FI57395B - Foerfarande och anordning foer uppvaermning av en glasskiva - Google Patents

Description

1555^1 [B] (H)KWUUUTUSjULKAISU ^7795 wTa lJ ' ' UTLÄCGNINGSSKRIPT w ' 0 y 0 (51) Ky.ik.Vci.3 C 03 B 29/00 // 0 03 B 35/16, 23/02 SUOMI—FIN LAND (Μ) ημ»λ·ιμ·»2211/7¾ (22) H»k*m(*p«Jy|—Ameknlniadaf 19.07-7¾ (FI) (23) Alkupllvt—Glklghatadag 19.07-7¾ (41) Tullut luikituksi — Bltvtt off«ntll( 21.01.75

Patentti- ). rekisterihallitus Nihtiviluip^ |. kuuU|ulk.l«.n pvm._ A)

Patent· OCh registersty releen ' Aiwekan utlagd och utUkrlftMi publlcerad 30.04.O0 (32)(33)(31) Pyydetty etuolksu*—Begird prloritet 20.07*73

Englanti-England(GB) 3^701/73 (71) Triplex Safety Glass Company Limited, 1 Albemarle Street, Piccadilly, London W.l, Englanti-England(GB) (72) Harry Ross Scarlett Jack, Tanworth-in-Arden, Warwickshire, Peter Henry Richards, Kenilworth, Warwickshire, Kenneth Edward Hayward, Birmingham, Worcestershire, Roger Challis, Church Stretton, Shropshire, Englanti-England(GB) (7¾) 0y Roister Ab (5¾) Menetelmä ja laite lasilevyn kuumentamiseksi - Förfarande och anordning för uppvärmning av en glasskiva Tämä keksintö kohdistuu lasilevyjen kuumakäsittelyyn levyjen ollessa tuettuina pystyasentoon. Esimerkiksi keksintö kohdistuu lasilevyjen kuumentamiseen myöhemmin seuraavaa kovettamista, taivuttamista tai taivuttamista ja kovettamista varten tai ennen hitaasti jäähdyttämistä tai lasilevyjen päällystämistä.

On tavallista ripustaa lasilevyt pystyasentoon pihteihin ja kuljettaa ripustettu lasi kuumennu suun in läpi ennen kovettamista tai taivuttamista. Toisessa menetelmässä lasilevyjen kuumakäsittelemiseksi, kun lasit ovat pystyasennossa, kuumasta kaasusta on muodostettu ilmatyynyjä levyn pinnoille pystyn levyn tukemiseksi, kun sitä syötetään kuljettimella, johon levyn alareuna on kosketuksissa.

Lasilevyt on kuumennettu ja jäähdytetty, samalla kuin niitä on kuljetettu vaakasuunnassa vaakasuoralla telasydänellä uunin läpi, jossa lasi kuumennetaan esi jäähdytyslämpöt!laan, ja sitten puhal1inlaatikoiden väliin, jotka suuntaavat kylmää kaasua, tavallisesti ilmaa, lasin ala- ja yläpinnalle sen kovettamiseksi.

2 57395

Eeijäähdytyslämpötila, johon lasi kuumennetaan, voi olla niin korkea käin 680-700°C, te. juuri laein pehmenemiepieteen alapuolella. Kun laei korkeaeea lämpötilassa lähtee uunista, se vahingoittuu herkästi lasin pinnan koskettaessa teloihin ja sen vuoksi, että telojen välissä oleva lasi laskeutuu painovoimien vaikutuksesta.

Näiden epäkohtien välttämiseksi lasin tukemisessa vaakasuoriin teloihin, kun sitä kuumennetaan ja jäähdytetään, on kehitetty tuentajärjestelmä, jossa lasia tuetaan kaasuvirroilla, kun lasin lämpötila on sellainen, että lasin muodonmuutos on mahdollinen. Tässä järjestelmässä lasilevyt kuumennetaan ja jäähdytetään, samalla kun ne on sijoitettu vaakasuoraan olennaisesti yhtenäiselle kaasun avulla muodostetulle tuelle, joka on muodostettu ylläpitämällä jatkuvia ylöspäin suunnattuja kaasuvirtoja levyn alla siinä määrin, että muodostetaan kaasusta ilmatyyny levyn alle. Lasia liikutetaan vaakasuuntaista käsittelyrataa pitkin sen ollessa tuettuna ensiksikin kuumalle kaasulle, joka kuumentaa lasin esijäähdytyslämpötilaan ja sitten kylmälle kaasulle, joka jäähdyttää lasin alapinnan, samaan aikaan kuin lasin yläpintaa jäähdytetään täydentävillä alaspäin suunnatuilla kylmän kaasun virtauksilla.

Tällaisessa järjestelmässä ainoa mekaaninen kosketus lasin kanssa on reunakosketus, joka vie lasia eteenpäin vaakasuoraa käsittelyrataa pitkin. Kosketus levyn pintojen kanssa on minimaalinen, ja tuonta on yhtenäisempi kuin telatuenta, niin että on pienempi mahdollisuus vääristymien tulemisesta levyyn* Tällaiset kaasun avulla suoritettavat tuontajärjestelyt ovat kuitenkin kalliita ja vaikeita säätää, koska halutaan minimaalista säätökosketusta kuumien levyjen kanssa.

Nyt on havaittu, että lasilevyjä voidaan kuumentaa niiden ollessa tuettuna mekaanisesti pystyasentoon siten, että levyt nojautuvat väliaikaista mekaanista tukea vasten, esim. välimatkan päässä toisistaan olevia teloja vasten, jotka ovat kaltevia pienellä kulmalla pystytason suhteen niin kauan kuin tukea, jota vasten lasi nojautuu, syötetään samalla eteenpäin suunnatulla nopeudella kuin itse lasilevyä, niin että ei tapahdu suhteellista liukumista mekaanisen tuen ja lasin välillä. Lasipintojen kosketus telapintojen kanssa voi olla vain levyn pienillä alueilla, ja kun levy on pystyssä, painovoimasta aiheutuva lasin pinnan ja telojen pintojen välinen kuormitus on minimaalinen, niin että jälkien tulemisen vaara levyyn on suuresti pienentynyt verrattuna tavanomaiseen vaakateloilla tapahtuvaan tuentaan. Lisäksi koska painovoima levyn kaikissa osissa, varsinkin kun levyn lämpötila lähestyy sen pehmenemispistettä, pidetään minimissä, on pienempi vaara levyn laskeutumisesta, ja vierekkäisten telojen välissä tapahtuva laskeutuminen korjataan seuraavalla telalla.

3 57395

Esillä olevan keksinnön päätehtävänä on muodostaa menetelmä ja laite lasin kuuma käsittel emi seksi lasin ollessa tuettuna pystyasentoon siten, että se nojaa pienellä kulmalla pystytason suhteen mekaanisiin tukivälineisiin.

Keksinnön mukaan on muodostettu menetelmä lasilevyn kuumentamiseksi, jonka mukaan levyä tuetaan lähes pystysuorassa kulmassa alareunastaan sen yläreunan nojatessa mekaanista tukea vasten ja näin tuettua levyä siirretään vaakasuoraa rataa pitkin kuumennu svyöhykkeen läpi. Menetelmälle on tunnusomaista, että etenevän levyn yläreunan mekaanisena tukena on väliaikainen tuki, levyn alareuna on välimatkan päässä väliaikaisen tuen toimivasta tukitasosta niin, että levy on pienessä kulmassa mainittuun tukilevyyn, ja kuumennusvyöhykkeen lämpöolosuhteita ja sitä aikaa, jonka levy on kuumennusvyöhykkeessä, säädetään lasin paksuudesta, lasilevyn korkeudesta ja tiheydestä, tuki levyn kulmasta vaakasuoraan, ja lasilevyn alareunan etäIsyyden määrästä sanotusta tukilevystä riippuvaisesti niin, että saavutetaan lasilevyssä ennalta määrätyt lämpöolosuhteet samalla kun annetaan lasilevyn höllentyä, kun sitä kuumennetaan ainoastaan levyn hyväksyttävän enimmät smuodonmuutoksen alittavassa määrässä.

Tällä tavoin kuumakäsi telty lasi voi kulkea välittömästi puhalluskehysten välistä lasin jäähdyttämiseksi ja kovettumisjännitysten tuottamiseksi lasiin. Vaihtoehtoisesti ja edullisesti lasia voidaan kuumentaa edeltä käsin määrättyihin lämpöolosuhteisiin taivuttamista varten, kun se on kulkemassa kuumennusalueen poikki ja sitten syötetään taIvutusmuottien väliin, jotka ovat samassa kulmassa pystytason suhteen kuin se kulma, jolla lasia kuljetetaan uunin läpi. Taivutus-muotit ovat hyvin lähellä lasia ja ne pannaan kallistumaan pystyasentoon ja kun ne avataan, irti päästetty lasi lasketaan jäähdytysnestekylpyyn lasin Jäähdyttämiseksi ja kovettamiseksi . Tämä taivuttaminen ja jäähdyttäminen on ratkaisemattoman hakemuksen n:o 2212/74 kohteena, ja esillä oleva keksintö esittää menetelmän ja laitteen lasin kuumentamiseksi näiden taivutuSmuottien kanssa käytettäväksi.

Esilläoleva keksintö muodostaa täten edullisen kuumennusmenetelmän, jossa kuuma lasilevy pannaan lähes pystysuoraan asentoon taivuttamista varten ja myöhemmin pystysuoraan jäähdytysnesteeseen laskemista varten, jossa nesteessä lasi kovetetaan.

Edullisesti lasilevyä tuetaan pystyasennossa sen alareunasta muodostamalla yleisesti pystyssä oleva väliaikainen tuki levylle, jolloin mainittu tuki on kulmassa pystytason suhteen, ja levy on tuettuna yleisesti pystyyn, kulmassa olevaan kuljetusasentoonsa, levyn osan ollessa kosketuksissa ma initun lyhytaikaisen tuen kanssa ja levyn alareunan ollessa Irti mainitusta väliaikaisesta tuesta.

Edullisesti väliaikainen tuki on muodostettu siten, että lasilevy nojaa toisistaan välimatkan päässä olevia, lähes pystysuoria teloja vasten, 4 57395 ja näitä teloja käytetään sellaisella nopeudella* että niiden lineaarinen pin-tanopeue on yhtä suuri kuin lasilevyn syöttämisnopeus lasilevyn ollessa väliaikaisesti telojen tukemana.

Keksinnön edullisessa sovellutuksessa menetelmä on suoritettu tukemalla lasilevy siten* että levyn yläreuna painautuu mainittuja toisistaan välimatkan päähän sovitettuja tukiteloja vasten* jonka ovat pienessä kulmassa pys-tason suhteen* ja siten* että levyn alareuna on irti telapintojen tehokkaasta tukitasosta* niin että levy on pienessä kulmasea mainitun tason suhteen* ja asettamalla lämpöolosuhteet kuumennusalueella ja levyn kuumennusalueella oloaika riippuen lasin paksuudesta* lasilevyn korkeudesta ja tiheydestä*tukitelo-jen kulmasta pystytason suhteen ja lasilevyn alareunan mainituista tukitelois-ta irtiolon määrästä* niin että saavutetaan edeltä käsin määrätyt lasin lämpöolosuhteet* samalla kun sallitaan lasilevyn* kun sitä kuumennetaan* höllentyä tukiteloja vasten vain määrällä* joka kuin lasilevyn muodonmuutoksen suurin hyväksyttävä määrä.

Tämän menetelmän suorittamiseksi natronkalkkiplidioksidi-yhdisteestä muodostuvan lasilevyn kuumentamiseksi 580-700°C:n lämpötilaan levyn alareuna voi olla pantu liikkuvaa tukea vasten* ja liikkuva tuki olla kosketuksissa mainittuja tukiteloja vasten levyn alareunan ollessa erotettuna telapintojen tehokkaasta tukitasosta sellaisella etäisyydellä* että lasilevy on nojautuneena pystytason suhteen 2-10°Csm kulmassa, ja tukiteloja pyöritetään syöttämään tuettua lasilevyä kuumennusalueen läpi.

On toivottavaa, että lämmön ja ajan suhteen tehtävät säädöt ovat sellaisia* että sallitaan tuetun lasin höllentyä* kun sitä kuumennetaan* määrällä* jonka määrää levyssä oleva pienempi kuin 0,5 mm:n pullistuma.

Lasilevyn hölientyminen, kun sitä kuumennetaan, voidaan ilmaista kuumennetun lasilevyn muodonmuutosindeksin suhteena tässä määritettävällä tavalla. Tästä näkökannasta lähtien keksintö muodostaa menetelmän lasilevyn kuumentamiseksi* johon kuuluu lämpöolosuhteiden säätäminen kuumennusalueella ja levyn kuumennusalueella oloajan säätäminen lasilevyn edeltä käsin määrätyn lämpötilan saavuttamiseksi, samalla kun lasilevyä höllennetään sellaisella määrällä, että kuuman lasilevyn muodonmuutosindeksin arvo esitettynä lausekkeella! C dt > ηΓΠ missä t on kuumennus aika sekunneissa ja ^(t) on laein viskositeetti poiseina aikana t kuumentamisen aloittamisen jälkeen* on pienempi kuin kriittinen arvo* jonka määrittelee mainitussa levyssä oleva pullistuma, joka on pienempi kuin suurin hyväksyttävä määrä.

5 57395

On toivottavaa ..1»**auttaa tänä menetelmä höllentämällä lasilevyä sellaisella määrällä, että muodonmuutosindeksin arvo on pienempi kuin kriittinen arvo, jonka määrää levyssä oleva pienempi kuin 0,3 mm:n pullistuma.

Natronkalkki-piidioksidi-lasista muodostuvan levyn, jonka paksuus on 2.2- 13 mm ja jonka korkeus on enintään 0,76 m, kuumentamista varten levyn yleisesti pysty väliaikainen tuki on 3°*n kulmassa pystytason suhteen, levyn alareuna on noin 2 mm irtivväliaikaisesta tuesta ja lämpöolosuhteet kuumennus- alueella ja levyn oloaika kuumennusalueella on säädetty niin, että saavutetaan lasilevyn edeltä käsin määrätty 360-660°C:n lämpötila, samalla kun lasilevyä höllennetään sellaisella määrällä, että kuuman lasilevyn muodonmuutosindeksi -9 arvo on pienempi kuin kriittinen arvo, joka on }t8 x 10 2,2 mm paksulle la- »9 sille ja 180 z 10 1$ mm paksulle lasille, jolloin muodonmuutosindeksin kriit tisen arvon määrää kuumassa lasilevyssä oleva pienempi kuin 0, 3 mm:n pullistuma.

Erityisesti sellaisen lasin kuumentamiseksi, jonka paksuus on välillä 2.2- 4 mm, lämpöolosuhteet ja kuumennusalueella oloaika on säädetty niin, että saavutetaan lasilevyn edeltäkäsin määrätty lämpötila välillä 360-663°C, samalla kun levyä höllennetään sellaisella määrällä, että muodonmuutosindeksi .9 on pienempi kuin kriittinen arvo, joka on 3,6 z 10 2,2 mm paksulle laeille .9 ja 12,7 x 10 4 mm paksulle laeille, jonka kriittisen arvon määrää kuumassa lasilevyssä oleva pienempi kuin 0,3 mmsn pullistuma.

Vielä lisäksi natronkalkki-piidioksidi-lasista muodostuvan levyn kuumentamiseksi levyn paksuuden ollessa 6-13 mm ja korkeuden korkeintaan 0,61 m, menetelmään kuuluu levyn kuljettaminen sen ollessa tuettuna yleisesti pystyyn väliaikaiseen tukeen, joka on 10°:n kulmassa pystytason suhteen, jolloin levyn alareuna on noin 2 mm irti mainitusta väliaikaisesti tuesta, ja lämpö-olosuhteiden kuumennusalueella ja levyn kuumennusalueella oloajan säätäminen niin, että saavutetaan edeltä käsin määrätty noin 700°:n lämpötila lasilevylle, samalla kun lasilevyä höllezmetään sellaisella määrällä, että kuuman lasilevyn muodonmuutosindeksin arvo on pienempi kuin kriittinen arvo, joka on —9 .9 69,3 x 10 7 6 mm paksulle lasille ja 344 x 10 13 mm paksulle laeille, jonka muodonmuutosindeksin kriittisen arvon määrää kuumassa lasilevyssä oleva pienempi kuin 3 mm»n pullistuma.

Tarkemmin natronkalkki-piidioksidi-lasista muodostuvan levyn kuumentamiseksi, joka levy on tuettuna yleisesti pystyllä väliaikaisella tuella, joka on 3°:n kulmassa pystytason suhteen, muodozunuutosindeksin suurin sallittava arvo on pantu yhteyteen lasilevyn paksuuden ja korkeuden kanssa. On huomattu, että 2,2 mm paksulle ja enintään 0,76 m korkealle lasille lasilevyn sallittu höllentymä on määrältään sellainen, että muodonmuutosindeksin arvo on pie- •9 6 57395 nempi kuin 3,8 x 10 . Samanlaiselle 3 mm paksulle ja 0,76 m korkealle levyl le, joka on samoin tuettu, levyn muodonmuutosindeksi on pienempi kuin 7*2 x _g 10 . 4 mm paksun ja 0,76 m korkean lasilevyn sallitaan höllen$yä sellaisella määrällä, että kuuman lasilevyn muodonmuutosindeksin arvo on pienempi kuin 12,7 x 10*9.

On huomattu edulliseksi syöttää tuettu levy nopeasti kuumennusalueelle ja syöttää levy tämän alueen läpi pienemmällä nopeudella, kun levyn perässä tuleva reuna on saavuttanut alueen, ja kiihdyttää tuettu levy ulos alueelta-ajanjakson lopussa, joka ajanjakso on säädetty levyn kuumentamiseksi edeltä käsin määrättyyn lämpötilaan.

Tällä tavalla levy poistetaan kuumentavasta ympäristöstä pian sen jälkeen, kun se on saavuttanut vaaditun lämpötilan eikä sitä pidetä kuumentavassa ympäristössä aikaa, joka aiheuttaisi ei-toivottua levyn höllentymistä sen tukea vasten, niin että voisi syntyä levyn muodonmuutos, joka on suurempi kuin suurin hyväksyttävä muodonmuutos.

Keksintöä voidaan käyttää lasilevyn kuumentamiseksi kovettumielämpöti-laan, ja tästä näkökohdasta lähtien keksintö käsittää natronkalkki-piidioksidi-yhdisteestä muodostuvan lasilevyn kuumentamisen kuumennusalueella 580-680°C:n lämpötilaan, ja kuuman levyn kuljettamisen kuumennusalueelta jäähdytysalueelle, jossa kuuma levy jäähdytetään lasin kovettaisi seksi.

