin 50 sulkemaan poistoaukon 48. Kun näin tapahtuu, tangon 68 ylöspäisen liikkeen jatkuminen päästää polttoaineen annostus-kammiosta 76 palamiskammioon 30. Liipaisimen 55 ylöspäinen liike energisoi pietsosähköieen järjestelmän 46, joka saa aikaan tulppaan 44 kipinän, joka sytyttää polttoaineen lineaa-rimoottorin männän 26 pakottamiseksi alaspäin jousen 28 vaikutusta vastaan. Heti kun mäntä 26 alkaa liikkua työiskullan- 8 76949 aa, siinä oleva O-rengae tiivistää sylinterin 24 sivuseinää vasten ja männän alapuolella oleva ilma poistuu aukkojen 24b kautta. Kun mäntä 26 saavuttaa kuolokohtansa työiskunsa päässä, se tulee kosketukseen sylinterin 24 alapäässä olevan joustavan puskurin 86 kanssa.

Kun liipaisin päästetään irti, holkki 50 siirtyy alaspäin ja kammio 30 avautuu ilmakehään aukkojen 48 kautta. Potkurin siivillä on lievä kaltevuus kaasujen jäännöksen huuhtelemiseksi pois ja raittiin ilman tuomiseksi palamiskammioon seu-raavaa laukaisua varten, niin kuin suuntanuolet osoittavat. Jousi 28 palauttaa männän 26 kuvion 1 mukaiseen asemaan, ja toinen annostettu määrä polttoainetta syötetään kammioon 76, niin että työkalu on valmiina laukaistavaksi toisen kerran.

Seuraavassa tarkastellaan kuvioita 2-5, jotka havainnollistavat käsikäyttöistä kiinnitinten sisäänlyöntityökalua, jossa käytetään tätä uutta lineaarimoottoria.

Tarkasteltakoon ensiksi kuviota 2. Siinä on esitetty kiinnitinten sisäänlyöntityökalu 100, jonka pääkomponentit on kiinnitetty yleisesti onttoon koteloon 102, eli ovat sen kannattamina. Työkalun 100 kotelossa 102 on kolme pääosaa: piippuosa 108, käsin tartuttavaksi sopiva, pitkänomainen alaosa 110, joka ulkonee vaakasuoraan ulospäin kohdasta, joka on yleisesti keskikohdalla piippuosaa, ja pohja 106, joka ulottuu piippuosan ja kahvaosan alitse. Piippuosan 108 sisään on sijoitettu pääsylinteri 104, jossa lineaarimoottori sijaitsee. Pohjaan 106 sisältyy 1ipasyhdistelmä 112, joka sisältää rivin nauloja, jotka sijaitsevat poikittain kiinnitinten eisään-lyöntilaitteen 132 kulkutiehen nähden, joka laite on kiinnitetty lineaarimoottoriin sen liikutettavaksi, jona moottorina tässä tapauksessa on työmäntäyhdistelmä 130.

Piippuosan 108 alapää kannattaa ohjainyhdistelmää 152, joka ohjaa kiinnittimen lyöntilaitteen työkappaletta kohti. Lipas 9 76949 112 toimittaa kiinnittimiä sarjoittaan kiinnittimen lyönti-laitteen 132 alle ohjausyhdistelmään 152, lyötäviksi työkap-paleen sisään. Pohja 106 kannattaa myös pidintä 112, joka sisältää joukon kuivaparistoja, jotka muodostavat energian lähteen 118.

Kotelon 102 piippuosan 108 ja kahvaosan 110 väliin on asennettu polttoainesäiliö 114. Polttoainesäiliö 114 on täytetty nesteytetyllä, palavalla kaasulla, joka pysytetään paineen-alaisena, kuten MAPP-kaasulla tai propaanilla, joka höyrystyy, kun se päästetään ilmakehään. Polttoainesäiliötä 114 kannattaa niveltyvästi kiinnitetty alinen kannatin 200 ja liikkumaton, yleisesti U-muotoinen ylinen kannatin 202. Polttoainesäiliön 114 yläpäässä on venttiiliyhdistelmä 204 polttoaineen annostelua varten säiliöstä. Niveltyvästi kansielimeen 168 kiinnitetty taipuisa muovikansi 210 lomietuu yliseen pitimeen 202, pysyttäen polttoainesäiliön paikallaan. Kansi 210 avataan, kun polttoainesäiliö on vaihdettava uuteen. Kansi 210 antaa alaspäisen voiman, joka pysyttää polttoainesäiliön alapään tiukasti alisen kannattimen 200 sisässä. Tässä yhteydessä mainittakoon, että ylisen kannattimen 202 sisäulottuvuus on suurempi kuin polttoainesäiliön 114 ulkoulottuvuus.

