[go: up one dir, main page]

FI125782B - Sulppuperäisten terpeenien katalyyttinen jalostus - Google Patents

Sulppuperäisten terpeenien katalyyttinen jalostus Download PDF

Info

Publication number
FI125782B
FI125782B FI20105630A FI20105630A FI125782B FI 125782 B FI125782 B FI 125782B FI 20105630 A FI20105630 A FI 20105630A FI 20105630 A FI20105630 A FI 20105630A FI 125782 B FI125782 B FI 125782B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
catalyst
pinene
cymene
sulfur
turpentine
Prior art date
Application number
FI20105630A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20105630A (fi
FI20105630A0 (fi
FI20105630L (fi
Inventor
Ali Harlin
Jari Räsänen
Tapani Penttinen
Reetta Kaila
Original Assignee
Stora Enso Oyj
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Stora Enso Oyj filed Critical Stora Enso Oyj
Publication of FI20105630A0 publication Critical patent/FI20105630A0/fi
Priority to FI20105630A priority Critical patent/FI125782B/fi
Priority to EP11789317.2A priority patent/EP2580179B1/en
Priority to US13/701,658 priority patent/US9469581B2/en
Priority to PL11789317T priority patent/PL2580179T3/pl
Priority to CN201180027376.6A priority patent/CN103003223B/zh
Priority to RU2012153228/04A priority patent/RU2555368C2/ru
Priority to PCT/FI2011/050518 priority patent/WO2011151526A1/en
Priority to BR112012030782-7A priority patent/BR112012030782B1/pt
Priority to CA2801394A priority patent/CA2801394C/en
Publication of FI20105630A publication Critical patent/FI20105630A/fi
Publication of FI20105630L publication Critical patent/FI20105630L/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI125782B publication Critical patent/FI125782B/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07CACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C5/00Preparation of hydrocarbons from hydrocarbons containing the same number of carbon atoms
    • C07C5/32Preparation of hydrocarbons from hydrocarbons containing the same number of carbon atoms by dehydrogenation with formation of free hydrogen
    • C07C5/373Preparation of hydrocarbons from hydrocarbons containing the same number of carbon atoms by dehydrogenation with formation of free hydrogen with simultaneous isomerisation
    • C07C5/393Preparation of hydrocarbons from hydrocarbons containing the same number of carbon atoms by dehydrogenation with formation of free hydrogen with simultaneous isomerisation with cyclisation to an aromatic six-membered ring, e.g. dehydrogenation of n-hexane to benzene
    • C07C5/41Catalytic processes
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07CACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C5/00Preparation of hydrocarbons from hydrocarbons containing the same number of carbon atoms
    • C07C5/22Preparation of hydrocarbons from hydrocarbons containing the same number of carbon atoms by isomerisation
    • C07C5/27Rearrangement of carbon atoms in the hydrocarbon skeleton
    • C07C5/2767Changing the number of side-chains
    • C07C5/277Catalytic processes
    • C07C5/2775Catalytic processes with crystalline alumino-silicates, e.g. molecular sieves
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C09DYES; PAINTS; POLISHES; NATURAL RESINS; ADHESIVES; COMPOSITIONS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; APPLICATIONS OF MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • C09FNATURAL RESINS; FRENCH POLISH; DRYING-OILS; OIL DRYING AGENTS, i.e. SICCATIVES; TURPENTINE
    • C09F3/00Obtaining spirits of turpentine
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07CACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C2529/00Catalysts comprising molecular sieves
    • C07C2529/04Catalysts comprising molecular sieves having base-exchange properties, e.g. crystalline zeolites, pillared clays
    • C07C2529/06Crystalline aluminosilicate zeolites; Isomorphous compounds thereof
    • C07C2529/08Crystalline aluminosilicate zeolites; Isomorphous compounds thereof of the faujasite type, e.g. type X or Y
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07CACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C2529/00Catalysts comprising molecular sieves
    • C07C2529/04Catalysts comprising molecular sieves having base-exchange properties, e.g. crystalline zeolites, pillared clays
    • C07C2529/06Crystalline aluminosilicate zeolites; Isomorphous compounds thereof
    • C07C2529/18Crystalline aluminosilicate zeolites; Isomorphous compounds thereof of the mordenite type
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07CACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C2529/00Catalysts comprising molecular sieves
    • C07C2529/04Catalysts comprising molecular sieves having base-exchange properties, e.g. crystalline zeolites, pillared clays
    • C07C2529/06Crystalline aluminosilicate zeolites; Isomorphous compounds thereof
    • C07C2529/70Crystalline aluminosilicate zeolites; Isomorphous compounds thereof of types characterised by their specific structure not provided for in groups C07C2529/08 - C07C2529/65

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Crystallography & Structural Chemistry (AREA)
  • Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)
  • Catalysts (AREA)
  • Low-Molecular Organic Synthesis Reactions Using Catalysts (AREA)