Lasi voidaan kovettaa suuntaamalla jäähdyttävän kaasun virtoja lasin pintaa vasten.

Jos levy on taivutettava ilman että se on kovetettu, se voidaan kuumentaa alempaan lämpötilaan, esim. 580j»6l0°Cin lämpötilaan, ja kuuma levy kuljetetaan kuumennusalueelta taivuttamisalueelle, jossa levy taivutetaan edeltä käsin määrättyyn kaarevuuteen. Taivutettu lasilevy voidaan jäähdyttää hitaasti tai nopeasti taivutetun ja kovetetun lasilevyn valmistamiseksi. Nopea jäähdyttäminen voi tapahtua jäähdytysnesteessä.

Keksintöä voidaan soveltaa myös lasilevyjen rivin kuumentamiseksi syöttämällä tämä kuumennuealueen läpi ja sen jälkeen suorittamalla esimerkiksi taivuttaminen ja/tai kovettaminen, johon menetelmään kuuluu lasilevyn tukeminen alareunasta pystyasennossa levyn yläreunan nojatessa mainittuja välimatkan päähän toisistaan sovitettuja tukiteloja vasten, mainittujen tukitelojen ryhmien käyttäminen erilaisilla nopeuksilla kuumennuealueen eri osissa, ja peräkkäisten levyjen syöttäminen samanaikaisesti kuumennuealueen eri osien läpi erilaisilla nopeuksilla, jotka sopivat yhteen tukitelojen ryhmien erilaisten nopeuksien kanssa.

Tämä menetelmä suoritetaan edullisesti käyttämällä telojen ryhmää kuu-mennusalueen keskiosassa säädetyllä nopeudella, käyttämällä telojen ryhmää 7 57395 kuumennusalueen sisääntulo-osassa nopeudella, joka on suurempi kuin mainittu säädetty nopeus tuetun lasilevyn kiihdyttämiseksi kuumennusalueelle, telojen sisääntuloryhmää hidastamalla mainittuun säädettyyn nopeuteen levyn siirtämiseksi keskiosaan, sitten pienentämällä telojen sisääntuloryhmän nopeutta vastaanottamaan toisen levyn kiihdyttämistä varten sisääntulo-osaan, kun ensimmäinen levy on keskiosassa, käyttämällä telojen ryhmää ulosmeno-osassa ma Initu 1 la säädetyllä nopeudella ensimmäisen levyn vastaanottamiseksi keskiosasta, ja kun ensimmäinen levy on tuettuna ulosmeno-osassa suurentamalla telojen ulosmenoryhmän nopeutta ensimmäisen levyn kiihdyttämiseksi ulos kuumennusalueelta, samalla kun toista levyä siirretään keskiosaan ja kolmas levy on tuettuna sisääntulo-osassa.

Keksintöön kuuluu myös laite lasilevyjen kuumentamiseksi, esimerkiksi taivuttamista Ja/tai karkaisua varten, joka laite koostuu kuumennusuunista, jonka läpi lasilevyjä kuljetetaan pystyasennossa, kuljettimesta levyjä varten, joka kulkee uunin läpi ja johon kuuluu liikkuva tuki levyn alareunaa varten ja mekaaninen tuki levyn yläreunaa varten. Laitteelle on tunnusomaista, että mekaaninen . tuki käsittää useita toisistaan välimatkan päässä olevia, lähes pystysuoria teloja, jotka muodostavat kaltevan tuen, Joka ulottuu uunin läpi ja jota vasten levy voi höllentyä, kun sitä kuumennetaan, ja laitteessa on edelleen käyttölaitteet liikkuvan tuen syöttämiseksi uunin läpi Ja mainittujen lähes pystysuorien telojen käyttämiseksi yhtä suurella lineaarisella pintanopeudella kuin liikkuvan tuen nopeus.

On suoritettu toimenpiteet lähes pystysuorien telojen panemiseksi samaan linjaan edeltä käsin määrättyyn kulmaan pystytason suhteen, esimerkiksi 5°:n kulmaan, ja tämän samaan linjaan saattamisen helpottamiseksi laitteeseen voi kuulua useita laakerikappa lei ta lähes pystysuorien telojen alapäitä varten, jotka laake-rikappaleet on yhdistetty toisiinsa joukoksi ryhmiä, joista kussakin on vierekkäisten telojen ryhmän alalaakerit, vastaava määrä vaihdelaatikoita, joista kukin on yhdistetty telojen mainituista ryhmistä yhden yläpäihin, Ja välineet laakeri-kappa leiden mainittujen ryhmien ja valhdelaatikoiden asennon säätämiseksi toistensa suhteen lähes pystysuorien telojen saattamiseksi samalle linjalle edeltä käsin määrätyssä kulmassa pystytason suhteen.

Edullisesti laakerikappaleet ja vaihdelaatikot on asennettu luisteille, ja säätötangot on yhdistetty laakerikappa lei s 1in ja vaihdelaatikoi hin niiden asennon kaukosäädön helpottamiseksi näissä luisteissä.

Keksinnön eräässä sovellutusmuodossa kuljettimeen kuuluu useita pohja-teloja, jotka määrittelevät raiteen vaunulle, joka tukee lasilevyä, jotka pohjatelat ulottuvat lähes pystysuorien telojen välisten välitilojen läpi ja on asennettu terävään kulmaan näiden telojen suhteen Ja on yhdistetty käyttö- 8 57395 laitteisiin, jotka on saatettavissa pyörittämään lähee pystysuoria teloja ja pohjateloja samalla tehokkaalla lineaarisella pintanopeudella, ja liikkuva vaunu, joka muodostaa tuen lasilevyn alareunalle ja jonka pinnat ovat kulmassa, joka sopii yhteen mainittujen pohjatelojen ja mainittujen lähes pystysuorien telojen välisen kulman kanssa, jotka pinnat koskettavat kitkavaikutuk-sella sekä pohjateloja että lähee pystysuoria teloja. Edullisesti pohjatelat ovat reunateloja, jotka on yhdistetty ryhmissä vaihdelaatikoihin, jotka ovat osa mainituista käyttölaitteista.

On muodostettu välineet jokaisen reunatelan ulottuman määrän säätämiseksi lähes pystysuorien telojen välistä reunatelojen saattamiseksi samaan linjaan mainitun raiteen muodostamiseksi vaunun pintaan koskettamista varten.

Vaunun pinta, joka vastaanottaa lähes pystysuorat telat, voi olla varustettu tukiolakkeilla yläreunastaan, jokka on tarkoitettu tulemaan kosketuksiin lasilevyn alareunan kanssa.

Toisessa sovellutusmuodossa kuljetin käsittää päättömästä hihnasta muodostuvat käyttölaitteet, jotka on yhdistetty mainittuihin käyttölaitteisiin, jolloin lasilevyn alareunan tuet on kiinnitetty mainittuun hihnaan toisistaan erillään oleviin asemiin ja ohjausvälineet on sovitettu ohjaamaan tukia pitkin rataa erotettuna lähes pystysuuntaisista teloista etäisyydellä, jonka määrittelee kulma, jolla siihen tuettuna oleva lasilevy nojautuu teloja vasten.

On muodostettu välineet sen nopeuden muuttamiseksi, jolla hihna menee uunin läpi. Nämä välineet on liitetty pystyn tuen käyttöön, jota vasten levy nojautuu.

Tämän sovellutusmuodon muunnoksessa voi olla muodostettu toinen päätön hihna, joka kannattaa erillään olevia lasilevyn tukia ja ulottuu uimin läpi ensimmäisen hihnan suuntaisena ja tämän lähellä, välineet lähes pystysuorien telojen käyttämiseksi eri nopeuksilla uunin eri oBissa, ja erilliset käyttövälineet toista hihnaa varten, jolloin peräkkäisiä lasilevyjä voidaan syöttää samanaikaisesti uunin eri osien läpi eri nopeuksilla.

Uuni on edullisesti sähköllä kuumennettu uuni, johon kuuluu sähkökuu-mentimien rivejä, jotka ovat lasilevyjen uunin läpikulkuradan vastakkaisiin puoliin päin, jotka kuumentimet on yhdistetty toisiinsa ryhmiksi, ja lämpötilan tunteva elin on yhdistetty säätöpiiriin sähkövirran syöttämisen säätämiseksi tähän kuumentimien ryhmään.

Keksintöä voidaan soveltaa myös peräkkäisten lasilevyjen rivin kuumentamiseksi, * esim. taivuttamista ja/tai kovettamista varten, jolloin kuljet-timeen kuuluu liikkuvia tukia levjjBn alareunoja varten ja käyttölaitteet liikkuvien tukien syöttämiseksi uunin läpi ja mainittujen lähes pystysuorien telo- 57395 9 jen ryhmien käyttämiseksi eri nopeuksilla uunin eri osissa, jolloin peräkkäisiä lasilevyjä voidaan syöttää samanaikaisesti uunin eri osien läpi eri nopeuksilla.

Keksinnön paremmaksi ymmärtämiseksi sen muutamia sovellutusmuotoja kuvataan seuraavassa esimerkin muodossa viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on yleinen perspektiivikuva osittain leikattuna keksinnön mukaisesta uunista lasilevyjen kuumentamiseksi, ja kuvio esittää lasilevyjen kuormaus as emon, kuviot 2a ja 2b kuvaavat yhdessä uunin sivuleikkausta ja kuvion 1 kuormaus asemaa, ja kuormittamatonta asemaa osittain leikattuna pystyjen, lähes pystysuorien tukitelojen ja niihin liittyvien pohjatelojen kuvaamiseksi kuor-mausasemasaa ja uunissa, kuvio 2 on yksityiskohdan leikkaus ja kuvaa pystyjen tukitelojen asennusta, kuvio 4 on leikkaus kuvion 1 uunista kuvion 2b nuolen IV suunnassa, kuvio 5 on leikkaus kuvion 2a viivaa V-V pitkin, kuvio 5& esittää kaavamaisesti litteän lasilevyn höllentymisen vaiheita lähes pystysuoria tukiteloja vasten levyä kuumennettaessa, kuvio 6 on diagramma, joka kuvaa mittakaavatekijän valintaa lasilevyn sallittua muodonmuutosta koskevia laskelmia varten, kun levyä kuumennetaan uunissa, kuvio 7 on yksityiskohtainen kuvaus osittain leikattuna pystyjen telojen pohjalaakereiden säädettävästä asentamisesta uuniin, kuvio Θ on kaavamainen tasokuva pystyjen telojen ja pohjatelojen käytöstä , kuvio 9 on yksityiskohtainen kuvaus pohjatelojen säädettävästä asentamisesta uuniin, kuvio 10 on etukuva liikkuvasta vaunusta, jolle lasilevy on tuettuna uunin läpi kuljettamista varten, kuvio 11 on leikkaus kuvion 10 viivaa XI-XI pitkin ja esittää siis vaunun ja lasilevyn asemaa telojen suhteen, kuvio 12 kuvaa sähköisten kuumentimien järjestelyä uunin toisella s ivuseinämällä, 10 57395 kuvio 13 esittää kaavamaisesti tyristoriohjauspiiriä kuvion 12 kuu-mentimien ryhmään syötettävän virran säätämiseksi, kuvio 14 kuvaa samalla tavalla kuin kuvio 11 sähköisten kuumentimien järjestelyä uunin vastakkaiselle sivuseinämälle, kuvio 13 on kaaviokuva hydraulisesta piiristä ja kuvaa hydraulisen nesteen syötön valvontaa nopeudeltaan ohjattuun hydrauliseen moottoriin, joka muodostaa telojen pääkäyttölaitteen, kuvio 16 kuvaa sähköistä kytkentäpiiriä, joka säätää kuvion 13 hydraulista piiriä, kuviot 17& ja 17b ovat samanlaisia kuvia kuin kuviot 2a ja 2b keksinnön mukaisen laitteen toisesta sovellutusmuodosta, jossa lasilevyt on tuettu päättömille hihnoille niiden kulkiessa uunin läpi, kuvio 18 on kaavamainen tasokuva kahdesta yhdensuuntaisesta tukihih-nasta hihnakäyttölaitteineen, kuvio 19 on leikkaus kuvion 17* viivaa XIX-XIX pitkin ja esittää hih-nakäyttölaitteiden sijoitusta uuniin, kuvio 20 on suurennettu kuva kuvion 19 osasta ja esittää yksityiskohtaisesti lasilevyn tukien kiinnittämistä ja ohjausta, jotka tuet on kiinnitetty hihnan käyttölaitteeseen, ja kuviot 21a ja 21b kuvaavat kaavamaisesti kuvioiden 1-16 laitteen muunnettua muotoa, jossa useita levyjä voi olla läsnä laitteen eri osissa.

Seuraavassa viitataan ensin piirustusten kuvioihin 1-3· Kuvio 1 on yleiskuva, ja se kuvaa keksinnön mukaista laitetta lasilevyjen kuumentamiseksi, joita kuljetetaan laitteen läpi pystyasennossa. Uunikammiota on merkitty viitenumerolla 1. Kammio on yleiseltä muodoltaan suorakulmainen poikkileikkaukseltaan, ja siinä on erikoisen muotoinen lattia, kuten myöhemmin kuvataan, ja se on tuettu pystysuunnan suhteen noin 3°*& kulmaan perustana olevalle kannatinpalkkirakennelmalle, johon kuuluu pääkannattimet 2, jotka on liitetty päistään poikkikannattimilla 3· Pääkannattajien 2 päistä lähtevät pystykan-nattimet 4, jotka ovat noin 3°>n kulmassa pystytason suhteen, kuten selvemmin esitetään kuvioissa 4 ja 3. Kannattimien 4 yläpäät on yhdistetty toisiinsa poikkikannattimilla 3* jotka on pantu noin 3°*n kulmaan vaakatason suhteen.

Uunin lattia on tuettu poikkipalkeilla 6, jotka ovat pystykannattimien 4 päiden välillä ja joihin on muodostettu alaspäin viettävä porras ^ toisen pään lähelle, joka tukee uunin lattian 9 alaspäin viettävää osaa.

Kussakin pystyssä kannattimessa 4 on jalustalevy 10, joka on kiinnitetty pulteilla 11 pääkannattimien 2 vastaavan pään ylempään vaakasuoraan laippaan. Kannattimet 3 ja 6 on myös yhdistetty pystykannattimiin 4 samalla tavalla.

11 57395

Uuni 1 on tulenkestävää päällystettyä metallirakennetta, ja siinä on kaksi sivuseinämää 12 ja 15, jotka ulottuvat ylöspäin lattiasta 9, ja yhte-näinen kattorakenne 14» joka on kiinnitetty poikkikannattajien 5 alapuolelle ja jossa on välineet uunin katon 14 ripustamiseksi ja jossa samoin on tuet useiden toisistaan erilleen sovitettujen pystyjen lähes pystysuorien telojen yläpäille, jotka telat muodostavat kulmassa olevan tuen lasilevyjä 17 varten, jotka kuljetetaan uunin läpi. Telat 16 on asennettu pystytason suhteen 2-10°:n kulmaan, esim. 5°:n kulmaan, ja telat muodostavat osan levyjen 17 kuljettimes-ta, joka ulottuu suoraan uunin läpi kuormausasemasta lähtien ja jatkuu uunin ulosmenoon kuvioissa 2a ja 2b kuvatulla tavalla. Telat 16 ovat kuumuutta kestävää ruostumatonta terästä, tai ne voi olla peitetty asbestilla. Niiden halkaisija on 6,5 cm ja ne ovat 19 cm toisistaan erillään uunissa. Telojen välinen välitila voi olla jopa 50 cm uunin ulosmenopään alueella, missä lasi saavuttaa loppulämpötilanea. Uunin sisääntulopäässä, jossa lasi on alhaisessa lämpötilassa, välitila voi olla suurempi, esim. 58 cm tai enemmän, edellyttäen että on teloja riittävästi lasilevyn tukemiseksi koko pituudelta stabiilissa tilassa.

Kuljettimeen kuuluu liikkuva tuki, joka on vaunun 18 muodossa, jolle lasilevyn alareuna on asetettu, ja käyttölaitteet vaunun syöttämiseksi uunin läpi lasin ollessa tuettuna vaunuun nojaten pystyjä teloja 16 vasten. Kuten myöhemmin kuvataan, telojen 16 käyttölaitteet on sovitettu pyörittämään jokaista näistä teloista samalla lineaarisella pintanopeudella kuin liikkuvaa vaunua.

Kuljettimeen kuuluu myös pohjareunatelat 19, jotka ovat myös kuumuutta kestävää..ruostumatonta terästä tai jotka on päällystetty asbestilla, ja ne ulottuvat pystyjen telojen 16 välisten välitilojen läpi ja on asennettu terävään kulmaan pystyjen telojen suhteen, esim. noin 50°:n kulman, kuten kuvioissa 4 ja 5 on kuvattu. Vaunu 18 on leikkaukseltaan V-muotoinen, ja siinä on kuvioissa 10 ja 11 kuvattuun tapaan pinnat 20 ja 21, jotka ovat sellaisessa kulmassa toistensa suhteen, että tämä kulma sopii yhteen pystyjen telojen ja reunatelojen välisen terävän kulman kanssa. Vaunun pinnat 20 ja 21 koskettavat kitkavaikutuksella sekä pohjareunateloja että pystyjä teloja. Kuvattavat käyttölaitteet on yhdistetty pohjateloihin, ja ne pyörittävät jokaista näistä pohjateloista 19 samalla lineaarisella pintanopeudella kuin viereistä pystyä telaa, niin että vaunua syötetään sen pohjatelojen 19 ja pystyjen telojen 16 kanssa tapahtuvan kitkakosketuksen välityksellä. Lasilevyä 17 kannattavaa vaunua syötetään täten uunin sisällä olevan kuumennusalueen läpi levyn alareunan ollessa asetettuna erityisesti muotoiltujen tukien päälle, jotka ovat vaunun pinnan 20 yläreunalla ja levyn 17 yläreunan koskettaessa aluksi pystyteloja 16.

12 5 73 95

Kuviossa on kuvattu lasilevyn pystyteloja 16 vasten tapahtuvan höl-lentymisen viisi vaihetta. Kussakin kuvion 5ft diagrammassa viiva 16 esittää tehokasta tukitasoa, jonka määrittelevät pystytelojen 16 pinnat, ja viiva 17 esittää lasilevyä. Matka "a", jonka lasilevyn alareuna on erillään telojen pinnasta, on merkitty diagrammaan (i).