Tarkemmin sanottuna tämä ulottuvuus valitaan niin, että kun polttoainesäiliön yläpäätä tungetaan kotelon 102 piippuosan 108 yläpäätä kohti, venttiiliyhdistelmä 202 alkaa toimia, ja luovuttaa annostetun määrän polttoainetta. Se tapa, jolla tämä saadaan aikaan, selitetään sen jälkeen kun työkalun sisäiset komponentit on selitetty.

Kotelon 102 piippuosan 108 alapään sisässä sijaitsee avopäi-nen sylinteri 104. Tästä sylinteristä käytetään tästä lähtien nimitystä "pääsylinteri". Pääsylinterin 104 läpimitta suhteessa kotelon 102 piippuosan 108 läpimittaan on sellainen, että muodostuu avoin, yleisesti renkaan muotoinen vyöhyke eli alue 134. Kotelon 102 piippuosaan on tehty aukkoja 103, jotka 10 76949 päästävät ilman kulkemaan vapaasti pääsy1 interin 104 ympärillä .

Työmäntä 130 on asennettu pääsylinterin sisään ja kannattaa kiinnitinten lyöntilaitteen 132 yläpäätä. Kotelon 102 piippuosan 10Θ yläpää kannattaa sähkökäyttöistä potkuria 122 ja pääventtii1imekanismia 124, joka säätää ilman virtausta pala-miskammion 120 ja ilmakehän välillä. Potkurin yläpuolella olevan kotelon yläpää on suljettu sylinterinkannella 126. Pääventtii1imekaniemiin 124 kuuluu yläsylinteri 136, joka yhdessä sylinterin kannen 126, pääsylinterin 104 ja männän 130 kanssa muodostaa palamiskammion 120. Sähköpotkuriin kuuluu sarja siipiä 123, jotka on kiinnitetty sähkömoottorin 122 ulostuloakseliin.

Pääsylinteri 104 on alapäästään suljettu kupin muotoisella kannatusvalukappaleella 12Θ, joka on sopivasti kannatettuna piippuosassa. Lähelle sylinterin 104 pohjaa on sijoitettu sarja poistoaukkoja 156, jotka on suljettu poistoventtiileillä 172, jotka on sijoitettu säätämään kaasun virtausta ulos sylinteristä 104, kun lineaarimoottorin mäntä 130 ohittaa aukot 156. Sylinteriin 104 on aukkojen 156 lähelle kiinnitetty ren-kaanmuotoinen valukappale 173. Sylinterin 104 pohjalla tiivistettä 158 käytetään kannatusvalukappaleen 128 keskustan sulkemiseen. Kannatusvalukappaleessa 128 on myös joukko aukkoja 176, jotka yhdistävät sylinterin 104 pohjan kammioon 146, johon on sijoitettu jousi 148 jäljempänä selitettävistä syistä.

Mäntä 130 liikkuu pääsylinterin 104 vastakkaisten päiden välillä. Männän ylöspäinen ja alaspäinen liike muodostavat männän työ- ja paluuiskut. Edellä mainitut venttiilit 172 mahdollistavat kaasun poistumisen männän yläpuolelta, kun mäntä ohittaa aukon 156 ja venttiilit 174, jotka pyeyvät suljettuina männän alaspäisen liikkeen aikana ja tekevät mahdolliseksi ilman kokoonpuristumisen männän alla, niin että muodostuu M 76949 puskuri, joka estää mäntää tulemasta kosketukseen sylinterin pohjan kanssa. Näiden venttiilien 174 toimintaan kuuluu myös se, että ne avautuvat päästäen ilmaa männän aliseen tilaan sen jälkeen kun mäntä alkaa palata lyöntiasemaansa. Mäntä 130 kannattaa kiinnitinten lyönti laitetta, joka ulottuu tiivisteen 158 läpi oh jainyhdistelmän 152 sisään. Oh ja inyhdis telinä on muotoiltu niin, että se päästää lippaan 112 siihen sijoittamat yksityiset kiinnittimet 154 läpi, niin että kun mäntä 130 iskee työiekunea, kiinnitin tulee lyödyksi työkappaleen sisään.

