FI116456B - Menetelmä ja sovitelma ajoneuvon runkopalkkien kiinnittämiseksi - Google Patents

Description

1 116456

Menetelmä ja sovitelma ajoneuvon runkopalkkien kiinnittämiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä ajoneuvon palkkien kiinnittämi-5 seksi, jossa menetelmässä kiinnitetään ajoneuvon runkorakenteeseen kuuluvan ensimmäisen runkopalkin ainakin yhteen päähän liikkumattomasti poikki-suuntainen toinen runkopalkki; muodostetaan ensimmäisen runkopalkin ainakin yhteen päähän asennuskolo, jossa ensimmäisen runkopalkin kylkilevyt ulottuvat kylkilevyjen välissä olevaa väliosuutta ulommaksi ensimmäisen run- 10 kopatkin pituussuunnassa, ja muodostavat ensimmäiseen runkopalkkiin haa-ramaisen pään; muodostetaan ensimmäisen runkopalkin haaramainen pää poistamalla ennalta määrätyltä osuudelta ensimmäisen runkopalkin päästä lukien kylkilevyjen välissä oleva väliosuus, sekä sovitetaan toinen runkopalkki ensimmäisen palkin haaramaiseen päähän, kylkilevyjen väliseen tilaan.

15 Edelleen keksinnön kohteena on sovitelma ajoneuvon runkoraken teessa, johon sovitelmaan kuuluu ensimmäinen runkopalkki ja sen suhteen poikittainen toinen runkopalkki, jotka runkopalkit on kiinnitetty liikkumattomasti toistensa suhteen, ja jossa sovitelmassa ensimmäisen runkopalkin ainakin yhteen päähän on muodostettu asennuskolo, jossa ensimmäisen runkopalkin 20 kylkilevyt ulottuvat mainittujen kylkilevyjen välissä olevaa väliosuutta ulommaksi ensimmäisen runkopalkin pituussuunnassa, jolloin ensimmäinen runko-palkki käsittää haaramaisen pään; että väliosuus on poistettu haaramaiselta : osuudelta, ja toinen runkopalkki on sovitettu ensimmäisen runkopalkin haara- ,. maisessa päässä kylkilevyjen väliseen tilaan.

;* 25 Raskaiden ajoneuvojen kantava runkorakenne muodostetaan taval- .·*·. lisesti kahdesta ajoneuvon pituussuuntaisesta vaakapalkista sekä tarvittavas- .··. ta määrästä poikkisuuntaisia vaakapalkkeja. Ajoneuvon runkoon kuuluva kori • · rakennetaan yleensä kantavan rungon päälle. Tällöin mainittujen poikkipalkki- . , en uloimpiin päihin kiinnitetään pystypalkit, joihin koriin kuuluvat tukiprofiilit, • · · 30 kattoprofiilit ja verhouslevyt voidaan tukea. Nykyisin pystyprofiilit kiinnitetään • · ···* hitsaamalla ne poikkisuuntaisten profiilien päihin kiinni. Hitsausta varten palk- kien välisiin liitoskohtiin on tehtävä hitsausviisteet. Edelleen hitsaus on tehtä-: vä tukeviin jigeihin kiinnitettynä, jotta lämpölaajenemisesta aiheutuvat muo- donmuutokset hallitaan. Pystypalkkien kiinnittäminen tällä tavalla on työlästä ♦ » · 35 ja hidasta. Lisäksi kunnollinen liitos edellyttää ammattitaitoisia työntekijöitä ja ···* korkealaatuisia työvälineitä.

2 116456

Edelleen tunnetaan vaihtoehtoinen tapa vaakapalkin ja pystypalkin liittämiseksi toisiinsa. Kiinnittäminen voidaan tehdä ruuveilla kiinnitettävien kulmakappaleiden avulla. Tällainen kulmakappale on esitetty esimerkiksi US-patentissa 4230361. Kulmakappaleita tarvitaan kuitenkin ainakin kaksi kap-5 paletta yhtä palkkien välistä risteyskohtaa varten. Edelleen kukin kulmakappale kiinnitetään vähintään neljällä kiinnitysruuvilla, jolloin yhdessä risteyskohdassa on ainakin kahdeksan ruuvia. Tällöin kokoonpanossa tarvittavien osien määrä on hyvin suuri ja kulmakappaleiden kiinni ruuvaaminen palkkeihin on työlästä.