Description

Sulppuperäisten terpeenien katalyyttinen jalostus Keksinnön ala
Esillä oleva keksintö liittyy biopohjaiseen p-symeeniin, joka voidaan lisäksi konvertoida tereftalaatiksi. Spesifimmin se kuvaa menetelmän kemiallisessa puumassassa olevan sulfaattitärpätin konvertoimiseksi p-symeeniksi ja mahdollisesti biologista alkuperää olevaksi tereftaalihapoksi ja vastaavasti sen tuotteiksi. Se liittyy myös zeoliittikatalyyttien käyttöön mainitussa menetelmässä.
Keksinnön tausta
Biopohjaisten reagenssien, kemikaalien ja tuotteiden, jotka korvaavat öljypohjaisia perinteisiä raaka-aineita, tarve on jatkuvasti kasvamassa. Sovellutukset tähän bio-korvaukseen liittyen levittäytyvät uusille alueille.
Tereftaalihappo on dominanttien polyesteripolymeerien tärkein monomeeri, ja näitä polymeerejä käytetään laajalti tekstiileissä, teknisissä sovellutuksissa, pakkaamiseen, erityisesti pulloihin ja kalvoihin. Yksi näistä polymeereistä, polyeteenitere-ftalaatti (PET), on polyesteriryhmän termoplastinen polymeerihartsi ja sitä käytetään synteettisissä kuiduissa. Siihen liittyy sellaisia etuja kuten korkea läpikuulta-vuus, matala paino, erittäin hyvät mekaaniset ominaisuudet, hyvät esteominaisuu-det, hyvä muodon stabiliteetti, hyvä kierrätettävyys, terveysviranomaisten hyväksyntä (FDA, EU) ja taloudellinen tuotanto.
Biokorvausta varten polyeteenitereftalaatissa PET ja polybuteenitereftalaatissa PBT on oleellista löytää tehokkaita tuotantoreittejä tereftaalihapolle. Para-symeeni (p-symeeni) on yleinen esiaste kasvipohjaisesta limoneenista, terpineeneistä ja pi-neeneistä, joita voidaan kerätä vastaavasti sitrushedelmien kuorista, teepuuöljys-tä, tärpätistä sekä hiilihydraattien isoprenoidipolun kautta, peräisin olevan tereftaa-lihapon hapettavalle tuotannolle. Kun käytetään kaupallista hapettamisprosessia symeenille, saavutetaan 90 %:n tuotto tereftaalihapolle.
On toivottavaa lisätä raa’an rikkitärpätin (CST) arvoa konvertoimalla se arvokkaammaksi kemikaaliksi kuten p-symeeniksi. p-symeeni on aromaattinen hiilivety, jota voidaan käyttää raaka-aineena polymeerien synteesissä, mutta on olemassa myös monia muita sovellutuksia p-symeenille esim. hienojen kemikaalien tuotannossa (Monteiro, J. L. F., Veloso, C. O., Catalytic conversion of terpenes into fine chemicals, Top. Catal. 27 1-4 (2004) 169-180). Teollisesti p-symeeniä tuotetaan alkyloimalla tolueeni propeenilla.
Pineenien maailmanlaajuinen tuotanto oli 0,33 Mton/vuosi perustuen FAO:n tilastoihin vuodelta 1995. Tästä 70% oli kemiallisissa massanvalmistusprosesseissa käytettävästä puusta peräisin olevaa sulfaattitärpättiä CST, joka sisältää 90 % alfa- ja beeta-pineenejä. Kuitenkin massanvalmistusprosessista peräisin olevat aro-maatit sisältävät rikkiä, mikä aiheuttaa ongelmia pineenien jatkojalostuksessa, erityisesti myrkyttäessään katalyytin ja jättäessään PET:hen ei-hyväksyttävän hajun, joka mahdollisesti syntyy tereftalaatista.
Tunnetaan joitakin prosesseja pineenien konvertoimiseksi symeeneiksi. Neste-faasireaktio-olosuhteiden määrittämisen ja katalyytin valinnan p-symeenin valmistamiseksi α-pineenistä on kuvannut Wang (Huaxue Shijie (2001), 42(3), 131-133 CODEN: HUAKAB; ISSN: 0367-6358). p-symeenin valmistusta α-pineenistä tutkittiin renkaan avaavalla isomerisaatiolla ja vedynsiirron disproportionaatiolla katalyytin kanssa, kuten Raney-nikkeli, kupariformiaatti ja p-tolueenesulfonihappo.
Pineenit voidaan hydrogenoida ja aromatisoida Pd-katalyytin läsnä olleessa lähellä ilmanpainetta ja 200-400 °C:n lämpötilassa perustuen julkaisuun Hörderlich, Applied Catalysis, A: General (2001), 215(1-2), 111-124 CODEN: ACAGE4; ISSN: 0926-860X. α-pineenin dehydrogenaatio p-symeeniksi suoritetaan sellaisten kan-toaineiden päällä, jotka on impregnoitu Pd:llä. Vaaditaan optimaalinen happovah-vuus lohkaisemaan selektiivisesti C-C-sidos α-pineenin syklobutaanirenkaassa. Liian vahvat happokohdat kuten zeoliiteissa edesauttavat sivureaktioita kuten oli-gomerisaatio ja krakkautuminen. Liian heikot happokohdat eivät pysty lohkaisemaan edellä mainittua C-C-sidosta, ja α-pineenin nopea hydrogenaatio on seurauksena. Hydrogenolyysi on myös tärkein sivureaktio, joka johtaa tetrametyylisyk-loheksaaneihin. On esitetty reaktiomekanismi, jossa on mukana ensimmäinen iso-merisaatio ja sitä seuraa hydrogenaatio/dehydrogenaatio komponenttien stabiloi-miseksi. Katalyytillä on kaksoisfunktionaalisuus happokohtien kanssa, jotka huolehtivat isomerisaatiosta, ja metallikohtien kanssa, jotka huolehtivat hydrogenaa-tiosta/dehydrogenaatiosta. Raa’an sulfaattitärpätin (CST) käyttö raaka-aineena osoittaa, että β-pineenillä on samanlainen reaktiivisuus kuin β-pineenillä, ja tästä halvasta lähtöaineesta voidaan saada korkeat p-symeenituotot. Rikki on edelleenkin tärkeimpänä haittana. Prosessin tuotto on 65 % pineeneistä ja 59 % tärpäteistä. Kuitenkin käytettäessä CST:tä rikki pitää poistaa, koska se myrkyttää katalyytin nopeasti.
Bazhenov et ai. teoksessa Russian Journal of Applied Chemistry (käännös Zhur-nal Prikladnoi Khimii) (2003), 76(2), 234-237 CODEN: RJACEO; ISSN: 1070-4272, raportoi α-pineenin hydrogenaation ja isomerisaation zeoliitilla Y ja heterogeenisillä n i kkel i katalyytei Mä. Nikkelikatalyytti tuettuna alumiinioksidin päällä tuotti 80 %:n konversion kahdessa tunnissa 400-450 °C:ssa ja 0,5 MPa:n vetypainees-sa. Nikkeli on kuitenkin erityisen sensitiivinen rikille.
Kutuzov et ai. kuvaavat RU 2200144:ssä menetelmän α-pineenin runkoisomeri-saatiota ja dehydrogenaatiota varten sellaisen zeoliittia sisältävän krakkauskata-lyytin (Z-10) läsnä ollessa, jota on aiemmin aktivoitu 1-2 h 300-550 °C:ssa typpi-virrassa. Prosessia suoritetaan 2-8 h 150-170 °C:ssa ja 5 atmosfäärin typpipai-neessa. Reaktio on tyypillisesti vahva rikin suhteen ja tuottaa 80 %:n konversion p-symeeniksi.
Kuitenkin vaikka rikki ei olekaan haitallinen prosessille, jäännösrikki voi olla ei-toi-vottavaa lopputuotteissa eli elintarvikepakkauksiin tarkoitetuissa muoveissa. Tällaisena se vaatii erillisen prosessin rikin poistamiseksi. Rikkiä sisältävien yhdisteiden poistamista sulfaattipuutärpätistä on tutkittu laajalti.
Chudinov et ai. kuvaavat SU 332115:ssä rikkiepäpuhtauksien poistamisen tärpät-tiöljystä käsittelemällä natriumhypokloriittiliuoksella epäorgaanisen hapon läsnä ollessa.
Toinen julkaisu, US 3 778 485, kuvaa raakasulfaattitärpätin puhdistuksen sekoittamalla sellaisen natriumhypokloriittiliuoksen kanssa, joka sisältää 90 g/l saatavilla olevaa Cl:ää, mitä seurasi pesu. Valkaistun tärpätin koostumus oli a-pineeni 76,4, kamfeeni 1,3, β-pineeni 13,8, myrseeni 2,2, dipenteeni 3,6, mäntyöljy 2, raskasma-teriaalit 0,6, S (paino/tilavuus) 0,014 ja kloridi (paino/tilavuus) 0,092.
US 3 778 486:ssa tärpätin hiilivetyfraktiosta poistettiin rikki monivaiheisella aktiivi-hiilisorptioprosessilla. Näin tärpättifraktio, joka sisälsi 500 ppm rikkiä, puhdistettiin ensin kevyistä päistä, jotka kiehuvat alempana kuin a-pineeni, saatettiin kosketuksiin C:n kanssa ja S-kuormitettu C regeneroitiin useissa vaiheissa. Ensimmäinen vaihe suoritettiin 150 °C:ssa ja jatkettiin, kunnes S-pitoisuus puhdistetussa faasissa ei ollut oleellisesti >50 ppm S. Toinen vaihe toteutettiin 250-300 °C:ssa, ja sitä jatkettiin riittävä aika kaiken S:n poistamiseksi C:stä.
Lisäksi FR 2 243 246:n mukaan tärpätin hiilivetyfraktio puhdistettiin adsorptiolla aktiivi-C:llä useissa vaiheissa, joista jokainen mahdollisti rikinpoiston.
Otto ja Herbst julkaisussa Zellstoff und Papier (Leipzig) (1980), 29(2), 59-61 CODEN: ZLPAAL; ISSN: 0044-3867 toteavat, että raakatärpätin rikinpoistossa il-mapuhdistuksella Me2S-määrä S-yhdisteenä, jota esiintyy korkeimpana pitoisuutena tärpätissä, väheni puhdistusajan, lämpötilan ja käytetyn ilmamäärän noustessa. Laskettiin, että tärpättikäsittely, joka sisältää 710 mg/l Me2S:ää ja ilmaa 30 l/h, 83 minuutin ajan tuottaa tärpättiöljyä, joka sisältää 240 mg/l Me2S:ää.
Matyunina et ai. esittivät SU 929676:ssa, että erilaiset sorbentit, joita voidaan käyttää, laajenevat käsiteltäessä sulfaattitärpättiä hiilipitoisella jäännöksellä, joka on peräisin sellaisen jauhetun kasvipolttoaineen palamisesta, jonka adsorptioaktiivi-suus on 45-50 % verrattuna jodiin ja jonka massatiheys on 120-150 g/dm3, ja sitä seuraa sorbentin regeneraatio.
