FI127098B - Menetelmä, laitteisto ja järjestelmä jätemateriaalin käsittelemiseksi - Google Patents

Description

MENETELMÄ, LAITTEISTO JA JÄRJESTELMÄ JÄTEMATERIAALIN KÄSITTELEMISEKSI

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto.

Keksintö kohdistuu myös patenttivaatimuksen 23 mukaiseen järjestelmään. Keksinnön tausta

Keksintö liittyy yleisesti materiaalinsiirtojärjestelmiin, kuten pneumaattisiin alipainekuljetusjärjestelmiin, erityisesti jätteiden keräilyyn ja siirtoon, kuten talousjätteiden siirtoon. Tällaisia on esitetty mm. julkaisuissa WO 2009/080880, WO 2009/080881, WO 2009/080882, WO 2009/080883, WO 2009/080884, WO 2009/080885, WO 2009/080886, WO 2009/080887 ja WO 2009/080888. Keksintö liittyy jätteensiirtojärjestelmien luovutuspäähän, erityisesti jäteasemien laitteistoihin, joissa pneumaattisten järjestelmien jätemateriaalia siirretään siirtoputkesta jätesäiliöön.

Tunnetaan järjestelmiä, joissa kiinteitä jätteitä siirretään putkistossa paine-eron tai imun avulla. Näissä jätteet siirretään pitkiä matkoja putkistossa imemällä. Tyypillistä niille on, että paine-eron aikaansaamiseen käytetään alipainelaitteistoa, jossa alipaine siirtoputkeen aikaansaadaan alipainekehittimillä, kuten puhaltimella, alipainepumpuilla tai ejektorilaitteistolla. Siirtoputkessa on tyypillisesti ainakin yksi venttiilielin, jota avaamalla ja sulkemalla säännöstellään siirtoputkeen tulevaa korvausilmaa. Järjestelmissä käytetään jätemateriaalin syöttöpäässä jätteidensyöttöpisteitä, esimerkiksi roska-astioita tai jätekuiluja, joihin materiaali, kuten jätemateriaali, syötetään ja josta siirrettävä materiaali siirretään siirtoputkeen avaamalla tyhjennysventtiilielin, jolloin siirtoputkessa vaikuttavan alipaineen avulla aikaansaadun imuvaikutuksen ja yhdessä syöttöpisteen ja/tai siirtoputkeen järjestetyn korvausilmaventtiilin kautta vaikuttavan ympäröivän ilmanpaineen avulla siirretään kiinteää materiaalia, kuten esimerkiksi pusseihin pakattua kiinteää jätemateriaalia, syöttöpisteestä siirtoputkeen ja edelleen siirtoputkessa vastaanottopisteeseen, jossa kuljetettava materiaali erotetaan kuljetusilmasta ja esimerkiksi erotuslaitteessa, joka voi myös olla jätesäiliö, kuten tasoerotinkontti. Kyseisiä kiinteiden jätteiden pneumaattisia siirtojärjestelmiä voidaan hyödyntää erityisen hyvin tiheästi asutetuilla kaupunkialueilla. Tällaisilla alueilla on korkeita rakennuksia, joissa jätteiden syöttö pneumaattiseen jätteiden siirtojärjestelmään suoritetaan rakennukseen järjestetyn syöttöpisteen, kuten jätekuilun kautta.

Vastaanottopisteessä olevan säiliön tilavuus vaihtelee tyypillisesti sovellutusmuodon mukaan. Tyypillisesti vastaanottopisteen jätesäiliön tilavuus voi olla esimerkiksi 10-60 m3. Sovellutuskohteesta riippuen siirtojärjestelmää käytetään siirtämään syöttöpisteisiin kertynyttä materiaalia esimerkiksi 1-3 kertaa vuorokaudessa. Jätesäiliön kapasiteettia on perinteisesti pyritty nostamaan kompaktoimalla jätettä säiliöön tiiviimmäksi puristinlaitteella, jonka paininelin puristaa materiaalia tiiviimmäksi ennen säiliöön siirtämistä tai säiliöön siirtämisen yhteydessä. Puristinlaitteet vievät paljon tilaa ja vaativat tyypillisesti erillisen erotinlaitteen, josta jätemateriaali siirretään puristimen toiminta-alueelle ja edelleen säiliöön tiivistettäväksi. Näitä sovelletaan tyypillisesti erityisesti suurissa järjestelmissä. Tunnetaan myös ratkaisuja, joissa jätettä on tiivistetty ennen varsinaista materiaalin siirtämistä putkistossa. Tällöin materiaalia tiivistetään heti syöttövaiheen jälkeen. Tiivistetyn materiaalin joukkoon lisätään korvausilmaa ennen kuljetusta siirtoputkistossa, jotta materiaali siirtyy siirtoputkistossa varmemmin ja tukosten muodostumisvaara pienenee. Tällöin siirrettävän materiaalierän materiaaliosaset irtoavat toisistaan ja siten materiaalierän tilavuus laajenee putkistossa kuljetusilmavirtauksessa. Tällöin siirtoputkistossa kuljetuksen aikana tilavuudeltaan laajentunut materiaalierä vie jälleen vastaanottopäässä säiliössä paljon tilaa. Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada aivan uudenlainen ratkaisu jätteidensiirtojärjestelmän vastaanottopäähän materiaalin tiivistämiseksi, jonka avulla vältetään tunnettujen ratkaisujen haittoja. Eräänä toisena tavoitteena on aikaansaada ratkaisu, jolla voidaan aikaisempaa tehokkaammin hyödyntää materiaalisäiliön kapasiteettia. Tavoitteena on aikaansaada erityisesti pienehköihin järjestelmiin soveltuva kustannuksiltaan edullinen ja vähän tilaa vievä järjestely, jonka ohjattavuus on helppoa.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksintö perustuu ajatukseen, jossa aikaansaadaan siirtoputkessa materiaalin luovutuspään läheisyydessä siirtoputkessa siirretyn materiaalin puristuminen kasaan materiaalin siirtonopeuden äkillisen pysähtymisen johdosta kuljetettavan materiaalin iskeytyessä pysäytinelintä vasten sekä tämän jälkeen vielä pysäytinelimen pysäyttämän materiaalin eri puolilla vaikuttavan paine-eron avulla. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on mainittu patenttivaatimuksessa 1.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on lisäksi tunnusomaista se, mitä on mainittu patenttivaatimuksissa 2-13.

Keksinnön mukaiselle laitteistolle on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on mainittu patenttivaatimuksessa 14.

Keksinnön mukaiselle laitteistolle on lisäksi tunnusomaista se, mitä on mainittu patenttivaatimuksissa 15-22.

