FI105189B - Menetelmä uusien glykosfingolipidien valmistamiseksi - Google Patents

Description

Menetelmä uusien glykosfingolipidien valmistamiseksi - Förfarande för framställning av nya glykosfingolipider 105189

Keksinnön taustaa ' Keksinnön käyttöala * Tämä keksintö koskee uusien glykosfingolipidien, joilla on kasvain- tenvastäinen ja immunostimuloiva vaikutus, valmistusmenetelmää.

Tekniikan taso

Julkaisussa Analytical Chemistry, 5ϋ, 1652 (1987) on raportoitu massa-analyysitutkimus a-galaktosyylikeramidista, ja siinä on kuvattu a-galaktosyylikeramidin rakenne. B.N. Singh on eristänyt a-galaktosyylikeramidia vastaavan yhdisteen kestodista ja raportoinut julkaisussa Molecular and Biochemical Parasitology, 2£, 99 (1987). sokerin avaruuskemiallista konfiguraatiota ei kuitenkaan ole tutkimuksessa kuvattu, ja niinpä α-galaktosyylirakennetta ei ole varmistettu. Muissa raporteissa ovat tämän keksinnön tekijät uuttaneet ja eristäneet vain kaksi α-galaktosyylikeramidia meri-sienestä Agelaa mauritlanne (japanilaiset patenttihakemukset nro 303314/1990 ja 244385/1991).

Toisaalta tietääksemme tämän keksinnön tekijöiden mukaisen keksinnön lisäksi vain japanilaisessa nähtäväksipannussa patenttijulkaisussa nro 93562/1989 on esitetty, että galaktosyylikerami-deilla on havaittu kasvaintenvastaista aktiivisuutta. Lisäksi kaikki galaktosyylikeramidit, joilla edellä viitatun julkaisun esimerkeissä on esitetty olevan kasvaintenvastaista aktiivisuutta, ovat β-galaktosyylikeramideja, ja annos on niinkin suuri kuin 0,5-2 mg hiirtä kohden. Lisäksi ei ole esitetty mitään esimerkkiä, jossa galaktosyylikeramidia on käytetty käytännössä kasvain- • ’ tenvastaisena aineena tai immunostimulaattorina. 1

Merisienistä saatuja galaktosyylikeramideja on kuvattu japanilaisessa nähtäväksipannussa patenttijulkaisussa nro 57594/1986 ja julkaisussa Pure & Applied Chemistry, 5Ä(3), 387-394 (1980).

Kaikki nämä galaktosyylikeramidit ovat kuitenkin β-galaktosyyli-keramideja, joiden kasvaintenvastaista aktiivisuutta ei ole raportoitu.

2 105189

Yleensä kemiallisten aineiden fysikaaliset vaikutukset riippuvat suuresti niiden kemiallisista rakenteista, ja on aina haluttua saada uusia yhdisteitä, joilla on kasvaintenvastäinen vaikutus ja immunostimuloiva vaikutus.

Tämän keksinnön tarkoituksena on realisoida edellä mainitut toivomukset .

Keksinnön pääpiirteet Tämän keksinnön tekijät ovat uuttaneet spesifisiä a-galaktosyy-likeramideja merisienestä Agplas manritiannfl ja havainneet, että yhdisteillä on kasvaintenvastainen vaikutus ja immunostimuloiva vaikutus. Tämän keksinnön tekijät ovat lisäksi kehittäneet menetelmän sukulaisyhdisteiden syntetisoimiseksi ja havainneet, että myös näillä sukulaisyhdisteillä on samanlaiset vaikutukset. Tämä keksintö on tehty näiden tietojen pohjalta.

Toisin sanoen, tämän keksinnön mukaisesti saatuja glykosfingoli-pideitä esittää seuraava kaava (A):

— OH

HO R

L°\ "

\l / HN

O JL . Rx

ΌΗ I

OH

*2

jossa i H

R esittää ryhmää · j°ssa R2 °n H tai OH

X

ja X merkitsee kokonaislukua 0-26, tai ryhmää - (CH2) 7CH=CH (CH2) 7CH3 ja

Ri esittää mitä tahansa substituenttia, joka on määritelty seu-. raavilla kaavoilla (a) - (e) : 3 105189 (a) -CH2(CH2)yCH3, (b) -CH (OH) (CH2)YCH3, (C) -CH(OH) (CH2)YCH(CH3)2 * (d) -CH=CH(CH2)yCH3, ja (e) -CH(OH) (CH2)yCH(CH3)CH2CH3, % joissa Y merkitsee kokonaislukua 5-17.