10 Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudenlainen ja parannettu menetelmä ja sovitelma ajoneuvon runkopalkkien liittämiseksi toisiinsa.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että kiinnitetään ensimmäisen runkopalkin kylkilevyt toiseen runkopalkkiin mainitulla 15 haaramaisella osuudella, ja kiinnitetään ensimmäinen runkopalkki ainakin yhdellä kiinnitysruuvilla haaramaisen pään molempien kylkilevyjen kohdalta poikkisuuntaisen toisen runkopalkin pituussuuntaisissa kylkipinnoissa oleviin kiinnitysuriin sovitettuihin vastakappaleisiin.

Edelleen on keksinnön mukaiselle sovitelmalle tunnusomaista se, 20 että ensimmäisen runkopalkin kylkilevyt on kiinnitetty toiseen runkopalkkiin mainitulla haaramaisella osuudella; että toinen runkopalkki käsittää pituus- suuntaiset kiinnitysurat ainakin ensimmäisen runkopalkin kylkilevyjen puolei- sissa kyljissä; että ensimmäisen runkopalkin pään ulkoneviin kylkilevyihin on kumpaankin muodostettu ainakin yksi aukko kiinnitysruuvia varten; että toisen .· : 25 runkopalkin kiinnitysuraan on sovitettu palkkien välisen liitoksen kohdalle kiin- .···.’ nitysruuvin vastakappale, ja että runkopalkit on kiinnitetty toisiinsa kiristämällä » · , · ·! t kiinnitysruuvi mainittuun vastakappaleeseen.

Keksinnön olennainen ajatus on, että ajoneuvon runkorakentee- , , seen kuuluu ensimmäinen runkopalkki, jonka ainakin yhteen päähän kiinnite- 30 tään liikkumattomasti poikkisuuntainen toinen runkopalkki. Ensimmäisen run- kopalkin poikkileikkausprofiili käsittää etäisyyden päässä toisistaan olevat, olennaisesti samansuuntaiset kylkilevyt sekä näitä yhdistävän väliosuuden.

.··. Toisen runkopalkin kiinnitystä varten on ensimmäisen runkopalkin päähän /*’ muodostettu asennuskolo, jossa ensimmäisen runkopalkin kylkilevyt ulottuvat » * ‘ ‘ 35 runkopalkin pituussuunnassa ulommaksi kuin kylkilevyjen välissä oleva vä- •..: liosuus. Tällöin ensimmäisen runkopalkin kylkilevyt muodostavat ensimmäisen 3 116456 palkin päähän ulkonevat haarat, joiden väliseen tilaan toinen runkopalkki on sovitettu. Toinen runkopalkki on kiinnitetty ainakin ensimmäisen runkopalkin kylkilevyjen puoleisista kyljistään ensimmäisen runkopalkin päässä ulkoneviin kylkilevyihin. Ensimmäisen ja toisen runkopalkin keskinäinen mitoitus on jär-5 jestetty niin, että ensimmäisen runkopalkin kylkilevyjen sisäpintojen välinen etäisyys vastaa ainakin likimain toisen runkopalkin leveyttä. Edullisesti asen-nuskolo muodostetaan jyrsimällä toisen runkopalkin mitoitusta vastaavalta syvyydeltä ensimmäisen runkopalkin kylkipintojen välinen osuus pois.

Keksinnön mukainen liitos on erittäin tukeva, sillä ensimmäisen run-10 kopalkin kylkilevyt ulottuvat toisen palkin sivuille ja tukevat toista runkopalkkia sivusuunnassa. Edelleen varsinainen kiinnitys on nyt helppo tehdä kylkilevyjen kohdalta. Kiinnitys voidaan tehdä monella tapaa, esimerkiksi hitsaamalla, ruuveilla, niiteillä jne. Koska ensimmäisen runkopalkin haaramainen pää tukee toista runkopalkkia, kohdistuu kiinnitykseen lähinnä vain leikkausvoimia, jotka 15 ovat suhteellisen helposti hallittavissa. Vielä on etuna se, että asennuskolo on yksinkertaista muodostaa, eikä kiinnityksessä tarvita monimutkaisia erillisiä lii-toskappaleita. Lisäksi asennuskolo voi määrittää risteävien runkopalkkien asennon toisiinsa nähden, jolloin asennuskiinnittimiä ei välttämättä tarvita lainkaan, vaan asennuskolo asemoi runkopalkit aina kohtisuorasi tai haluttuun 20 kulma-asentoon toisiinsa nähden.