Patentti EP 243 238 kuvaa desulfuraatiokatalyytin tärpäteille, jotka on saatu paperinvalmistuksessa, jossa pyritään rikinpoistoon ilman merkittäviä muutoksia koostumuksessa käsittelemällä H:lla höyryfaasissa Co-Mo-oksidikatalyytin päällä aktiivihiilellä. Tärpättifraktio, joka sisälsi α-pineeniä ja 88 ppm S:ää, hydrogenoitiin arvolla 200°/ 1 atm, tilavuusnopeus 0,2/h ja H-terpeeni-moolisuhde 7:1 katalyytillä, joka sisältää 7 % CoO:ta ja 4,4 % Mo03:a aktiivihiilellä, jolloin saadaan 88,6 %:n rikinpoisto ja terpeenin 7,3 %:n konversio; vs. 72 ja 54 vastaavasti silloin, kun ka-reenifraktiota käsiteltiin CoO-Mo03-katalyytin päällä.
Lisäksi EP 267 833 kuvaa katalyytin, joka sisältää CoO:n ja Mo03:n epäorgaanisella alustalla, joka sisältää emäksisen alkali- ja/tai emäksisen maa-alkalimetalli-yhdisteen. Mainittua katalyyttiä voidaan käyttää terpeeniöljyjen (paperinvalmistuksen sivutuote) rikinpoistoon käsittelemällä höyryfaasissa H:lla. Katalyytti (katalyytti A), joka sisältää 7 painoprosenttia CoO:ta ja 4,4 painoprosenttia Mo03:a, valmistettiin impregnoimalla piidioksidikerroksia (ominaispinta-ala: 250 m-/g; huokostila-vuus: 0,6 ml/g) Co-nitraatin ja ammoniumheptamolybdaatin liuoksella ja kuivaamalla ja kapinoimalla sitten 500 °C:ssa 6 h. Toinen katalyytti (katalyytti B), joka sisältää CoO 7, Mo03 4,4 ja Na20 2,5 %, valmistettiin sitten samalla tavalla, paitsi että molybdeeni laitettiin ensin Na2Mo04-muodossa ja sitten Co laitettiin sen nitraatti muodossa ja että kun oli kapinoitu 500 °C:ssa 6 h, katalyytti impregnoitiin vesipitoisella NaOH:lla. β-pineeni käsiteltiin katalyytillä A 200°:ssa ja katalyytillä B 295°:ssa ja H2:terpeenisuhteella 7. Katalyytti A poisti 95 % S:stä mutta niin, että transformaatio määrä oli 85,4 % β-pineenille, kun taas katalyytti B osoitti S:n 95 %:n eliminaation ja β-terpeenitransformaatiomääräksi vain 12%. 3-kareeni ja α-pineeni desulfuroitiin samalla tavalla.
Terpeenien katalyyttistä hydrodesulfurisaatiota tutkivat Casbas et al. (Applied Catalysis (1989), 50(1), 87-97 CODEN: APCADI; ISSN: 0166-9834). Na-täydennet-tyjä Co-Mo-katalyyttejä käytettiin 200-280 °C:ssa ja 1 atm:ssä sellaisten terpeeni-fraktioiden rikinpoistoon, jotka sisälsivät a- ja β-pineeniä ja A3-kareenia. Parhaat tulokset saatiin erityistoimenpiteillä Na-lisäykselle. Katalyyttien pintahappamuutta ja isomerointiaktiivisuutta kontrolloitiin koko niiden valmistuksen ajan NH3-termo-desorptiolla ja tietyillä koetinreaktioilla. Tiofeeniyhdisteiden esiintyminen ja vähemmässä määrin terpeenien ja S:ää sisältävien molekyylien kilpaileva adsorptio saattaisi rajoittaa desulfurisaatiota.
Lisäksi Casbas et ai. (Studies in Surface Science and Catalysis (1991), 59 (Hete-rog. Catal. Fine Chem. 2), 201-8 CODEN: SSCTDM; ISSN: 0167-2991) ovat esittäneet menetelmän ja katalyytin rikin poistamiseksi tärpättifraktioista hydrodesulfu-risaatiolla (HDS) välttäen terpeenien isomerisaaton ja krakkauksen, β-pineeniä, yhtä hauraimmista terpentiineistä, käytettiin referenssinä koko tutkimuksessa. Hiilet esittävät yksinään merkittävän HDS-aktiivisuuden, mutta β-pineenin hajoaminen vaihtelee alle 1 %:sta inerteimmälle alustalle noin 100 %:iin aktiivisimmalle alustalle. Näillä hiilialustoilla dipenteeni on β-pineenin tärkein transformaatiotuote. Koboltin ja molybdeenin impregnaatio kahden natriumionikerroksen väliin (nat-riummolybdaatti, kobolttinitraatti ja lopuksi natriumhydroksidi) antaa parhaat tulokset β-pineenin HDS:ssä: alle 10 %:n hajoaminen ja 80 %:n rikinpoisto.
On edelleen olemassa tarve saada p-symeeni yksinkertaisemmalla menetelmällä, edullisesti välttäen erillinen rikinpoistovaihe. Näin ollen on olemassa tarve löytää katalyytti, joka ei ole sensitiivinen kontaminaatiolle rikillä tai sen johdannaisilla ja joka samanaikaisesti pystyy tehokkaasti konvertoimaan pineenit symeeneiksi.
On olemassa tarve löytää vaihtoehtoinen menetelmä rikin kontaminoiman a-pinee-nin konvertoimiseksi p-symeeniksi ilman rikinpoistovaihetta. On myös olemassa tarve löytää menetelmä α-pineenin konvertoimiseksi p-symeeniksi käyttäen katalyyttiä, joka ei ole sensitiivinen rikin tai sen johdannaisten aiheuttamalle kontaminaatiolle. Lisäksi on olemassa tarve katalyytille α-pineenin konvertoimiseksi p-sy-meeniksi katalysoiden sekä mukana olevia isomerointi- että dehydrogenaatioreak-tioita.
Vielä on olemassa tarve löytää menetelmä rikin kontaminoiman raaka-aineen sisältämän α-pineenin konvertoimiseksi p-symeeniksi. Toisin sanoen on olemassa tarve saada aikaan katalyytti, joka pystyy katalysoimaan CST:n konversiota p-sy-meeniksi ja joka sietää sen raaka-aineen rikkipitoisuuden, joka on edullisesti sivu-virtaus KRAFT-keitosta.
On myös tarve löytää yksivaiheinen menetelmä α-pineenin konvertoimiseksi p-sy-meeniksi vähintään 60 %:n tuotolla.
Lisäksi on tarve saada biopohjainen p-symeeni, joka on vapaa rikkikontaminaa-tiosta. Tämän seurauksena on olemassa tarve saada biopohjainen tereftalaatti raaka-aineena 100-prosenttisesti biopohjaisen PET:n tuottamiseksi.
On lisäksi tarve menetelmälle, jossa samanaikaisesti konvertoidaan p-symeeniksi ja poistetaan tärpätistä rikki.
On vielä lisäksi olemassa tarve löytää käyttö keittoprosessien sivuvirtauksille. Keksinnön yhteenveto
Keksinnön merkitys piilee yksinkertaisessa menetelmässä, jolla voidaan suorittaa samanaikaisesti rikinpoisto ja terpeenien konversio p-symeenin tuottamiseksi. Saadaan aikaan tälle menetelmälle tehokas katalyytti, joka ei ole sensitiivinen rikin tai sen johdannaisten aiheuttamalle kontaminaatiolle.
Esillä olevan keksinnön keksijät ovat yllättäen havainneet, että p-symeeniä voidaan valmistaa korkean rikkipitoisuuden pineenilähteestä tyydyttävällä tuotolla käyttäen zeoliittipohjaista katalyyttiä. Yhdessä toteuttamistavassa mainittu menetelmä voidaan toteuttaa yksivaiheisena prosessina, jossa rikinpoisto ja konversio terpeeneistä symeeniksi tapahtuvat yhdessä reaktorissa. Tämän seurauksena saadaan biopohjainen symeeni korkealla tuotolla laskettuna lähtömateriaaliterpee-nin sisältämästä α-pineenistä. Yhden toteuttamistavan mukaan desulfuroitu p-sy-meeni saadaan yksivaiheisessa prosessissa CST:stä.
Keksinnön yhden piirteen mukaan saadaan aikaan menetelmä p-symeenin tuottamiseksi, jossa menetelmässä lähtömateriaali sisältää ainakin yhtä pineeniä kaasu-faasissa ja zeoliittia sisältävän katalyytin konversiota varten. Mainittu konversio sisältää peräkkäiset isomerisaatio- ja dehydrogenaatioreaktiot. Edullisesti pineeni käsittää α-pineenin. Yhden toteuttamistavan mukaan lähtömateriaali, joka käsittää α-pineenin, sisältää raakaa rikkitärpättiä, joka voi olla peräisin KRAFT-keitosta.
Yhdessä edullisessa toteuttamistavassa mainittu katalyytti sisältää Y-faujasiittizeo-liittia. Katalyyttiä käytetään lämpötilassa 177-400 °C ja edullisesti lämpötilaväli on 300-350 °C. Yhden toteuttamistavan mukaan katalyytti esilämmitetään 300-500 °C:n lämpötilassa tyhjössä.
Yhden toteuttamistavan mukaan reaktio suoritetaan N2:ssa tai poltetussa ilmassa, mikä voidaan toteuttaa 1-30 baarin N2-paineessa ja/tai N2-virrassa.
Keksinnön yhden toisen piirteen mukaan saadaan aikaan p-symeeni, jossa hiili-runko on biopohjaista alkuperää ja se saadaan puumateriaalista. Edullisesti mainittu p-symeeni saadaan keksinnön menetelmällä, edullisimmin massanvalmistuksen sivuvirtauksesta.
Keksinnön vielä yhden piirteen mukaan saadaan aikaan pineenin konversiotuote, jolloin mainittu tuote sisältää vähintään 60 painoprosenttia p-symeeniä, 0,1-20 painoprosenttia menteeniä, 0,1-20 painoprosenttia mentaania, 0,1-0,3 painoprosenttia pineenien isomeerejä ja epäpuhtausjäännöksiä.
Keksinnön vielä yhden piirteen mukaan saadaan aikaan Y-faujasiittikatalyytin käyttö α-pineenin konversioreaktiota varten p-symeeniksi. Yhden toteuttamistavan mukaan rikki tai sen johdannainen (johdannaiset) esiintyy (esiintyvät) konversioreak-tiossa. Edullisesti α-pineeniä sisältävä raaka-aine on CST.
Piirrosten lyhyt kuvaus
Kuvio 1 esittää kaavamaisen diagrammin raa’an rikkitärpätin (CST) koostumuksesta sellu- ja paperiteollisuudessa Suomessa.
Kuvio 2 esittää α-pineenikonversiot ja katalyytin selektiivisyydet isomerisaatiolle, dehydrogenaatiolle, krakkaukselle ja dimerisaatioreaktioille 300 °C:ssa. Y-fauja-siittizeoliitti osoitti korkeimman selektiivisyyden dehydrogenaatiolle. Tulokset, jotka on saatu 02:n (ilmassa) läsnä ollessa, on myös esitetty.
Kuvio 3 esittää kuvaajan, joka kuvaa konversion (X) ja selektiivisyydet kokeissa CST:n kanssa 200-350 °C:ssa Y-faujasiitin läsnä ollessa ja puuttuessa.
Kuvio 4 esittää tuotteen jakautuman, joka on saatu erilaisilla zeoliiteilla eri reaktio-olosuhteissa (T = 200-350 °C, mkat = 0-6 g, α-pineeni tai CST). Y-faujasiitilla ja 300 °C:ssa symeenien tuotto oli selvästi korkein. Tuotteen jakautuma testatuilla zeoliiteilla (13X, Mor tai Y), vaihtelevalla katalyytti m ääräl I ä (0, 3 tai 6 g), reaktio-lämpötiloissa 200-350 °C ja mahdollisesti lisäten N2 tai 02 (ilmassa).