Edellä mainitussa kaavassa (A) R2

(1) yhdistettä, jossa R esittää ryhmää H

y X

esittää kaava (I): —OH r2

HO I H

r\ VJ «.

OH I

OH

: ja (2) yhdistettä, jossa R on ryhmä - (CH2) 7CH=CH(CH2) 7CH3, esittää kaava (XXI):

— OH

H0 . ( cH2 ) 7CH=CH (CH,) 7CH,

/ \ 0C

\L_/ hn <xxU

OH T

OH

Tämä keksintö koskee menetelmää kaavan (I) mukaisten jäljessä tarkemmin määriteltyjen yhdisteiden valmistamiseksi. Toisin sa- 4 105189 noen, menetelmä tämän keksinnön mukaisen kaavan (I) glykosfingo-lipidin valmistamiseksi käsittää merisienen Agelas mauritianus keräämisen, sen uuttamisen orgaanisella liuottimena ja kaavan (I) esittämien ja jäljessä tarkemmin määriteltyjen glykosfingo-lipidien eristämisen uutteesta: (1) (2S,3S,4R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-[(R)-2-hydroksi-tetrakosanoyyliamino]-3,4-heptadekaanidioli, (2) (2S,3S,4R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-[(R)-2-hydroksi-tetrakosanoyyliamino]-3,4-heksadekaanidioli, (3) (2S,3S,4R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-[(R)-2-hydroksi-trikosanoyyliamino]-16-metyyli-3,4-heptadekaanidioli, ja (4) (2S,3S,4R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2 -[(R)-2-hydroksi-pentakosanoyyliamino]-16-metyyli-3,4-oktadekaanidioli.

Yhdiste, jota esittää kaava (A) (ts. kaavat (I) ja (XXI)), voidaan syntetisoida kemiallisesti myös jäljessä kuvattujen prosessikaavioiden tai reaktiokaavioiden mukaisesti.

Hakemuksessa kuvataan edelleen kaavan (A) (kaavojen (I) ja (XXI)) esittämien yhdisteiden käyttöä. Toisin sanoen, tämän keksinnön mukainen kasvaintenvastainen aine ja immunostimulaattori sisältävät kumpikin yhden tai useamman glykosfingolipidin, jota esittää kaava (A) (kaavat (I) ja (XXI)) vaikuttavana aineosana, tai sisältävät vaikuttavan määrän niitä, ja lisäksi farmaseuttisesti sopivan kantajan tai laimennusaineen.

Lisäksi tämä hakemus kuvaa terapeuttista menetelmää, joka käsittää sen, että annetaan vaikuttava määrä yhtä tai useampaa edellä mainittua yhdistettä potilaille, jotka tarvitsevat kasvaimen nopean lisääntymisen inhiboimista tai immuniteetin aktivoimista.

Keksinnön oleelliset tunnusmerkit on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Lyhyt kuvaus piirroksista

Kuva 1 (a ja b) esittää reaktioreittikaaviota (synteesireitti A) : - kaavan (A) esittämien yhdisteiden syntetisoimiseksi lähtöaineena 5 toimivasta aldehydiyhdisteestä; 1 0 5 T8 9

Kuva 2 esittää myös reaktioreittikaaviota (synteesireitti B), joka on reitti kaavan (A) esittämien yhdisteiden syntetisoimi-seksi lähtöaineena toimivasta aldehydiyhdisteestä kuten kuva 1, ja siinä on vähemmän reaktiovaiheita kuin reaktioreitissä A;

Kuva 3 esittää reaktioreittikaaviota (synteesireitti C), jolla saadaan kaavan (A) esittämiä yhdisteitä suorittamalla sfin-gosiinille erilaisia kemiallisia muunnoksia;

Kuva 4 (a-c) esittää reaktioreittikaaviota (synteesireitti D) kaavan (A) esittämän yhdisteen johdannaisen syntetisoimiseksi lähtöaineena toimivasta aldehydiyhdisteestä, jossa on hydroksyy-liryhmä pitkäketjuisen emäksen kohdassa C-4;

Kuva 5 (a ja b) esittää reaktioreittikaaviota, joka esittää edullisen menetelmän syntetisoida yhdiste 9 ((2S,3R)-l-(a-D-ga-laktopyranosyylioksi)-2-tetrakosanoyyliamino-3-tetradekanoli);