Keksinnön mukaiselle järjestelmälle on tunnusomaista se, mitä on mainittu patenttivaatimuksessa 23.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla on lukuisia merkittäviä etuja. Keksinnön avulla aikaansaadaan jätemateriaalin tiivistyminen, kompaktointi eli kokoonpuristuminen, jolloin luovutuspäässä, jätteiden vastaanottopisteessä sijaitsevaan säiliöön mahtuu aikaisempaa enemmän materiaalia. Kokoonpuristuminen voi olla sovellutuskohteesta riippuen esimerkiksi luokkaa 25 - 75 % riippuen jätetyypistä tai kierrätettävästä materiaalityypistä. Materiaalin puristuminen kasaan aikaansaadaan materiaalin siirtonopeuden äkillisen pysähtymisen johdosta kuljetettavan materiaalin iskeytyessä pysäytinelintä vasten sekä tämän jälkeen vielä pysäytinelimen pysäyttämän materiaalin eri puolilla vaikuttavan paine-eron avulla. Paine-ero voidaan aikaansaada esimerkiksi korvausilman ja pneumaattisen jätteiden siirtojärjestelmän alipainekehittimen aikaansaaman imun yhteisvaikutuksena, kun materiaali puristuu pysäytinelintä vasten. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi voidaan pysäytinelimeen nähden materiaalin vastakkaiselle puolelle aikaansaada ylipaine, jolloin materiaalia voidaan puristaa tehokkaammin ja siirrettyä puristusvaiheen jälkeen erotinelimeen/säiliöön tehokkaasti. Pysäytinelin voi olla siirtoputkeen ennen erotinelintä järjestetty väline, jonka läpi tai sivuitse ilmavirta pääsee kulkemaan, mutta jonka varaan siirtoputkeen ainakin pääosa siirrettävästä materiaalista jää. Pysäytinelin vaikuttaa materiaaliin aikaansaamalla siihen tukivaikutuksen, joka siis pääasiassa estää materiaali kulkeutumasta pysäytinelimen ohi tai läpi ainakaan merkittävissä määrin. Keksinnön mukaisella ratkaisulla voidaan siirtoputkistossa siirrettyä materiaalia puristaa kokoon pysäytinelimen ja ilmavirtauksen avulla. Järjestämällä tiivistysjärjestelyn yhteyteen erillinen korvausilmakanava ja siihen korvausilmaventtiili, voidaan varmistaa tehokas käsiteltävän materiaalin tiivistyminen. Korvausilman tuloa voidaan säädellä esimerkiksi myös syöttöpisteen säiliöosaan järjestetyllä korvausilmaventtiilillä ja/tai siirtoputkeen järjestetyllä erillisellä korvausilmaventtiilillä. Tiivistysjärjestelyn korvausilmakanavaa voidaan eräässä sovellutusmuodossa käyttää myös ylipaineen aikaansaamiseksi siirtoputkeen/tiivistyskammioon pysäytinelimeen nähden materiaalin vastakkaiselle puolelle. Keksinnön mukaan voidaan käyttää materiaalin syöttämiseen syöttöpisteitä, jotka ovat jätteen syöttöpisteitä, kuten roska-astioita tai jätekuiluja. Keksinnön mukaisen materiaalin tiivistyslaitteiston tiivistyskammioon on sovitettu mahtumaan ainakin yhden syöttöpisteen syöttösäiliön tilavuuden verran käsiteltävää materiaalia. Järjestämällä tiivistysjärjestelyn pysäytinelimen läheisyyteen siirtoputkeen ohituskanava kuljetusilmalle, voidaan varmistaa ilmavirran siirtyminen siirtoputkessa pysäytinelintä vasten kertyneen materiaali-erän ohitse materiaalinsiirtovaiheessa ennen tiivistysvaihetta. Järjestämällä materiaalinsiirtokanavan poikkipinta-alan laajeneminen eli halkaisijan suureneminen ensimmäisestä arvosta toiseen arvoon, ennen tiivistysjärjestelyn pysäytinelintä, voidaan pienentää kuljetusilman nopeutta. Keksinnön mukainen menetelmä ja laitteisto soveltuvat erityisen hyvin jätemateriaalin, kuten pusseihin järjestetyn kiinteän jätemateriaalin siirtojärjestelmien yhteyteen.

Kuvioiden lyhyt selostus

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin esimerkin avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää erästä keksinnön mukaisen ratkaisun sovellutusmuotoa kaaviona, Kuvio 1a esittää yksinkertaistettuna erästä järjestelmän syöttöpisteitä ensimmäisestä suunnasta poikkileikkauksena,

Kuvio 1b esittää yksinkertaistettuna erästä järjestelmän syöttöpisteitä toisesta suunnasta poikkileikkauksena,

Kuvio 1c esittää yksinkertaistettuna erästä järjestelmän syöttöpistettä poikkileikkauksena toisessa toimintatilassa,

Kuvio 1d esittää yksinkertaistettuna erästä järjestelmän luovutuspään erotinlaitetta/säiliötä poikkileikkauksena pitkin kuvion 1 viivaa 1 d-1 d,

Kuvio 2a esittää erästä keksinnön sovellusmuodon mukaista laitteistoa yksinkertaistettuna ja poikkileikattuna ensimmäisessä toimintatilassa,

Kuvio 2aa esittää yksityiskohtaa poikkileikkauksena keksinnön sovellutusmuodon laitteistosta kuvion 2a viivaa 2aa-2aa pitkin leikattuna

Kuvio 2b esittää erästä keksinnön sovellusmuodon mukaista laitteistoa yksinkertaistettuna ja poikkileikattuna toisessa toimintatilassa,

Kuvio 2c esittää erästä keksinnön sovellusmuodon mukaista laitteistoa yksinkertaistettuna ja poikkileikattuna kolmannessa toimintatilassa,

Kuvio 2d esittää erästä keksinnön sovellusmuodon mukaista laitteistoa yksinkertaistettuna ja poikkileikattuna neljännessä toimintatilassa,

Kuvio 2e esittää erästä keksinnön sovellusmuodon mukaista laitteistoa yksinkertaistettuna ja poikkileikattuna viidennessä toimintatilassa,

Kuvio 2f esittää erästä keksinnön sovellusmuodon mukaista laitteistoa yksinkertaistettuna ja poikkileikattuna kuudennessa toimintatilassa, ja Kuvio 2g esittää keksinnön sovellutusmuodon säiliön poikkileikkausta yksinkertaistettuna ja ilman materiaalinsiirtojärjestelmän muita komponentteja pitkin kuvion 2f viivaa 2g-2g leikattuna.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 on esitetty erän keksinnön menetelmää ja laitteistoa soveltava pneumaattinen materiaalinsiirtojärjestelmä. Kuvion materiaalinsiirtojärjestelmä on esimerkiksi pneumaattinen kiinteiden jätteiden siirtojärjestelmä. Kyseisen kaltaisissa järjestelmissä materiaalia w siirretään paine-eron avulla kuljetusilmavirtauksessa syöttöpisteestä 1 putkistossa luovutusasemaan, jossa kuljetettava materiaali w ja kuljetusilma erotetaan toisistaan erotuslaitteessa 25. Paine-ero aikaansaadaan välineillä paine-eron aikaansaamiseksi. Kuviossa 1 välineet käsittävät ainakin yhden alipainegeneraattorin 23, esimerkiksi alipainepumpun tai puhaltimen, jonka imupuoli on kytketty kanavan 24 välityksellä erotinlaitteen 25 säiliöön 257 ja edelleen materiaalinsiirtoputkistoon 100. Erotinlaite 25 voi olla säiliö, kuten kuljetussäiliö, jossa siirretty materiaali kuljetaan jatkokäsittelyyn tai varastoitavaksi. Erään sovellutusmuodon mukaan säiliö 25 on tasoerotinkontti. Putkistoon 100 aikaansaadaan paine-ero ja/tai kuljetusilmavirtaus, kun avataan kulkutie korvausilman pääsylle putkistoon. Tätä varten siirtojärjestelmän putkistoon, erimerkiksi syöttöpisteisiin 1 ja/tai putkistoon 100, 100A on järjestetty venttiilielimiä 30, 10 korvausilman johtamiseksi siirtoputkistoon ja paine-eron ja/tai kuljetusilmavirran aikaansaamiseksi.

Siirtojärjestelmä käsittää useita syöttöpisteitä 1, joissa on syöttöaukko 32, joka on suljettavissa suljinelimellä 31, kuten luukulla. Syöttöaukosta 32 materiaali w syötetään syöttöpisteen syöttösäiliöön 33, esimerkiksi painovoimaisesti. Kuviossa 1a-1c syöttöpisteen syöttöaukko 32 ja osa syöttöpisteen 1 rakenteista ulottuu asennuspinnan s, kuten lattiapinnan tai maanpinnan yläpuolelle. Osa syöttösäiliöstä 33 ulottuu asennuspinnan s alapuolelle, kuten maan alle, johon on tyypillisesti järjestetty myös ainakin osa siirtoputkistosta 100, 100A. Kuvion sovellutusmuodossa siirtojärjestelmän putkisto käsittää pääsiirtoputken 100, johon on liitettävissä useita haarasiirtoputkia 100A. Kuviossa 1 on esitetty osa pääsiirtoputkesta 100 ja siihen liitettävissä oleva yksi haarasiirtoputki. 100A.

Kukin syöttöpiste 1 on liitetty siirtoputkistoon, kuviossa 1 haarasiirtoputkeen 100A, syöttöputken 34 välityksellä. Kuvion 1 sovellutusmuodossa haarasiirtoputkessa 100A on yhdeksän syöttöpistettä 1(1)...1(9), joissa on kussakin syöttösäiliö 33. Syöttöpiste 1 voi erään toisen sovellutusmuodon mukaan käsittää useita rinnakkaisia syöttösäiliöitä, esimerkiksi eri materiaalityyppien syöttämiseksi tai eri jätejakeita varten. Syöttöpisteen viitenumeron 1(1)...1(9) sulkujen sisällä oleva numero kuvaa syöttöpisteen tyhjennysjärjestystä erään sovellutusmuodon mukaan. Tällöin syöttöpiste 1(1) tyhjennetään ensimmäisenä, syöttöpiste 1 (2) toisena jne. Syöttöpiste 1(9) tyhjennetään yhdeksäntenä eli kuvion 1 sovellutusmuodossa viimeisenä.