Aluksi vain litteän lasilevyn huippureuna koskettaa teloja 16. Kun lasi pehmenee, levy alkaa laskeutua oman painonsa vaikutuksesta ja koskettaa teloja levyn huippureunan alapuolelta, kuten diagrammassa (i) on esitetty.

Lasin laskeutuminen jatkuu, mikä aiheuttaa telojen kanssa olevan kos-ketuspisteen siirtymisen alaspäin, kuten on merkitty diagrammaan (ii) ja levyn huippu nousee irti telojen pinnoista.

Diagramma (iii) kuvaa, kuinka lasin kuumentaminen jatkuu levyn kulun uunin läpi jatkuessa, levyn toisen puolen kosketuspiste telojen kanssa jatkaa siirtymistä alaspäin, ja levyn huippu putoaa takaisin teloille ja muodostaa matalan kaaren, jota on liltoiteltu diagrammassa.

Sitten lasilevyn se osuus, joka on lasin telojen kanssa olevan alemman kosketuepisteen alapuolella, jatkaa laskeutumista oman painonsa vaikutuksesta ja sen yläpuolella olevan lasin puristusvoiman johdosta, ja kaari, joka on kehittynyt kuumennusvaiheessa ja kuvattu diagrammaan (iii), pitenee, loinnee se mahdollisesti menee kasaan oman painonsa vaikutuksesta teloja vasten ja muodostaa toisen telojen kanssa olevan kosketuepisteen, kuten on merkitty diagrammaan (iv). Sellaisen levyn jatkokäyttäytymisen tutkiminen, joka nyt on lähestymässä vaadittua lämpötilaa taivuttamista ja/tai kovettamista varten, osoittaa, että voi muodostua ja mennä kasaan useita tällaisia matalia kaaria tuetun levyn alaosassa, mutta alin kaari on kestävin, kun se on suurimman puristuksen alaisena. Kaikilla hyvin matalilla yläkaarilla on taipumus mennä kasaan teloja vasten, niin että levyn yläosa tulee olennaisesti tasomaisesti teloja vasten, kuten on esitetty diagrammassa (v), ja levyn alaosaan kehittyy kestävä pullistuma.

Tämän pullistuman laajuus, jota on kuvattu mitalla "h", joka on mitattu telojen tehokkaasta tukitasosta, antaa mitan levyn muodonmuutokselle kuumentamisen aikana, ja kuumentamisen lämpö- ja aika-asetukset on säädetty, kuten myöhemmin kuvataan, niin että sallitaan tuetun lasilevyn höllentyä, kun sitä on kuumennettu, vain määrällä, Joka on pienempi kuin levyn suurin hyväksyttävä muodonmuutos "b”.

Useimpiin tarkoituksiin ja erityisesti autojen tuulilasien valmistako eesea muodonmuutoksen "b" suurin hyväksyttävä arvo on 0,5 mm.

Edullisessa toimintatavassa kuumennusalue on säädetty erityiseen lämpötilaan, ja lasilevyn kulkemiseksi kuumennusalueen läpi kuluva aika on sää- 13 57395 detty riippuen lasin paksuudesta niin, että saavutetaan edeltä käsin määrätyt olosuhteet lämpötilan suhteen.

Kuumennusalueen lämpötilan täytyy olla sellainen, että lasilevyn edeltä määrättyjen olosuhteiden lämpötilan suhteen saavuttamiseksi kuluvassa ajassa, ja riippuen lasilevyn korkeudesta ja paksuudesta, tuetun levyn kulmasta, joka on säädetty telojen 16 kulmalla, ja sen etäisyyden määrästä, millä lasilevyn alareuna on irti teloista 16, lasilevyn sallitaan höllentyä vain määrällä, joka on pienempi kuin edellä käsin määrätty lasilevyn suurin hyväksyttävä muodonmuutos, joka on sen muodonmuutoksen määrä, joka on hyväksyttävissä noudatettaessa erityisiä tuotteen laatuvaatimuksia. Jos laatuvaatimukset ovat hyvin tiukkoja, suurin hyväksyttävä muodonmuutos voi esiintyä esimerkiksi lasilevyn alkuhöllentymisen aikana teloja vasten, kuten diagrammissa (iii) ennen alemman pullistuman ilmaantumista.

Häärättäessä lasilevyn 17 lämpötilan muuttumista tv)an mukana, kun levyä kuljetetaan uunin läpi, ja tiedettäessä viskositeetin muuttuminen lämpötilan mukana siinä lasissa, josta levy on valmistettu, "muodonmuutos-indeksiksi" kutsuttava määrä voidaan laskea lasilevylle minä aikana tahansa levyä kuumennettaessa ja? kun levy saavuttaa edeltä käsin määrätyt olosuhteet lämpötilan suhteen.

Muodonmuutos-indeksi on esitetty lausekkeella: f dt n(t) jossa t - kuumennusaika sekunteina} (t) * lasin viskositeetti poiseina ajankohtana t kuumennuksen alkamisen jälkeen.

Muodonmuutos-indeksi on siten esitetty viskositeetin ajan funktiona ilmoitetun käänteisarvon integraalina ajan suhteen. Lasilevyn muodonmuutos-indeksin arvo on nolla, kun levy tulee uuniin ja kuumentaminen alkaa, ja tämä arvo kasvaa ajan kuluessa määrällä, joka riippuu lasin viskositeetin muuttumisen määrästä ja siten sen kuumentumisen määrästä. Muodonmuutos-indeksi kaevaa, kunnes kriittinen arvo on saavutettu, jona aikana levyn muodonmuutos on saavuttanut suurimman hyväksyttävän arvon. Kriittisen muodonmuutos-indeksin arvo riippuu sen vuoksi siitä, mihin lasilevyä käytetään.

Käytännössä kuumennuksen kulku on sellainen, että varmistetaan, että levyn kyseessä oleva muodonmuutos-indeksi, kun levy saavuttaa halutut olosuhteet lämpötilan suhteen, on pienempi kuin kriittinen muodonmuutos-indeksi.

Ihannetapauksessa, jossa lasilevyllä on jatkuva tuenta sen pohjareunaa pitkin, muodonmuutos-indeksin kriittistä arvoa esittää lauseke: m 57395 t2a S . p

pgL^Y

jossa S - mittakaavatekijä; T - lasin paksuus (cm)} ▲ - tuennan kulma pysty- 2 tason suhteen} p - lasilevyn tiheys (2,5 g/cm )} g - maan vetovoiman kiihty-vyys (981 cm/s )} L lasilevyn korkeus (cm)} Y « lasilevyn pohjareunan tueeta irtiolon määrä (cm).

Lasilevylle, jonka paksuus ja korkeus ovat tietyt ja uunin parametrien ollessa säädettyinä, erityisesti telojen kulma ja lasilevyn alareuna teloista irtiolon määrä ja täten lasilevyn kulma pystytason suhteen, mittakaavatekijä voidaan laskea idealisoidussa tapauksessa lasilevyn pohjareunan tuennan ollessa jatkuva ja höllentymä-tapauksessa, jossa pullistuma esiintyy lasilevyssä.

Kuvion 6 käyrä kuvaa mittakaavatekijää S lasilevyn pullistuman hyväksyttävän määrän ja lasilevyn alareunan teloista irtiolon määrän välisen suhteen funktiona» jota suhdetta on merkitty merkillä R. Pullistuman määrä on mitattu poikkeamana pullistuman maksimipisteessä, lasilevyn alkuperäisestä tasosta sen alkuperäisessä tilassa ennen kuumentamista.

Kyseessä olevassa tapauksessa, jossa lasilevyn alareuna on nojautuneena vaunussa erillään toisistaan olevia tukia vasten niin, että lasilevyn pohja-reunan tuenta on epäjatkuva, mittakaavatekijä S on pienempi kuin edellä mainittu idealisoitu arvo, niin että muodonmuutos-indeksin kriittinen arvo, joka on määrätty kokeellisesti, tulee olemaan pienempi kuin edellä mainitulla idealisoidulla menetelmällä saatu .

Sellaisen kriittisen muodonmuutos-indeksin saavuttamiseksi, joka soveltuu mihin tahansa toimintaolosuhteisiin, tietyn paksuinen ja korkuinen lasilevy kuumennetaan kokeiden perusteella valituissa prosessiolosuhteiesa te-lakulman, lasilevyn alareunan teloista irtiolon määrän ja u\xnin lämpötilan säätämisen suhteen. Lasilevyä kuumennetaan näissä olosuhteissa, kunnes lasin suurin salMttava vääristymisen määrä on saavutettu, joka voidaan saavuttaa lasilevyn yläosan alkuhöllentymän aikana teloja vasten, mutta, mikä on tavallisempaa, kunnes on saavutettu rajoittava määrä pullistumaa, joka on hyväksyttävissä lasilevyn jatkuneen höllentymisen aikana.

Lasilevyn kuumennuksen lämpötila/aika määrätään siis kokeellisesti, mikä sallii lasin kyseessä olevan muodonmuutos-indeksin laskemisen, kun lasilevyllä on suurin hyväksyttävä muodonmuutos, joka kyseessä oleva muodonmuutos-indeksi on kriittinen muodonmuutosindeksi.

Kriittinen muodonmuutosindeksi on edellä olevan kaavan parametrien T, A, L ja Y funktio, ja kriittisen indeksin määrääminen tietylle laelle- is 57395 vylle tietyissä uunin olosuhteissa mahdollistaa kriittisen muodonmuutosindeksin laskemisen lasilevyjen muille paksuuksille ja korkeuksille, ja tela-kulman muilla arvoille ja lasilevyn alareunan irtiolemisen määrille teloista.

Tavallisesti irtioloetäisyys on noin 2-4 mm, ja muodonmuutoksen suurin hyväksyttävä määrä riippuu lopullisen tuotteen laadusta, erityisesti sen vaaditusta optisesta laadusta. Siinä tapauksessa että kyseessä on lasilevyt, jotka on tarkoitus asentaa auton tuulilaseiksi, joissa optiset vaatimukset ovat ankarat, voi olla hyväksyttävää sallia lasilevyjen muodonmuutos vain siihen saakka alkuhöllentymää, joka on ennen pullistuman esiintymistä. 0,5 mm:n pullistuma voi olla hyväksyttävä.

Hilloin laatuvaatimukset ovat vähemmän kriittiset, voi suurempi kuin 0,5 mm:n pullistuma olla hyväksyttävä, esim. 4,0 mm:iin saakka.

Kun on määrätty tietyn paksuiselle ja korkuiselle lasilevylle kriittinen muodonmuutos-indeksi, lasilevyn haluttuun loppulämpötilaan kuumentamiseksi vaadittava aika käyttämällä tiettyä uimin lämpötilan säätöä voidaan määrätä ja säätää niin, että lasilevy ei höllenny enemmän kuin vääristymän suurimmalla hyväksyttävällä määrällä, koska lasilevyn kyseessä oleva muodonmuutos-indeksi, kun lasilevy saavuttaa halutun loppulämpötilan, on pienempi kuin kriittinen muodonmuutosindekei.

On havaittu, että lähes pystysuora kulma, jossa levy aluksi on tuettuna teloihin painautuneena, voi 11a 2-10° paksuudeltaan 1,5-15 mm:n natronkalkki-piidioksidi-lasilevyjen kuumentamiseksi 580-680°C:n lämpötilaan tai jopa 700°C:n lämpötilaan, joka lämpötila käsittää tavallisen lämpötilan, johon natronkalkki-piidioksidi-lasi kuumennetaan ennen taivuttamista tai kovettamista.

Pystyt, lähes pystysuorat telat 16 on tuettu alapäistään itsetasautuviin kannatinlaakereihin, joita kuvataan myöhemmin, joita kannattavat yhdensuuntaiset kannattlmet 22, jotka kulkevat uunin lattian alapuolella ja jotka on tuettu erityisen muotoisiin poikkikannattimiin 6, jotka tukevat uunin lattiaa 9. Uunin lattiassa oleva alaspäin viettävä askelma 8, joka lattia viettää seinän 15 sivun pohjaa kohti, sallii kaikkien sirujen, joita putoaa lattialle, jos lasilevy särkyy kuumentamisen aikana tai putoaa tukiteloilta, tulevan kerätyksi ulsomenoihin 25, jotka ovat lähellä sivuseinämien 15 pohjaa ja jotka on suljettu ripustetuilla ovilla 24. Tämä järjestely mahdollistaa uunin lattian pysymisen puhtaana, ilman että liian paljon kuumuutta menee ulos uunista.

Uusista pystyistä teloista kymmenen ensimmäistä telaa 16 muodostavat kuormausasemän, kuten on kuvattu kuvion 2a oikeanpuoleisessa osassa. Nämä telat on asennettu ylempien vaakasuorien kannattimien 25, jotka muodostavat kannat-timien 15 pidennyksen, ja alempien vaakasuorien kannattimien 26 väliin, jotka 16 57395 muodostavat teloja tukevien kannattimien 22 pidennyksen. Kuormausasemä11a olevat kannattimet 25 ja 26 on yhdistetty toiseen päähän kehystä, joka käsittää pääkannattajan 2 ja pystytuen 27, joka on kulmassa pystytason suhteen saman noin 5° kulman verran kuin telat 16 ja joka on tuettu pönkillä 2Θ, kuten kuviossa 4 on kuvattu.

Uunin päätyseinää kuormausasemalia on merkitty viitenumerolla 29 kuviossa 4» ja uunin sisääntulosuu 30 on muodostettu päätyseinän 29 läpi samaan linjaan pystyjen telojen 16 kanssa ja siihen kuuluu suun 30 pohjassa oleva laajennus 31, joka on sijoitettu samaan linjaan reunatelojen 19 kanssa, jotta sallittaisiin vaunun 18 läpimeno kuljettimella uunin sisään. Esittämättä jätetyt asbestia olevat kangasti!vistekaistaleet on asennettu suuhun 30.

Uimin sivuseinänissä 12 ja 13 on sähköisten kuumentimien rivejä, joita on yleisesti merkitty viitenumeroilla 32 ja 33 kuviossa 1. Nämä kuumentimet ovat lasilevyn uimin läpi kulkuradan vastakkaisille sivuille päin, ja ne on yhdistetty toisiinsa ryhmiksi, joita ohjataan erikseen, kuten myöhemmin kuvataan kuvioihin 13 ja 14 viittaamalla. Nopeus, jolla lasilevyä kuljetetaan uunin läpi, on säädettävissä, ja se on asetettu niin, että niin pian kuin lasi on kuumennettu olennaisesti yhtenäiseen lämpötilaan jatkokäsittelyä varten, sen vaunua ja teloja, joita vasten levy nojaa, kiihdytetään kiihdyttämään lasilevy ulos uunista kuljettimen pidennykselle, johon kuuluu edelleen pystyjä teloja 16 samassa kulmassa [pystytason suhteen ja pohjareunatelat 19, jotka on asennettu ylempien ja alempien tukipuomien 35 ja 36 väliin lasin käsitte-lyasemalla esimerkiksi uunin ulosmenon viereen, jonne on sijoitettu puhallln-kehys 37 suuntaamaan jäähdytysilmaa telojen 16 välisiin välitiloihin levyn toiselle sivulle ja suoraan levyn esillä olevalle vastakkaiselle sivulle lasin kovettamisekei, kun se kulkee kuljettimella kuormittamattomaan asemaan, vielä on muodostettu toinen kuljettimen pidennys, joka on samassa kulmassa pystytason suhteen ja jota käytetään kytkimellä 59*

Vaihtoehtoisesti kuuman lasilevyn yläreunaan voidaan tarttua pihdeillä ja nostaa levy kuljettimelta ja kannattaa ilmajäähdytysasemalle, tai laskea jäähdytysnestettä sisältävään säiliöön, jossa levy jäähdytetään. Uunin ulosmenon luona oleva kuljettimen jatke voi sitten olla ympäröitynä kuumennettuun sulkimeen, josta kuuma lasilevy nostetaan tai lasketaan halun mukaan.

Kuviossa 1 ja 2a kuvatulla kuormausasemalla vaunulle 18 kuormattu lasi 17, joka nojaa pystyjä teloja 16 vasten, on kylmä, eikä se ole sen vuoksi muuttanut muotoaan, ja telojen tarkan suunnan suhteen suoristamisen välttämättömyys ei ole niin kriittinen kuin uunissa, jossa lasia kuumennetaan. Sen vuoksi teloja 16, jotka on asennettu palkken 25 ja 26 väliin kuormausasemalle, ei voida säätää kulman suhteen, mutta ne on asennettu kiinteisiin laakerikappa- 17 57395 leisiin, niin että ne ovat kuljettimen kulmasea esim. 5°;n kulmassa.

Kuten kuviossa 3 on esitetty, telojen 16 alapäissä kuormausasemalia on lyhyet akselit 38, jotka ulottuvat alaspäin kannattimien 26 välistä ja levyssä 40 olevien aukkojen läpi, joka levy on kiinnitetty pultein kannattimien 26 pohjaan. Levyn 40 alapuolelle on kiinnitetty itsetasautuvat laakeri-kappaleet 41, yksi kutakin telaa 16 varten. Laakerikappaleissa 41 on kiinnitys-korvakkeet 42, jotka on pultein kiinnitetty levyyn 40, ja lyhyet akselit 38 ulottuvat alaspäin laakerikappaleiden 41 läpi.

Yläpäistään kuormitusasemalia olevat pystyt telat 16 on muodostettu yhtenäisiksi pitkänomaisiksi akseleiksi 43» jotka ulottuvat ylöspäin palkkien 23 välissä, ja kukin akseli 43 on sijoitettu itsetasautuvaan laakerikappaleeseen 44· Laakerikappale 44 on on pultein kiinnitetty kannatinkorvakkei-siin levyn 43 tukemiseksi, joka on kiinnitettykannattimien 23 huipulle.

Jokainen akseli 43 lukuunottamatta lähinnä uunin sisääntuloa olevan telan 16 akselia, ulottuu ylöspäin laakerikappaleen 44 läpi ja kannattaa hammasratasjärjestelmää, joka käsittää kaksi hammaspyörää 46 ja 47* Kuormaus-asemalla olevan telan 16 lähinnä uunin sisääntulopäätyseinää 29 oleva pitkänomainen lyhytakseli 43» joka on pitempi kuin kuormausaseman muiden telojen lyhyet akselit 43» kannattaa erityistä hammasratasta 46 ja yläpäässään pää-käyttöhammasratasta 50» joka on yhdistetty käyttöketjulla 31 hammasrattaaseen 52, joka on uunin sisällä olevista ^pystyistä teloista 16 ensimmäisen yläpäässä. Kuormausasemalia olevia teloja 16 käytetään täten samasta käyttölaitteesta kuin niitä teloja 16, jotka muodostavat kuljettimen muun osuuden, seuraavassa kuvattavalla tavalla.