Keksinnön edullisen sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena se, '·[ .i että toisessa runkopalkissa on sen pituussuuntaiset kiinnitysurat ainakin en- simmäisen runkopalkin kylkilevyjen puoleisissa pinnoissa. Edelleen ensi m- » · ··,. mäisen runkopalkin kylkilevyihin on asennuskolon kohdalle muodostettu aukot .· : 25 kiinnitysruuveja varten, jolloin toisen runkopalkin kiinnitysuriin on sovitettu .··.' muotolukitetusti kiinnitysruuvien vastakappaleet. Runkopalkit on kiinnitetty toi- / siinsa liikkumattomasti kiinnitysruuvien avulla. Tapauskohtaisesti kahdesta ' ‘ kuuteen kiinnitysruuvia takaa riittävän lujan kiinnityksen. Tällainen ruuvikiinni- tys on nopea tehdä, eikä se edellytä erityistaitoja eikä vaativia työvälineitä. Li- > * * - : · 30 säksi vältytään hitsausviisteiden tekemiseltä. Edelleen kiinnitysruuveilla ko- koonpannun rakenteen etuna hitsaamalla kokoonpantavaan runkorakentee-; seen on se, että nyt voidaan käyttää huomattavasti kevytrakenteisempia ja yk- , ·. sinkertaisempia kokoonpanokiinnittimiä, kun taas hitsattaessa on käytettävä massiivisia kiinnittimiä, jotka ottavat vastaan hitsauksen aiheuttamasta lämpö-' 35 laajenemisesta johtuvat suuret voimat, jollaisia ei puolestaan esiinny ruuveilla 4 116456 liitettäessä. Edelleen, kuten alalla yleisesti tiedetään, kestää ruuviliitos paremmin väsyttävää kuormitusta kuin hitsausliitos.

Keksinnön erään toisen edullisen sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena on se, että ajoneuvon runko käsittää ainakin kaksi ajoneuvon pi-5 tuussuuntaista pitkittäispalkkia ja ainakin yhden ajoneuvon poikkisuuntaisen poikkipalkin. Poikkipalkki ulottuu ajoneuvon rungon ensimmäiseltä puolelta sen toiselle puolelle. Sekä poikkipalkki että pitkittäispalkki ovat vaakasuuntaisia, mutta sovitettu eri tasoon toisiinsa nähden, jolloin ne kulkevat ristiin. Poikkipalkin vapaisiin päihin on sovitettu pystypalkit. Tällöin poikkipalkin kummas-10 takin päästä on poistettu poikkipalkin kylkilevyjen välinen osuus pystypalkin mitoituksen mukaiselta osuudelta, jonka jälkeen pystypalkit on sovitettu poikkipalkin haaramaisiin päihin ja kiinnitetty kylkilevyjen kohdalta. Tällainen runkorakenne on yksinkertainen ja kevyt, mutta samalla tukeva.

Huomautettakoon, että tässä hakemuksessa ajoneuvolla tarkoite-15 taan runkopalkeista muodostetulla runkorakenteella varustettuja ajoneuvoja, joita ovat tyypillisesti mm. linja-autot, kuorma-autot ja muu ns. raskas kalusto, mukaan lukien kiskokalusto. Edelleen ajoneuvolla tarkoitetaan myös perävaunuja ja vastaavaa liikuteltavaa kuljetuskalustoa.

Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa 20 kuvio 1 esittää kaavamaisesti osaa eräästä keksinnön mukaisesta ajoneuvon runkorakenteesta, kuvio 2 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaista vaakapal-,· kin ja pystypalkin välistä liitosta, j‘ a kuvio 3 esittää kaavamaisesti runkopalkin päähän tehtyä asennus- .· : 25 koloa, ,· >’ kuvio 4 esittää kaavamaisesti erään edullisen runkopalkin poikki- leikkausta, kuvio 5 esittää kaavamaisesti ja ylhäältä päin nähtynä erästä edullista kiinnitysruuvin vastakappaletta sovitettuna runkopalkin kiinnitysuraan, ja : 30 kuvio 6 esittää vielä kaavamaisesti erästä keksinnön mukaista lii- tosta.