Kussakin syöttöpisteessä 1 on venttiilielin 30 korvausilman syöttämiseksi syöttöpisteen syöttösäiliöön 33 ja edelleen syöttöputkeen 34 ja materiaalinsiirtoputkistoon. Kuvion 1 kaaviollisessa esityksessä venttiilielin 30 on kuvattu syöttöpisteeseen syöttösäiliöön 33 nähden materiaalin syöttöaukon 32 vastakkaiselle puolelle. Kuviossa venttiilielin 30 on syöttöpisteen 1 yläosassa, kun syöttösäiliö 33 ulottuu syöttöaukkoon 32 nähden syöttöaukosta alaspäin. Syöttösäiliöön 33 syötetty siirrettäväksi tarkoitettu materiaali w sijoittuu siten siirtoputkiston ja venttiilielimen 30 väliin.

Kuvion 1 sovellutusmuodossa haarasiirtoputken 100A syöttöputkeen nähden vastakkaiseen päähän on järjestetty venttiilielin 10 korvausilman johtamiseksi säädetysti haarasiirtoputkeen 100A.

Yhteys haarasiirtoputkesta 100A pääsiirtoputkeen 100 on avattavissa ja suljettavissa alueventtiilielimen 11 avulla. Kuviossa 1 on pääsi irtoputkeen 100 järjestetty haarasiirtoputkeen 100A nähden poispäin erotuselimestä 25 poispäin olevalle puolelle toinen venttiilielin 12.

Kuvioissa venttiilielimet, jonka kulkutie on auki, on kuvattu kaavioissa valkoisina ja venttiilielin, jonka kulkutie on suljettu, on kuvattu kaavioissa mustalla.

Syöttöpisteen 1 venttiili 30 on varustettu käyttövälineillä venttiilien käyttämiseksi säädettäväsi! eli käyttämiseksi ainakin kahden asennon välillä, auki asennon ja kiinni asennon välillä. Erään sovellutusmuodon mukaan venttiilielimen 30 käyttövälineet on sovitettu reagoimaan ohjausimpulssiin ja vapauttamaan venttiilin kiinni asennosta auki asentoon. Erään sovellutusmuodon mukaan venttiilielin 30 siirtyy ensimmäisestä asennosta, kiinni asennosta, toiseen asentoon, auki asentoon, pneumaattisen materiaalinsiirtojärjestelmän alipainegeneraattorin 23 putkistoon aikaansaaman imun/paine-eron johdosta. Tällöin venttiilin 30 suljinelimen yli vaikuttava paine-ero saa suljinelimen siirtymään toiseen asentoon. Erään sovellutusmuodon mukaan venttiilielin 30 on varustettu palautuselimellä eli esijännityselimellä, kuten jousielimellä, joka siirtää venttiilin suljinelimen toisesta asennosta ensimmäiseen asentoon, kun paine-ero suljinelimen yli pienenee ja/tai kun alipaine siirtoputkessa pienenee asetettuun arvoon.

Erään sovellutusmuodon mukaan syöttöpisteen 1 venttiilin 30 korvausilmakanavan aukon laskennallinen koko on kuristettu eli on pienempi kuin siirtoputkiston päässä olevan venttiilin 10 korvausilmakanavan laskennallinen koko.

Keksinnön sovellutusmuodon järjestelmässä luovutuspäähän, kuten jäteasemalle, on järjestetty erotinlaite 25, joka käsittää säiliön, johon siirrettävää materiaali w johdetaan siirtoputkistosta 100 kuljetusilman mukana. Kuljetusilma johdetaan säiliöstä pois ja materiaali w jää säiliöön. Erotinlaitetta on esitetty yksinkertaistettuna poikkileikkauksena kuvioissa 1, 1 d, 2a- 2g.

Pneumaattisen materiaalinsiirtojärjestelmän siirtoputkioston luovutuspäähän järjestetyn erotinlaitteena 25 toimivan säiliön kapasiteetti on rajallinen ja sen maksimaaliseksi hyödyntämiseksi on siirtoputkeen 100 lähelle luovutuspäätä ja erotuslaitteena toimivaa säiliötä järjestetty materiaalin tiivistyslaitteisto 21, 22. Materiaalin tiivistyslaitteisto käsittää siirtoputkeen 100 lähelle luovutuspäätä järjestetyn pysäytinelimen 22, joka on järjestettävissä pysäytinelimen käyttölaitteella 221, 222 siirtoputken 100 kanavatilaan niin, että pääosa siirrettävästä materiaalista w pysähtyy siirtoputkessa pysäytinelimen 22 vaikutuksesta, mutta kuljetusilmavirtaus pääsee virtaamaan pysäytinelimen 22 ohitse tai sen läpi. Siirrettävä materiaali w pysähtyy ja tiivistyy pysäytinelintä 22 ja toisiaan vasten. Pysäytinelin 22 on kuvion 1 sovellutusmuodossa liikutettavissa käyttövälineillä 221, 222 ainakin kahden asennon välillä. Tyypillisesti pysäytinelin 22 on liikutettavissa ensimmäisen asennon, jossa pysäytinelin 22 ulottuu siirtoputken 100 kanavatilaan ja toisen asennon, jossa pysäytinelin 22 ei olennaisesti ulotu siirtoputken kanavatilaan, välillä. Pysäytinelin 22 on sovitettu ensimmäisessä asennossa sallimaan korvausilmavirtauksen siirtoputken 100 kanavatilassa pysäytinelimen 22 ohi tai läpi, mutta estämään ainakin pääosan siirrettäväksi tarkoitetun materiaalin w pääsystä pysäytinelimen 22 ohi tai läpi kohti erotinlaitetta 25 pysäytinelimen ensimmäisessä asennossa. Kuviossa 1 on järjestetty ohituskanava 223 siirtoputkesta 100 pysäytinelimen 22 ensimmäiseltä puolelta pysäytinelimen 22 toiselle puolelle. Ohituskanavan 223 ensimmäinen pää liittyy siirtoputkeen 100 materiaalin siirtosuunnassa ennen pysäytinelintä 22, välimatkan päähän pysäytinelimestä. Ohituskanavan 223 toinen pää liittyy materiaalinsiirtoputkeen välimatkan päähän pysäytinelimestä, materiaalinsiirtosuunnassa pysäytinelimen jälkeen. Ohituskanavaan 223 on järjestetty venttiilielin 224, yhteyden avaamiseksi ja sulkemiseksi ohituskanavan kautta. Tiivistinlaitteiston toimintaa ja sen yhteydessä esitettyä ohituskanavaa on esitetty myös kuvioissa 2a-2g.

Tiivistyslaitteisto käsittää edelleen korvausilmakanavan 211, johon on järjestetty korvausilmaventtiili 21. Korvausilmakanava on kuvion 1 sovellutusmuodossa järjestetty liittymään siirtoputkeen suoraan tai ohituskanavan 223 välityksellä. Kuvion 1 sovellutusmuodossa korvausilmakanava 221 on järjestetty liittymään siirtoputkeen ennen pysäytinelintä 22. Kuvion 1 sovellutusmuodossa korvausilmakanava 221 on järjestetty liittymään siirtoputkeen välimatkan päähän pysäytinelimestä 22. Korvausilmakanava 221 on järjestetty kuviossa ohituskanavaan materiaalinsiirtosuunnassa ennen venttiilielintä 224.

Kun siirrettävä materiaalia w on tiivistetty haluttu määrä, siirretään pysäytinelin 22 käyttölaitteella 221, 222 toiseen asentoon, jossa pysäytinelin 22 ei enää olennaisesti ulotu siirtoputken 100 kanavatilaan, jolloin tiivistetty materiaalierä cw siirtyy kuljetusilmavirtauksessa erotinlaitteena toimivaan säiliöön 25. Tiivistysjärjestely voi käsittää, kuten kuvion 1 sovellutusmuodossa, myös materiaalinsiirtokanavaan ennen pysäytinelintä 22 materiaalin siirtosuunnassa järjestetyn korvausilmakanavan 211, johon on järjestetty korvausilmaventtiili 21. Pysäytinelimen käyttölaite on esimerkiksi edestakaiseen lineaariliikkeen tuottava sylinteri-mäntä- yhdistelmä, kuten hydrauliikkasylinteri 221, jossa liikkuva mäntä 222 on sovitettu liikuttamaan pysäytinelintä 22. Pysäytinelin 22 on esimerkiksi tankoelin tai haarukkamainen elin. Erään toisen sovellutusmuodon mukaan pysäytinelin on levyelin, jonka levyosuus kattaa osan siirtoputken poikkipinta-alasta, tai esimerkiksi verkkoelin.