Kuva 6 esittää reaktioreittikaaviota, joka esittää edullisen menetelmän syntetisoida yhdiste 7 ((2S,3R)-l-(a-D-galaktopy-ranosyylioksi)-2-oktanoyyliamino-3-oktadekanoli);

Kuva 7 esittää reaktioreittikaavioita, joka kuvaa edullisen menetelmän syntetisoida yhdiste 5 ((2S,3R)-l-(a-D-galaktopy-ranosyylioksi)-2-tetradekanoyyliamino-3-oktadekanoli); * · *

Kuva 8 esittää reaktioreittikaaviota, joka kuvaa edullisen menetelmän syntetisoida yhdiste 1 ((2S,3R)-l-(«-D-galaktopyranosyy-lioksi)-2-tetrakosanoyyliamino-3-oktadekanoli);

Kuva 9 esittää reaktioreittikaaviota, joka kuvaa toisen edulliseen menetelmän yhdisteen 5 syntetisoimiseksi; ja

Kuva 10 (a-c) esittää reaktioreittikaaviota, joka kuvaa edullisen menetelmän syntetisoida yhdiste 22 ((2S,3S,4R)-l-(a-D-galak-topyranosyylioksi) -2-[ (R) -2-hydroksyylitetrakosanoyylisutu.no] - 3,4-heptadekaanidioli).

105189

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus Glykosfingolinidit Tämän keksinnön glykosfingolipideitä, joita edellä kuvattiin, esittää kaava (A) (t.s. kaavat (I) ja (XXI)), ja ryhmää R2 kaavassa (I) esittävät seuraavat ryhmät (a)-(e): (a) -CH2(CH2)yCH3, jossa, kun R2 on H, on edullista, että X merkitsee kokonaislukua 0-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 7-15,; kun R2 on OH, on edullista, että X merkitsee kokonaislukua 20-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 11-15; kun R2 on H, on erityisen edullista, että X merkitsee kokonaislukua 8-22 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13; ja kun R2 on OH, on erityisen edullista, että X merkitsee kokonaislukua 21-23 ja Y merkitsee kokonaislukua 12-14; (b) -CH(OH) (CH2)yCH3, jossa, kun R2 on H, on edullista, että X merkitsee kokonaislukua 18-26 ja Y merkitsee kokonaislukua 5-15,; kun R2 on OH, on edullista, että X merkitsee kokonaislukua 18-26 ja Y merkitsee kokonaislukua 5-17; edelleen, kun R2 on H, on erityisen edullista, että X merkitsee kokonaislukua 21-25 ja Y merkitsee kokonaislukua 6-14; ja kun R2 on OH, on erityisen edullista, että X merkitsee kokonaislukua 21-25 ja Y merkitsee kokonaislukua 6-16; -CH(OH)(CH2)yCH(CH3)2, jossa, kun R2 on H, on edullista, että X merkitsee kokonaislukua 20-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13,; kun R2 on OH, on edullista, että X merkitsee kokonaislukua 18-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13; edelleen, kun R2 on H, on erityisen edullista, että X merkitsee kokonaislukua 21-23 ja Y merkitsee kokonaislukua 10-12; ja kun R2 on OH, on erityisen edullista, että X merkitsee kokonaislukua 20-23 ja Y merkitsee kokonaislukua 10-12; (d) -CH=CH(CH2)yCH3, 7 105189 jossa R2 on H ja on edullista, että X merkitsee kokonaislukua 10-18 ja Y merkitsee kokonaislukua 10-14;. ja on erityisen edullista, että X merkitsee kokonaislukua 11-17 ja Y merkitsee kokonaislukua 11-13; ja (e) -CH(OH) (CH2)yCH(CH3)CH2CH3, jossa R2 on OH ja on edullista, että X merkitsee kokonaislukua 21-25 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13; ja on erityisen edullista, että X merkitsee kokonaislukua 22-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 10-12.

Toisaalta R2 kaavassa (XXI) on edullisesti -CH2 (CH2) yCH3, jolloin Y merkitsee edullisesti kokonaislukua 11-15, erityisesti 12-14.

Tämän keksinnön yhdiste, jolla on seuraavassa kaavassa (II) esitetyt konfiguraatiot 2- ja 3-asemissa, on erityisen edullinen.

Lisäksi, kun käytetään alla kuvattua synteesireittiä, jäljessä olevan kaavan (IV) mukainen glykosfingolipidi, jossa X merkitsee kokonaislukua 8-22 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13, on edullisin siltä kannalta, että raaka-ainetta on helppo saada.