Kuvio 5 esittää dehydrogenaatio/hydrogenaatio-suhteen reaktiolämpötilan funktiona eri katalyyteillä vaihtelevilla reaktio-olosuhteilla ja syötöllä (CST tai a-pineeni).
Kuvio 6 esittää tuotejakautuman, joka on saatu zeoliiteilla Y verrattuna Pd-kata-lyyttiin (tai ei lainkaan katalyyttiä), eri reaktio-olosuhteissa (T = 200-400 °C, mkat = 0-3 g, α-pineeni tai CST). Tuotejakautuma zeoliitilla Y vaihtelevalla katalyytti-määrällä (1,5 tai 3 g) reaktiolämpötiloissa 200-400 °C ja lisäten N2.
Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus Lähtömateriaali
Terpeenit ovat laaja vaihteleva hiilivetyjen ryhmä, jota tuottavat ensisijaisesti erilaiset kasvit, erityisesti havupuut, vaikka myös jotkut hyönteiset kuten termiitit tai ritariperhoset, jotka erittävät terpeenejä osmeteriumistaan.
Ne ovat hartsin ja hartsista tuotetun tärpätin pääkomponentteja. Nimi ”terpeeni” on johdettu sanasta ”tärpätti”. Sen lisäksi, että niillä on rooli lopputuotteina monissa organismeissa, terpeenit ovat tärkeimpiä biosynteettisiä rakennuslohkoja melkein jokaisessa elävässä olennossa.
Tärpätti (jota kutsutaan myös tärpättispriiksi, tärpättiöljyksi, puutärpätiksi, kumitär-pätiksi, lakkabensiiniksi) on fluidi, jota saadaan tislaamalla hartsia, joka on saatu puista, pääosin mäntypuista. Se koostuu terpeeneistä, pääosin monoterpeeneistä, α-pineenistä ja β-pineenistä. Siitä käytetään puhekielessä englanninkielessä joskus ilmausta ”turps”, mutta tämä viittaa useimmiten tärpätin korvikkeeseen (tai mi-neraalitärpättiin). Tässä spesifikaatiossa ”raaka rikkitärpätti” (CST) viittaa massan-tai paperinvalmistuksen sivuvirtaukseen, joka sisältää pääosin α-pineeniä (karkeasti kaksi kolmasosaa), prosentin tai kaksi limoneeniä, noin neljäsosan 3-kareenia ja lopun terpeenin isomeerejä, kuvattu myös kuviossa 1. Luonnollisesti koostumus riippuu käytetyistä prosesseista ja raaka-aineesta, kuitenkin tämä on yleisin koostumus KRAFT-keitosta esimerkiksi Suomessa. Koska massanvalmistuksessa käytetään rikkijohdannaisia, kyky kestää ja poistaa rikkiä on oleellinen prosesseille ja katalyyteille, kun käytetään CST:tä raaka-aineena. Kirjallisuuteen perustuvien odotusten vastaisesti sellaisen raa’an rikkitärpätin käyttöön, joka sisältää a-pineeniä lähtöaineena konversiolle p-symeeniksi, näyttää liittyvän odottamattomia etuja, joita kuvataan tässä jäljempänä.
Kemiallinen yhdiste pineeni on bisyklinen terpeeni (C10H16, 136,24 g/mol), joka tunnetaan monoterpeeninä. Luonnossa esiintyy kaksi rakenneisomeeriä: a-pineeni ja β-pineeni.
Tässä käytettynä ”ainakin yksi rikkijohdannainen” viittaa rikkiin tai sen mihin tahansa epäorgaaniseen tai orgaaniseen johdannaiseen. CST:ssä esiintyvä rikki tai sen johdannaiset ovat tyypillisesti jäännöksiä raaka-aineesta ja/tai massanvalmistus-prosessista. Niille on mahdollisesti tapahtunut reaktioita talteenotossa tai erottamisessa muista jätevirroista. Tyypillisiä yhdisteitä ovat CH3SH, (CH3)2S ja vastaavat. Ymmärretään, että riippuen α-pineeniä sisältävän raaka-aineen alkuperästä ja edeltävästä käsittelystä rikkijohdannaiset voivat vaihdella. On yleensä kuitenkin toivottavaa poistaa rikkijohdannaiset, jotka kontaminoivat tai tuhoavat lopputuotteita kuten PET.
Edullisesti esillä olevan keksinnön menetelmässä pineeni käsittää a-pineenin. Konversio a-pineenistä p-symeeniksi
Reaktiopolku α-pineenistä p-symeeniksi kulkee peräkkäisten reaktioiden kautta. Ensimmäinen reaktiovaihe on a-pineenin isomerisaatio sen isomeereiksi (M = 136 g/mol) kuten limoneeni, mentadieeni, terpiunoleeni ja terpineenit. Isomerisaatio on nopea ja tapahtuu yleensä katalyytin happamissa kohdissa, mutta katalyytin puuttuessa myös korkeissa lämpötiloissa (>200 °C). Reaktiotuotteet reagoivat katalyytin pinnalla vielä dehydrogenaatiolla (tai aromatisaatio) p-symeeniksi (M = 134 g/mol). Viimeksi mainittua vaihetta varten kirjallisuudessa esitetään metallikohtia kuten Zn-Cr, Pd tai Pt katalyyteillä (Al-Wadaani, F., Kozhevnikova, E. F., Kozhevnikov, I. V., Zn(l l)-Cr(l 11) mixed oxides as efficient bifunctional catalyst for dehydroisomerisation of α-pinene to p-cymene, Appi. Catal., A.-Gen. 363 (2009) 153-156, RESEARCH REPORT VTT-R-02732-1010 (10); Roberge, D. M„ Buhl, D„ Niede-rer, J. P. M., Hölderich, W. F., Catalytic aspects in the transformation of pinenes to p-cymene, Appi. Catal., A-Gen. 215 (2001) 111-124; Babu, G. P., Murthy, R. S., Vapour phase isomerization and aromatization of C10 cyclic olefins on supported platinum catalysts, Res. Ind. 34 (1989) 273-276). CST sisältää kuitenkin rikkiyhdisteitä kuten metyylimerkaptaani (CH3SH) ja dimetylisulfidi (CH3)2S, jotka deakti-voivat helposti nämä metallikohdat.
Näin näiden menetelmien soveltaminen CST:lle raaka-aineena ei ole toteutettavissa, koska Pd-katalyytit deaktivoituvat helposti koksautumisesta johtuen. Reaktioille CST:n kanssa etsittiin stabiilimpia katalyyttejä, jotka koksautumisen lisäksi sietävät myös rikkiyhdisteiden läsnäolon. Ei-metallikatalyyttejä, zeoliittejä, jotka ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi tässä, voidaan käyttää myös muihin α-pineeniä sisältäviin raaka-aineisiin.
Keksinnön menetelmä Tässä saadaan aikaan menetelmä, jossa raakatärpätti puumassanvalmistuksesta Tikitetään, dehydrogenoidaan ja aromatisoidaan yhdessä vaiheessa katalyytin läsnä ollessa. Tarkemmin katalyytti on zeoliitti, joka katalysoi sekä isomerisaatiota että dehydrogenaatiota peräkkäin yhdessä reaktiovaiheessa.
Raaka-aineen lähteestä riippumatta tässä saadaan aikaan menetelmä p-symeenin tuottamiseksi, jossa menetelmässä lähtömateriaali sisältää ainakin yhtä pineeniä kaasufaasissa ja katalyytti konversiota varten käsittää zeoliitin. Tämä tuottaa vaihtoehdon tunnetun tekniikan menetelmille, joissa käytetään palladiumia sisältäviä katalyyttejä.
Jotta voidaan toimia kaasufaasissa, reaktiolämpötilan pitäisi olla vähintään 177 °C. Zeoliittikatalyytin parhaan toiminnan saavuttamiseksi se laitetaan lämpötilassa 177-400 °C, edullisesti 300-350 °C. Keksijät ovat havainneet, että nämä lämpötilat saavat aikaan tehokkaan konversion, mutta ne ovat tarpeeksi alhaisia krakka-uksen välttämiseen. Pienemmällä katalyytti m ääräl I ä 350 °C on edullisempi, korkeammalla määrällä 300 °C on tarpeeksi riittävä. 300 °C:ssa voi olla 136-isomee-rejä jäljellä tuotteessa, kun taas 350 °C:ssa symeenituotanto on korkeampi, mutta saadaan myös muita aromaattisia ja syklisiä yhdisteitä.
Sitoutumatta teoriaan keksijät uskovat, että reaktion kokonaistasapainon kontrolloimiseksi on edullista poistaa vety reaktiosta ja/tai laimentaa sen pitoisuus toisella, edullisesti inertillä kaasulla. Tästä syystä yhden toteuttamistavan mukaan katalyytti laitetaan N2:n ja poltetun ilman läsnä ollessa. Edullisiin menetelmiin kuuluu katalyytin laittaminen 1-30 baarin N2-paineessa ja/tai N2-virrassa.
Tuotettujen symeenien (M = 134 g/mol) ja menteenien (M = 138 g/mol) ja mentaa-nien (M = 140 g/mol) välinen suhde on lähellä yhtä, kuten voidaan havaita kuviosta 4. Dehydrogenoitaessa symeeneiksi (yht. 1) yksi vetymolekyyli vapautuu jokaista muodostunutta symeenimolekyyliä kohti. Tuotettu vetymolekyyli reagoi vielä hyd-rogenoiden terpeeni-isomeerin (M = 136 g/mol) menteeniksi (yht. 2) ja/tai vielä mentaaniksi. Teoreettisesti nämä kaksi reaktiota kilpailevat samasta reagenssista (136-isomeeriterpeeni) ja siksi täysin konvertoitu tuote koostuu symeeneistä ja menteeneistä suhteessa 1:1, jos vetyä ei poisteta reaktioympäristöstä, ja kaiken vedyn oletetaan kuluvan hydrogenaatiossa (yht. 2): (1)
Figure FI125782BD00121
(2)
Jotta voidaan estää ei-haluttu kilpaileva reaktio (hydrogenaatio), vapautunut vety voidaan poistaa katalyyttikerroksesta typpivirralla nostaen näin dehydrogenaa-tio/hydrogenaatio-suhdetta.
Kuten havaitaan kuviosta 5, dehydrogenaatio/hydrogenaatio-suhde parani myös reaktiolämpötilan noustessa ja lisätyllä N2-virtauksella. Todella symeenien pitoisuus kaksinkertaistui (kuvio 4), kun katalyytti kerroksen kokoa ja N2-virtausta kata-lyyttikerroksen läpi säädettiin. Kun syöttönä käytettiin CST:tä, symeenin tuotanto kasvoi vielä lisää (kuvio 6).
Tutkijat ovat myös havainneet, että rikkijohdannaiset, joita on pidetty ongelmana konversioreaktiossa, toimivat odottamattomasti H2:n vastaanottajina vaikuttaen mainittuun suhteeseen.
Vaihtoehtoisesti vapautunut vety voi reagoida H2-vastaanottajien kanssa kuten rikkiyhdisteiden, joita esiintyy CST:ssä, tai lisätyn happisyötön [6], jolloin muodostuu vastaavasti H2S ja H20. Mahdolliset reaktiot (yht. 3-5) rikkiyhdisteiden ja vedyn välillä ovat seuraavat: CH3SH + H2 = CH4 + H2S (hydrogenolyysi) (3) 2 CH3SH = (CH3)2S + H2S (disproportio) (4) (CH3)2S + 2 H2 = 2 CH4 + H2S (pelkistys) (5)