Kuvion 1 kaaviossa järjestelmä toimii esimerkiksi seuraavasti. Alipainegeneraattorina 23 toimiva alipainepumppu käynnistyy. Haarasiirtoputken 100A pääsiirtoputkeen liittävä alueventtiili 11 on auki. Ensimmäisen tyhjennettävän syöttöpisteen 1 (1) korvausilmaventtiilielin 30 on auki. Syöttöpisteen 1 (1) syöttösäiliöön 33 kertynyt materiaali w siirtyy syöttöputken 34 kautta haarasiirtoputkeen 100A. Järjestelmän käsittäessä haarasiirtoputken 100A vapaassa päässä korvausilmaventtiilin 10, se avautuu. Erään sovellutusmuodon mukaan haarasiirtoputken 100A korvausilmaventtiili 10 on järjestetty avautumaan hitaasti täydelle aukolle, joka on suurempi kuin syöttöpisteen korvausilmaventtiilin 30 virtausaukko. Kun korvausilmaventtiili 10 on avautunut täydelle virtausaukolle, aikaansaadaan kuljetusilmalle täysi virtausnopeus haarasiirtoputkeen 100A ja siirrettävä materiaali w siirtyy lähelle siirtoputken 100 luovutuspäätä, eli jäteasemaan tai sen läheisyyteen, materiaalin siirtosuunnassa ennen luovutuspäätä järjestettyyn pysäytinelimeen 22, joka on ensimmäisessä asennossa ulottuen siirtoputken kanavatilaan (kuviot 2a ja 2b). Materiaali w puristuu siirtoputkessa, joka toimii tiivistys- eli puristuskammiona, pysäytinelimeen 22 ja toisiinsa, jolloin materiaali tiivistyy (kuvio 2c). Putkiosuuteen, joka toimii tiivistyskammiona eli puristinkammiona, on sovitettu mahtumaan vähintään yhden syöttöpisteen materiaalisäiliön tilavuuden verran materiaalia. Tiivistyskammion tilavuutta voidaan määrittää esimerkiksi pysäytinelimen 22 ja korvausilmakanavan 211 siirtoputken 100 liittymäkohdan välisellä etäisyydellä siirtoputkessa. Materiaali w kompaktoituu eli puristuu toisiaan ja pysäytinelintä 22 vasten imun ja korvausilmavirran yhteisvaikutuksesta. Puristumisen ansiosta jätemateriaalin tilavuus siirtoputken kanavatilassa pienenee merkittävästi sovellutusmuodosta ja jätemateriaalin ominaisuuksista riippuen. Pysäytinelimen 22 läheisyyteen siirtoputkeen 100, materiaalinsiirtosuunnassa ennen pysäytinelintä, on järjestetty erään sovellutusmuodon mukaan korvausilmayhde, jossa on venttiilielin 21. Korvausilmayhde on järjestetty materiaalin liikesuunnassa pysäytinelimeen 22 nähden materiaalille w varatun tilan vastakkaiselle puolelle. Kun korvausilmayhteen 211 venttiili 21 avataan, materiaali w puristuu lisää pysäytinelintä 22 ja toisiaan vasten. Tällöin materiaalista w muodostuu tiivistetty materiaalierä cw (kuvio 2c). Materiaali, kuten jätemateriaali, puristuu erään sovellutusmuodon mukaan 50-75% kansaan alkuperäiseen tilavuuteen nähden. Eräässä tapauksessa kompaktoidun jätemateriaalin cw tilavuus on pienentynyt lopputilavuuteen, joka on vain 25 - 50 % verrattuna tilavuuteen ennen kompaktointia. Kun tiivistyslaitteiston 20 korvausilmayhteen venttiili 21 on auki, vähenee alipaine haarasiirtoputkessa 100A. Tällöin syöttöpisteen 1 (1) korvausilmaventtiili 30 sulkeutuu. Myös mahdollinen haarasiirtoputken 100A korvausilmaventtiili 10 sulkeutuu. Venttiilit 30, 10 on järjestetty sulkeutumaan edullisesti automaattisesti, paine-eron pienentyessä venttiilin yli. Järjestelmä käsittää ainakin yhden mittausanturin 28, joka tarkkailee painetta tai paineen muutosta tai kuljetusilmavirtausta putkistossa. Kuvion 1 sovellutusmuodossa mittausanturi on järjestetty alipainegeneraattorin 23 imupuolen ja erotinlaitteen 25 väliseen kanavaan 24. Erään sovellutusmuodon mukaan mittausanturin 28 informaation perusteella ohjataan pysäytinelimen 22 käyttölaitetta 221,222. Erään sovellutusmuodon mukaan mittausanturin 28 informaation perusteella avataan tiivistysjärjestelyn korvausilmayhteen venttiilielimen 21 toimintaa. Erään sovellutusmuodon mukaan mittausanturi 28 on paineanturi. Kun paine on noussut, erään sovellutusmuodon mukaan, mittausanturin 28 antaman informaation perusteella, ohjataan pysäytinelimen 22 käyttölaitetta siirtämään pysäytinelin 22 toiseen asentoon, jolloin tiivistetty materiaali cw siirtyy luovutuspäässä erotinelimeen eli säiliöön 25 (kuvio 2d). Tämän jälkeen palautetaan pysäytinelin ensimmäiseen asentoon ja suljetaan korvausilmakanavan 211 venttiili 21. Seuraavaksi voidaan tyhjentää haarasiirtoputken 100A toinen tyhjennettäväksi tarkoitettu syöttöpisteen 1 (2) syöttösäiliö ja toteutetaan vastaavat vaiheet kuin edellisen syöttöpisteen tyhjennyksen yhteydessä, kunnes kaikki tyhjennettäväksi tarkoitetut syöttöpisteet 1(1)...1(9) on tyhjennetty. Tyhjennyksen ohjaussignaali on voitu antaa ensimmäisen syöttöpisteen 1(1) tyhjennyksen käynnistämiseksi. Seuraavien syöttöpisteiden 1(2)...1(9) tyhjennykset on porrastettu esimerkiksi käynnistymään tietyn ajan kuluttua ensimmäisen syöttöpisteen tyhjennyksestä. Ohjaus voidaan muodostaa siten sangen yksinkertaiseksi ja toteuttaa erään sovellutusmuodon mukaan esimerkiksi ohjaamalla syöttöpisteiden korvausilmaventtiileiden käyttölaitteita aikareleen avulla. Tiivistys voidaan suorittaa paine-eroa hyväksikäyttämällä myös siten, että pysäytinelimeen nähden materiaalin vastakkaiselle puolelle tuodaan ilmaa, esimerkiksi kytkemällä alipainepumpun tai puhaltimen puhalluspuoli kanavaan pysäytinelimeen nähden tiivistettävään materiaalin vastakkaiselle puolelle ja esimerkiksi toisen alipainepumpun tai puhaltimen imupuoli tiivistettävään materiaaliin nähden pysäytinelimen puolelle. Tällöin aikaansaadaan materiaalin tehokas tiivistys. Jos järjestelmän alipainepumppuja tai puhaltimia on useita, ne voidaan kytkeä rinnan tai sarjaan tai niin, että toinen puhaltaa ja toinen imee.

Luovutuspäässä olevan erotinlaitteen/säiliön 25 täyttöastetta voidaan kohottaa 100-150% riippuen materiaalin tyypistä, kuten siirrettävän jätelajin tyypistä, riippuen.