Uunin sisällä on tärkeää varmistaa telapintojen oleminen tarkasti samassa linjassa toistensa suhteen, niin että lasilevyn kanssa kosketuksissa olevien telojen pinnat ovat kaikki samassa tasossa, joka on kulmassa pystysuunnan suhteen esillä olevassa tapauksessa esim. 3°. Tämän toteuttamiseksi uunin sisällä olevat telat 16 on asennettu vuorottaisiin neljän ja kolmen telan ryhmiin, ja vierekkäisten telojen kunkin ryhmän alalaakerit ovat säädettävissä oikeisiin kulmiin kuljettimien syöttösuunnan suhteen. Kunkin ryhmän telojen yläpäät on asennettu vaihdelaatikkoon, joiden asennot myös ovat säädettävissä oikeisiin kulmiin levyjen kuljetinta pitkin tapahtuvan syötön suunnan suhteen. Tämä tekee mahdolliseksi laakerikappaleiden ja vaihdelaatikoi-den aseman säätämisen toistensa suhteen kaikkien pystyjen telojen saamiseksi samaan linjaan uunissa edeltä käsin määrätyssä kulmassa pystytason suhteen.

Kunkin telan alapää on muodostettu lyhyeksi akseliksi 33, Joka on tuettuna itsetasautuvaan laakerikappalesseen 34, joka on kiinnitetty levyyn 33, jota kannattavat lohenpyrstöluistit 36, jotka liukuvat luistialustoille 18 57395 57» jotka on kiinnitetty kannattimien 22 alapuolelle. Tämä järjestely on kuvattu yksityiskohtaisemmin kuviossa 7· Kussakin lohenpyrstön muotoisessa luis-tikappaleessa 56 on päätekiinnityskorvake 58, joka on porattu ja kierteitetty vastaanottaakseen säätövarren 60 kierteitetyn pään 59, jonka varren toinen pää ulottuu aukolla varustetun asetuskappaleen 61 läpi, joka on kiinnitetty pultein poikkikannattimeen 62, joka on pystykannattimien 4 välissä uunin toisella sivulla. Varren ulkopää on kierteitetty ja kiinnitetty lukitusmutte-reilla 65 kappaleen 61 molemmilta puolilta. Kuaaakin telojen ryhmää varten olevia laakerikappaleita 54 kannattavassa levyesä 59 on kaksi V-luistia, ja näiden kahden varren 60 säätäminen mahdollistaa telojen tämän ryhmän alapäi-den aseman säädön.

Ryhmän telojen 16 alapäiden halkaisija on pienennetty, ja niiden pitkänomaiset lyhyet akselit 64, kuviot 3 Ja 9» ulottuvat vaihdelaatikkoon 65, joka on asennettu ei-värähtelevin asennuksin 66 lohenpyrstöluisteille 67, jotka on sijoitettu luistialustoille 68, jotka on asennettu pituussuunnassa kulkevien kannattimien 15 päälle. Samalla tavalla kuin telojen alalaakereita varten olevissa luisteissä kussakin lohenpyrstöluistisea 67 on päätekiinnityskorvake 69, joka on porattu ja kierteitetty vastaanottaakseen säätövarren 71 kierteitetyn pään. Varren 71 toinen pää ulottuu aukolla varustetun asetusle-vyn 72 läpi, joka on asennettu kannattimelle 73, joka myös kulkee uimin pituussuunnassa poikkikannattimien 5 alapuolella. Varren 71 ulkopää on kierteitetty ja se on kiinnitetty lukkomuttereilla 79 asetuslevyn 72 molemmilta puolilta. Jokainen vaihdelaatikoista on sovitettu kahdelle tällaiselle luistil-le, ja tätä vaihdelaatikkoa varten olevien varsien 71 pyörittäminen liikutaan V-luistilevyjä 67 niiden sivualustoissa 68, niin että vaihdelaatikoiden asentoa voidaan säätää vaatimusten mukaan telojen alapäitä varten olevien laakeri-kappaleiden säädön suhteen sen varmistamiseksi, että tällä vaihdelaatikolla käytetyt pystyt 16 ovat vaaditussa edeltä käsin määrätyssä kulmassa pystyta-son suhteen.

Telojen 16 pitkänomaisten lyhyiden akseleiden 64 yläpäät on asennettu vaihdelaatikkoon 65 laakerikappaleilla, ja niitä käytetään tavanomaisella tavalla kierukkavaihteilla. Käyttövoima tuodaan kuhunkin vaihdelaatikkoon 65 suorakulmaisen käyttöyksikön 76 kautta, kuvio 8, joka saa käyttövoiman pääkäyttöakselista 77· Vaihdelaatikoista 65 ensimmäinen käyttöakseli 77 on yhdistetty väliakselin 78 ja joustavan kytkennän 79 kautta suorakulmaisen pää-käyttöyksftön 81 pääulosottoakseliin 80, joka käyttöyksikkö saa käyttövoiman akselin 84 välityksellä, joka on asennettu laakerikappaleisiin 85, jotka on kiinnitetty kulmassa olevaan tukikannattimeen 86, kuvio 4, joka kulkee alaspäin ylemmistä pituuskannattimista 25 kuormausasemalia laitteen pääkannatin- 19 57395 rakenteeseen. Sen alemmassa päässä alemman laakerikappaleen 85 alapuolella akseli 84 on kytketty suorakulmaisen käyttöyksikön 85 ulosottoaksellin 88, johon tuleva akseli 90 on kytketty joustavalla kytkennällä 91 hydraulisen moottorin 92 ulosottoaksellin, jokkamoottori muodostaa koko laitteen pää-käyttöyksikön.

Teloja varten oleva ensimmäinen vaihdelaatikko 65 uunissa käsittää ulosottoakselin 95, kuvio 5, joka kannattaa käyttöhammasratästä 52, joka siirtää käyttövoiman tästä vaihdelaatikosta käyttöhammasrattaaseen 50, joka on kuormausaeemalla olevaa telaa varten uunin päätyseinän vieressä, ja siten se käyttää kaikkia kuormitusasemalia olevia teloja samalla nopeudella kuin uunissa olevia teloja 16. Suorakulmaisessa käyttöyksikössä 76, joka siirtää käyttövoiman hydraulisesta moottorista ensimmäiseen vaihdelaatikkoon, on siirto-akseli 94» joka on pantu samalle linjalle sisäänottoakselin 77 kanssa ja kytketty joustavalla kytkennällä 95 väliakBeliin 96, joka siirtää käyttövoiman toisen joustavan kytkennän 95 välityksellä aeuraavaan suorakulmaiseen käyttöyksikköön 97, Joka on kytketty seuraavaan vaihdelaatikkoon 65, joka käyttää seuraavia kolmea telaa.

Kaikki vaihdeläatikot 65 on kytketty toisiinsa tällä tavalla, ja niitä kaikkia käytetään samalla nopeudella hydraulisella moottorilla 92. Jokaisen telaryhmän vaihdelaatikon asento on säädettävissä kuvatulla tavalla telojen alapäiden laakerikappaleita kannattavaa levyä 55 säätämällä, niin että koottaessa uunia kuljettimen kaikki ne telat 16» jotka ulottuvat uunin läpi, voidaan asettaa tarkasti samalle linjalle, niin että jokaisen telan lasia tukeva pinta on samassa kulmassa pystytason suhteen, esim. 5°*n kulmassa.

Pohjan reunatelat 19 määrittelevät raiteen liikkuvalle vaunulle 18, joka kannattaa lasilevyä sen mennessä uunin läpi, ja nämä pohjan reunatelat ulkonevat pystyjen telojen 16 välisten välitilojen läpi kuljettimen koko pituudelta, ja ne on asennettu terävään kulmaan, tässä sovellutusmuodossa 50°:n kulmaan pystyjen telojen 16 suhteen.

Viisi pohjan reunatelaa 19, jotka kannattavat vaunua 18 kuormausase-malla, ovat lyhyempiä kuin ne, jotka ulkonevat uunin eisään, ja ne sijaitsevat pystyjen telojen 16 välisissä vuorottaisissa välitiloissa. Kuten kuvioissa 4 ja 8 on esitetty, jokainen teloista 19 on kiinnitetty akselin 100 toiseen päähän, joka on tuettuna sylinterimäiseen laakerirakenteeseen 101, joka on asennettu kulmassa olevalle alustalle 102, joka on levyllä 105, joka on pultein kiinnitetty kannattimiin 26. Kaikki akselit 100 ulottuvat alaspäin uunin pohjaa kohti, ja uunin eisääntulopäätyseinää 29 lähinnä olevan reunatelan 19 akseli 100, joka ulottuu sylinterimäisen laakerirakenteensa 101 läpi, kannattaa 20 57395 hammasratasta 104» ja on yhdistetty joustavalla kytkennällä 105 vällaksellin 106» joka on yhdistetty toisella joustavalla kytkennällä 107 silrtoakeellln 106» joka tulee valhdelaatIkosta 105» joka on asennettu laitteen pohjaan ja joka saa käyttövoiman akselin 110 välityksellä, joka on yhdistetty joustavan kytkennän 111 kautta suorakulmaiseen käyttöyksikköön 89, jota käytetään suoraan päähydraulimoottorilla 92.

Kuormausasemalla olevia muita rsunateloja 19 käytetään siitä telasta 19, jonka juuri kuvattiin olevan lähimpänä uunin sisääntuloa. Jokaisessa reunate-lassa 19 on akseli 100, joka ulottuu kulmassa olevan sylinterimäisen laakeri-rakenteen 101 läpi, joka on asennettu juuri kuvatulla tavalla ja kannattaa ulommassa päässään hammasrataskappaletta, joka käsittää kaksi hammasratasta 112 ja 115· Ensimmäisen, lähimpänä uunin sisääntulopäätyseinää olevan reuna-telan vieressäl olevan lyhyen telan 19 hammasratas 112 on yhdistetty käyttö-hihnalla 114 hammasrattaaseen 104, jota käytetään suoraan hydraulisesta moottorista 92. Samanlainen käyttöhihna 114 yhdistää hammasrattaan 115 samanlaiseen hammasrattaaseen 115 seuraavalla telalla jne., niin että samanaikainen käyttö kaikkiin kuormitusasemalla oleviin pohjateloihin välitetään hydraulisesta moottorista 92.

Kuvioissa 5 ja 8 pohjan reunatelat 19 on asennettu uunin sisäsivulle vaunun 18 raiteen jatkeen muodostamiseksi. Yksi pohjan reunatela 19 on sijoitettu kuhunkin ensimmäisten kolmen pystyn uunissa olevan telan 16 väliseen kahteen välitilaan. Tämän jälkeen on yksi pohjatela 19 pystyjen telojen 16 välissä vuorottaisissa välitiloissa, lukuunottamatta uunin ulosmenopäätä, jossa on pohjatela jokaisessa viimeisen kolmen pystytelan välisessä välitilassa. Uunissa olevissa pohjan reunateloissa on pitemmät putkihelat, ja kuviossa 9 näytettyyn tapaan niiden akselit 105 on asennettu samalla tavalla sylinte-rimäisiin laakerirakenteisiin 101, jotka on asennettu uunin alapuolelle.

On muodostettu välineet jokaisen pitemmän pitkän reunatelan 19 uunin sisälle tulevan ulkoneman ulottuman uunin pystyjen telojen 16 läpi säätämiseksi, niin että saataisiin reunatelat samaan linjaan muodostamaan raiteen, joka on kosketuksissa vaunun 18 etusivun 20 kanssa. Tähän säätämiseen vaikuttamiseksi jokaisen uunissa olevan telan 19 sylinterimäinen laakerirakenne 101 on asennettu säädettävälle perusyksikölle. Perusyksiköt on asennettu kahdelle samansuuntaiselle kannattimelle 114, jotka kulkevat laitteen pituussuunnassa uunin alapuolella ja on kiinnitetty poikkikannattajien 2 alapuolelle. Laakeri-rakenne 101 on kiinnitetty levyyn 115 pulteilla, jotka kulkevat hoikkien 116 kautta, jotka ovat yhtä kappaletta laakerirakenteen 101 rungon kanssa, jolloin levy on nivelletty yläpäästään korvakkeiden 117 väliin, jotka on muodostettu kulmassa olevan ylälevyn 118 toiseen päähän, joka levy on liitetty lit- 21 57395 teään pohjalevyyn 119 liitoalevyllä 120. Säätöruuvi 121 on ruuvattu kulmassa olevan ylälevyn 116 alapäähän muodostetun reiän läpi nojaamaan levyn 119 ala-sivua vasten, jolle laakerirakenne 101 on kiinnitetty. Ruuvin 121 säätäminen säätää levyn 113 kallistuskulmaa ja täten säätää uunissa olevien pohjatelo-jen 19 kallistuskulmaa. Lukituspultit 122 on kiinnitetty levyn 113 läpi ja ruuvattu kulmassa olevaan ylälevyyn 118 levyn 113 kiristämiseksi säädettyyn kulmaan, kun telat 19 ovat oikeassa kulmassa.

Tämä pohjalevy 119 on sijoitettu alustalevylle 123, joka on kiinnitetty pultein kannattimien 114 päälle. Pohjalevyn 119 alapinnalla oleva pitkänomainen uurre 124 sopii alustalevyn 123 yläpinnalla olevaan kiilaan 123.

Säätöruuvi 126 on kierretty asennuskappaleen 127 läpi, joka on pultein kiinnitetty alustalevyn 123 takapäähän. Säätöruuvin 126 sisäpää kytkeytyy levyyn 128, joka on pultein kiinnitetty perusyksikön takapintaan. Lukitus-pultit 129 kulkevat alaspäin pohjalevyssä 119 olevien rakojen 130 läpi ulos, ja ne on kierretty alustalevyssä 123 oleviin reikiin. Telan 19 ulkoneman telojen 16 väliin määrän säätmiseksi pultit 129 irrotetaan ja laakerirakennetta 101 tukevan perusyksikön asema alustalevyn 123 suhteen säädetään kiertämällä ruuveja 126. Kun tela on oikein sijoitettu, perusyksikkö kiristetään alusta-levyyn kiristämällä lukituspultit 129.

Uunissa olevat reunatelät 19 voidsmartäten saada oikeaan linjaan suoran raiteen muodostamiseksi vaunua 18 varten säätämällä sekä telojen kallistuskulmaa että telojen ulkoneman määrää, ja kun vaadittu asento on saavutettu, telat kiristetään.

Telojen 19 jokainen akseli 103 ulottuu kuviossa 9 kuvattuun tapaan taaksepäin laakerirakenteen 101 taakse ja on yhdistetty joustavalla kytkennällä 133 alemmasta vaihdelaatikosta 109 tulevaan ulosottokäyttöakseliin 134. Kuten on esitetty, vaihdelaatikossa 109 on kolme lisäulosottoakselia 134 uunissa olevan kolmen reunatelan 19 yksilölliseksi käyttämiseksi.

7aihdelaatikon 109 kauimmaisessa päässä on ulosottoakseli, joka on yhdistetty joustavalla kytkennällä vielä toisen vaihdelaatikon 109 ulos-ottoakseliin, joka muodostaa käytön uunissa olevien kolmen telan 19 seuraavaa ryhmää varten. Joustavat kytkennät kaikkiin teloihin sallivat valmiin säätämisen juuri kuvatulla tavalla jokaisen telan ulkoneman määrän ja kaltevuuskulman suhteen.

Vaunu 18, joka käsittää liikkuvan tuen lasilevyä varten, on kuvattu yksityiskohtaisemmin kuvioissa 10 ja 11. Vaunu on tehty teräslevystä, joka on taitettu kulmaan kahden pinnan muodostamiseksi siihen, jotka pinnat sopivat yhteen pystyjen telojen 16 ja reunatelojen 19 välisen terävän kulman kanssa.

22 57395

Vaunun 1Θ pysty pinta 20 on pitempi ja siinä on kaksi tukilevyä 140, joista kummankin yläreuna on laajennettu tukiolakkeen 141 muodostamiseksi, jonka yläpinta 142 on varustettu luistamattomalla tulenkestävällä päällysteellä. Olak-keen 141 yläpinnan 142 takareunaan on muodostettu ylöspäin oleva harja 143, jonka leveys määrää lasilevyn 17 alareunan 144 pienimmän etäisyyden, jonka se on erillään pystyjen telojen 16 tukipinnasta, kun vaunu on kuljetusasen-nossa uunin läpi vaunun pinnan 20 painautuessa telojen 16 tukipintoja vasten ja vaunun alemman lyhyemmän pinnan ollessa tuettuna pohjan reunateloihin.19. Kuvio 11 kuvaa, kuinka lasilevyn alareuna nojaa teloja vasten, kun lasia kuormataan kuormausasemalia, ja kuvio 10 esittää, kuinka tukiolakkeet on sovitettu taitettavan lasilevyn erityiseen muotoon. Lasilevyn muoto sopii yhteen sen ajoneuvon muotoilun kanssa, johon lasilevyä on tarkoitus käyttää.

Sen johdosta, että teloja 16 ja 19 käytetään yhdeetä ainoasta hydraulisesta moottorista 92, ja valitsemalla sopiva välitys vaunun pintojen 20 ja 21 samanlaisen pystyjen telojen 16 ja reunatelojen 19 kanssa tapahtuvan kitkakos-ketuksen kanssa vastaavasti, liikkuvaa vaunua syötetään aina samalla lineaarisella nopeudella kuin pystyjen telojen 16 lineaarinen pintanopeus, joita vasten vaunussa 16 oleva lasilevy on ja jotka muodostavat väliaikaisen tuen lasilevyn yläreunalle. Kuvio 10 kuvaa, kuinka vaunulla 18 tukiolakkeet 141 on sovitettu uunissa kuumennettavan lasilevyn erityiseen muotoon, tässä tapauksessa levy on leikattu mahdollisesti taivutettavaksi muodoltaan moottoriajoneuvon tuulilasin muodostamiseksi.

Vaunun 18 etupäässä on myös pysäytinelin 143 mahdollista vaunun pyeäy-tintä 146, kuvio 2, tapahtuvaa tukeutumista varten, vaunun kulun pysäyttämiseksi valmistusvaiheen lopussa, joka on suoritettu lasin ollessa tuettuna vaunulla. Vaunuun on asennettu myös iskulaite 147 lähelle vaunun etupäätä, joka tulee kosketuksiin rajoitinkytkimen SI, kuvio 2a, kanssa» kun vaunun lasilevyä kannattava etupää juuri on saapumassa uunin sisälle sisääntuloaukon 30, 31 kautta uunin läpi kuvattavalla tavalla. Vielä toineniskulaite 148 on asennettu vaunuun suunnilleen keskikohta-asemaan, joka siis tulee kosketuksiin rajoitinkytkimen toimintaan saattavan elimen 149 kanssa, kuvio 2a, joka käyttää kytkintä S2 ja sijaitsee uunissa vaunun uunin läpi kulun nopeuden säätämisen valvomiseksi, kun koko lasilevy on uunissa.