Yllättäen saatiin hyviä tuloksia yhdistettäessä N2-reaktio-olosuhteiden käyttäminen ja CST lähtömateriaalina. Näin korkea suhde tuotettujen symeenien ja menteenien ja mentaanien välille saatiin jopa niin alhaisessa lämpötilassa kuin 200 °C.
Biopohjainen p-symeeni
Yhden piirteen mukaan keksintö saa aikaan biopohjaisen p-symeenin, joka voidaan saada kuvatulla menetelmällä. Tämä p-symeeni voidaan vielä jalostaa bio-pohjaiseksi tereftalaatiksi ja mahdollisesti esimerkiksi biopohjaiseksi PET:ksi.
Katalyytti
Yhdessä laajennuksessa tämä menetelmä sisältää zeoliitit, jotka sisältävät alkali-tai maa-alkalimetalleja.
Zeoliitti
Esillä olevassa keksinnössä zeoliitteja käytettiin katalyytteinä. Edullisesti zeoliitti valitaan 13X:stä, mordeniitista (Mor) ja Y-faujasiitista, jotka esittivät paremman p-symeenituotannon α-pineenistä. Edullisin on Y-faujasiitti, joka osoitti hyvin korkean konversion keksinnön menetelmässä. Y-faujasiittizeoliitin käyttö katalyyttinä a-pineenin konversiolle p-symeeniksi tuotti hämmästyttävän hyviä tuloksia. Erityisesti kun CST:tä käytettiin lähtömateriaalina konversioreaktiolle, osoitettiin 80-90 %:n tuotto α-pineenistä p-symeeniksi. Lisäksi α-pineenin konversio oli käytännössä 100 %, vaikka tuotejakautuma isomerisaation ja dehydrogenaation välillä vaihteli.
Yhden toteuttamistavan mukaan ennen konversioreaktiota katalyytti esikäsitellään 300-500 °C:n lämpötilassa tyhjössä. Edullisesti esikäsittelyn kesto on vähintään 2 tuntia.
Paras toteuttamistapa
Sopivia katalyyttejä ja optimaalisia reaktio-olosuhteita p-symeenituotannolle CST:stä ja sen pääyhdisteestä α-pineenistä etsittiin ja saatiin lupaavia tuloksia lähellä 300 °C:ta olevissa lämpötiloissa Y-faujasiittizeoliitilla 5 baarin N2-paineessa ja lisätyssä N2-virrassa. Dehydrogenoitujen tuotteiden korkeata tuottoa voidaan vielä parantaa säätämällä reaktio-olosuhteita.
Esimerkit
Saatu vaikutus osoitettiin kokeellisesti. Reaktio suoritettiin kaasufaasissa. Näin syötön kiehumispiste määritti tutkitun minimireaktiolämpötilan.
Lisäksi johtuen rikin mukana olosta CST:ssä metalIikatalyytit suljettiin pois tutkimuksista niiden myrkyttymisen estämiseksi.
Reaktorisysteemin koko (d, = 10 mm) ja haluttu WHSV 1,5 - noin 7 1/h määrittivät katalyyttikerroksen koon ja läpikulkunopeuden. Katalyytti määrä esimerkissä vaih-teli välillä 1,5 g - 6 g. Katalyytti hiukkaset olivat suulakepuristeita, joiden halkaisija oli 1 mm.
Menetelmät CST:n ja sen pääkomponentin α-pineenin konversiota symeeneiksi tutkittiin jatkuvassa putkivirtausreaktorissa. Katalyyttikerros laitettiin putkireaktorin keskelle ja lämpötilanmittauselementti laitettiin katalyyttikerroksen sisään seuraamaan lämpö-tilaprofiilia. Ennen koetta katalyyttiä esikäsiteltiin 200-500 °C:ssa kaksi tuntia tyhjössä. Syöttö höyrystettiin ennen reaktoria. Tuotevirta jäähdytettiin reaktorin jälkeen ja nestenäyte kerättiin kylmään ansaan GC-MS-analyysiä varten.
Nestenäytteen analyysi suoritettiin GC-MS:llä. Tulokset laskettiin ulkoisen standardin menetelmällä, p-symeeni ja α-pineeni laskettiin kvantitatiivisesti. Terpeenit ja aromaatit laskettiin semikvantitatiivisesti vastaavasti α-pineenin ja p-symeenin vasteilla. Mittausten epävarmuus oli ± 15 % p-symeenille ja α-pineenille ja ± 30 % semikvantitatiivisesti lasketuille yhdisteille. Analyysimenetelmä tarkistettiin kahdella muulla analyysilaitteella, GC ja GC-MS.
Tulokset
Katalyytti
Zeoliitteja (ZSM-5, 13X, mordeniitti (Mor), Y-faujasiitti (Y)) verrattiin lämpötilavälillä 150-400 °C α-pineenin reaktioissa. Kokeet suoritettiin jatkuvassa putkivirtausreak-torisysteemissä. Lämpötiloissa 150-200 °C α-pineenikonversiot (X) olivat 50-80 % kaikilla muilla katalyyteillä kuin Y-faujasiitti (X = 100 %), ja nämä katalyytit olivat pääosin aktiivisia isomerisaatiolla, kun minimikatalyyttimäärä oli 3 g. Kuvio 2 esittää α-pineenikonversiot ja katalyytin selektiivisyydet isomerisaatiolle, dehydroge-naatiolle, krakkaukselle ja dimerisaatioreaktioille 300 °C:ssa. Dehydrogenaation selektiivisyys oli korkein Y-faujasiittizeoliitilla. Säätämällä muita reaktio-olosuhteita (katalyyttikerroksen koko ja N2-virtaus) selektiivisyys dehydrogenaatiotuotteisiin nousi 60 %:iin. Demonstratiivisesti myös tulokset, jotka on saatu 02:n (ilmassa) läsnä ollessa, on esitetty kuviossa 2.
Reaktiolämpötila
Reaktiolämpötilan vaikutusta (200 °C - 400 °C) tutkittiin myös CST:llä Y-faujasiitti-zeoliitin läsnä ollessa ja puuttuessa (kuvio 3). Kuten havaitaan kuviosta 3, on oleellista laittaa katalyyttejä reaktioihin CST:stä p-symeeniksi.
Ilman katalyyttiä (eli terminen reaktio) α-pineenin (M = 136 g/mol) ja 3-kareenin (M = 136 g/mol) konversioasteet pysyivät alle 50 %:ssa jopa korkeassa lämpötilassa (300 °C) ja pääosin isomerisaatioreaktiot etenivät tuottaen terpeeni-isomeerejä (M = 136 g/mol). Toisin sanoen katalyytti näytti olevan oleellinen toisen vaiheen (dehydrogenaatio) etenemiselle mutta myös isomerisaation reaktionopeuden lisäämiselle.
Reaktiolämpötila 300-350 °C ja muut parametrit piti säätää, jotta saatiin korkeat symeenien tuotot. Todella korkeammalla lämpötilalla selektiivisyys dehydrogenaa-tioon parani. Myös ei-toivotut krakkausreaktiot vahvistuivat lämpötilan mukana (kuvio 3). Kuitenkin ei-haluttujen krakkaustuotteiden määrää voidaan kontrolloida WHSV:llä, katalyyttikerroksen läpi. Tähän mennessä saatiin parempia tuloksia 350 °C:ssa 1,5 g:lla katalyyttiä.
Kuvio 4 esittää tuotejakautuman, joka on saatu erilaisilla zeoliiteilla eri reaktio-olosuhteissa (T = 20CM00 °C, mkat = 0-6 g, α-pineeni tai CST). Y-faujasiitilla ja 300 °C:ssa symeenien tuotto oli hyvin korkea. Pienemmällä katalyyttimäärällä saatiin vielä parempia tuloksia 350 °C:ssa.
Tuotettujen symeenien (M = 134 g/mol) ja menteenien (M = 138 g/mol) ja mentaa-nien (M = 140 g/mol) välinen suhde on lähellä yhtä, kuten voidaan havaita kuviosta 4. Dehydrogenoitaessa symeeneiksi (yht. 1) yksi vetymolekyyli vapautuu jokaista muodostunutta symeenimolekyyliä kohti. Tuotettu vetymolekyyli reagoi vielä hyd-rogenoiden terpeeni-isomeerin (M = 136 g/mol) menteeniksi ja/tai vielä mentaanik-si. Teoreettisesti nämä kaksi reaktiota kilpailevat samasta reagenssista (136-iso-meeriterpeeni) ja siksi täysin konvertoitu tuote koostuu symeeneistä ja mentee-neistä suhteessa 1:1, jos vetyä ei poisteta reaktioympäristöstä, ja kaiken vedyn oletetaan kuluvan hydrogenaatiossa.
Jotta voidaan estää ei-haluttu kilpaileva reaktio (hydrogenaatio), vapautunut vety voidaan poistaa katalyyttikerroksesta typpivirralla nostaen näin dehydrogenaa-tio/hydrogenaatio-suhdetta. N2-virran ja pienemmän katalyyttikerroskoon (tai korkeampi WHSV) vaikutus on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Saatujen konversiotuotteiden moolisuhteet. Symeenit/menteenit-moolisuhde, CST syöttönä
Figure FI125782BD00161
Huom: 200 °C:ssa korkeat määrät 136-isomeerejä jäi, kun taas 350-400 °C:ssa tuskin yhtään 136-isomeerejä jäi
Dehydrogenaatio/hydrogenaatiosuhde on esitetty 134-terpeenien ja 138/140-ter-peenien välisenä suhteena tuotteesta havaittuna (kuvio 5).
Kuten havaitaan kuviosta 5, dehydrogenaatio/hydrogenaatiosuhde parani myös korkeammalla reaktiolämpötilalla ja lisätyllä N2-virralla. Todella symeenien pitoisuus kaksinkertaistui (kuvio 4), kun katalyytti kerroksen kokoa ja N2-virtausta kata-lyyttikerroksen läpi säädettiin.
Vaikka 02:n läsnäolo paransi dehydrogenaation ja hydrogenaation välistä suhdetta, Y-faujasiitin voimakas deaktivaatio havaittiin vasta 6 tunnin kuluttua virrassa. Deaktivaatio havaittiin α-pineenin laskeneena konversioasteena ja vähentyneenä dehydrogenaatioselektiivisyytenä, mikä korosti näin isomerisaatioreaktioita (kuvio 2). Deaktivaation aiheutti voimakas C-ι-yhdisteiden koksikasautuminen esim. Bou-douard-reaktiolla (yht. 6). Rikin läsnä ollessa (CST) toisaalta ei havaittu mitään Y-faujasiitin deaktivaatiota.
2 CO = C + C02 (Boudouard) (6)
Hyvin happamilla katalyyteillä tai katalyyttijauheilla hydrogenaatio oli voimakkaampaa kuin dehydrogenaatio (suhde 134-terpeenit/138/140-terpeenit < 1 kuviossa 5), mikä ei ollut meidän tavoitteemme. Todella vetyä vapautuu krakkausreaktioissa, jotka vahvistuvat näillä happamilla katalyyteillä promovoiden näin hydrogenaatiota. Myös liian pitkä viipymäaika katalyyttikerroksessa (jauheet) lisää ei-toivottujen sivutuotteiden muodostumista, kuten hydrogenoidut yhdisteet (kuvio 5), dimerisaa-tiotuotteet ja krakkaustuotteet.