Erään sovellutusmuodon mukaan kukin syöttöpiste tyhjennetään erikseen ja sen jäte siirretään tällöin luovutuspäähän saakka. Erään toisen sovellutusmuodon mukaan jätteensiirtojärjestelmässä materiaalia siirretään vaiheittain, jolloin ensimmäisessä vaiheessa materiaalia siirretään syöttöpisteen syöttösäiliöstä siirtoputkistoon 100, 100A ja sitten yhdessä tai useammassa seuraavassa vaiheessa siirtoputkistoon siirtynyttä materiaalia sirretään , seuraavien syöttöpisteiden tyhjennyksen yhteydessä siirtoputkessa eteenpäin, kunnes materiaali saavuttaa luovutuspään. Jätteensiirtojärjestelmää käytetään tällöin ikään kuin pulsseittain. Tämän käyttötavan etuna on se, että materiaalia saadaan siirretyksi aikayksikköä kohti enemmän, jolloin ei tarvitse odottaa kunkin syöttöpisteen tyhjennyksen yhteydessä, että materiaali siirtyy syöttösäiliöstä luovutuspäähän samalla kertaa.

Kuvion 1 tiivistysjärjestelyä on tarkemmin esitetty tarkemmin kuvioissa 2a-2g.

Kuviossa 2a on esitetty tarkemmin eräs kuviossa 1 käytetyn tiivistysjärjestelyn sovellutusmuoto. Kuviossa on esitetty materiaalinsiirtoputken 100 luovutuspää, joka ulottuu erotinlaitteena toimivan säiliön 25 materiaalin sisääntuloaukkoon 26. Säiliöön 25 on järjestetty yhteys alipainegeneraattorin 23 imupuolelta kanavalla 24. Säiliö voi olla esimerkiksi julkaisussa WO2014135746A esitetty jätesäiliö/erotinlaite 25, joka on yhdistelmä materiaalin keräyssäiliötä, joka muodostuu säiliöstä, ja siihen järjestetystä kuljetusilman ja siirrettävän materiaalin toisistaan erottavista välineistä. Jätesäiliö/erotinlaite 25 on erään sovellutusmuodon mukaan siirrettävä säiliö/erotinlaite, esimerkiksi ns. tasoerotinkontti. Siirtoputki 100 on yhdistettävissä jätesäiliön/erotinlaitteeseen 25, jossa kuljetettava materiaali erotetaan kuljetusilmasta. Jätesäiliö/erotinlaitteen 25 seinämään, kuviossa päätyseinämään on muodostettu tuloaukko 26, johon siirtoputki 100 on sovitettavissa. Kuviossa siirtoputken 100 pää on sovitettu tuloaukkoon 26. Siirtoputkeen 100 voi myös olla muodostettu liitoselin ja säiliön seinämään tuloaukkoon 26 vastaosa, kuten kaulus. Liitoselin ja vastaosa voivat tällöin muodostaa yhdessä liitosvälineet, esimerkiksi pikaliitoksen. Jätesäiliöön/erotinlaitteeseen 25 on muodostettu liitäntä, johon voidaan liittää alipainelähteen alipainekehittimestä 23 tuleva putki tai letku 24 vastaosalla.

Kuvion sovellutusmuodossa pneumaattisen jätteensiirtojärjestelmän alipainelähde käsittää alipainekehittimen 23, jota käytetään käyttölaitteella M. Alipainekehitin 23 voi olla esimerkiksi alipainepumppu tai muu alipainetta aikaansaava väline. Alipainekehittimen 23 imupuoli on liitetty väliaineenkulkutien 24 välityksellä jätesäiliöön/erotinlaitteeseen 25. Tällöin voidaan aikaansaada jätesäiliöön/erotinlaitteeseen 25 sen säiliötilaan ja tuloaukon 26 kautta siirtoputkistoon 100, 100A materiaalinsiirrossa tarvittava imu/paine-ero.

Alipainekehittimen 23 puhalluspuolella on ulospuhalluskanava. Alipainelähde, sen alipainekehitin 23, on imupuolelta väliaineenkulkutien 24 välityksellä liitettävissä jätesäiliön/erotinlaitteen 25 liitäntään 26 järjestetyllä vastaosalla. Alipainelähteen ja jätesäiliön/erotinlaitteen 25 välisessä väliaineenkulkutiessä voi olla venttiilielin, jolla yhteys alipainelähteestä jätesäiliöön/erotinlaitteeseen voidaan avata ja sulkea. Kuvioissa 2aa on esitetty kaksi väliaineenkulkutietä 24 joihin on liitetty alipainekehittimen imupuoli. Alipainekehittimiä 23, kuten alipainepumppuja tai puhaltimia voi olla yksi tai useampi. Alipainekehittimet voivat olla rinnan tai sarjaan kytketyt.

Alipainekehittimen imupuolen väliaineen kulkutie 24 voi myös haarautua toiseksi väliaineen kulkutieksi ja on johdettu toiseen kohtaan jätesäiliössä/erotinlaitteessa järjestettyyn liitäntään. Toinen väliaineenkulkutie käsittää toisen venttiilielimen, yhteyden avaamiseksi ja sulkemiseksi alipainekehittimen imupuolelle.

Kuvioiden 2a-2g mukaisessa ratkaisussa jätesäiliö/erotinlaite 25 käsittää pohjan 251, päätyseinämän 252, yläseinämän 256, sivuseinämät 253, 254 ja toisen päätyseinämän 255. Seinämät 251, 252, 253, 254, 255, 256 rajaavat säiliötilan 257. Jätesäiliö/erotinlaitteessa 25 on kuvion sovellutusmuodossa ainakin yksi imukanava, joka ulottuu liitännästä 24 jätesäiliön/erotinlaitteen sisätilaan. Kuvion sovellutusmuodossa imukanava on järjestetty jätesäiliön/erotinlaitteen säiliötilan 257 yläosaan ja säiliön pituussuuntaan nähden kohtisuorassa poikkileikkauksessa (kuvio 2g) yläseinämän 256 ja sivuseinämän 253 ja/tai 254 välisen kulma-alueeseen tai sen läheisyyteen. Kuvioiden sovellutusmuodossa jätesäiliössä on kaksi imukanavaa 24. Näistä ensimmäinen imukanava 24 on järjestetty säiliön pituussuuntaan nähden kohtisuorassa poikkileikkauksessa (kuvio 2g) yläseinämän 256 ja sivuseinämän 253 väliselle kulma-alueelle tai sen läheisyyteen ja toinen imukanava 24 yläseinämän 256 ja toisen sivuseinämän 254 väliselle kulma-alueelle tai sen läheisyyteen. Yhteys alipainekehittimen 23 imupuolelle eli imu voidaan järjestää imuputkesta 24 joko ensimmäisen imukanavan tai toisen imukanavan tai molempien imukanavien kautta.

Kuvioiden 2a-2g sovellutusmuodossa tuloaukko 26 siirtoputkesta 100 jätesäiliöön/erotinlaitteeseen sen säiliötilaan 257 on järjestetty ensimmäisen imukanavan ja toisen imukanavan väliin.

Imukanavaan 24, sen säiliötilaan 257 ulottuvaan osuuteen on järjestetty sen pituudelle ainakin yksi imuaukko. Imuaukkoja voi olla useita imukanavan pituudelle ja mahdollisesti myös imukanavan seinämän kehälle järjestettyinä. Säiliötilaan 257 on järjestetty lisäksi ilmaa läpäisevä seinämäosa 27, kuten tiheä verkko, joka päästää ilman läpi, mutta estää ainakin suurikokoisten jätemateriaalipartikkeleiden pääsyn imukanavan imuaukoista. Ilmaa läpäisevä seinämäosa 27 ja säiliön yläseinämä 256 ja toinen sivuseinistä 253, 254 muodostavat säiliön pituussuuntaisen kammiotilan, johon imukanava on järjestetty. Kun alipainekehittimen 23 imupuoli on kytketty vaikuttamaan ensimmäisen väliainekanavan 24 ja liitännän kautta ensimmäiseen imukanavaan, vaikuttaa imu ensimmäisen imukanavan imuaukkojen kautta ja ilmaa läpäisevän seinämän läpi jätesäiliön/erotinlaitteen säiliötilaan 257 ja edelleen tuloaukon kautta siirtoputkistoon 100, 100A. Säiliötilaan 257 tuloaukosta 26 syötettävä materiaali ohjautuu vaikuttavan imun puolelle säiliötilassa. Tällöin säiliöön johdettava materiaali kuten jätemateriaalia sisältävät pussit, ohjautuvat säiliötilassa 257 siirtoputkesta syöttöaukon 26 suunnasta olennaisesti ensimmäisen imukanavaan puolelle säiliötilaa. Säiliötila alkaa täyttyä erään sovellutusmuodon mukaan säiliötilan 257 vastakkaisesta päästä syöttöaukkoon 26 nähden.