Kuviot 3 ja 12 kuvaavat tapaa, jolla sähkökuumentimet 32 on asennettu uunin Bivuseinämälle 12, joka on telojen 16 pintoihin päin. Jokainen kuumennin on lankamainen sähkövastuskuumennin 131, langan ollessa kierrettynä keraamisen tangon ympärille, joka on kannatettuna kahdella yhdistystangolla 152, jotka ulottuvat uunin sivuseinämän 12 läpi. Virtaa syötetään näiden yhdisty** 23 57395 tankojen kautta. Kuumentimet 151 on järjestetty pukin muotoiseen malliin, ja kuumentimet on yhdistetty toisiinsa sarjaan ryhmiin, jotka ryhmät on kuvattu täysin viivoin kuviossa 12. Esimerkiksi kuumentimien ylempi ryhmä, jonka uunin sisään nuolen 153 suunnassa syötetty lasi kohtaa, on merkitty viitenumerolla I54, ja siihen kuuluu kymmenen kuumenninta 151, jotka on yhdistetty toisiinsa sarjaan kuviossa 13 kuvatulla tavalla. Kuumentimien sarjakytkennän toinen pää 155 on yhdistetty voiman syöttöjohtoon 157· Voiman toinen syöttö-johto 157 on yhdistetty tyristorivalvontapiirin 158, Joka on tavanomaista rakennetta ja valvoo virran tuloa kuumentimien 154 sarjaan kytketyn ryhmän läpi sen mukaan, kuinka herätesykäyksiä syötetään tyristoreiden laukaisu-elektrodeihin johtoja pitkin, joka on merkitty sytytyssykäysjohtona 159, joka on yhdistetty sytytyssykäyksiä tuottavaan piiriin 160, johon myös syötetään voimaa johdoista 156 ja 157·

Valvontatermoparl 161 on asennettu uuniin kuumentimien 154 ryhmän rajojen sisään. Tämä termopari on yhdistetty lämpötilaa valvovaan piiriin 162, jonka rakenne on tavanomainen, ja se valvoo yksinkertaista päälle/päältä pois kytkentää, jota on merkitty kakaitiekytkimellä I63, kytkemiseksi sytytys-sykäyksiä tuottavan piirin 160 sulkuoskillaattoriin, jota ohjataan toisella kahdesta potentiometristä I64 ja I65.

Potentiometrien 164 ja I65 asetukset ovat sellaisia, että niiden avulla saadaan vastaavasti voiman hajoituksen korkeita ja alhaisia tasoja kuumentimien 154 ryhmään, niin että lämpötilasta riippuen uunin tässä osassa kuumentimien 154 ryhmän rajojen sisällä, kuten tunnetaan termoparilla 161, voiman hajoituksen taso voidaan kytkeä korkean ja alhaisen tason välille, jotta ylläpidettäisiin havaittua lämpötilaa halutussa arvossa, joka on säädetty asetus-· kohtasäädöllä, joka on muodostettu tunnetulla tavalla potentiometria valvontapiirissä 162 säätämällä.

Kahdeksan sarjaan kytkettyä kuumenninta on järjestetty pukin muotoon toiseen ryhmään 166 uunin sisääntulopäähän, joka ryhmä on ryhmän 154 ala* puolella. Tämän jälkeen kuumentimet on sovitettu kolmen ryhmiin kahteen riviin, jolloin kukin ryhmä käsittää yhdeksän kuumenninta, jotka on sarjakytketty toisiinsa ja joiikia jokaisessa on valvontatermopari 161 ja joihin syötetään virtaa tyristorivalvontapiirin kautta sopivan termoparin ja lämpötilan valvontapiirin valvonnan alaisena, kuten on kuvattu kuviossa 13.

Kuumentimien jokaisen ryhmän toiminta voidaan asettaa kunkin ryhmän osalta erikseen säätämällä liittyvää lämpötilan valvontapiiriä. Esim. 2 mm paksun lasilevyn kuumentamiseksi 590°C:n lämpötilaan, joka saavutetaan olennaisesti yhdenmukaisesti koko lasilevyssä, lämpötilan valvontapiirien säädöt voivat olla sellaisia, että termoparilla 161 lämpötila kuumentimien 154 ryh- 57395 24 mässä on 700°Ct ja lämpötila termoparilla 161 ryhmän 166 sisällä on 750°C. Kuumentimien seuraavista ryhmistä termoparien l6l lämpötilat ovat 700°C ylemmille ryhmille, 725°C keskiryhmille ja 750°C alemmille ryhmille.

Kuvio 14 kuvaa sähkökuumentimia 33, jotka on asennettu uunin sivu-seinämälle 13· Tässä piirustuksessa lasin liike on esitetty tapahtuvaksi kuvion vasemmanpuoleista päästä. Kuumentimet 133·’ jotka on langasta keraamisten putkien ympärille käärittyjä kuumentimia 151 ja asennettu tankojen 152 yhteys teen, jotka ulottuvat uunin sivuseinän 13,läpi, on jaettu ryhmiin. Nämä ryhmät on merkitty pletekatkovilvoln,. ja ne ovat samanlaisia kuin kuvion 11 kuumentimien ryhmät, kuitenkin niihin on lisätty yksi ryhmä kuumentimia 170, jossa on termoparivalvonta 171* Tämä kuumentimien lisäryhmä käsittää kuuden kuumentimen rivin ja.se ulottuu uunin 13 pitemmän sivun pohjaa pitkin juuri lasinsiruja varten olevien ulosmenokäytävien 23 yläpuolella.

Kuvion 14 kuumentimet ovat suoraan lasin siihen pintaan päin, joka on vastapäätä telojen 16 kanssa kosketuksissa olevaa pintaa, ja kuumentimien jokaista ryhmää valvotaan tyristorivalvontapiirillä, joka on kuviossa 13 kuvatunlainen ja jossa on yksinkertainen päälle^päältä pois -kytkentäjärjestely. Uunin sisääntulopäässä olevasta kahdesta ryhmästä ylemmän ryhmän termoparin 171 lämpötila pidetään 700oC:ssa, ja alemman ryhmän 750oC:sea 2 mm paksun lasilevyn kuumentamiseksi 59C°C:een taivuttamista varten, kuten edellä on kuvattu. Valvontatermoparin 171 lämpötila kuumentimien 170 pohjariviesä on 750°C, ja kuumentimien kolmen ryhmän lisäjärjestelyjen kuumentimien ylemmissä, keskimmäisissä ja alemmissa ryhmissä, kuten on kuvattu, lämpötilat valvontatermopa-reissa 171 ovat vastaavasti 7C0°C, 725°C ja 750°C.

Kuvio 13 kuvaa hydraulinesteen syötön yhteyttä ja valvontaa hydrauliseen moottoriin 92. Allas 173· joka sisältää hydraulinestettä 176, on varustettu syöttöputkella 177· joka on yhdistetty pumpun 176 sisääntuloon, jota käytetään esittämättä jätetyllä sähkömoottorilla. Pumpun 178 ulosmeno on yhdistetty pääsyöttöjohtoon 179« Pääsyöttöjohdon 179 sivujohto 1Θ0 on yhdistetty solenoidiohjatun nelisuuntaisen ohjauspuolaventtiilin 181 sisääntuloon, joka venttiili käsittää pääventtiilikappaleen 182, ja jossa on kaksi toimivaa solenoidia 183 j& 184. Venttiili 181 on "lukitun keskustan" tyyppiä, so« kun eivät toimintaeolenoidit 183 eivätkä 184 ole varattuja, venttiilipuola on lukittuna keskiasentoon ja estää nesteen virtauksen. Ventiilin 181 yksi ulosmeno-johto 183 on yhdistetty hydrauliseen moottoriin 92, ja moottorista tuleva ulosmenojohto 186 on yhdistetty takaisin venttiilin 161 poistoulosmenoon. Tämä poietoulosmeno on valinnaisesti yhdistetty venttiilin 181 kautta johtoon 187, joka on yhdistetty nostonokan avulla ohjatun virtauksen ohjausventtiilin 188 kautta paluujohtoon 189, joka johtaa altaaseen 173· Venttiilin 181 solenoidi 25 57395 184 on normaalisti pysyvästi varattuna* niin että paineenalaista nestettä normaalisti syötetään jatkuvasti moottoriin 92 johdon 185 kautta. Virtauksen oh-jaueventtiilin 188 avautumisen aste säätää sen määrän* jolla nestettä sallitaan poistua moottorista 92, ja siten säätää moottorin nopeutta.

Ohjausventtiili 188 pannaan toimintaa kampamaisen seuraajarullan 190 avulla* joka on liukuohjauspinnalla 191* jossa on kolme toimivaa pintaosaa 192* 195 j& 194· Keskimmäinen pintaoauus 195 on ylempänä kuin toiset pinta-osuudet 192 ja 194* jotka viettävät poispäin kumpikin omaan suuntaansa oh-jausosuudesta 195· Ohjauspinta 191 on asennettu männäntangon 200 toiseen päähän* joka tanko on yhdistetty mäntään 201* joka on liukuvasti sylinterissä 202.

Sylinterin 202 päissä olevat aukot on yhdistetty johdoilla 205 jo 204 voetaavasti yksitie-rajoitinventtiilien 205 Jo 206 kautta vielä yhden nelitie- * ohjausventtiilin 207 ulosmenoaukkoihin* joka venttiili myös on "lukitun keskustan" tyyppiä ja johon syötetään hydraulinestettä paineenalaisena johdon 208 kautta* joka on yhdistetty pääeyöttöjohtoon 179 paineenalennusventtiilin 209 kautta. Venttiilin 207 toinen aukko on yhdistetty poistojohdolla 210 nesteen paluujohtoon 189· Männäntangon 200 vapaassa päässä oleva nivel on yhdistetty niveltapilla 221 haarukkaan 222* joka on kytketty tangon 225 toiseen päähän* joka tanko kannattaa ohjauspintaa 191· Tanko 225 on asennettu liukuvasti kannattimille 251* jotka ovat kannatettuina vaipoissa 252, jotka on kiinnitetty pohjalevyyn* joka kannattaa myös sylinteriä 202. Säädettävät pysäytinelimet 255 ja 254 ohjauspintaa kannattavalla tangolla 225 nojautuvat kannatinvaippoja vasten määrittääkseen männän 201 ohjauspinnalle aiheuttamien liikkeiden rajat.

Kytkimessä S5, joka myös on asennettuna pohjalevyyn, on kytkinohjattu rulla 256* joka on kosketuksissa ohjauspinnan 195 kanssa ja vastapäätä ohjaus-pinnan seuraajarullaa 190.

Ohjauspinnan 191 ollessa alkuperäisessä täysin ulkonevassa asennossaan* joka on esitetty kuviossa 15 ja jonka määrää pysäytin 255» joka nojaa oikeanpuoleista kannatinta 251 vasten» ohjauspinnan seuraajarulla 190 on ohjauspinnan osuudella 192, hydraulinesteen virtaus moottoriin säätää moottorin 92 nopeuden arvoon» joka käyttää pystyjä teloja 16 ja reunateloja 19 sellaisella nopeudella» että vaunua ja lasia syötetään alhaisella 0,025 m/s:n ryömintä-nopeudella eteenpäin. Kun mäntä 201 on osittain vedettynä sylinterin 202 sisään ja rulla 190 on ohjauspinnan ylimmällä osuudella 195, ohjausventtiili 188 säätää hydraulinesteen virtauksen moottorista 92 telojen 16 ja 19 korkean tehokkaan nopeuden tuottamiseksi vaunun ja lasin syöttämiseksi nopeudella 0,4 m/e.

26 57395

Tangon 223 poikittaisliikkeen toisessa äärikohdassa männän 201 ollessa kokonaan sisäänvedettynä, kunnes pysäytin 234 nojaa vasemmanpuoleista kanna» tinta 231 vasten, rulla 190 on ohjauspinnan osuudella 194· Tämä antaa teloille 16 ja 19 nopeuden, joka syöttää vaunua ja lasia nopeudella 0,06 m/s, joka on nopeus, jolla lasia syötetään uunin läpi, kun sitä kuumennetaan.

Laitteen toiminta alkaa venttiilin 207 ollessa keskiaeennossa ja hyd-raulinesteen paineenalaisena sylinteriin 202 menevässä johdossa 204,niin että männäntanko 200 on maksimimäärän ulonneena ja ohjauspinta 191 on siten, että seuraajarulla 190 on ohjauspinnalla 192. Tässä ohjauspinnan asennosea venttiili 188 on vain hiukan avoimena, niin että moottori käy hitaimmalla asetusnopeudellaan ja teloja 16 ja 19 käytetään syöttämään vaunua ja lasia eteenpäin ryömintänopeudella, joka on esim. 0,023 m/s.

Levyä 17 kannattavaa vaunua 18 pidetään kuormausasemalla luistavassa kosketuksessa telojen 16 ja 19 kanssa takaisin vedettävällä pysäyttimellä 241, kuvio 2a. Pysäyttimen vetäminen takaisin sallii vaunun 18 ja tuetun lasilevyn 17 liikkua eteenpäin teloilla ryömintänopeudella 0,023 m/s, kunnes vaunulla oleva iskulaite 147 koskettaa rajoitinkytkintä SI, joka sijaitsee juuri uimin sisääntulon 30, 31 ulkopulella, levyn 17 etureunan ollessa siten juuri uunin sisääntulon sisäpuolella.

Eajoitinkytkimet SI ja S2 on yhdistetty sähköiseen kytkentäpiiriin, joka on kuvattu kaaviomaisesti kuviossa 16.

Rajoitinkytkin SI, joka on normaalisti avoin, on kytketty sarjassa normaalisti suljettujen releen R2 koskettimien R23 kanssa releen Rl solenoidiin. Pidinkoskettimet Rll releellä Rl on yhdistetty rinnankytkennällä kytkimen SI. Kun vaunulla oleva iskulaite 147 koskettaa kytkintä SI, rele Rl tulee varatuksi ja sulkee normaalisti avoimet koskettimet R12, jotka on yhdistetty sarjaan normaalisti suljetun ohjauskampamaisen rajoituskytkimen S3 kanssa ja venttiilin 207 solenoidin 213 kanssa.

Solenoidin 213 varaaminen aiheuttaa painenesteen syötön johtoa 203 sylinteriin 202 männän 201 vetämiseksi sylinterin sisään, niin että ohjaus-pinta liikkuu alkuperäiseen asentoonsa, jossa rulla 190 on ohjauspintaosuu-della 192 asennossa, jossa rulla 190 on ohjauspinnan korkeimmassa osassa 193· Tämä aikaansaa venttiilin 188 lisäämään nesteen syöttöä moottoriin 92, niin että telanopeus kiihtyy ja antaa sisääntulonopeuden 0,4 m/s vaunulle ja lasille.

Keskiasennoesaan ohjauspinnan korkea osa avaa kytkimen S3, joka purkaa solenoidin 213 varauksen, niin että mäntää 201 pidetään keskiasennoesaan sylinterissä 202.

27 57395

Hajoitinkytkimen S2 toimintaan saattava elin 149 on asennettu juuri uomin sisäpuolelle. Kytkin S2 on normaalisti avoin, ja kun toimintaan saattava elin 149 on kosketuksissa iskulaitteen 148 toimesta puolivälissä vaunua pitkin, perässä oleva lasilevyn 17 reuna on juuri saapumassa uuniin. Tämä rajoi-tinkytkin S2 on yhdistetty sarjaan laskijan Tl kanssa, joka on asetettu 5 sekunnin viivytykselle sen varmistamiseksi, että levyn perässä tuleva reuna on uunin sisäpuolella, ennen kuin telat hidastetaan nopeuteen, jossa vaunua ja lasia syötetään uunin läpi.

Säädetyn ajanjakson sen jälkeen, kun kytkin S2 on suljettu, laskijan Tl koskettimet Tll sulkeutuvat. Nämä koskettimet ovat sarjassa normaalisti suljettujen releen R3 koskettimien R31 kanssa ja releen R2 solenoiden kanesa, jossa on pidinkoskemat R21 rinnan laskijan koskettimien Tll kanssa ja koskettimet R22, jotka normaalisti ovat avoimina, ja ovat rinnan kytkettyinä sarjaan kytketyn ohjauspinnan rajoitinkytkimen S3 ja relee-koskettimien R12 kanssa.

Kun laskija Tl toimii kytkimen Tll sulkemiseksi, relee R2 varautuu ja kytkennät R22 sulkeutuvat varatakseen uudelleen venttiilin 207 solenoidin 213· Painenestettä syötetään jälleen sylinteriin 202 johtoa 203, ja männän 201 sisään vetäminen jatkuu rullan 190 saamiseksi ohjausosan 194 päälle. Sitten venttiilin 18Θ avaaminen määrää telojen pyörimisen sellaisella nopeudella, että saadaan lasin ja vaunun kulkeminen eteenpäin uimissa nopeudella 0,C6 m/s. Kun rulla 190 liikkuu alas pintaa 194» telat 16 ja 19 hidastuvat, ja hidastavat vaunua ja lasia nopeasta sisääntulonopeudesta 0,4 m/s uunino-peuteen 0,06 m/s, joka saavutetaan sinä aikana, kun levyn perässä tuleva reuna on uunin sisäpuolella.

Kun rele R2 varataan, sen normaalisti suljetut koskettimet R23, jotka ovat sarjassa relesolenoidin Rl kanssa, avautuvat yhteyden katkaisemiseksi releeseen Rl. Kun ohjauspinta liikkuu oikealle, kytkin S3 sulkeutuu uudelleen, mutta solenoidi 213 jää varatuksi suljettujen koskettimien R22 välityksellä.

Töinen laskija T2, joka voidaan asettaa aina 5 minuutin aikaviivytyk-seen saakka, on yhdistetty rinnan releen R2 kanssa, ja tämän laskijan T2 toiminta alkaa, kun laskijakoskettimet Tll sulkeutuvat ja rele R2 on varattuna. Laskijaa T2 pidetään toiminnassa sulkemalla pidinrelekoskettimet R21, ja tämä laskija on säädetty aikaviivytykselle, ja sulkee koskettimet T21, kun lasi on mennyt uunin läpi uuninopeudella valittuna aikana lasin kuumentamiseksi vaadittuun lämpötilaan riippuen lasin paksuudesta, lasilevyn korkeudesta ja tuetun levyn kulmasta.