Kuvioissa käytetty viitenumerointi on yhtenevä. Selvyyden vuoksi . . kuvioita on yksinkertaistettu voimakkaasti.

’·" Kuviossa 1 on esitetty osa erään ajoneuvon runkorakenteesta. Täs- * * · · ‘ ‘ 35 sä tapauksessa kyse on linja-auton rungosta. Runko käsittää kaksi rinnakkais- ta, etäisyyden päässä toisistaan olevaa pitkittäispalkkia 1, joihin nähden poi- 5 116456 kittain, yleensä kohtisuorasti, on sovitettu tarvittava määrä poikkipalkkeja 2. Poikkipalkit 2 ulottuvat yhtenä kappaleena ajoneuvon ensimmäisen kyljen puolelta sen toiselle puolelle. Poikkipalkkien kumpaankin päähän on liitetty runkorakenteeseen kuuluvat pystypalkit 3, joihin koriin kuuluvat profiilit, katto-5 profiilit ja pintalevyt voidaan tukea. Tarvittaessa voidaan runkorakennetta tukea erikseen akseleiden, moottorin ja vaihteiston kohdalta.

Ajoneuvojen runkorakenteissa on kiinnitettävä erityistä huomiota rungon tukevuuden ja hyvän valmistettavuuden ohella myös rungon painoon, jotta ajoneuvon polttoainekulut pysyvät kohtuullisina. Esimerkiksi kuvion 1 10 mukaisessa linja-auton rungossa voidaan käyttää alumiinista tai muusta kevytmetallista valmistettuja runkopalkkeja. Edelleen on poikkipalkin ja pystypal-kin välinen liitos kevyt, koska mitään erillisiä kiinnityskappaleita ei tarvita. Kun rungon painoa saadaan alennettua, on mahdollista käyttää pienempitehoista ja samalla kevyempää moottoria, kevyempää vaihteistoa jne., jolloin kokonai-15 suudesta tulee olennaisesti aiempaa kevyempi.

Kuviossa 2 on esitetty pystypalkin 3 ja poikkipalkin 2 pään välinen T-liitos. Poikkipalkin pään osalle on muodostettu esimerkiksi jyrsimällä pysty-palkin leveyttä vastaava asennuskolo 6, johon pystypalkki on sovitettu. Tällainen asennuskolo on esitetty kuviossa 3. Asennuskolon syvyys B vastaa edul-20 lisesti ainakin likimain pystypalkin profiilia. Edelleen on poikkipalkin ja pysty-palkin keskinäinen mitoitus sovitettu niin, että mainittu asennuskolo pystypalk-: kia varten sijaitsee olennaisesti kokonaan poikkipalkin kylkilevyjen 7 ja 8 vä- , * Iissä. Kylkilevyt muodostavat poikkipalkkiin haaramaisen pään. Poikkipalkki ja sen päässä olevaan asennuskoloon sovitettu pystypalkki liitetään edullisesti : 25 ruuviliitoksella toisiinsa. Tällöin poikkipalkin pään haaroihin on tehty aukot

k i I

/ kiinnitysruuveja 9 varten ja pystypalkkina 3 käytetään profiilia, jonka liitospin- ' » noissa on kiinnitysurat 10 kiinnitysruuvin vastakappaleen vastaanottamiseksi.