Claims (11)

1. Menetelmä p-symeenin tuottamiseksi rikkipitoisesta lähtömateriaalista, tunnettu siitä, että menetelmän lähtöaine sisältää ainakin yhtä pineeniä kaa-sufaasissa ja että katalyytti, jolla pineeni konvertoidaan p-symeeniksi, sisältää Y-faujasiittia ja siitä, että reaktiolämpötila on 177-350 °C.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähtöaine sisältää ainakin yhtä rikkijohdannaista.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pineeni sisältää a-pineeniä.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että a-pineeniä sisältävä materiaali sisältää raakaa rikkitärpättiä.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katalyyttiä käytetään välillä 300-350 °C.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen konvertointia katalyyttiä esikäsitellään lämpötilassa 300-500 °C tyhjössä, mielellään ainakin 2 tunnin ajan.
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katalyyttiä käytetään N2:n tai poltetun ilman läsnä ollessa.
8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katalyyttiä käytetään N2:n läsnä ollessa, N2-paineessa 1-30 bar ja/tai N2-virrassa.
9. Y-faujasiittikatalyytin käyttö rikkipitoista lähtömateriaalia hyödyntävässä konversioreaktiossa α-pineenistä p-symeeniksi.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että ainakin yksi rikkijohdannainen on läsnä konversioreaktiossa.
11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että a-pineeniä sisältävä raaka-aine on CST.
FI20105630A 2010-06-03 2010-06-03 Sulppuperäisten terpeenien katalyyttinen jalostus FI125782B (fi)