Säädetyn aikaviivytyksen jälkeen laskija T2 toimii koskettimien T21 sulkemiseksi, jotka ovat sarjassa tavallisesti suljettujen releen R4 kosket- 28 57395 tirnien R41 kanssa, ja releen R3 solenoidin kanssa.

Pidinkoskettimien R32 releellä R3 ovat rinnan laskijan koskettimlen T21 kanssa, ja kun rele R3 toimii, normaalisti suljetut koskettlmet R31, jotka ovat sarjassa releen R2 kanssa, avautuvat releen R2 eliminoimiseksi, joka avaa koskettlmet R22, täten purkaen solenoidin S13 varauksen samaan aikaan kun releen R33 koskettlmet sulkeutuvat ja rajoitinkytkimen S3 suljettujen koskettimlen S31 kautta, varaavat venttiilin 207 toisen solenoidin 214·

Ventiili 207 kytkee painenestettä johtoa 204 pitkin sylinterin 202 pohjapäähän, ja männäntangon 200 ulkoneminen ulos sylinteristä alkaa. Ohjaus-pinnan seuraajarulla 190 kulkee ylös ohjauspintaa 194 korkeaan osaan 193» j& moottori kiihtyy antaakseen suurimman vaununopsuden, joka on 0,4 m/s lasin kuljettamiseksi vaaditussa esijäähdytyelämpötilassa uunista ja puhalluskehys-ten 37 väliin.

Vaunulla oleva iskulaite 147, joka on kiihtymässä ulos uunista, koskettaa rajakytkintä S4, joka on asennettu puhalluskehysten 37 väliin, ja sulkee tämän kytkimen releen R4 solenoidin varaamiseksi. Kun rele R4 on varattuna, pidinkoskettimet R42, jotka ovat rinnan kytkimen S4 kanssa, sulkeutuvat, koskettlmet R41 avautuvat releen R3 varauksen purkamiseksi; ja kosketti-met R43f jotka ovat rinnan koskettimlen S31 ja R33 kanssa, sulkeutuvat venttiilin 207 solenoidin S14 varaamiseksi, sivuuttaen avoimet koskettlmet R33 ja S31.

Männäntangon 201 ulkoneminen ulos sylinteristä 202 jatkuu, ja rulla 190 kulkee alas pintaa 192, niin että moottori 92 hidastuu ja vaunulle ja lasille annetaan ryömintänopeus 0,023 m/s, ja nämä pysäytetään tässä nopeudessa pysäytinelimellä 233« joka on oikeanpuoleista laakeria 231 vasten, kun kuumaa lasilevyä kannatetaan tällä nopeudella puhaliuskehysten 37 välissä.

Uudestaan-asetuksen suorittava painonappikytkin S3 on yhdistetty sarjaan normaalisti suljetununajoitinkytkimen S6 kanssa, joka on sijoitettu oikealle kuljettimen kauimmaisesta päästä kosketuksiin iskulaitteen 143 vaikutuksesta vaunulla 18, kun vaunu on lähestymässä kuljettimen päätä. Kytkimen S3 ollessa suljettuna, kun kytkin S6 sulkeutuu, releen R6 solenoidi on varattuna sulkien pidinkoskettimet R6l, jotka ovat rinnan uudestaanasetus-kytkin-ten S3 kanssa, ja koskettimet R62 sarjassa uloemenotelan kytkimen 39 käämin 240 kanssa. Tämä kytkinkäämi varataan operaation avulla, jossa uudestaanase-tuskytkin S3 on suljettu, niin että kuljettimen telat uunin ulosmenopäässä kulkevat samalla nopeudella kuin uunissa olevat telat, kunnes vaunu koskettaa kytkintä S6, minkä jälkeen ulosmenotelat kytketään pois toiminnasta ja ne pysähtyvät. Kytkimen S6 normaalisti suljetut koskettimet S6l ovat sarjassa 29 57395 releen R2 kanssa, ja ne avautuvat, kun vaunu vaikuttaa kytkimeen S6 releen R4 solenoidin varauksen purkamiseksi.

Moottori 92 pyörii nyt sellaisella nopeudella, että vaunu kulkee eteenpäin ryömintänopeudella 0,025 m/s, ja toinen lasilevy kuormataan käsittelyä varten, kun kovetettua levyä ja sen vaunua poistetaan ulosmenoteloilta. Uudes-taanasetuskytkimen S5 nappia painetaan kytkimen 37 tarttumiseksi uudelleen, vaunun pysäytin kuormitusasemalia vedetään sisään, ja seuraavan levyn käsittely alkaa.

Kuvio 11 kuvaa, kuinka lasilevyn yläreuna nojaa likimain pystysuoria tukiteloja 16 vasten, kun kylmä lasilevy 17 on pantu tukivaunulle 18 kuormaus-asemalla ja lasin kuumentamisen alkuosan aikana. Kun lasilevyä kuumennetaan sen uunin läpi kulkemisen aikana ja lasi saavuttaa välillä 580-660°C olevan lämpötilan, johon se on kuumennettava, lasi tulee riittävän pehmeäksi taipuakseen tukiteloja 16 vasten, ja se voisi muuttaa liikaa muotoaan, jos sitä pidettäisiin tässä lämpötilassa liian kauan.

Aluksi levyn yläosa painuu teloja 16 vasten, ja telojen 16 tehokkaan tukipinnan täytyy aina olla riittävä vastaanottamaan sallittavan höllentymi-sen.

Laskija T2 on asetettu niin, että lasi on saavuttanut halutun lämpötilan, joka on olennaisesti yhtenäinen koko levyllä ja sen paksuudella sen ajan kuluessa, kun kuumaa levyä kiihdytetään ulos uunista lisäkäsittelyä, esim. kovettamista varten edellä kuvatulla tavalla tai taivuttamista ja sitä seuraavaa kovettamista varten, ennen kuin levyn muodonmuutoksen määrä alku-höllentymisestä johtuen levyn yläosassa teloja 16 vasten sen mukaan kuin kulloinkin on hyväksyttävää, levyn alaosan/ylöspäin olevan holvautumieen johdosta, kuten edellä on kuvattu, ylittää levyn hyväksyttävän muodonmuutoksen rajat.

Uudet kuumentimen lämpötila-asetukset 700°C, 725°C ja 750°C aikaansaavat noin 730°Cin keskimääräisen uunin lämpötilan. Lasilevyn uunin läpi x kulkemiseksi tässä lämpötilassa kuluvaa aikaa säädetään tarkoituksena varmis taa se, että lasilevy kuumennetaan vaadittuun loppulämpötilaan kulkuajan säädettynä aikana. Lasilevyn läpikulkuaikana lasilevy voi muuttaa muotoaan, ja kuumennusvaiheen lopussa levy saavuttaa kyseessä olevan muodonmuutosindeksin arvon, kuten edellä on kuvattu. Lasilevy on hyväksyttävä, jos kyseessä oleva muodonmuutosindeksi on pienempi kuin kriittinen muodonmuutosindeksi, joka perustuu lasilevyn hyväksyttävään muodonmuutokseen siihen mennessä, kun lasilevy poistetaan uunista korkeammalla poistonopeudella 0,4 m/s.

Maita uunin lämpötiloja voidaan käyttää taulukossa I esitettyyn tapaan.

jo 57395

Taulukko I

Kuumennusosien lämpötila Keskimääräinen uunin „ lämpötila (°c)_Cc)_ 6Θ0 705 730 710 700 725 750 730 720 745 770 750 780 805 830 810

Tietyssä keskimääräisessä uunin lämpötilassa aika, joka kuluu levyn pääsemiseksi vaadittuun loppulämpötilaan, riippuu levyn paksuudesta. Seuraa-vissa taulukoissa II-VII on annettu esimerkkejä 2,2-13 mm:n paksuisille laseille ja kuumennusajoille, jotka vaaditaan lopullisen laein lämpötilan välillä 580-700°C saavuttamiseksi.

Taulukkojen II-VI kullekin esimerkille yhteiset parametrit ovat seu- raavat1

Telojen 16 kulma - 3° pystytason suhteen

Levyn pohjareunan teloista 16 lrti- olemisen määrä · 2 mm

Lasilevyn korkeus - 0,76 m

Lasin tiheys (natronkalkkipiidioksidi) - 2,5 g/cm?

Suurin levyssä sallittava pullistuma - 0,5 mm _ n____

CM CM CV] CM CM CM CM CM CM CM CM CM

r· v r* v r- t-vv v r· v

α III III III III

O ooo ooo ooo ooo ^ r v ~ r· v T- T- v v T- r·

g ^ X X X XXX «XX XXX

o” cd N σι n in in cm vo cm id ^ o iri φ ··· ··· ··· ··· 0 -d m cm %- 4 m c\j vo -3· m c^- in <t a ö

s -H

• CD · c 'm' n id m co in in in in τ-c^m 3w uo m <r co n in i- cn σ- <r x- σ\ Φ x~ v v a a 2 M 2 ή Ui a a C3 ® oj 0_ O r-t Ο Ή Ή

M 2> ia OOO OOO OOO OOO

H :aj pv-'* v- in r- r-in^- τ- in τ— r- in v

:3 so t> CO O O CO t>- o- co O ^ CO

O a :aJO

λ a ·ηη—- 3 ·-» x -h p ή n a r-t -p «3 g » m p «β Pi ______ * J -----

H

E.

Pi I

oa.

»H O

+>

5 I

2 a cr\ eri cr> cr> * 1 O r* r V- v

§ X X X X

g CO CM t- CO

2 · · · · h ^ tn C"· cm σι ρω V v P X •Η 0) H il 0-5

• I

U

g cm tn <t in cm •ä

Pi Ö

•H

a__1, I____I____1 32 57395 V- V- V O v 3- O O r- O O \— • r-r-r- 3-3-3- 3-3-3- 3-3-3-

2 III III III III

.2 ooo ooo ooo ooo 0 3-3-3- 3 3 3 3— 3— 3— 3—3—3—

1 -h XXX XXX XXX XXX

a m 0 -x vo 00 in tn 00 ov vo r vo 0 <1- •g ® ... ... ... ...

O'O ON vO 3- CO in 3 3— C^· C\l 3— ON

S *H

m p'—' ^ g ω ον in r <f m m vo o in n m in g'-' mo m o to vo m r o vo m 0 art ^ v-r- 3-3-3- d M P Ή M rt n a> rt

U fj rH

Ο -Η -H

MO :rt 4» M «Η Μ :θ H VO " P< ^

O . .9 ooo. OOO OOO OOO

M 3— un 3— 3- in 3- v- in 3-

3 (β 3·Η m M CO IN N CO M M CO N N CO

P rH rt Ö Η Ή Φ 3 3 +» s*i d

CO JO

H

d Λ

Pi o

H

a a

H O

ητί

•3 p ·Η ON ON ON ON

am I I 1 1 ° ° ° ° S-S ^ ^ •S -S x « x x +> CQ ___

+> O CD CM M CD

•h +> · · . .

•h d kn 0- cm on 1¾ e ^ 3- ” £j CQ ^ ^ -¾ cm m o- in

CM

a

•H

W

3 53 5 73 9 5 I CTi CTi CT\ CPi Ov (Jv CPi CT\ CTi CTi CT\ CT> (Τ' CTi CT\ Ov

® III III III III ill III

® ooo ooo ooo ooo ooo ooo 0 r v r r· τ' ϊ- Γ- r τ-r· <r- v v~ r-r-r·

i-H XXX XXX XXX XXX XXX XXX

S3 ® 0 x cm ov cm mm mmcM m-3<r σνοοσν vo -3 σ> TS O ··· I a a a a · a a a ··· § <t C\J T- m m vO CM c—3" CM O VO m S Ή

OB

P^ CM O O 3 3 i>- mmo VO VO-3- CO 00 O'- 3 cm 3 d n o covo ιλον c-^rno v-vocm mov3 3 vo σν

g ' v v v v τ- CM V- v CM ^ v KV CM

15 a 3 / ο a O ® 4

o ÖH

m Ή ·η vo :4 4» H » " iSS· ooo ooo ooo ooo ooo ooo !» m a 3 v m v r if\r v lAr r- IT\v v LT\r- *- mr- M ® -H H C5 t^NCO (NO-CO C— C— CO nnco (NINCO INN-00

H τΙ O

0- p n q— Λί :o ® 3

M ft M P

P Θ ..........

1- I :aJ

P rH 4 P Eh A ft

rH

d

•H I

® d ο σν σν σν o\ σ\ cr\

ä ii I I I I

a® o o o o o o S3® *“ *“ ^

S| X X X X X X

4»® 00 CM C'- CO 00 CO

4» O · * · * ·

ΙΌ IN CM CSV 00 O

g g *- x- CM IT* to §, cm m 3 m vo oo d cm*

•H

m $ 34 5 73 95 ί ! σν σν σν σ> en en en cr\ cr\ crwrv m σν cr» ον σν σν

β I I I III III III III III

o ;ooo ooo ooo ooo ooo ooo ; rrr- v-r-r- vr-r r v r· r- \~τ—v- g* xxx XX£ xxx * * * * * * xxx o J3 -df-m kw t>- o cn<r c\jON<r cn kw cm>- 0 xJ 'ίΟΟ-ί CO Ο ιή t—d CO U)C^r in in-d vo o t>- *g fj ; t- r-v- C\J «s- (Or *- <tC\Jr- int^r

t^rOi CT\ 0-0- O VO CO COCO 0- 0-0 0 O VD <T

S m vo cm co crw ο covin oo ον o co vo vo σνκ'ιν- β'-' V- v V- V- CM CM V- mcvl CM <f fOCM irw m Φ §5 , 31 o° «4

m ö iH

VO *H ·Η VO :4 4» H » a a1 ooo ooo ooo ooo ooo ooo . aJ H :aS r inr- 3-inr v- in ϊ-inr- τ— U~w r Ifir > rj r-} o c-t-co c-c^co c— c— co c-c-oo o-o-co c-c--co *n *n w 0 4» a d v-x Λ :o β 3

M Pi M JS

1 s ------

ι-l H

3 g, E4 Q,

O

f—I

fl

Ή I

a β $ 5 2 σνσ\σ\σ\σν(τ>

go I I I I I I

jS oooooo g4 r· τ' v* ϊ· t- v

äö X X X X X X

£ 5 CM C*- GO CO CM CM

5 h c^· cvj oo ο σ\ m £)g ^ cm in t- -

5 o o o o o I

CO · · · · ·

Λ in «d· VD CO O CM

a ^ ^

•H

ra 6 35 --1-1-1-1-1 57395 CTv CTi CT\ 03 03 03 On 03 03 030303 03 03 03

. III III III III III

• ooo ooo ooo ooo ooo ® r r r· τ- τ— κ— r* r r τ* r it r- r-

3 XXX XXX XXX XXX XXX

1 ή irwvo <j·c- κλτ- oo Q (0 ··· · · · « · » ο λ <j- <}- m n-o* v- o mo Nv-ov <i-cmco 'g ® cn-j- cm cm in m co in-ct 03 03<|· vo cm in il _^_j;_j;_ a

P'-* C*-VO 00 O <} T- IACO CO M30MS O ITUA

Q ® mmvo in cm vo σ> in coN-m oomrn §— mCM T- <f K3CM IAIACM VQ <J- IA C0VO<f , ate

3 M

P Ή M «

O

c> a ο Φ Λ

CO ÖH

VO -H *H

. :ci -P

* .So. Λ OOO OOO OOO OOO OOO

<rt !3 ? r lAr LTV v v ΙΑ v IA v \-lT\r~

M “ g 5 o IN IN 00 IN IN CO IN IN 00 INCNC0 IN IN CO

N Ή H H ^ P Μ ·Η o » a c M P. ® p 3 :1 * 51------

cH tH

% E.

t· P.

o

rH

Ö

•H I

a a a z ο ον o» 03 ov ov

g -H I I I I I

an o o o o o fl a 3- v- v- v-

®ö X X X X X

lf-| j

pa 00 00 CM CM

•p o · · · · H -P CO O 03 LA o

Tl 3 CM IA IN v- CO

ΰ I ^ ^ 2 o o o o o *2 · · · · ·

p. VO CO O CM IA

v v~ v

Ö H a aJ ►P

36 I I I I 57395 on on on on on eri

I I I I I I I

n O O O O O O

Ο T" T- 3- Γ-

| X X X X X X

1 m ° -S® £) -4 in s o cm 0>ö 00 T- ~4 IS ON m

ä Ö r- CM

A *H

S^-N <£ (n MD r- O IS

5 b co <r o is r- on gC/ v- cm m m is <t ia _____ o e> a 0 · <e

O ÖH

F— Ή *H

:cS ·♦» 1 ft »

Λ Id & O O O O OO

M H S j O Ί-* v v- lf\ r

Μ -Η ΉΗ O 00 CO 00 00 S CO

> 4» Μ -H '—· O ft Φ § ä :i * ** P H ——— ————— ——————— r-i 0 a ft a ft o

rH

Ö

•H

D I

A § 2 . O'» on σ% oc S3 'o 'o 'o 'o 'o

fl φ f 3* f V

2¾ X X X X x Ή ·Η f»® m in tn o o ° · · · · · 2 "S σ» s in cs -4 V. 3 co m <r m -4 6 i -s- cm m in J3 o o C0 · * ft co oo o cm in a ""

•H

s ►3 37 57395

Taulukossa VII on annettu vain toimintaolosuhteet lasilevyjen kuumentamiseksi 700°C:een hyväksyttävällä höllentymällä. Parametrit kussakin näistä esimerkeistä ovat:

Telojen 16 kulma - 10° pystytason suhteen

Levyn pohjareunan teloista 16 irtiolemieen määrä - 2 mm

Lasilevyn korkeus - 0,61 m

Lasin tiheys (natronkalkki- , piidioksidi) - 2,5 g/cnr

Suurin levyssä sallittava pullistuma - 0,5 mm

Taulukoissa II ja III muodonmuutosindeksin kyseessä olevat arvot ovat niin paljon pienempiä kuin kriittinen muodonmuutosindeksi, jonka arvo on suurimmalle hyväksyttävälle 0,5 mm:n pullistumalle, että lasilevyt ovat halutussa 590-6l0°C:n loppulämpötilassa, samalla kun ne yhä ovat niiden yläreunojen alkuperäisessä höllentymäasteissa lähes pystysuoria teloja vasten. Laitetta säädettäessä voidaan sen vuoksi käyttää ankarampaa kriteeriota hyväksyttävälle muodonmuutokselle ja vastaavasti pienempää kriittisen muodonmuutos-indeksin arvoa.