Mainittakoon, että mäntään 130 kuuluu kaksi O-rengasta, jotka ovat kooltaan sellaiset, että männän ja pääsylinterin sisäpuolen välinen kitkavoima on riittävän suuri, jotta, paine-eron puuttuessa männän molempien puolten välillä, mäntä pysyy kiinteästi paikallaan pääsylinterin sivuseinien sisäpuoleen nähden, kun se on palannut lyöntiasemaansa. Männän 130 ylös-päisen liikkeen rajoittaa sylinterin 102 yläpäässä oleva vaste .

Sylinteri 136, joka muodostaa venttiiliohjaimen palamiskam-miota varten, on vapaa liikkumaan täysin viivoin kuviossa 2 esitetyn ala-asemansa, jossa palamiskammio on avoin ilmakehään nähden, niin että ilma pääsee virtaamaan sisään niin kuin muolet 226 osoittavat, ja yläasemansa välillä, joka on esitetty katkoviivoilla ja jossa palamiskammio on tiiviisti suljettu ilmakehään nähden kannessa olevalla O-renkaalla 162 ja pääsylinterissä 104 olevalla O-renkaalla 160. Ilma pääsee näin ollen vapaasti sisään ylisestä aukosta 140, kun työkalu on kuvion 2 mukaisessa asennossa, ja käytetty palamiskaasu on vapaa poistumaan palamiskammiosta 120 aukon 138 kautta. Sylinterin 136 alaspäisen liikkeen ajoittaa sylinterin 136 sisään päin pistävien sormien 170 kosketus sylinterin 104 kanssa.

On olennaista saada aikaan pyörteisyyttä pa1amiskammioon 120 12 76949 työkalun toimintahyötyeuhteen makeimoimisekei.

Kun kammio 120 avautuu ilmakehään nähden, pyörivien potkurin-siipien 123 asento ja muoto saa aikaan paine-eron palamiskam-miossa 120. Tämä aiheuttaa ilman liikkeen kammiossa 120 ja pakottaa ilmaa sisään (nuoli 226) ylisten aukkojen 140 kautta ja ulos (nuoli 224) alisten aukkojen 13Θ kautta. Kun palamis-kammio on tiiviisti suljettu ilmakehään nähden ja potkurin 123 pyörintä kehittää pyörteisyyttä palamiskammioon, polttoainetta ruiskutetaan sisään ja seos sytytetään. Pyörteisyy-den parantama liekin eteneminen parantaa huomattavasti työkalun toiminnan hyötysuhdetta.

Sen varmistamiseksi, että työkalua ei voida laukaista ennen kuin se on kosketuksessa työkappaleen kanssa, sylinterin 136 liikkeen saa aikaan pöhja-päästömeksnismi, joka toimii, kun työkalu on saatettu kosketukseen sen työkappaleen kanssa, jonka sisään kiinnitin on tarkoitettu lyötäväksi. Kuvion 2 mukaisessa sovellutusmuodossa siihen kuuluu jousikuormittei-nen valukappale, johon on kiinnitetty nostotangot, joita käytetään sylinterin 136 nostamiseen ja laskemiseen. Tarkemmin sanottuna Y-muotoinen valukappale on sijoitettu kammioon 146 ohjainyhdistelmän 152 ja kannatusvalukappaleen 128 alapään väliin. Valukappaleeseen on kiinnitetty kolme nostotankoa 144A, B ja C, jotka yhdistävät valukappaleen 142 sylinteriin 136. Valukappaleesta 142 ulottuu alaspäin sylinterin alusta 147. Kammiossa 146 oleva jousi 148 pyrkii työntämään valukappaletta 142 kuvion 2 mukaiseen asemaan. Sylinterin muotoisen alustan 147 sisässä on päänostotanko 150, joka ylöspäin liikkuessaan liikuttaa tankoja 144A, B ja C ylöspäin, vieden mukanaan sylinterin 136, niin että palamiskammio sulkeutuu. Rakenne on valittu niin, että päänostotangon tuleminen kosketukseen työkappaleen kanssa nostaa sylinteriä 136 ennalta valitun matkan, kuviossa 2 katkoviivoilla esitettyyn asemaan, niin että palamiskammio sulkeutuu. Näin ollen, kun työkalu nostetaan irti työkappaleesta, jousi 148 pakottaa nostotangon 13 76949 150 alaspäin, niin että se siirtää sylinterin 136 kuviossa 2 täysin viivoin esitettyyn asemaan, jossa palamiakammio on avoin ilmakehään.