Konkreettisempi ja edullisempi muoto tämän keksinnön yhdisteestä, jota esittää kaava (A) (kaavat (I) ja (XXI)) voidaan määritellä seuraavien määritelmien (1)-(4) avulla: V ~ · -:.(1) kaavan (I) mukaiset glykosfingolipidit, joita esittää kaava (II): ~OH r2

HO I H

/ \ OC X

' A Ji · (II) OH *

OH

β 105189 jossa Rj esittää mitä tahansa substituenttia, joka on määritelty seuraavien kohtien (a)-(e) avulla; (a) -CH2(CH2)vCH3, jossa, kun R2 on H, että X merkitsee kokonaislukua 0-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 7-15,; kun R2 on OH, X merkitsee kokonaislukua 20-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 11-15; (b) -CH(OH) (CH2)yCH3, jossa, kun R2 on H, X merkitsee kokonaislukua 18-26 ja Y merkitsee kokonaislukua 5-15,; kun R2 on OH, X merkitsee kokonaislukua 18-26 ja Y merkitsee kokonaislukua 5-17; (c) -CH(OH) (CH2)yCH(CH3)2, jossa, kun R2 on H, X merkitsee kokonaislukua 20-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13,; kun R2 on OH, X merkitsee kokonaislukua 18-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13; (d) -CH=CH(CH2)yCH3, jossa R2 on H, X merkitsee kokonaislukua 10-18 ja Y merkitsee kokonaislukua 10-14; (e) -CH(OH)(CH2)yCH(CH3)CH2CH3, jossa R2 on OH, X merkitsee kokonaislukua 21-25 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13; (2) kaavan (I) mukaiset glykosfingolipidit, joita esittää kaava (III):

— OH

H° H

OH T Y

OH

9 105189 jossa X merkitsee kokonaislukua 0-24 ja Y merkitsee kokonaislu kua 7-15; (3) edellä kohdassa (2) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisemmin X merkitsee kokonaislukua 8-22 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13; (4) edellä kohdassa (2) kuvatut glykosfingolipidit, joita edullisemmin esittää kaava (IV):

— OH

HO H

f \ OC X

\OH A I (IV) \1 / · ™ T O ^

OH ** Y

OH

jossa X merkitsee kokonaislukua 0-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 7-15; (5) edellä kohdassa (4) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisimmin X merkitsee kokonaislukua 8-22 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13; < s « (6) kaavan (I) mukaiset glykosfingolipidit, joita esittää kaava (V):

[-0H 0H

HO I H

' - -S Y°\ οίΚ (V) \rJ -

OH I Y

OH

10 105189 jossa X merkitsee kokonaislukua 20-24 ja Y merkitsee kokonaislu kua 11-15; (7) edellä kohdassa (6) esitetyt glykosfingolipidit, joissa edullisemmin X merkitsee kokonaislukua 21-23 ja Y merkitsee kokonaislukua 12-14; (8) edellä kohdassa (6) merkityt glykosfingolipidit, joita edullisemmin esittää kaava (VI):

— OH

OH

HO ~ H

/ \ OC X

\?H A hA <vi> '* O. .

OH * Y

OH

jossa X merkitsee kokonaislukua 20-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 11-15; (9) edellä kohdassa (8) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisimmin X merkitsee kokonaislukua 21-23 ja Y merkitsee kokonaislukua 12-14; • · (10) kaavan (I) mukaiset glykosfingolipidit, joita esittää kaava (VII):

— OH

HO ^H

)-O / (VII)

r , . / \ OC X

\ OH /1 ' OH 1

I Y

OH I

OH

11 105189 jossa X merkitsee kokonaislukua 18-26 ja Y merkitsee kokonaislu kua 5-15; (11) edellä kohdassa (10) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisemmin X merkitsee kokonaislukua 21-25 ja Y merkitsee kokonaislukua 6-14; (12) edellä kohdassa (10) kuvatut glykosfingolipidit, joita edullisemmin esittää kaava (VIII):

— OH

HO H

}—\

/ \ OC X

(oh A I (VIII)

V / ™ ?H

OH

OH

jossa X merkitsee kokonaislukua 18-26 ja Y merkitsee kokonaislukua 5-15; (13) edellä kohdassa (12) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisimmin X esittää kokonaislukua 21-25 ja Y merkitsee kokonaislukua 6-14; • · (14) kaavan (I) mukaiset glykosfingolipidit, joita esittää kaava (IX):