Jotkut taulukon V tuloksista näyttävät, että kyseessä oleva muodonmuutosindeksi ylittää kriittisen muodonmuutosindeksin kuumennettaessa 5 nuo paksua lasia 665°C:een uunin lämpötiloissa 710°C ja 750°C ja kuumennusaikojen ollessa vastaavasti 163 Ja 121 sekuntia, ja kuumennettaessa 4 mm paksua lasia 665°C:een uunin lämpötilan ollessa 710°C ja kuumennusajan 199 sekuntia.

Taulukko VI esittää myös, että 6-15 m» paksujen lasilevyjen hidas kuumentaminen alhaisella 710°Cten uunilämpötilalla johtaa hylättävään muodonmuutokseen, kokka kyseessä oleva muodonmuutosindeksi ylittää kriittisen muodonmuutosindeksin. Näin käy myös, kun kuumennetaan 6 mm ja 8 mm paksua lasia 750°C:n uunilämpötliassa.

Taulukoissa II-VI esitetyt tulokset näyttävät, että kuumennettaessa natronkalkkipiidioksidilasia, jonka paksuus on 2,2-15 mm, ja jonka korkeus on enintään 0,76 m ja tukitelojen ollessa 5°:n kulmassa pystytason suhteen ja levyn alareunan ollessa noin 2 mm irti tuesta, uunissa valitsevat lämpö-olosuhteet ja levyn uunissa oloaika on säädetty lasilevyn noin 700°C:n edeltä käsin määrätyn lämpötilan aikaansaamiseksi lasilevyn höllentyessä sellaisella määrällä, että kuuman lasilevyn muodonmuutosindeksin määrä on pienempi -9 -9 kuin kriittinen arvo välillä 89,3 x 10 - 544 x 10 , joka muodonmuutosin- deksin kriittinen arvo on määrätty kuumassa lasissa olevan pienemmän kuin 0,5 mm:n pullistuman perusteella.

38 5 73 9 5

Etäisyys, jolla lasilevyn pohjareuna on irti pystyjen telojen pintojen tukitasosta uunissa, on tärkeä määrättäessä lasilevyn kriittistä muodonmuutosindeksiä* Tämä irtiolon määrä voi olla määrältään aina 4 mm:iin saakka, mutta sitä pidetään tavallisesti mahdollisimman pienenä ottaen huomioon se merkittävä vaikutus, joka tällä irtiolon määrällä on kriittisen muodonmuutos indeksin määrään.

Lasilevyn korkeus on tärkeä suhteessa tähän irtiolon määrään, ja se on ensisijainen tekijä määrättäessä maan vetovoimasta aiheutuvaa kuormitusta lasille sitä kuumennettaessa! sekä lasin korkeus että paksuus määräävät lasin painon, joka aiheuttaa mahdollisen pullistuman.

Nämä tekijät ovat sen vuoksi tärkeitä määrättäessä prosessiolosuhteita, niin että lasilevy kuumennetaan haluttuun lämpötilaan, ilman että se muuttaa muotoaan määrällä, joka ylittää hyväksyttävän suurimman muodonmuutoksen.

Toimintakokemuksiin ja edellä esitetyn mallin pohjalla tehtyihin laskelmiin perustuen lasilevyn muodonmuutosindeksin määräämiseksi on esitetty, että 2-13 mm paksuja ja 0,6-1,0 m korkeita lasilevyjä voidaan kuumentaa haluttuun, välillä 580-640°C olevaan lämpötilaan kulmassa olevien tukitelojen ollessa 2-10°:n kulmassa pystytason suhteen ja levyn pohjareunan ollessa irti teloista 4 mm:iin saakka. Näiden rajojen sisäpuolella kaikkia lasilevyjä voidaan käsitellä tyydyttävästi höllentymän pystyjä teloja vasten ollessa pienempi kuin suurin hyväksyttävä levyn muodonmuutos ja levyn kyseessä olevan muodonmuutosindeksin ollessa selvästi kriittisen muodonmuutosindeksin alapuolella.

Lasilevyjen kuumentamiseksi 640-700°C:n lopulliseen lasin lämpötilaan keskimääräisen uunin lämpötilan ollessa välillä 710-810°C on huomattu muiden olosuhteiden ollessa muuttumattomat, että on olemassa lasin paksuuden ala-rajä^ joka voidaan käsitellä prosessissa, Tätä on kuvattu taulukossa VIII, jossa on yhteenveto tuloksista lasin käsittelemisestä, joka on noin 2 mm irti likimain pystyjen tukitelojen pinnoista. Tässä taulukossa lasilevyn korkeutta on merkitty viitemerkinnällä H ja lähes pystysuorien telojen pystytason kanssa muodostamaa kulmaa viitemerkinnällä a.

39 57395

Taulukko TIU

Käsiteltäväksi soveltuva lasin paksuus (am)

Lasin läm- Uuni lämpötila H = 0.6 m H = 0.76 m H = 1 m pötila (oc) oc = 10° a = 5 a = 2° (ofil_ { C) __,_____ 810 2 - 15 2 - 15 3 - 15 650 750 2 - 15 2 - 15 6 - 15 710 2 - 15 2 - 15 8 - 15 810 2 - 15 2 - 15 8 - 15 665 750 2 - 15 4 - 15 15 710. 2-15 6-15 810 3 - 15 6 - 15 680 750 4-15 10-15 710 8-15 ._ 810 12-15 700 750 15 710 - - 40 57395 Väliltään 0,6 m korkeille lasilevyille lopullinen lasin lämpötila 665°C voidaan saavuttaa kaikille paksuuksille välillä 2-15 mm·

Kun lopullinen lasin haluttu lämpötila on 680°C, on mahdollista aikaansaada tämä lasin paksuuksilla 5 mmsstä ylöspäin korkeammalla 810°C:n uunilämpötilalla, koska tässä korkeassa uunilämpötilassa lasin uunin läpi kulkemiseen kuluva aika on pienempi, ja on vähemmän aikaa vääristymien muodostumiseksi lasiin. Tätä kuvaa lisäksi se seikka, että kun uunilämpötila on vain 710°C, 8 mm ohuempaan lasiin kehittynyt vääristymä oli hyväksyttävien rajojen ulkopuolella lasin kyseessä olevan muodonmuutosindeksin lähestyessä ja ylittäessä kriittisen muodonmuutosindeksin.

Samalla 0,6 m:n lasin korkeudella ei voitu saavuttaa 700°C:n lopullista lasin lämpötilaa kaikissa 15 mm:ä ohuemmissa laseissa, kun uunin lämpötila oli 710°C, koska läpikulkuaika tiliisi niin pitkäksi paksun lasin kuumentamiseksi yhtenäisesti sen paksuudelta, että olisi aikaa liian suuren vääristymän kehittymiseen. Korkeammalla 810°C:n uunilämpötilalla kuitenkin voidaan 12 mm paksu lasi ja sen yläpuolella oleva lasi kuumentaa menestyksellisesti yhtenäisesti 700°C:een.

Olosuhteet on säädettävä tarkemmin, jos lasin korkeus on 0,76 m ja telojen kulma pystytason suhteen on 5°. Taulukko Vili näyttää, kuinka alemmilla uunilämpötiloilla ja 665°C:n lasin lämpötilassa täydellisesti käsiteltävän paksuuden alaraja 'kohoaa 6 mm:iin. Jos halutaan 680°C:n lopullista lasin lämpötilaa, tämä voidaan aikaansaada lasin ollessa 6 mm paksu tai paksumpi, kun uunilämpötila on 810°C, ja lasin ollessa 10 mm paksu tai paksumpi, kun uuni-lämpötila on 750°C, Jos uunilämpötila on 710°C, lasia ei voitaisi käsitellä menestyksellisesti. Ohuempaa kuin 15 mm lasia ei voitaisi kuumentaa 700°C:een ilman liian suuren muodonmuutoksen kehittymistä.

Kuten voidaan odottaa, näiden tulosten kehityssuunta jatkuu, kun korkeampaa kuin 1 m lasia käsitellään telojen kulman ollessa lähempänä pysty-tasoa 2°:ssa. Taulukon VIII oikeanpuoleinen sarake esittää, kuinka ei ole mahdollista kuumentaa tämän korkuista lasia ja paksuudeltaan ohuempaa kuin 15 mm lasia 680°C:n tai 700°C:n lämpötilaan, mutta että nämä paksuuden muut määrät voidaan menestyksellisesti kuumentaa 650-665°C>n lämpötilaan uunin lämpötilasta riippuen; mitä korkeampi on uunilämpötila, sitä laajempi on lasin paksuuden vaihteluväli, joka voidaan käsitellä.

Kaikki nämä tulokset keskittyvät 15 mmtiin saakka paksuisen lasin kuumentamiseen. Paksumpaa lasia voidaan käsitellä, mutta lasilevyjen kaupassa tarjottavat paksuudet ovat välillä 2-15 mm.

Alemmilla tukiteloilla 19 kulkevan tukivaunun 18 sijasta kuljetin voi käsittää päättömän hihnan, joka ulottuu pystyjen telojen 16 alapuolelle « 57395 ja joka on yhteydessä hihnakäyttölaitteiden kanssa, jotka on yhdistetty kuljettimen käyttölaitteisiin.

Lasilevyn alareunan tuet on kiinnitetty hihnaan toisistaan erillään oleviin kohtiin, ja tukia ohjataan rataa pitkin, joka on irrallaan pystyistä teloista etäisyyden, joka määrää kulman, jolla tuettu lasilevy nojautuu teloja vasten.

Tällainen hihnatuenta on kuvattu kuvioissa 17-20, ja näissä kuvioissa kaksi lasilevyjä varten olevia tukia kannattavaa päätöntä hihnaa 250 ja 251 ulottuvat uuni läpi toistenssasuuntaisina ja tukitelojen 16 alapuolella lähellä niitä. Kahden hihnakäyttölaitteen muodostaminen mahdollistaa sen, että kaksi levyä voi olla läsnä samaan aikaan laitteen sisällä täten parantaen tehoa. Esimerkiksi yksi levy voi olla kuormattuna kuormausasemalla, samalla kun toinen levy on lähestymässä sen läpikulun loppua uunin läpi hitaalla nopeudella ennen sen kiihdyttämistä ulos uunista, kun se on saavuttanut halutun lämpötilan.

Jotta voitaisiin sovittaa enemmän kuin yksi levy samaan aikaan, on välttämätöntä jakaa käyttö pystyille teloille 16 ryhmiin, niin että esimerkiksi tukiteloja, joita vasten levy nojautuu sitä kuumennettaessa uunissa, käytetään hitaammalla nopeudella kuin niitä teloja, joita vasten levy painautuu, kun sitä kiihdytetään kuormausasemältä uunin sisälle* Kävio 18 esittää kahta hihnaa 250 ja 251. Hihna 250 on kuormausasemalla olevan hammasrattaan 252 ja kuljettimen ulosmenopään takana olevan käyttöham-masrattaan välissä, jossa kovetettu lasi poistetaan. Hammaspyörä 255 on asennettu käyttöakeelille 254, jolle myös on asennettu käyttövaihde 255, joka on rynnössä välivaihteen 256 kanssa. Välipyörä 256 on myös rynnössä vaihdepyö-rän 257 kanssa, joka on yhdistetty kytkimen 258 kautta akseliin 259, jota käytetään vaihdelaatikon 260 välityksellä käyttömoottorilla 261.

Toinen hihna 251 on laittaan ulosmenopäässä olevan hammasrattaan 262 ja kuormausasemalla olevan hammaspyörän 263 välissä. Hammaspyörä 262 on asennettu akselille 264» jolle on myös asennettu vaihde 265, joka on rynnössä välipyörän 266 kanssa, joka on lisäksi rynnössä hammaspyörän 267 kanssa, joka on yhdistettävissä kytkimen 268 kautta akseliin 259·

Hammaspyörä 267 on myös rynnössä hammaspyörän 269 kanssa, joka on yhdistettävissä kytkimen 270 välityksellä vielä yhteen käyttöakseliin 271. Käyt-töakseli ulottuu vaihdelaatIkosta 272, jota käytetään toisella moottorilla 273· Käyttöakseli 271 on yhdistetty myös kytkimeen 274, joka voidaan saattaa kytkeytymään käyttämään lisähammaspyörää 275» joka on rynnössä hammaspyörän / 257 kanssa. Lisäulosmenoakselia vaihdelaatikosta 260 on merkitty viitenumerolla 276, ja tämä akseli käyttää suorakulmaisen käyttöyksikön 277 välityksellä 42 5 73 9 5 vaihdelaatikkoja, Jotka käyttävät keskeistä vakionopeudella kulkevaa telojen 16 oeaa uunissa.

Vaihdelaatikosta 272 tuleva ulosottoakoeli 279, joka on yhdistetty moottoriin 273, on yhdistetty suorakulmaiseen käyttölaitteeseen, joka muodostaa käytön vaihdelaatikkojen ryhmille, jotka käyttävät muutettavalla nopeudella tukitelojen osia 16. Nopeudeltaan muuteltava osa 282 ulottuu uunin sisääntulosta nopeudeltaan vakiona pysyvään osaan 278, ja toinen nopeudeltaan muuttuva osa 282 ulottuu nopeudeltaan vakiona pysyvästä osasta 278 uunin ulosmenoon. Kytkimien 258, 268, 27C ja 274 valinnaisen kytkeytymisen avulla tukitelojen eri osia voidaan käyttää kaikkia samalla nopeudella täi eri nopeuksilla.

Lasilevyjen 283 tuet on merkitty kaavamaisesti kuvioihin 17 ja 18. Ne on esitetty yksityiskohtaisemmin kuviossa 19, ja ne on kiinnitetty hihnoihin 250 ja 251 toisistaan erillään oleviin kohtiin. Kuvatussa sovellutuksessa tuet ovat parittain kunkin tukiparin 283 ollessa kosketuksissa yhden lasilevyn 17 alareunan kana8a.

Kuviossa 20 on esitetty myös hihnat 250 ja 251. Hihnojen ylempi poikittainen suunta on tukitelojen 16 laakeroiden alapuolella, ja levyn alareunan tuet ovat taivutettujen elimien muodossa, joiden yläosat on kuvattu yksityiskohtaisemmin kuviossa 20. Jokainen tuki on taivutettu sisäänpäin ja muotoiltu samalla tavalla, kuin kuviossa 10 kuvatut tuet, lasilevyn 17 alareunan vastaanottamiseksi tuen yläreunalle 284. Tämän yläreunan lähelle on kiinnitetty oh-jauskappale 285 tuen sisäpintaan, joka ohjauskappale kulkee ohjausurissa 286, jotka on muodostettu teloista 16 kunkin alapään lähelle. Jokainen tukielin 283 on vahvistettu alapäästään ohuella levyllä 287, ja siihen on muodostettu rengasmainen kaulus 288 kiinnittämiseksi akselille 289» joka on kiinnitetty vaunuelimen 291 tukeen 290, joka on kiinnitetty haalla 292 hihnaan 250. Hihnat kulkevat erityisesti muotoillussa ohjaimissa 293« jotka on kiinnitetty uunirakenteen alaosaan pohjalevylle 294, ja pohjalevylle 294 on asennettu myös poikkileikkaukseltaan ympyrämäinen ohjauskisko 295, jolla kulkee diabolotela 296. Diabolotela 296, joka kulkee ohjauskiskolla 295« ja ohjauskappale 285, joka kulkee telassa 16 olevissa urissa, toimivat lasilevyn tukien 285 ohjaamiseksi.

Toiseen hihnaan 251 kiinnitetyt tuet 283 ovat rakenteeltaan samanlaisia, vaikka niillä on pitempiä vaunuelimiä ulottumiseksi hihnasta 251 diabolo-oh-jausrullien 296 kulkiessa samalla ohjauskiskolla 295·

Kuvio 19 esittää hihnojen 250 ja 251 alempaa paluupoikittaissuuntaa tukien 283 ollesea käännettynä ylösalaisin ja toisen ohjauskiskon 297 ollessa asennettuna tuille 298 uunin lattian alapuolelle ohjaamaan tukien kulkua ta- 45 57395 kaisin uunin sisääntulopäähän. Muodostamalla ohjauskiskot 295 ja 297 tarttumaan rulliin 296 tuilla vältetään lisätukien tarve hihnoille niiden päissä olevien hammasrattaiden väliin.

Keksinnön mukaisen laitteen toinen muoto on esitetty kaavamaisesti kuvioissa 21a ja 21b. Tämä sovellutusmuoto mahdollistaa sen, että kolme levyä voidaan samanaikaisesti käsitellä laitteessa, millä joudutetaan valmistusta.

Laitteeseen kuuluu pystyt tukitelat 16, jotka ovat pienessä esim. noin 5°:n kulmassa pystytason suhteen, ja pohjareunatelat 19, jotka ovat kulmassa vaakatason suhteen samalla tavalla kuin edellä kuvatussa sovellutusmuodossa. Jokainen kovetettava levy kuljetetaan laitteen läpi kuvioissa 10 ja 11 kuvatun laisilla vaunuilla.

Laite on jaettu osiin, ja ensimmäiseen osaan, joka on kuormausosa ja uunin ulkopuolella, kuuluu kymmenen pystyä telaa 16 ja viisi pohjareunatelaa 19. Lähinnä uunin sisääntuloa oleva pysty tela 16 on hihnakäyttöinen ja saa käytön kuljettimen telojen uunin sisääntulo-osassa olevan ensimmäisen osan Cl ensimmäisestä pystystä telasta 16.

Ensimmäinen kuljettimen osa Cl käsittää kymmenen pystyä telaa 16, joita käytetään kolmella ylhäällä olevalla vaihdelaatikolla 300, joista ensimmäinen käyttää ensimmäistä neljää telaa 16, ja joista toinen ja kolmas käyttävät kolmea telaa 16.Käyttö vaihdelaatikoihin tulee hydraulisesta moottorista 92, jonka ulostuloakseli on yhdistetty suorakulmaiseen käyttöyksikköön 89, josta käyt-töakseli välittää käytön suorakulmaisen käyttöyksikön 81 välityksellä sisään-tulokäy11öyksikköihin 301, jotka on yhdistetty vaihdelaatikoihin 300.

Suora käyttö välitetään moottorista 92 suorakulmaisen käyttöyksikön 89 välityksellä alempaan käyttövaihdelaatikkoon 302, josta lähtee käyttöakseli 303 jokaiseen neljästä pohjareunatelasta 19 ensimmäisessä kuljettimen osassa Cl.