Kaikki kotelon 102 piippuosan 108 sisään sovitettavat pääkomponentit ovat näin tulleet selitetyiksi, paitsi niitä komponentteja, jotka liittyvät sylinterin kanteen 126.

Sylinterin kansi 126 kannattaa sähköistä potkuria 122 ja sy-tytystulppaa 164 ja siinä on sisäinen kanava 166, jota myöten polttoainetta ruiskutetaan palamiskammioon 120.

Kotelon 102 kahvaosan 110 sisässä olevat komponentit selitetään seuraavassa.

Kahvaosa 110 sisältää työkalun 100 toimintaan käytetyt ohjaimet. Tarkemmin sanottuna kahvaosa 110 sisältää varmuuskytki-men 178, liipaisinmekanismin 180, pietsosähköisen sytytyspii-rin 182, joka aktivoi sytytystulpan 164, osan polttoaineen ruiskutusmekanismista 184, joka syöttää polttoainetta palamiskammioon 120 sylinterin kannessa 126 olevaa kanavaa 166 myöten, ja sytytyspiirin lukitusmekanismin 188, joka lukitsee ____ ja avaa lukituksesta liipaisinmekanismin 180.

Varmuuskytkin 178 on asennettu kahvan 110 yläsivuun. Se on sopivasti kytketty asianmukaisella mekanismilla käynnistämään potkuria 123 käyttävä sähkömoottori 122. Niinpä voidaan nähdä, että kun käyttäjä tarttuu kahvaan sen etuosasta, potkuri 122 käynnistyy, kehittäen pyörteisyyttä palamiskammioon 120.

Kahvaan asennettu liipaieinmeksniemi 180 käsittää vivun 190, joka on niveltyvästi kiinnitetty pietsosähköiseen sytytyspii-riin 182 tapilla 192. Liipaisinnappi 194 on niveltapilla 196 yhdistetty polttoaineen ruiskutusmekanismiin 184.

Polttoaineen ruiskutuemekanismi 184, jonka tehtävänä on syöt- i4 76949 tää ennalta määrätty, annostettu määrä polttoainetta palamis-kammioon, käsittää työntölenkin 112, joka yhdistää liipaisimen 194 ohjausnokkamekanosmiin 214. Liipaisimen painaminen vaikuttaa lenkin 212 ja ohjausnokkamekanismin 214 välityksellä niin, että polttoainesäiliö 144 siirtyy vasemmalle, mistä seuraa poistosuulakkeen 206 painuminen niin, että se päästää annostetun määrän polttoainetta kanavaan 166 annoetusventtii-liyhdistelmästä 204. Huomattakoon, että säiliötä 114 pitää paikallaan kansi 210, joka on yhteydessä ylisen kannattimen 202 kanssa. Kun liipaisin päästetään irti, jousi 208 palauttaa polttoainesäiliön kuvion 2 mukaiseen asemaan.

Palamiskammioon 120 ruiskutetun polttoaineen sytyttää syty-tystulppa 164, pietsosähköisestä sytytyspiiristä 182 saamallaan energialla. Kuviot 4 ja 5 esittävät sytytyspiiriä 182. Pietsosähköilmiön mukaisesti jännitettä kehittyy tietyntyyppisten kiteiden 1Θ2Α, 182B vastakkaisten sivujen välille kun niihin isketään tai niitä puristetaan kokoon. Tässä käytetään vivun 190 ja niveltapin 192 avulla liikutettavaa ohjausnokka-mekanismia pakottamaan näitä kahta kidettä 182A ja 182B toisiaan vasten. Yhdistelmän esikuormitus asetellaan asettelu-ruuvilla 183. Sytytystulpan 164 ja pietsosähköisen sytytys-piirin 182 välisen sähköisen piirin kytkentäkaavio on esitetty kuviossa 5, ja siihen kuuluu kondensaattori C ja tasasuuntaaja R. Kondensaattori C varastoi energiaa kunnes kipinä purkautuu, ja tasasuuntaaja R sallii kipinän syntymisen kun liipaisinta painetaan mutta ei kun liipaisin päästetään irti. Pietsosähköinen sytytyspiiri 182 laukeaa kun liipaisinmeka-nismi 180 nostaa vipua 190 ylöspäin. Ennen kuin sytytyspiiri voidaan laukaista uudelleen, vipu 190 on laskettava alas sen nokan virittämiseksi, jota käytetään pakottamaan kiteitä 182A ja 182B toisiaan vasten.