Priority Applications (9)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20105630A FI125782B (fi) 2010-06-03 2010-06-03 Sulppuperäisten terpeenien katalyyttinen jalostus
CN201180027376.6A CN103003223B (zh) 2010-06-03 2011-06-03 通过使用沸石催化剂将α-蒎烯转化成对伞花烃的方法
US13/701,658 US9469581B2 (en) 2010-06-03 2011-06-03 Catalytic refining of terpenes of pulp origin
PL11789317T PL2580179T3 (pl) 2010-06-03 2011-06-03 Sposób konwersji alfa-pinenu do paracymenu z użyciem zeolitowego katalizatora
EP11789317.2A EP2580179B1 (en) 2010-06-03 2011-06-03 Method of converting alpha-pinene to para-cymene by using a zeolitic catalyst
RU2012153228/04A RU2555368C2 (ru) 2010-06-03 2011-06-03 Способ превращения альфа-пинена в пара-цимол с использованием цеолитового катализатора
PCT/FI2011/050518 WO2011151526A1 (en) 2010-06-03 2011-06-03 Method of converting alpha-pinene to para-cymene by using a zeolitic catalyst
BR112012030782-7A BR112012030782B1 (pt) 2010-06-03 2011-06-03 Refino catalítico de terpenos de origem de polpa
CA2801394A CA2801394C (en) 2010-06-03 2011-06-03 Method of converting alpha-pinene to para-cymene by using a zeolitic catalyst