Toinen kuljettimen osa C2 on uunin keskiosassa, ja siihen kuuluu viisitoista pystyä telaa 16, joita käytetään kolmessa neljän telan ryhmässä, neljän ylhäällä olevan vaihdelaatikon 304 välityksellä. Käyttö vaihdelaatikoihin saadaan toisesta hydraulisesta moottorista 305, joka on yhdistetty suorakulmaiseen käyttöyksikköön 306, josta käyttöakseli siirtää käyttövoiman vaihdelaa-tikoiden sisääntulokäyttöyksikköihin 309 suorakulmaisen käyttöyksikön 308 välityksellä. Moottori 3Ο5 käyttää kahta pohjassa olevaa vaihdelaatikkoa 311 suoraan suorakulmaisen käyttöyksikön 306 välityksellä, jolloin vaihdelaatikoilla 311 on ulostuloakselit 312, jotka käyttävät kahdeksaa pohjatelaa 19, jotka sijaitsevat kuljettimen osassa C2.

Käyttö toisesta moottorista 305 on tuotu ulos kytkinakselilla 313, joka on yhdistetty ensimmäisen kytkimen 314 toiselle puolelle, joka kytkin <4 5 7 3 95 314 sijaitsee toisen kuljetinyksikön C2 ja kolmannen lyhyen kuljetinyksikön C3 välissä, joka käsittää kolme pystyä telaa 16 ja yhden pohjareunatelan 19. Näitä kolmea pystyä telaa käytetään yhden päällä olevan vaihdelaatikon 313 välityksellä, johon käyttö saadaan akselilta 316, joka tulee suorakulmaisesta käyttöyksiköstä 317» joka on kytketty akselilla 31® ensimmäisen kytkimen 314 toiselle puolelle.

Akselin 318 pidennys on suorakulmaisen käyttöyksikön 317 kautta kytketty toisen suorakulmaisen käyttöyksikön 319 välityksellä, joka käyttää tämän osan yhden pohjareunatelan 19 akselia, akseliin 320, joka on kytketty toiseen kytkimeen 312, jonka toinen puoli on kytketty akselilla 322 alemman vaihde-laatikon 323 ulostuloon, joka vaihdelaatikko 323 käyttää uunin sisällä olevan neljännen kuljettimen osan C4 kahden pohjareunatelan 19 akseleita 324. Tässä neljännessä osassa on neljä pystyä telaa 16, joita käytetään päällä olevilla vaihdelaatikoilla 323, jotka on kytketty akselilla 326 alemmasta vaihde-laatikosta 323 tulevaan ulostulokäyttöön.

Uunin sisällä oleva kuljetin on täydennetty viidennellä kuljettimen osalla C3, joka on lyhyt osa ja käsittää kolme pystyä,telaa 16 ja yhden pohjareunatelan 19. Kolmea pystyä telaa käytetään päällä olevasta vaihdelaatikos-ta 327, jota taas käytetään päällä olevasta vaihdelaatikosta 327, jota taae käytetään kytkentäakselilla 328, joka on yhdistetty alempaan vaihdelaatik-koon 329, jota käytetään kolmella hydraulisella moottorilla 330, ja muodostaa myös käytön pohjareunatelan 19 akselille 331.

Pohjassa olevasta vaihdelaatikosta 329 tulevatulosottoakseli 332aon kytketty kolmannen kytkimen 332 toiselle puolelle.

Ensimmäinen moottori 92 toimii samalla tavalla kuin jo on kuvattu, ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi alhaisella nopeudella vaunulle ja lasille nopeuksien 0,025 m/s, 0,4 m/s ja 0,C6 m/s antamiseksi. Sekä kuormausosaa että uunin kuljettimen ensimmäistä osaa Cl voidaan käyttää millä tahansa näistä nopeuksista kytkentäjärjestystä säätämällä.

Toinen moottori 305 on kiinteänopeuksinen moottori, joka käyttää kuljettimen osaa C2 sellaisella nopeudella, että vaunun ja lasin nopeus on 0,06 m/s. Tätä kuljettimen osaa C2 käytetään sen vuoksi aina säädetyllä uunino-peudella.

Kolmatta moottoria 330 voidaan käyttää sellaisella nopeudella, että vaunu ja lasi kulkevat 0,025 m/stn ryömintänopeudella, uloemenonopeudella, joka on sama kuin 0,4 m/stn sisääntulonopeus, ja myös uuninopeudella 0,06 m/s.

Kuljettimen osien C3, C4 ja C5 toimintanopeutta uunin ulosmeno-osassa ohjataan kolmen kytkimen 314, 321 ja 332 toimintaa säätämällä. Nämä voivat olla esimerkiksi sähkömagneettisia kytkimiä.

45 57395

Toiminta alkaa käytettäessä moottoria 92 siten, että telojen pintano-peudeksi tulee 0,025 m/s, ja kun kuormattu vaunu päästetään irti kuormausasemalla, sitä syötetään kuormaryömintänopeudella uunin sisääntuloa kohti. Uunin sisääntulon ulkopuolella sijaitsevan ensimmäisen rajoitinkytkimen SI koskettaessa vaunuun moottoria 92 kiihdytetään lineaarisen 0,4 m/sjn pintanopeuden antamiseksi teloille, jolloin lasia kiihdytetään uunin sisälle, sen jälkeen uunin osaa Cl käytetään vaunulle ja lasille nopeuden 0,4 m/s antamiseksi kylmän levyn syöttämiseksi nopeasti uunin sisälle. Kuljettimen toinen osa C2 kulkee telojen lineaarisella pintanopeudella 0,06 m/s, jolla nopeudella lasin kulkiessa sitä kuumennetaan, Iran sitä syötetään uunin läpi edeltä määrätyn ajan tässä nopeudessa, joka on asetettu laskijalla T2, ja kytkimen S2 toimintaan saattamisen jälkeen moottorin 92 nopeutta pienennetään uunikuljettimen osan Cl nopeuden pienentämiseksi telojen lineaarisen pintanopeuden arvoon 0,06 m/s, jolla nopeudella lasin syöttö jatkuu toisella kuljettimen osalla C2, joka myös toimii tällä nopeudella.

Kun lasilevy on syötetty kuljettimen osalle C2, osa Cl on valmis vastaanottamaan seuraavan levyn, ja sen nopeutta pienennetään kuormaryömintäno-peudelle 0,025 m/s, ja seuraava lasi kuormataan kuormausasemalla.

Tässä vaiheessa ensimmäinen kytkin 314 on kytkeytyneenä, ja toinen kytkin 321 on irti, niin että kuljettimen osa C3 myös kulkee 0,06 m/s:n lineaarisella pintanopeudella.

Sillä välin moottori 330 käy kuljettimen osien C4 ja C5 käyttämiseksi korkeammalla uiosmenonopsudella, niin että edellä oleva lasi on tähän aikaan kiihtymässä ja sitä syötetään nopeasti uunin ulosmenon läpi puhalluskehyk-siin 37.

Kolmas kytkin 332 on kytkeytyneenä, niin että molemmat osat C4 ja C5 kulkevat korkeammalla ulosmenonopeudella.

Kun levy on puhalluskehysten sisällä, moottoria 330 hidastetaan levyn kuljettamiseksi puhalluskehysten välissä 0,06 m/ssn nopeudella kolmannen kytkimen 332 ollessa irrotettuna ja toisen kytkimen 321 kytkeytyneenä, niin että kuljettimen osa C4 nyt myös kulkiessaan vaununopeudella 0,06 m/s on valmis vastaanottamaan kuuman lasilevyn, jonka edellä kulkevaa reunaa syötetään kuljettimen osasta C3 kuljettimen osalla C4.

Lasin syöttäminen jatkuu, kunnes edellä kulkeva reuna saavuttaa kuljettimen osan C5 pään. Levyn perässä kulkeva reuna on nyt ohittanut kuljettimen osan C2 pään, ja levyn ilman muodonmuutosta tapahtuvan kuumentamisen ajan lopussa laskija aiheuttaa kytkimen 314 irtoamisen, samalla kun toinen kytkin 322 jää kytketyksi, kolmas kytkin 332 on kytkeytyneenä uudelleen Ja kolmatta moottoria kiihdytetään kuljettimen osien C3, C4 ja C5 käyttämiseksi uloemeno- 46 57395 nopeuksilla täten kiihdyttäen kuuman laein ulos uunista puhalluskehysten välissä olevaan asemaan» jossa kuljettimen viimeisen osan C5 nopeutta pienennetään ja lasi jäähdytetään nopeasti» kun se kulkee puhalluskehysten alta.

Sillä välin kun kuumaa lasilevyä kiihdytetään ulos uunista» seuraavaa levyä syötetään uunin läpi kuljettimen osalla C2 0,06 m/ssn uuninopeudella, ja kuljettimen osa Cl ja kuormaosa on palautettu kuormaryömintänopeudelle seu-raavan lasilevyn kuormaamisen valmistelemiseksi. Täten laitteessa on kolme lasia samanaikaisesti, ja prosessiaika pienenee huomattavasti.

Toinen ja kolmas moottori voivat olla hydraulisia moottoreita, jotka ovat saman lajisia kuin moottori 32 ja joita käytetään samalla tavalla kytkentä-piirien valvonnan aikaisina, jotka pannaan toimintaan rajoitinkytkimillä, jotka sijaitsevat kuljettimen osissa ja liittyneinä edeltä käsin säädettyihin laskijoihin.

Vaihtoehtoisesti moottorit voivat olla sähkömoottoreita, joita ohjataan sykäysten laskijapiireillä, joissa laskijat on asetettu valvomaan aikavälejä moottorien toiminnalle niiden eri nopeuksilla.

Vielä eräässä sovellutuksessa moottorit voivat olla sähkömoottoreita, joiden nopeutta ohjataan tyristoripiireillä, joissa on mahdollisuudet sovittaa yhteen kolmen moottorin nopeus. Jälleen nopeuden muutokset aiheuttaa vaunu 1Θ, kun se kulkee uunin läpi ja panee rajoitinkytkimet toimintaan.

Keksintö muodostaa täten uunin lasin kuumentamiaeksi ennen kovettamista tai taivuttamista ja kovettamista, jonka uunin pääomakustannukset ovat alhaiset ja joka kuumentaa lasin sen ollessa likimain pystyasennossa jäljessä seuraavaa käsittelyä varten pystyjen puhalluskehysten välissä tai taivutusmuottien välissä. Kun lasi on taivutettu pystyjen taivutusmuottien välissä, taivutettu lasi voidaan laskea tämän jälkeen karkaisunestettä sisältävään astiaan.

On havaittu, että lasin vääristyminen ja merkkien tuleminen siihen on minimaalista ja että tämä on hyvin paljon vähäisempää kuin tavanomaisessa vaakasuorassa telasydänjärjestelmässä, koska lasin pintakosketus telojen kanssa on rajoitettu rajoitettuun lasin huippualaan, jossa se höllentyy pystyjä teloja vasten.

Claims (13)

1,7 57395

1. Menetelmä lasilevyn kuumentamiseksi, jonka mukaan levyä tuetaan lähes pystysuorassa kulmassa alareunastaan sen yläreunan nojatessa mekaanista tukea vasten ja näin tuettua levyä siirretään vaakasuoraa rataa pitkin kuumennusvyöhyk-keen läpi, t u n ne t t u siitä, että etenevän levyn yläreunan mekaanisena tukena on väliaikainen tuki, levyn alareuna on välimatkan päässä väliaikaisen tuen toimivasta tukitasosta niin, että levy on pienessä kulmassa mainittuun tuki levyyn, ja kuumennusvyöhykkeen lämpöolosuhteita ja sitä aikaa, jonka levy on kuumennusvyöhykkeessä, säädetään lasin paksuudesta, lasilevyn korkeudesta ja tiheydestä, tuki levyn kulmasta vaakasuoraan, ja lasilevyn alareunan etäisyyden määrästä sanotusta tuki levystä riippuvaisesti niin, että saavutetaan lasilevyssä ennalta määrätyt lämpöolosuhteet samalla kun annetaan lasilevyn höllentyä, kun sitä kuumennetaan ainoastaan levyn hyväksyttävän enimmäismuodonmuutoksen alittavassa määrässä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että väliaikainen tuki saadaan aikaan saattamalla lasilevyn yläreuna nojaamaan välimatkan päässä toisistaan sijaitseviin tuki teloihin, jotka ovat pienessä kulmassa pystysuuntaan, jolloin levyn alareuna on välimatkan päässä telapintojen toimivasta tukitasosta, ja näitä teloja käytetään sellaisella nopeudella, että niiden lineaarinen pintanopeus on sama kuin telojen väliaikaisesti tukeman lasilevyn etenemisnopeus.

3· Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä natronkalkkipiidioksidi-yhdisteestä valmistetun lasilevyn kuumentamiseksi 550~700°C lämpötilaan, tunnettu siitä, että levyn alareuna asetetaan liikkuvalle tukivaunulle, joka sijaitsee tukitelojen päällä, jolloin levyn alareuna on sellaisen välimatkan päässä telapintojen toimivasta tukitasosta, että lasilevy muodostaa 2-10° kulman pystysuunnan kanssa. k. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tuettu lasilevy syötetään nopeasti kuumennusvyöhykkeen sisälle, syötetään levy tämän vyöhykkeen läpi alhaisemmalla nopeudella, kun levyn perässä tuleva reuna on tullut vyöhykkeeseen, ja kiihdytetään tuettu levy ulos vyöhykkeestä ajanjakson lopussa, joka on säädetty levyn kuumentamiseksi edeltä käsin määrättyyn lämpötilaan.

5. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu mainittujen tukitelojen ryhmien käyttämisestä eri nopeuksilla kuumennusvyöhykkeen eri osissa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuumennusvyöhykkeen keskiosassa olevaa telaryhmää käytetään määrätyllä m 57395 nopeudella, kuumennusvyöhykkeen tulo-osassa olevaa telaryhmää käytetään mainittua määrättyä nopeutta suuremmalla nopeudella tuetun lasilevyn kiihdyttämiseksi kuumennusvyÖhykkeeseen, tulo-osassa olevan telaryhmän nopeutta alennetaan mainittuun määrättyyn nopeuteen levyn siirtämiseksi keskiosaan, tämän jälkeen tulo-osan telaryhmän nopeutta pienennetään toisen levyn vastaanottamiseksi ja kiihdyttämiseksi tulo-osaan ensimmäisen levyn ollessa keskiosassa, kuumennusvyöhykkeen poisto-osassa olevaa telaryhmää käytetään mainitulla määrätyllä nopeudella ensimmäisen levyn vastaanottamiseksi keskiosasta ja ensimmäisen levyn ollessa tuettuna polstovyöhykkeessä poisto-osassa olevan telaryhmän nopeutta suurennetaan ensimmäisen levyn kiihdyttämiseksi ulos kuumennusvyöhykkeestä samalla kun toista levyä siirretään keskiosaan ja kolmatta levyä tuetaan tulo-osassa.

7. Laite lasilevyjen kuumentamiseksi patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä, esimerkiksi taivutusta ja/tai karkaisua varten, joka laite koostuu kuumennusuunIsta (1), jonka läpi lasilevyjä (17) kuljetetaan pystyasennossa, kuljettimesta (16, 19) levyjä varten, joka kulkee uunin (1) läpi ja johon kuuluu liikkuva tuki (18) levyn alareunaa varten ja mekaaninen tuki levyn yläreunaa varten, tunnettu siitä, että mekaaninen tuki käsittää useita toisistaan välimatkan päässä olevia, lähes pystysuoria teloja (16), jotka muodostavat kaltevan tuen, joka ulottuu uunin läpi ja jota vasten levy voi höilentyä, kun sitä kuumennetaan, Ja laitteessa on edelleen käyttölaitteet (1*5-52, 65, 92, 109) liikkuvan tuen syöttämiseksi uunin läpi ja mainittujen lähes pystysuorien telojen (16) käyttämiseksi yhtä suurella lineaarisella pintanopeude1 la kuin liikkuvan tuen nopeus.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, jossa levyn alareunan liikkuva tuki koostuu useista pohjateloista (19), jotka määrittelevät raiteen vaunulle (18) , joka tukee lasilevyä, tunnettu siltä, että pohjatelat (19) ulkonevat lähes pystysuorien telojen (16) välisten välitilojen läpi ja ne on asennettu terävään kulmaan telojen (16) suhteen ja on yhdistetty (106, 132) käyttölaitteisiin (92), jotka on saatavissa toimintaan lähes pystysuorien telojen (16) ja pohjatelojen pyörittämiseksi yhtä suurella tehokkaalla lineaarisella pinta-nopeudella, ja liikkuva vaunu (18) muodostaa tuen lasilevyn alareunalle (li*l*) ja siinä on pinnat (20, 21) kulmassa, joka sopii yhteen mainittujen pohjatelojen (19) ja mainittujen lähes pystysuorien telojen (16) välisen terävän kulman kanssa, jotka pinnat (20, 21) koskettavat kitkavaikutukse1 la sekä pohjateloja (19) että lähes pystysuoria teloja (16).

9· Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että pohjatelat (19) ovat reunateloja, Jotka on yhdistetty ryhmissä vaihdelaatikoihin (109), jotka muodostavat osan mainituista käyttölaitteista. 49 57395

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu välineistä (kuvio 9) kunkin reunatelan (19) ulkoneman ulottuman säätämiseksi lähes pystysuorien telojen (16) välistä reunatelojen (19) saamiseksi samaan linjaan mainitun raiteen muodostamiseksi kosketusta varten vaunun (18) pinnan (21) kanssa.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että vaunun (18) sillä pinnalla (20), joka on kosketuksissa lähes pystysuorien telojen (16) kanssa, on tukiolakkeet (I1»!) yläreunalla, joiden tarkoituksena on tarttua lasilevyn alareunaan (IM).

12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuljettimeen kuuluu päätön hihna (250), joka on yhdistetty käyttölaitteisiin (253, 257), että tuet (283) lasilevyn alareunaa varten on kiinnitetty mainittuun hihnaan (250) toisistaan välimatkan päässä oleviin kohtiin, ja että ohjausvälineet (285, 286) on sovitettu ohjaamaan tukia (283) rataa pitkin, joka on irti lähes pystysuorista teloista etäisyydellä, joka määrittää kulman, jolla sille tuettuna oleva lasilevy nojautuu teloja vasten.

13- Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnet tu välineistä hihnan nopeuden muuttamiseksi uunin läpi. ]U. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu käyttölaitteista (92, 3ΟΟ-33Ο) mainittujen lähes pystysuorien telojen ryhmien (C1-C5) käyttämiseksi eri nopeuksilla uunin eri osissa. 50 57395