Vielä on selitettävä sytytyspiirin lukitusmekanismi, joka estää työkalun laukaisun ennen kuin kaikki komponentit ovat oikeissa asemissaan. Siihen kuuluvat lenkit 216, jotka on yh- 1' 769 4 9 dietetty laukaisumekanismiin 160 kiristysjousen 220 ja nivel-tapin 222 välityksellä. Yhdistyslenkit 216 sijaitsevat polttoainesäiliön 114 vastakkaisilla sivuilla. On ymmärrettävissä, kun tappi 21ΘΒ on sijoitettu kahvan 110 rakomaiseen aukkoon 198, että ennen kuin tangot 144A, B ja C ovat siirtäneet ylöspäin sylinterin 136, liipaisinta ei voida painaa ylös kipinän muodostamiseksi palamiskammiossa olevan polttoaineen sytytystä varten. Tankojen 144A, B ja C ylöspäinen liike siirtää lenkkejä 216 ylöspäin ja vetää tapin 21ΘΒ alaspäin raosta 198, niin että liipaisin 194 pääsee siirtymään ylöspäin, syöttämään polttoaineannoksen palamiskammioon ja saattamaan pietsosähköisen piirin toimintaan. Toisin sanottuna, liipaisinta ei voida painaa syöttämään polttoainetta ja kehittämään kipinää ennen kuin työkappaleeseen on tultu kosketukseen, niin että ohjainyhdistelmä siirtää valukappaleen 142 ylöspäin ja vapauttaa liipaisimen 194.

Lyhyesti selitettynä kuvioiden 2-5 mukainen konetyökalu toimii seuraavasti.

Kädellä työkaluun 110 tarttuminen painaa varmuuskytkintä 178, niin että potkurin moottori 122 käynnistyy ja alkaa pyörittää siipiä 123 kehittämään pyörteisyyttä palamiskammioon 120. Kun sähköpotkuri pyörii, palamiskammioon kehittyy paine-ero, joka vaikuttaa pakottaen raitista ilmaa sisään (nuoli 226> ylisistä aukoista 140 ja ulos (nuoli 224) alisista aukoista 138. Pyörivät potkurin siivet kehittävät pyörteisen liikkeen palamis-kammion sisään. Palamiskammioon työkalun aikaisemmasta käytöstä mahdollisesti jäljelle jääneet palamiskaasut huuhtoutuvat perusteellisesti ja poistuvat palamiskmmiosta sähköpotku-rin 122 vaikutuksesta.

Kun työkalu asetetaan työkappaleen päälle, päänostotanko joutuu alttiiksi puristukselle, niin kuin kuviosta 3 näkyy, mikä voittaa jousen 148 voiman, niin että nostotangot 144A, B ja C ja sylinteri 136 nousevat täysin viivoin esitetyillä ala- 16 76949 asemistaan katkoviivoilla esitettyihin yläasemiinaa, sulkien tiiviisti palamiskammion 120. Tämä nostotankojen ylöspäinen liike aktivoi myös sytytyspiirin lukitusmekanismin 188. Tämä tarkoittaa sitä, että lenkit 216 ja niihin liittyvät tapit 218B tulevat vedetyksi ulos raosta 198, niin että liipaisin 194 voidaan siirtää ylöspäin. Liipaisimen 194 ylöspäinen liike saattaa toimintaan polttoaineen ruiskutusmekanismin siirtämällä polttoainesäiliötä vasemmalle lenkkijärjestelmän 212 ja ohjauenokkamekaniemin 214 vaikutuksesta. Tästä seuraa an-nostusventtiiliyhdietelmän 202 käynnistyminen syöttämään annostettu määrä polttoainetta kanavaan 166 ja sitä tietä pala-miskammioon 120. Liipaisimen 194 ylöspäinen liike pakottaa kiteitä 182A ja 182B toisiaan vasten, niin että pietsosähköi-nen sytytyepiiri 182 alkaa toimia, jolloin sytytystulppa 164 antaa kipinän palamiskammioon 120.