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20105630 2010-06-03
FI20105630A FI125782B (fi) 2010-06-03 2010-06-03 Sulppuperäisten terpeenien katalyyttinen jalostus

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI20105630A0 FI20105630A0 (fi) 2010-06-03
FI20105630A FI20105630A (fi) 2011-12-04
FI20105630L FI20105630L (fi) 2011-12-04
FI125782B true FI125782B (fi) 2016-02-15

Family

ID=42308087

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20105630A FI125782B (fi) 2010-06-03 2010-06-03 Sulppuperäisten terpeenien katalyyttinen jalostus

Country Status (9)

Country Link
US (1) US9469581B2 (fi)
EP (1) EP2580179B1 (fi)
CN (1) CN103003223B (fi)
BR (1) BR112012030782B1 (fi)
CA (1) CA2801394C (fi)
FI (1) FI125782B (fi)
PL (1) PL2580179T3 (fi)
RU (1) RU2555368C2 (fi)
WO (1) WO2011151526A1 (fi)

Families Citing this family (4)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
SE537150C2 (sv) * 2012-02-14 2015-02-17 Holmen Ab Metod för att isolera cymen
WO2015023225A1 (en) 2013-08-14 2015-02-19 Holmen Ab Method for production of p-cymene
CN107008499B (zh) * 2017-04-13 2019-12-31 上海科技大学 可将萜类化合物转化为芳香烃的组合催化剂及方法
WO2021021694A1 (en) * 2019-07-26 2021-02-04 International Flavors And Fragrances Inc. Circular economic methods for fragrance ingredients

Family Cites Families (11)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3130007A (en) * 1961-05-12 1964-04-21 Union Carbide Corp Crystalline zeolite y
CA973206A (en) 1972-02-29 1975-08-19 Oldrich Prochazka Turpentine purification process
US3778486A (en) 1972-04-19 1973-12-11 Scm Corp Turpentine fraction purification
FR2243246A1 (en) 1973-09-12 1975-04-04 Scm Corp Turpentine fraction purificn - by multi-stage activated carbon sorption process
SU929676A1 (ru) 1980-07-10 1982-05-23 Центральный научно-исследовательский и проектный институт лесохимической промышленности Способ очистки сульфатного скипидара
US4382152A (en) 1981-10-14 1983-05-03 The Goodyear Tire & Rubber Company Process for the conversion of terpenes to cymenes
DE3513569A1 (de) 1985-04-16 1986-10-16 Basf Ag, 6700 Ludwigshafen Verfahren zur herstellung von alkylbenzolen
FR2597495B1 (fr) 1986-04-18 1988-07-29 Elf Aquitaine Procede et catalyseur de desulfuration des essences terpeniques
FR2605900B1 (fr) 1986-10-29 1988-12-23 Elf Aquitaine Perfectionnement au procede de desulfuration des essences terpeniques
RU2200144C1 (ru) * 2001-07-05 2003-03-10 Институт нефтехимии и катализа АН РБ и УНЦ РАН Способ получения п-цимола (п-метилизопропилбензола)
CN1317348C (zh) * 2004-09-27 2007-05-23 广西大学 一种高含量脱氢枞酸的浅色歧化松香和对伞花烃同时制造的方法

Also Published As

Publication number Publication date
CA2801394C (en) 2018-03-06
CA2801394A1 (en) 2011-12-08
US9469581B2 (en) 2016-10-18
US20130165721A1 (en) 2013-06-27
EP2580179A1 (en) 2013-04-17
CN103003223A (zh) 2013-03-27
BR112012030782B1 (pt) 2022-07-12
BR112012030782A8 (pt) 2021-07-06
WO2011151526A1 (en) 2011-12-08
BR112012030782A2 (pt) 2021-06-01
CN103003223B (zh) 2016-04-06
EP2580179B1 (en) 2018-08-15
FI20105630A (fi) 2011-12-04
EP2580179A4 (en) 2015-11-11
RU2555368C2 (ru) 2015-07-10
FI20105630A0 (fi) 2010-06-03
RU2012153228A (ru) 2014-07-20
FI20105630L (fi) 2011-12-04
PL2580179T3 (pl) 2019-03-29

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US8389784B2 (en) Method of producing propylene containing biomass-origin carbon
JP6563457B2 (ja) パラフィンをオレフィンに転化するためのプロセス及びそこで使用するための触媒
Konno et al. Kinetics of n-hexane cracking over ZSM-5 zeolites–Effect of crystal size on effectiveness factor and catalyst lifetime
DK2547639T3 (en) Producing propylene VIA THE SAME TIME dehydration and skeletal isobutanol ON ACID CATALYSTS FOLLOWED BY META TESE
FI125782B (fi) Sulppuperäisten terpeenien katalyyttinen jalostus
EA025806B1 (ru) Одновременная дегидратация и скелетная изомеризация изобутанола на кислотных катализаторах
EP2970040A1 (en) Process for the conversion of methoxylated aromatic compounds to simple aromatic compounds
FI92409C (fi) Menetelmä arseenin ja karbonyylisulfidin samanaikaiseksi poistamiseksi nestefaasissa olevasta tyydyttämättömästä hiilivetyfraktiosta
Mohamed et al. A zeolite-based cascade system to produce jet fuel from ethylene oligomerization
WO2014154802A1 (en) Production of a liquid heavy hydrocarbon composition
MX2015003317A (es) Retirada de impurezas que contienen nitrogeno de composiciones de alcohol.
WO2015101612A1 (en) Process for obtaining olefins by metathesis
US4961838A (en) Two step process for the obtainment of white oils
CN1978410A (zh) 一种增产丙烯的c4馏分催化转化方法
Pai et al. Emerging Trends in Solid Acid Catalyst Alkylation Processes
RU2819383C1 (ru) Способ получения улучшенной бионефти из черного щелока
US9725387B2 (en) Treatment of alcohols
CN117751013A (zh) 用于制备对二甲苯和邻二甲苯的催化剂和方法实施方案
WO2021152496A1 (en) Stable, high selectivity catalysts and catalyst systems, and processes for their use
CN114466956A (zh) 一种由黑液制造改质生物油的方法
Zhanga et al. From Glucose-Based Carbohydrates to Phenol-rich Bio-oil Integrated with Syngas Production via Catalytic Pyrolysis over Activated Carbon Catalyst

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 125782

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B