Edellä esitetyllä tavalla laitteisto käsittää välineet korvausilman johtamiseksi siirtoputkistoon.

Kuvion 2a tilanteessa pysäytinelin 22 on järjestetty käyttölaitteella ulottumaan siirtoputken 100 kammiotilaan. Alipainekehitin on käynnistynyt. Materiaalia johdetaan syöttöpisteestä 1 kohti tiivistyskammion pysäytinelintä 22, johon pääosa materiaalista w pysähtyy, kuljetusilman päästessä virtaamaan pysäytinelimen 22 ohitse tai läpi. Materiaali w tiivistyy ainakin jonkin verran pysäytinelintä 22 ja toisiaan vasten. Tiivistymistä voidaan mahdollisesti tehostaa järjestämällä tiivistysjärjestelyn yhteyteen erityinen korvausilmayhde, joka on varustettu venttiilielimellä 21.

Kuviossa 2a-2f on järjestetty siirtoputkeen liitetyn kompaktointijärjestelyn tiivistyskammion halkaisija D2 suuremmaksi kuin siirtoputken 100 halkaisija D1 ennen tiivistyskammiota. Tiivistyskammiolla tarkoitetaan erään sovellutusmuodon mukaan sitä osuutta materiaalin siirtoputkessa, joka on materiaalin luovutuspäässä materiaalinsiirtosuunnassa ennen pysäytinelintä 22, ja joka on sovitettu vastaanottamaan ainakin yhden syöttöpisteen syöttösäiliön verran materiaalia w. Erään sovellutusmuodon mukaan tiivistysjärjestelyn yhteydessä on ohituskanava 223.

Ohituskanavan 223 alkupää, ensimmäinen pää, joka on ennen pysäytinelintä 22, on järjestetty kuvion mukaan siirtoputken 100 osuudelle, jonka halkaisija D2 on suurempi kuin siirtoputken halkaisija D1 materiaalin siirtosuunnassa ennen ohituskanavan 223 ja siirtoputken 100 liitoskohtaa. Tämä pienentää kuljetusilmavirran nopeutta. Tällöin ohituskanavaan 223 pääsee vain vähäinen määrä materiaalia, lähinnä kevyttä materiaalia, pääosan materiaalista siirtyessä siirtoputkessa suoraan tiivistyskammioon.

Kuvion 2a ja 2b tilanteessa ohituskanavan 223 venttiili 224 on auki, jolloin osa ilmavirrasta pääsee ohi pysäytinelimen 22 pysäyttämän materiaalin w ohitse.

Kuviossa 2c on eritetty materiaalin tiivistysvaihe. Tällöin ohituskanavan 223 venttiili 224 on kiinni asennossa sulkien kuljetusilman pääsyn pysäytinelimen varaan kertyneen materiaalin ohitse. Alipainekehitin tai alipainekehittimet 23 imevät säiliötilaan alipaineen, joka vaikuttaa säiliötilasta siirtoputkeen pysäytinelimen 22 varassa olevaan materiaaliin säiliön puolelta. Siirtoputkeen avataan korvausilman kulkutie kanavan 211 kautta avaamalla korvausilmaventtiili 21 pysäytinelimen varassa olevan materiaalin vastakkaiselta puolelta. Korvausilmaa tulee tyypillisesti myös muualta siirtoputkistosta, esimerkiksi syöttöpisteen korvausilmaventtiilin tai muun korvausilmaventtiilin kautta. Tällöin materiaali tiivistyy tiivistyskammiossa pysäytinelintä 22 ja toisiaan vasten. Jätemateriaali puristuu tyypillisesti 50-75 % alkuperäisestä tilavuudesta. Tämän jälkeen kuvion 2e mukaan pysäytinelin siirretään toiseen asentoon, jolloin tiivistynyt jäte-erä cw pääsee siirtymään kuljetusilman mukana säiliön 25 säiliötilaan 257.

Korvausilmaventtiili 21 suljetaan (kuvio 2e) ja pysäytinelin 22 siirretään ensimmäiseen asentoon, jolloin materiaali pysähtyy pysäytinelimen varaan. Ohituskanavan 223 venttiili 224 avataan, jolloin ilmavirtaus kulkee osittain myös ohituskanavan kautta. Nuolet kuvioissa 2a-2f kuvaavat kuljetusilmavirran liikettä.

Kuvion 2f mukaan alkaa jälleen seuraavan materiaalierän lataaminen tiivistyskammioon pysäytinelimen 22 pysäyttämänä.

Keksintö kohdistuu siis menetelmään jätemateriaalin siirtämiseksi ja käsittelemiseksi pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmän kanavaosuudessa, jossa menetelmässä siirtoputkeen 100 syötettyä kiinteää jätemateriaalia tai kierrätettävää materiaalia siirretään pneumaattisen materiaalin putkikuljetusjärjestelmän siirtoputkessa 100 kuljetusilmavirran mukana materiaalinsiirtojärjestelmän luovutuspäähän, jossa materiaali erotetaan kuljetusilmasta. Menetelmässä materiaaliin w vaikutetaan siirtoputkessa 100 pysäyttämällä siirtoputkessa siirrettävän materiaalin liikenopeus luovutuspään erotinlaitteen 25 ja käsiteltävän materiaalin w väliin järjestetyn pysäytinelimen 22 avulla tai pysäytinelintä vasten materiaalinsiirtojärjestelmän luovutuspäässä tai sen läheisyydessä ja aikaansaamalla ainakin osaan siirrettävästä materiaalista w kokoonpuristuminen siirtoputken 100 kanavatilassa luovutuspään erotinlaitteen 25 ja käsiteltävän materiaalin w väliin järjestetyn pysäytinelimen 22 avulla tai pysäytinelintä vasten käsiteltävän materiaalin eri puolilla vaikuttavan paine-eron avulla, kuten imun ja korvausilman yhteisvaikutuksella, ennen materiaalin kuljettamista edelleen siirtoputkessa pneumaattisen jätteiden kuljetusjärjestelmän luovutuspäähän järjestettyyn erotinlaitteen 25 säiliöön 257.

Erään sovellutusmuodon mukaan menetelmässä ainakin osaan siirtoputken 100 kanavaosuuteen siirrettyyn materiaaliin w vaikutetaan kytkemällä siirtoputken 100 luovutuspään suunnasta pneumaattisen alipainekehittimen 23 imupuoli ja avaamalla kulkutie materiaalin w vastakkaiselta puolelta korvausilmalle.

Erään sovellutusmuodon mukaan materiaaliin w vaikutetaan materiaalin siirtoputken 100 kanavaosuudessa, joka on materiaalinsiirtojärjestelmän luovutuspäähän järjestetyn erotuslaitteen 25 läheisyydessä.

Erään sovellutusmuodon mukaan materiaalia w siirretään yhdestä tai useasta syöttöpisteestä siirtoputkessa 100 pysäytinelimen 22 läheisyyteen ja vaikutetaan materiaaliin siirtoputkessa 100 luovutuspään läheisyyteen järjestettyä pysäytinelintä 22 vasten paine-eron avulla, kuten imun ja korvausilman yhteisvaikutuksella, jolloin materiaali tiivistyy, ja vaikutetaan pysäytinelimeen 22 siirtämällä se toiseen asentoon, jolloin se ei olennaisesti ulotu siirtoputken kanavaosaan, niin, että materiaalin tiivistysjärjestelyssä siirtoputkessa 100 olevaa materiaalia w ja/tai puristettua materiaalia cw siirretään siirtoputken 100 kanavaosuudesta imun ja korvausilman yhteisvaikutuksesta erotinlaitteen 25 säiliötilaan 257.

Erään sovellutusmuodon mukaan tiivistettyä materiaalia cw siirretään siirtoputkesta 100 erotuselimen säiliötilaan 257 ohjatusti vaikuttamalla ilmavirralla materiaaliin erotuselimen 25 säiliötilassa 257.

Erään sovellutusmuodon mukaan materiaalia w puristettaessa sallitaan korvausilman pääsy tiivistysjärjestelyn läheisyyteen, esimerkiksi avaamalla korvausilmaventtiili 21.

Erään sovellutusmuodon mukaan korvausilman tuloa säädetään paineen perusteella.

Erään sovellutusmuodon mukaan pysäytinelimen 22 käyttölaitetta 221, 222 ohjataan paineen perusteella mittausanturin 28, kuten paineanturin, ohjaamana.