Ilman ja polttoaineen räjähtävän seoksen nopea paisunta kehittää paineen männän 130 yläpintaa 130A vasten ja pakottaa kiinnittimen lyöntilaitteen alaspäin, niin että se lyö kiin-nittimen 154 työkappaleen sisään. Lisäksi männän 130 liike sen työiskun aikana puristaa kokoon pääsylinterissä 104 männän alapinnan 130B ja kannatusvalukappaleen 128 sisäpuolen rajoittamassa tilassa olevan ilman. Kun paine männän 130 alapuolella suurenee, pääeylinterin 104 sivuseinissä olevat poistoventtiilit 172 avautuvat. Niin kauan kuin poistoventtiilit 172 ovat avoinna, männän 130 alapintaa 130B vasten ei voi kehittyä painetta. Kun mäntä 130 siirtyy aukkojen 156 alapuolelle, männän alapinnan ja kannatusvalukappaleen sisäpuolen rajoittama ilma on eristettynä ilmakehästä ja paine männän alapintaa 130B vasten suurenee nopeasti. Itse asiassa pääeylinterin alapäähän on muodostunut pur istuskeltuni o, joka toimii puskurina, joka estää mäntää iskemästä kannatusvalukap-paleeseen 128.

Heti kun mäntä 130 on ohittanut pääeylinterin 104 sivuseinissä olevat aukot 156, palamiskaasut pääsevät vapaasti virtaa- i7 7 69 4 9 maan ulos pääeylinterietä 104 poietoventtiililaitteen 172 kautta. Palamiekammioaaa olevien kaasujen lämpötila laskee o o nopeasti likimäärin 1093 C:sta 21 C:een noin 70 millisekunnissa kaasujen laajenemisen johdosta männän liikkuessa alaspäin ja laajenevia kaasuja ympäröivien seinien jäähdytys-vaikutuksen johdosta, ja tämä nopea lämpötilan aleneminen kehittää palamiekammion 120 sisään alipaineen. Heti kun paine palamiskammiossa alittaa ilmakehän paineen, poistoventtiili-laite 172 sulkeutuu.

Heti kun männän 130 yläpintaan 130A kohdistuva paine on pienempi kuin sen alapintaan 130B kohdistuva paine, mäntä pakot-tuu ylöspäin paluuiskuunsa. Aluksi tämän ylöspäisen liikkeen aiheuttaa puristuskammiossa (ks. kuvio 3) olevan paineilman paisunta. Sen jälkeen liikkeen aiheuttaa ilmakehän paine, koska palamiekammion 120 sisään muodostunut terminen alipaine on suuruusluokkaa noin kymmenesosa kp/cm . Lisäilmaa tulee männän 130 alapinnalle 130B paluuventtiileiden 174 kautta, jotka ilmanpaine avaa. Mäntä 130 jatkaa liikettään ylöspäin kunnes se tulee kosketukseen sylinterin päässä olevan huulen kanssa ja pysyy riippumassa pääeylinterin yläpäässä tiivis-tysrenkaiden ja sylinterin seinämän kitkakosketuksen ynnä tiivisteen 15Θ kiinnitinten lyöntHeitteeseen 132 kohdistaman voiman vaikutuksesta.

Jos työkalu 100 sitten nostetaan eroon työkappaleesta, pää-nostotangon 150 pakottaa ulospäin sen pääjousi 148. Koska sähköpotkuri 123 edelleen on käynnissä, mahdollisesti jäljellä olevat palamiskaasut pakottuvat ulos alisten aukkojen 136 kautta, ja raitista ilmaa imeytyy sisään ylisten aukkojen 140 kautta. Näin työkalu on valmiina lyömään uuden kiinnittimen työkappaleen sisään. Kun liipaisinnappi 194 päästetään irti, pietsosähköinen järjestelmä 182 asettuu uudelleen eli virittyy seuraavaa sytytysjaksoa varten. Kun jousi 148 pakottaa päänostotankoa 150 alaspäin, sytytyspiirin lukitusmekanismiin kuuluva lukitustappi 218B pakottuu takaisin kotelossa olevan ,β 76949 rakomaisen aukon 198 eieään. Tämä estää liipaisinmeksnismin seuraavan toiminnan kunnes työkalu 100 on kunnollisesti asetettuna työkappaletta vasten ja palamiskammio on eristettynä ilmakehästä.

Tällä uudenlaisella 1ineaarimoottori1la varustettua kaasukäyttöistä käsikonetyökalua voidaan käyttää monenlaisiin tarkoituksiin, riippuen moottoriin kiinnitetyistä lisälaitteista. Esimerkiksi kuvioiden 2-5 mukaisessa sovellutusmuodoeaa sitä voidaan käyttää kiinnitinten sisäänlyömiseen. Tietenkin li-neaarimoottorin työkappaleeseen voidaan kiinnittää lisälaitteita puun oksien leikkaamista, ketjun renkaiden ja eläinten tunnushelojen kiinnittämistä, reikien tekemistä, metallilaat-tojen merkitsemistä ym. varten. Itse asiassa sitä voidaan käyttää missä tahansa tarvitaan suurta voimaa. Niin kuin mainittiin, tämä työkalu on täysin kannettavissa, se voi olla painoltaan kevyt ja niin sitä voidaan käyttää missä tahansa, riippumatta ulkopuolisesta energian lähteestä kuten paineilmasta .