" ’ Kuviossa 4 on esitetty eräs edullinen runkopalkin poikkileikkauspro- fiili. Kyseistä profiilia voidaan käyttää sekä pystypalkeissa että poikkipalkeis-:.ί i 30 sa. Palkki valmistetaan edullisesti alumiinista tai alumiiniseoksesta, mutta tar-vit-taessa myös muita materiaaleja, kuten terästä, voidaan käyttää. Suorakul-mion mallisen profiilin lyhyemmissä sivuissa 11 on kiinnitysurat 12, joihin esi-,···, merkiksi kuvion 5 mukainen sinänsä tunnettu kiinnitysruuvin vastakappale 13 j’ voidaan sovittaa. Kiinnitysuran reunoissa on vaakasuuntaiset osuudet 14, eli v : 35 uran muoto muistuttaa olennaisesti T-kirjainta. Toki muunkinlaisia profiileita voidaan käyttää. Kiinnitysruuvin vastakappale 13 on suunnikkaan muotoinen 116456 6 kappale (ns. salmiakki). Asettamalla vastakappale 13 runkopalkin kiinnitysu-ran 12 suuntaisesti se voidaan työntää paikoilleen kiinnitysuraan. Kun kiinni-tysruuvia 9 tämän jälkeen kiristetään vastakappaleeseen, kiertyy vastakappale kiinnitysurassa ja asettuu vasten profiilin kylkilevyjen sisäpintaa 7 ja 8. Tällöin 5 vastakappaleen kiertyminen estyy ja kiristysruuvi alkaa kiristää. Kuvioon 5 on kiertynyt vastakappale 13' merkitty pistekatkoviivalla. Kiertynyt vastakappale 13' ei enää pääse tulemaan ulos kiinnitysurasta 12, vaan se on kiinnitysuran vaakasuuntaisten reunojen 14 tukemana. Vaihtoehtoisesti kiinnitysuraan voidaan työntää runkopalkin päästä vastinkappale, jonka poikkileikkaus on mitoi-10 tettu niin, että sen ulospääsy kiinnitysraon kautta on estynyt. Tällaista vastinkappaletta on havainnollistettu kuviossa 4 katkoviivalla 15.

Kuviossa 6 on esitetty pystypalkin 3 ja poikkipalkin 2 pään välinen L-liitos. Siinä, kuviosta 2 poiketen, pystypalkki ulottuu vain poikkipalkin yhdelle puolelle. Poikkipalkki ja halutun poikkileikkauksen omaava pystypalkki ovat 15 liitetyt toisiinsa pistehitsaamalla 16 haaramaisen pään kohdalta. Vaihtoehtoisesti kiinnittäminen voidaan tehdä liimaamalla, niiteillä, rakenteen läpi sovitetuilla pulteilla tai vastaavilla kiinnitystapeilla, tai jollain muulla sopivalla kiinni-tyselimellä. Kuten kuviosta havaitaan, asennuskolon syvyys B on tässä tapauksessa jonkin verran pienempi kuin pystypalkin leveys C, mutta kuitenkin mi-20 toitettu niin, että se antaa riittävän tuen pystypalkille. Poikkipalkin kylkilevyjen välinen väiiosuus voidaan muodostaa tarvittaessa viistoksi poikkipalkin pi-•Y ; tuusakseliin nähden, jolloin pystypalkki voidaan kätevästi kiinnittää haluttuun Λ : kulmaan A poikkipalkkiin nähden. Edelleen haaramainen pää voi olla muodos- I' · , tettu vaihtoehtoisesti pystysuuntaisen palkin 3 alapäähän.

;·. 25 Haaramainen pää voidaan muodostaa palkkiin jyrsimällä, kuten edellä on kerrottu. Vaihtoehtoisesti asennuskolo muodostetaan poltto- tai la-serileikkaamalla. Edelleen palkkiin voidaan jo sen valmistuksen yhteydessä muodostaa haaramainen pää järjestämällä kylkilevyt valmiiksi väliosaa 4 , . ulommaksi.

: 30 Vaikka edellä keksintöä onkin selostettu käyttäen esimerkkinä ajo- neuvon poikkipalkin ja pystypalkin välistä liitosta, voidaan keksintöä soveltaa :ajoneuvon runkorakenteeseen kuuluvien palkkien liittämisessä laajemminkin. .*·*. Se soveltuu esimerkiksi koriin kuuluvien profiilien liittämiseen. Edelleen voivat molemmat palkit olla vaakasuuntaisia, jolloin haaramaisessa liitospäässä ole-‘ ’ 35 vat kylkilevyt ovat vaakasuuntaisesti. Olennaista on, että kaksi toisiinsa näh- den poikkisuuntaista, ajoneuvon runkoon kuuluvaa palkkia liitetään toisiinsa 7 116456 niin, että ensimmäisen palkin päähän muodostetaan keksinnön mukainen asennuskolo, johon toinen palkki voidaan sovittaa ja kiinnittää liikkumattomas-ti.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnoins-5 tamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

* · · * » * - 1

• I

I ' 1

Claims (4)