Erään sovellutusmuodon mukaan materiaalia w puristetaan kasaan 25 - 75 %.

Erään sovellutusmuodon mukaan tiivistyslaitteistoon on järjestetty korvausilmakanava 211, jossa on korvausilmaventtiili 21, ja joka on järjestetty liittymään siirtoputkeen välimatkan päähän pysäytinelimestä 22 materiaalin siirtosuunnassa ennen pysäytinelintä.

Erään sovellutusmuodon mukaan pysäytinelin 22 on erillinen väline, joka on liikutettavissa ainakin kahden asennon välillä, ensimmäisen asennon, jossa pysäytinelin 22 ulottuu siirtoputken 100 kanavatilaan, ja toisen asennon, jossa pysäytinelin ei olennaisesti ulotu siirtoputken kanavatilaan, ja jonka pysäytinelimen 22 läpi tai ohi korvausilmavirtaus pääsee.

Erään sovellutusmuodon mukaan kuljetusilmavirran nopeutta vähennetään ennen pysäytinelintä 22 laajentamalla siirtoputken kanavan halkaisijaa siirtosuunnassa ensimmäisestä halkaisijasta D1 toiseen suurempaan halkaisijaan D2.

Erään sovellutusmuodon mukaan järjestetään ainakin osan ilmavirrasta kulkutie ohittamaan pysäytinelin, järjestämällä ohituskanava 223, joka alkaa siirtoputkessa välimatkan päässä pysäytinelimestä 22 materiaalinsiirtosuunnassa ennen pysäytinelintä ja liittyy siirtoputkeen pysäytinelimen jälkeen.

Erään sovellutusmuodon mukaan aikaansaadaan paine-ero kytkemällä painelähde, kuten puhaltimen puhalluspuoli, siirtoputkeen 100 pysäytinelimeen 22 nähden kokoonpuristettavan materiaalin w vastakkaiselle puolelle, esimerkiksi korvausilmakanavaan 211.

Keksintö kohdistuu myös laitteistoon jätemateriaalin siirtämiseksi ja käsittelemiseksi pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmän kanavaosuudessa, joka laitteisto käsittää materiaalinsiirtoputken 100, jonka kanavaosassa materiaalia on sovitettu siirrettäväksi pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmän luovutuspäähän, jossa materiaali erotetaan kuljetusilmasta, joka laitteisto käsittää alipainekehittimen 23, jonka imupuoli on liitettävissä vaikuttamaan siirtoputkeen 100 ja välineet korvausilman johtamiseksi säädellysti siirtoputkeen. Laitteisto käsittää ainakin yhden pysäytinelimen 22, joka on järjestettävissä siirtoputken 100 kanavaosuuteen siirtoputken luovutuspään ja käsiteltävän materiaalierän w väliin, joka pysäytinelin 22 on sovitettu pysäyttämään ainakin pääosan materiaalista w ja päästämään ilmavirtauksen ohitseen tai läpi niin, että siirtoputkessa on aikaansaatavissa ainakin osalle materiaalista w kokoonpuristuminen pysäytinelimen 22 avulla tai pysäytinelintä vasten paine-eron, kuten imun ja korvausilman yhteisvaikutuksella.

Erään sovellutusmuodon mukaan pysäytinelin 22 on erillinen väline, joka on liikutettavissa ainakin kahden asennon välillä, ensimmäisen asennon, jossa pysäytinelin 22 ulottuu siirtoputken 100 kanavatilaan, ja toisen asennon, jossa pysäytinelin ei olennaisesti ulotu siirtoputken kanavatilaan, ja jonka pysäytinelimen 22 läpi tai ohi korvausilmavirtaus pääsee.

Erään sovellutusmuodon mukaan korvausilmaventtiili 30, on järjestetty syöttöpisteeseen 1 korvausilman kulkutien avaamiseksi ja sulkemiseksi syöttösäiliöön 33 ja/tai siirtoputkeen 100A, 100.

Erään sovellutusmuodon mukaan korvausilmakanava 211, jossa on korvausilmaventtiili 21, on järjestetty siirtoputkeen pysäytinelimen 22 läheisyyteen, materiaalin siirtosuunnassa ennen pysäytinelintä korvausilman kulkutien avaamiseksi ja sulkemiseksi siirtoputkeen 100.

Erään sovellutusmuodon mukaan laitteisto käsittää ohituskanavan 223, jonka ensimmäinen pää on järjestetty siirtoputkeen materiaalin siirtosuunnassa ennen pysäytinelintä 22, ja toinen pää pysäytinelimen 22 jälkeen.

Erään sovellutusmuodon mukaan korvausilmakanava 211, jossa on korvausilmaventtiili 21, on järjestetty ohituskanavaan 223.

Erään sovellutusmuodon mukaan ohituskanavaan 223 on järjestetty venttiilielin 224, yhteyden sulkemiseksi ohituskanavan ensimmäisen pään ja toisen pään välillä.

Erään sovellutusmuodon mukaan korvausilmakanava 211 on järjestetty ohituskanavaan 223 materiaalin siirtosuunnassa ennen ohituskanavan venttiilielintä 224.

Erään sovellutusmuodon mukaan laitteisto käsittää välineet kuljetusilmavirran nopeuden vähentämiseksi ennen pysäytinelintä 22, jotka välineet käsittävät siirtoputken kanavan halkaisijan suurentamiseksi ensimmäisestä halkaisijasta D1 toiseen, ensimmäistä halkaisijaa suurempaan, halkaisijaan D2.

Erään sovellutusmuodon mukaan laitteisto käsittää välineet paine-eron aikaansaamiseksi, jotka laitteet käsittävät painelähteen, kuten puhaltimen, ja välineet sen puhalluspuolen kytkemiseksi siirtoputkeen 100 pysäytinelimeen 22 nähden kokoonpuristettavan materiaalin w vastakkaiselle puolelle, esimerkiksi korvausilmakanavaan 211. Puhallin voi olla myös paineilmapumppu, jonka puhalluspuoli kytketään siirtoputkeen sen paineistamiseksi pysäytinelimeen nähden tulopuolelta. Paine-ero tehostaa materiaalin puristumista pysäytinelintä vasten ja tehostaa materiaalin siirtymistä erotinlaitteeseen/säiliöön 25, kun pysäytinelin on siirretty toiseen asentoon.

Keksintö kohdistuu myös jonkin edellä esitetyn tunnusmerkin mukaisen laitteiston käsittävään jätteidensiirtojärjestelmään. Erään sovellutusmuodon mukaan jätteiden siirtojärjestelmä käsittää jonkin patenttivaatimuksista 15-24 mukaisen laitteiston.

Tyypillisesti materiaali on jätemateriaalia, kuten pusseihin järjestettyä jätemateriaalia.

Alan ammattihenkilölle on selvää, että keksintö ei ole rajoitettu edellä esitettyihin sovellutusmuotoihin, vaan sitä voidaan vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa. Selityksessä mahdollisesti yhdessä muiden tunnusmerkkien kanssa esitettyjä tunnusmerkkejä voidaan tarvittaessa käyttää myös toisistaan erillisinä.