Edellä selitetyn uudenlaisen moottorin tekee mahdolliseksi verraten pienikokoisessa käsityökalussa pyörteisyyden kehittäminen palamiakammioon ennen palamista ja sen aikana. Tätä ei ole aikaisemmin tehty käsityökalussa, ja joskin myönnetään, että polttomoottorit ovat vanhastaan tunnettuja, ne kaikki vaativat ulkopuolista energianlähdettä moottorin käynnistämiseen. Potkuri aiheuttaa polttoaineen ja ilman sekoittumisen yleisesti homogeeniseen tilaan ilmakehän olosuhteissa, ja potkurin käytön jatkaminen suurentaa polttoaineen ja ilman seoksen palamisnopeutta palamiskammiossa ennen toimintaelimen liikettä ja sen aikana. Tässä työkalussa ei tarvita mitään ulkopuolista energian lähdettä ja työkalun käynnistys on täysin riippumaton toimintaelimen liikkeestä. Tässä työkalussa käytetään nesteytettyä kaasua, ja niin ollen se on hyvin taloudellinen käyttää. Itse asiassa sen kustannus on noin puolet bensiinikäyttöisen ilmakompressorin käyttämän pneumaattisen 1β 76949 työkalun käyttökuetannukeista. Niin kuin edellä on mainittu, verraten pienikokoinen käeikonetyökalu, jota voidaan soveltaa monenlaisiin käyttötarkoituksiin, voidaan suunnitella keksintöä käyttämällä.

Niinpä edellä olevan selityksen perusteella myönnettäneen, että esillä oleva keksintö saa aikaan entistä paremman li-neaarimoottorikäyttöisen käsityökalun, joka tarjoaa monia etuja ja parannuksia. Vaikka keksintö edellä onkin selitetty eräiden sovellutusmuotojen yhteydessä, tarkoituksena on, että monet vaihtoehdot, modifikaatiot ja muutokset ovat ilmeisiä alan ammattimiehille. Näin ollen tarkoituksena on, että oheiset patenttivaatimukset peittävät kaikki sellaiset vaihtoehdot, modifikaatiot ja muutokset, jotka ovat keksinnön puitteissa.

Claims (10)