— OH OH

B0_0 / \ OC^^x <IX>

V OH Λ ’ OH

OH T Y

OH

jossa X merkitsee kokonaislukua 18-26 ja Y merkitsee kokonaislu kua 5-17; 12 105189 (15) edellä kohdassa (14) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisemmin X merkitsee kokonaislukua 21-25 ja Y merkitsee kokonaislukua 6-16; (16) edellä kohdassa (14) kuvatut glykosfingolipidit, joita edullisemmin esittää kaava (X):

— OH

OH

HO -H

)—\

/ \ OC X

\ OH /1 I (X) \|/ HN oh

* O

OH ' Y

OH

jossa X merkitsee kokonaislukua 18-26 ja Y merkitsee kokonaislukua 5-17; (17) edellä kohdassa (14) kuvatut glykosfingolipidit, joita edullisemmin esittää kaava (X'):

— OH OH

HO T H

/—\

/ \ OC X

\0H A I (X')

V,_/1 HN OH

8

OH 1 Y

OH

jossa X merkitsee kokonaislukua 20-24 ja Y merkitsee kokonaislu kua 10-14; 13 105189 (18) edellä kohdassa (16) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisimmin X merkitsee kokonaislukua 21-25 ja Y merkitsee kokonaislukua 6-16; (19) edellä kohdassa (17) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisimmin X merkitsee kokonaislukua 21-23 ja Y merkitsee kokonaislukua 11-13; (20) kaavan (I) mukaiset glykosfingolipidit, joita esittää kaava (XI):

— OH

HO * }-O / (XI) / \ OC x

\ OH A 1 OH

\ I / HN

OH I Y

OH

jossa X merkitsee kokonaislukua 20-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13; (21) edellä kohdassa (20) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisemmin X merkitsee kokonaislukua 21-23 ja Y merkitsee kokonaislukua 10-12; (22) edellä kohdassa (20) kuvatut glykosfingolipidit, joita edullisemmin esittää kaava (XII): : —05 ho,L° un, V \ °? x \ΐΗ /1 : h 2h ^

OH

14 105189 jossa X merkitsee kokonaislukua 20-24 ja Y merkitsee kokonaislu kua 9-13; (23) edellä kohdassa (22) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisemmin X merkitsee kokonaislukua 21-23 ja Y merkitsee kokonaislukua 10-12; (24) kaavan (I) mukaiset glykosfingolipidit, joita esittää kaava (XIII):

-OH OH

HO I H

/ °\ (»«)

\j°H A ™ °H

i O JL I. .

OH T Y

OH

jossa X merkitsee kokonaislukua 18-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13; (25) edellä kohdassa (24) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisemmin X merkitsee kokonaislukua 20-23 ja Y merkitsee kokonaislukua 10-12; « (26) edellä kohdassa (24 kuvatut glykosfingolipidit, joita edullisemmin esittää kaava (XIV): r0H oh

HO H

! : / °\ . (XIV)

/ \ OC X

\ OH A I

\|_/ HN OH

OH

OH

15 105189 jossa X merkitsee kokonaislukua 19-23 ja Y merkitsee kokonaislu kua 9-13; (27) edellä kohdassa (24) kuvatut glykosfingolipidit, joita edullisemmin esittää kaava (XIV'):

—OH 0H

HO Jf H

/ °v (XIV)

j \ OC X

YT ]\ 4 oh % 1 O. :: ..

OH T Y

OH

jossa X merkitsee kokonaislukua 20-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13; (28) edellä kohdassa (26) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisimmin X merkitsee kokonaislukua 20-22 ja Y merkitsee kokonaislukua 10-12; (29) edellä kohdassa (27) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisimmin X merkitsee kokonaislukua 21-23 ja Y merkitsee kokonaislukua 10-12; « » (30) kaavan (I) mukaiset glykosfingolipidit, joita esittää kaava (XV):

— OH

HO .. H

• ./ °\ (χν)

NT / : HN

m—<o

OH I

OH

is 105189 jossa X merkitsee kokonaislukua 10-18 ja Y merkitsee kokonaislu kua 10-14; (31) edellä kohdassa (30) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisemmin X merkitsee kokonaislukua 11-17 ja Y merkitsee kokonaislukua 11-13; (32) edellä kohdassa (30) kuvatut glykosfingolipidit, joita edullisemmin esittää kaava (XVI):

-OH

HO __ H

/ °x ^ (XVI)