116456

1. Menetelmä ajoneuvon palkkien kiinnittämiseksi, jossa menetelmässä: kiinnitetään ajoneuvon runkorakenteeseen kuuluvan ensimmäisen 5 runkopalkin (2) ainakin yhteen päähän liikkumattomasti poikkisuuntainen toinen runkopalkki (3), muodostetaan ensimmäisen runkopalkin (2) ainakin yhteen päähän asennuskolo (6), jossa ensimmäisen runkopalkin kylkilevyt (7, 8) ulottuvat kyl-kilevyjen välissä olevaa väliosuutta (4) ulommaksi ensimmäisen runkopalkin 10 pituussuunnassa, ja muodostavat ensimmäiseen runkopalkkiin haaramaisen pään, muodostetaan ensimmäisen runkopalkin (2) haaramainen pää poistamalla ennalta määrätyltä osuudelta ensimmäisen runkopalkin päästä lukien kylkilevyjen (7, 8) välissä oleva väliosuus (4), sekä 15 sovitetaan toinen runkopalkki (3) ensimmäisen palkin haaramai- seen päähän, kylkilevyjen (7, 8) väliseen tilaan, tunnettu siitä, että kiinnitetään ensimmäisen runkopalkin (2) kylkilevyt (7, 8) toiseen runkopalkkiin (3) mainitulla haaramaisella osuudella, ja 20 kiinnitetään ensimmäinen runkopalkki (2) ainakin yhdellä kiinnitys- : · j ruuvilla (9) haaramaisen pään molempien kylkilevyjen (7, 8) kohdalta poikki- .: suuntaisen toisen runkopalkin (3) pituussuuntaisissa kylkipinnoissa oleviin kiinnitysuriin (12) sovitettuihin vastakappaleisiin (13,15).

: 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, !./ 25 että muodostetaan väliosuuden (4) päätypinta ennalta määrätyllä tavalla viis- toksi, ja että toinen runkopalkki (3) sovitetaan asennuskoloon (6) mainitun viis- » » ’···' ton pinnan mukaiseen kulma-asentoon ensimmäiseen runkopalkkiin (2) näh den.

!.! : 3. Sovitelma ajoneuvon runkorakenteessa, johon sovitelmaan kuu- 30 luu ensimmäinen runkopalkki (2) ja sen suhteen poikittainen toinen runkopalk-ki (3), jotka runkopalkit (2, 3) on kiinnitetty liikkumattomasti toistensa suhteen, , · · ·, ja jossa sovitelmassa ’ ! ‘ ensimmäisen runkopalkin (2) ainakin yhteen päähän on muodostet- v : tu asennuskolo (6), jossa ensimmäisen runkopalkin kylkilevyt (7, 8) ulottuvat 35 mainittujen kylkilevyjen välissä olevaa väliosuutta (4) ulommaksi ensimmäisen 116456 runkopalkin pituussuunnassa, jolloin ensimmäinen runkopalkki käsittää haa-ramaisen pään, että väliosuus (4) on poistettu haaramaiselta osuudelta, ja toinen runkopalkki (3) on sovitettu ensimmäisen runkopalkin haa-5 ramaisessa päässä kylkilevyjen (7, 8) väliseen tilaan, tunnettu siitä, että ensimmäisen runkopalkin (2) kylkilevyt (7, 8) on kiinnitetty toiseen runkopalkkiin (3) mainitulla haaramaisella osuudella, että toinen runkopalkki (3) käsittää pituussuuntaiset kiinnitysurat 10 (12) ainakin ensimmäisen runkopalkin (2) kylkilevyjen (7, 8) puoleisissa kyljis sä, että ensimmäisen runkopalkin (2) pään ulkoneviin kylkilevyihin (7, 8. on kumpaankin muodostettu ainakin yksi aukko kiinnitysruuvia (9) varten, että toisen runkopalkin (3) kiinnitysuraan (12) on sovitettu palkkien 15 välisen liitoksen kohdalle kiinnitysruuvin vastakappale (13, 15), ja että runkopalkit (2, 3) on kiinnitetty toisiinsa kiristämällä kiinnitys-ruuvi (9) mainittuun vastakappaleeseen (13, 15).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että ensimmäisen runkopalkin (2) väliosuus (4) on muodostettu runkopalkin 20 haaramaisessa päässä ennalta määrätyllä tavalla viistoksi, jolloin toinen runkopalkki (3) on sovitettu mainitun viiston pinnan mukaiseen kulma-asentoon : ’ .! ensimmäiseen runkopalkkiin nähden. » · t »· • * · * I * * I • « * » • · * » > I · * * * · * t * • * · * · • » s » » 116456