1. 20 7 6 9 4 9
2. 1. Itsekäynnistyvä kannettava työkalu, joka käsittää kotelon <22), sylinterin tässä kotelossa (22), männän <26) mainitussa sylinterissä muodostaen moottorielimen, mäntään (26) kiinnitetyn toimintasi imen (27), koteloon muodostetun pala-miskammion (30), laitteen polttoaineen ja ilman syöttämiseksi mainittuun kammioon (30), laitteet seoksen sytyttämiseksi ja räjäyttämiseksi palamiskammiossa männän liikuttamiseksi toi-mintaelimen käyttämistä varten, männän (26) muodostaessa mainitun kammion (30) seinäosan, pyörteisyyden kehittimen (36), käsittäen tuulettimen mainitussa kammiossa, tunnettu siitä, että työkalu käsittää laitteen (40) mainitun kehittimen (36) käyttämiseksi männästä riippumattomana siten, että kammiossa olevaan polttoaineeseen ja ilmaan vaikuttaa pyörteisyys ja ne esisekoittuvat ennen seoksen sytyttämistä mainitussa kammiossa ja ennen männän (26) alkuliikettä, jolloin aloitus- ja kaikkia seuraavia moottorielimen iskuja käytetään oleellisesti täydellisellä energiansaannolla, ja laite kehittimen käyttämiseksi käsittää sähkömoottorin (40), joka itse on kotelon sisällä ja yhdistetty mainittuun kehittimeen.
3. 2. Patenttivaatimuksen i mukainen kannettava työkalu, tunnettu siitä, että se käsittää laitteen männän palauttamiseksi sen käyttöasentoon sen käytön jälkeen.
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kannettava työkalu, tunnettu siitä, että se käsittää välineen ilman päästämiseksi ympäristön paineessa männän alapuolelle, kun se on käyttöasennossaan siten, että paine-ero männän ulkopuolella olevan ympäristön paineen ja männän toisella puolella olevan alhaisemman paineen välillä on riittävän tehokas palauttamaan männän sen käyttöasentoon.
5. 4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kannettava työkalu, tunnettu siitä, että se käsittää laitteen männän pitämieeksi käyttöasennossaan, sen jälkeen kun se on palannut siihen. 21 76949
6. 5. Itsekäynnistyvä kannettava työkalu, joka käsittää kotelon (22), sylinterin (24) tässä kotelossa (22), männän (26) mainitussa sylinterissä muodostaen moottorielimen, toi-mintaelimen (27) kiinnittyneenä mainittuun mäntään (26), mainittuun koteloon muodostetun polttokammion (30), laitteen ilman ja polttoaineen eyöttämisekei kammioon, laitteen poltto-kammion varustamiseksi aksiaalisesta sijaitsevilla sisääntuloja poietoaukoilla ilman eieäänpäästämiseksi ja palamietuot-teiden poistamiseksi, laitteen polttokammioesa olevan seoksen sytyttämiseksi ja räjäyttämiseksi männän (26) liikuttamiseksi toimintaelimen (27) käyttämiseksi, jolloin aloitus- ja kaikkia seuraavia moottorielimen iskuja käytetään oleellisesti täydellisellä energiansaannolla, ja tuulettimen kammion puhdistamiseksi sytytyksen jälkeen ohjaamalla ilmaa sisääntuloau-kosta poistoaukon läpi, mainitun männän muodostaessa mainitun kammion seinäosan, pyörteisyyden kehittimen (36) käsittäen tuulettimen kammiossa, joka on asetettu aksiaaliseeti sisääntulo- ja poistoaukkojen väliin, tunnettu siitä, että työkalu käsittää laitteen (40) kehittimen käyttämiseksi männästä riippumattomana siten, että ilmaan ja polttoaineeseen kammiossa (30) vaikuttaa pyörteisyys ja ne esieekoittuvat ennen kammiossa (30) olevan seoksen sytyttämistä ja ennen männän (26) alkuliikettä, ja laite kehittimen käyttämiseksi käsittää sähkömoottorin (40), joka itse on kotelon sisällä ja yhdistetty mainittuun kehittimeen.
7. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kannettava työkalu, tunnettu siitä, että polttokammio avataan ja suljetaan venttiilin avulla, joka toimii yhdessä sisääntulo- ja pois-toaukkojen kanssa, ja että työkalu käsittää laitteen venttii- . . Iin saattamiseksi liikkumaan niin, että ee sulkee kammion en nen sytytystä ja avaa kammion sen jälkeen kun toimintaelintä on käytetty kammion puhdistamisen helpottamiseksi. 1 2 Patenttivaatimuksen 6 mukainen kannettava työkalu, 2 tunnettu siitä, että venttiili käsittää liukuvan hoikin, 22 7694 9 joka toimii yhdessä kotelon kanssa sisääntulo- ja poistoauk-kojen avaamisen ja sulkemisen suorittamiseksi. Θ. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen kannettava työ kalu, tunnettu siitä, että se käsittää laukaisimella toimi, van laitteen venttiilin käyttämiseksi kontrolloimaan poltto-kammion avautumista ja sulkeutumista.
8. 9. Patenttivaatimuksen 1 tai 5 mukainen kannettava työkalu, tunnettu siitä, että laite polttoaineen syöttämiseksi kammioon on mittaventtiilimekanismi, jolla ennalta määrätty määrä polttoainetta syötetään polttokammioon.
9. 10. Patenttivaatimuksen 1 tai 5 mukainen kannettava työkalu, tunnettu siitä, että laite polttoaineen sytyttämiseksi käsittää sytytystulpan, joka saa tehonsa pietsosähköiseltä laitteelta.
10. 11. Patenttivaatimuksen 1 tai 5 mukainen kannettava työkalu, tunnettu siitä, että ee käsittää laukaisimella toimivan laitteen polttoainetta kammioon syöttävän laitteen käyttämiseksi ja polttoaineen sytyttämiseksi moottorielimen käyttämiseksi . 1 Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen kannettava työkalu, tunnettu siitä, että ee käsittää laukaisimella toimivan laitteen 1) venttiilin käyttämiseksi kontrolloimaan polt-tokammion avautumista ja sulkeutumista, 2> laitteen käyttämiseksi polttoaineen syöttämiseksi kammioon, ja 3> polttoaineen sytyttämiseksi moottorielimen käyttämiseksi. 76949