Claims (23)

1. Menetelmä jätemateriaalin siirtämiseksi ja käsittelemiseksi pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmän kanavaosuudessa, jossa menetelmässä siirtoputkeen (100) syötettyä kiinteää jätemateriaalia tai kierrätettävää materiaalia siirretään pneumaattisen materiaalin putkikuljetusjärjestelmän siirtoputkessa (100) kuljetusilmavirran mukana materiaalinsiirtojärjestelmän luovutuspäähän, jossa materiaali erotetaan kuljetusilmasta, tunnettu siitä, että menetelmässä materiaaliin (w) vaikutetaan siirtoputkessa (100) pysäyttämällä siirtoputkessa siirrettävän materiaalin liikenopeus luovutuspään erotinlaitteen (25) ja käsiteltävän materiaalin (w) väliin järjestetyn pysäytinelimen (22) avulla tai pysäytinelintä vasten materiaalinsiirtojärjestelmän luovutuspäässä tai sen läheisyydessä ja aikaansaamalla ainakin osaan siirrettävästä materiaalista (w) kokoonpuristuminen siirtoputken (100) kanavatilassa luovutuspään erotinlaitteen (25) ja käsiteltävän materiaalin (w) väliin järjestetyn pysäytinelimen (22) avulla tai pysäytinelintä vasten käsiteltävän materiaalin eri puolilla vaikuttavan paine-eron avulla, kuten imun ja korvausilman yhteisvaikutuksella, ennen materiaalin kuljettamista edelleen siirtoputkessa pneumaattisen jätteiden kuljetusjärjestelmän luovutuspäähän järjestettyyn erotinlaitteen (25) säiliöön (257), ja että järjestetään ainakin osan ilmavirrasta kulkutie ohittamaan pysäytinelin, järjestämällä ohituskanava (223), joka alkaa siirtoputkessa välimatkan päässä pysäytinelimestä (22) materiaalinsiirtosuunnassa ennen pysäytinelintä ja liittyy siirtoputkeen pysäytinelimen jälkeen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä ainakin osaan siirtoputken (100) kanavaosuuteen siirrettyyn materiaaliin (w) vaikutetaan kytkemällä siirtoputken (100) luovutuspään suunnasta pneumaattisen alipainekehittimen (23) imupuoli ja avaamalla kulkutie materiaalin (w) vastakkaiselta puolelta korvausilmalle.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että materiaaliin (w) vaikutetaan materiaalin siirtoputken (100) kanavaosuudessa, joka on materiaalinsiirtojärjestelmän luovutuspäähän järjestetyn erotuslaitteen (25) läheisyydessä.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että materiaalia (w) siirretään yhdestä tai useasta syöttöpisteestä siirtoputkessa (100) pysäytinelimen (22) läheisyyteen ja vaikutetaan materiaaliin siirtoputkessa (100) luovutuspään läheisyyteen järjestettyä pysäytinelintä (22) vasten paine-eron avulla, kuten imun ja korvausilman yhteisvaikutuksella, jolloin materiaali tiivistyy, ja vaikutetaan pysäytinelimeen (22) siirtämällä se toiseen asentoon, jolloin se ei olennaisesti ulotu siirtoputken kanavaosaan, niin, että materiaalin tiivistysjärjestelyssä siirtoputkessa (100) olevaa materiaalia (w) ja/tai puristettua materiaalia (cw) siirretään siirtoputken (100) kanavaosuudesta imun ja korvausilman yhteisvaikutuksesta erotinlaitteen (25) säiliötilaan (257).

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että että tiivistettyä materiaalia (cw) siirretään siirtoputkesta (100) erotuselimen säiliötilaan (257) ohjatusti vaikuttamalla ilmavirralla materiaaliin erotuselimen (25) säiliötilassa (257).

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että materiaalia (w) puristettaessa sallitaan korvausilman pääsy tiivistysjärjestelyn läheisyyteen, esimerkiksi avaamalla korvausilmaventtiili (21).

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1- 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että korvausilman tuloa säädetään paineen perusteella.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pysäytinelimen (22) käyttölaitetta (221, 222) ohjataan paineen perusteella mittausanturin (28), kuten paineanturin, ohjaamana.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että materiaalia (w) puristetaan kasaan 25 - 75 %.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tiivistyslaitteistoon on järjestetty korvausilmakanava (211), jossa on korvausilmaventtiili (21), ja joka on järjestetty liittymään siirtoputkeen välimatkan päähän pysäytinelimestä (22) materiaalin siirtosuunnassa ennen pysäytinelintä.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pysäytinelin (22) on erillinen väline, joka on liikutettavissa ainakin kahden asennon välillä, ensimmäisen asennon, jossa pysäytinelin (22) ulottuu siirtoputken (100) kanavatilaan, ja toisen asennon, jossa pysäytinelin ei olennaisesti ulotu siirtoputken kanavatilaan, ja jonka pysäytinelimen (22) läpi tai ohi korvausilmavirtaus pääsee.

12. Jonkin patenttivaatimusten 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuljetusilmavirran nopeutta vähennetään ennen pysäytinelintä (22) laajentamalla siirtoputken kanavan halkaisijaa siirtosuunnassa ensimmäisestä halkaisijasta (D1) toiseen suurempaan halkaisijaan (D2).

13. Jonkin patenttivaatimuksista 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aikaansaadaan paine-ero kytkemällä painelähde, kuten puhaltimen puhalluspuoli, siirtoputkeen (100) pysäytinelimeen (22) nähden kokoonpuristettavan materiaalin (w) vastakkaiselle puolelle, esimerkiksi korvausilmakanavaan (211).

14. Laitteisto jätemateriaalin siirtämiseksi ja käsittelemiseksi pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmän kanavaosuudessa, joka laitteisto käsittää materiaalinsiirtoputken (100), jonka kanavaosassa materiaalia on sovitettu siirrettäväksi pneumaattisen jätteidensiirtojärjestelmän luovutuspäähän, jossa materiaali erotetaan kuljetusilmasta, joka laitteisto käsittää alipainekehittimen (23), jonka imupuoli on liitettävissä vaikuttamaan siirtoputkeen (100) ja välineet korvausilman johtamiseksi säädellysti siirtoputkeen, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää ainakin yhden pysäytinelimen (22), joka on järjestettävissä siirtoputken (100) kanavaosuuteen siirtoputken luovutuspään ja käsiteltävän materiaalierän (w) väliin, joka pysäytinelin (22) on sovitettu pysäyttämään ainakin pääosan materiaalista (w) ja päästämään ilmavirtauksen ohitseen tai läpi niin, että siirtoputkessa on aikaansaatavissa ainakin osalle materiaalista (w) kokoonpuristuminen pysäytinelimen (22) avulla tai pysäytinelintä vasten paine-eron, kuten imun ja korvausilman yhteisvaikutuksella, ja että laitteisto käsittää ohituskanavan (223), jonka ensimmäinen pää on järjestetty siirtoputkeen materiaalin siirtosuunnassa ennen pysäytinelintä (22), ja toinen pää pysäytinelimen (22) jälkeen.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pysäytinelin (22) on erillinen väline, joka on liikutettavissa ainakin kahden asennon välillä, ensimmäisen asennon, jossa pysäytinelin (22) ulottuu siirtoputken (100) kanavatilaan, ja toisen asennon, jossa pysäytinelin ei olennaisesti ulotu siirtoputken kanavatilaan, ja jonka pysäytinelimen (22) läpi tai ohi korvausilmavirtaus pääsee.

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että korvausilmaventtiili (30), on järjestetty syöttöpisteeseen (1) korvausilman kulkutien avaamiseksi ja sulkemiseksi syöttösäiliöön (33) ja/tai siirtoputkeen (100A, 100).

17. Jonkin patenttivaatimuksista 14-16 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että korvausilmakanava (211), jossa on korvausilmaventtiili (21), on järjestetty siirtoputkeen pysäytinelimen (22) läheisyyteen, materiaalin siirtosuunnassa ennen pysäytinelintä korvausilman kulkutien avaamiseksi ja sulkemiseksi siirtoputkeen (100).

18. Jonkin patenttivaatimuksista 14-17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että korvausilmakanava (211), jossa on korvausilmaventtiili (21), on järjestetty ohituskanavaan (223).

19. Jonkin patenttivaatimuksista 14 - 18 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ohituskanavaan (223) on järjestetty venttiilielin (224), yhteyden sulkemiseksi ohituskanavan ensimmäisen pään ja toisen pään välillä.

20. Jonkin patenttivaatimuksista 14 - 19 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että korvausilmakanava (211) on järjestetty ohituskanavaan (223) materiaalin siirtosuunnassa ennen ohituskanavan venttiilielintä (224).

21. Jonkin patenttivaatimuksista 14- 20 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää välineet kuljetusilmavirran nopeuden vähentämiseksi ennen pysäytinelintä (22), jotka välineet käsittävät siirtoputken kanavan halkaisijan suurentamiseksi ensimmäisestä halkaisijasta (D1) toiseen, ensimmäistä halkaisijaa suurempaan, halkaisijaan (D2).

22. Jonkin patentivaatimuksista 14-21 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää välineet paine-eron aikaansaamiseksi, jotka laitteet käsittävät painelähteen, kuten puhaltimen, ja välineet sen puhalluspuolen kytkemiseksi siirtoputkeen (100) pysäytinelimeen (22) nähden kokoonpuristettavan materiaalin (w) vastakkaiselle puolelle, esimerkiksi korvausilmakanavaan (211).

23. Jätteidensiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää jonkin patenttivaatimuksista 14-22 mukaisen laitteiston. Patentkrav