/ \ OC

\ oh y 1 \ιΐγ°\Α^><

OH

OH

jossa X merkitsee kokonaislukua 10-18 ja Y merkitsee kokonaislukua 10-14; (33) edellä kohdassa (32) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisimmin X merkitsee kokonaislukua 11-17 ja Y merkitsee kokonaislukua 11-13; • · (34) kaavan (I) mukaiset glykosfingolipidit, joita esittää kaava (XVII):

— OH OH

HO I H

/ °\ OC^VT (XVII)

' mALAA

OH I Y

OH

π 105189 jossa X merkitsee kokonaislukua 21-25 ja Y merkitsee kokonaislu kua 9-13; (35) edellä kohdassa (34) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisemmin X merkitsee kokonaislukua 22-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 10-12; (36) edellä kohdassa (34) kuvatut glykosfingolipidit/ joita edullisemmin esittää kaava (XVIII):

0H OH

/-°. (XVIII) / \ °c

V OH / ' I

\_yo oh Ay oh jossa X merkitsee kokonaislukua 21-25 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13; (37) edellä kohdassa (36) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisimmin X merkitsee kokonaislukua 22-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 10-12; « · (38) kaavan (XXI) mukaiset glykosfingolipidit, joita esittää kaava (XIX):

— OH

HO (CH2 ) 7CH=CH (CH2 ) 7CH3 • / °\ (XIX) \ OH /) 1

OH T Y

OH

18 105189 jossa Y merkitsee kokonaislukua 11-15; (39) edellä kohdassa (38) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisemmin Y merkitsee kokonaislukua 12-14; (40) edellä kohdassa (38) kuvatut glykosfingolipidit, joita edullisemmin esittää kaava (XX):

0H CH=CH

HO ^ \ I- Q ( CH2 ) η (CHjJ-jCHg voh \ °i m X_/ bn " o ~ OH A γ

OH

jossa Y merkitsee kokonaislukua 11-15; ja (41) edellä kohdassa (40) kuvatut glykosfingolipidit, joissa edullisimmin Y merkitsee kokonaislukua 12-14.

Konkreettisia edullisia esimerkkejä tähän keksintöön sisältyvistä yhdisteistä, joita esittää kaava (A) (kaavat (I) ja (XXI)) on esitetty jäljessä. Kaavoissa X ja Y ovat kuten edellä on määritelty.

* · (1) Seuraavien kaavojen (IV) ja (VI) mukaiset yhdisteet

— OH

HO „ . / \ ! \ oc x \r / 4 uv) oh Ay

OH

OH

19 105189

— OH

HO - H

f \ OC^^^X

\ OH A I (VI) \l / ΗΞ oh

OH

Yhdiste 1: (2S,3R)-l-(a-D-galaktopyranosyylioksi)-2-tetrakosanoyyliamino-3-oktadekanoli,

Yhdiste 2: (2S,3R)-2-dokosanoyyliamino-l-(a-D-galaktopyranosyylioksi)-3-oktadekanoli,

Yhdiste 3: (2S,3R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-ikosanoyyliamino-3-ok-tadekanoli,

Yhdiste 4: (2S,3R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-oktadekanoyylieunino-3-oktadekanoli,

Yhdiste 5: (2S,3R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-tetradekanoyyliamino-3-oktadekanoli,

Yhdiste 6: (2S,3R)-2-dekanoyyliamino-l-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-3-okta- * · * dekanoli,

Yhdiste 7: (2S,3R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-oktanoyyliamino-3-okta-dekanoli,

Yhdiste 8: - ..(2S,3R)-2-asetamino-l-(a-D-galaktopyranosyylioksi)-3-oktade-•kanoli,

Yhdiste 9: (2S,3R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi) -2-tetrakosanoyyliajnino-3-tetradekanoli,

Yhdiste 10: (2S,3R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-tetradekanoyyliamino-3-heksadekanoli, 20 1 05 1 89

Yhdiste 11: (2R, 3S) -1- (α-D-galaktopyranosyylioksi ).-2-tetradekanoyyliamino-3-heksadekanoli,

Yhdiste 12: (2S,3S)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-tetradekanoyyliamino-3-heksadekanoli,

Yhdiste 13: (2R, 3R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-tetradekanoyyliamino-3-heksadekanoli,

Yhdiste 14: (2S,3R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-[(R)-2-hydroksitetra-kosanoyyliamino]-3-oktadekanoli.

Näiden yhdisteiden joukossa yhdisteet 1-10 ja 14 ovat edullisia, koska niissä on konfiguraatio 2- ja 3-asemissa.

(2) Seuraavan kaavan (XIV) esittämät yhdisteet

— OH

HO H

(XVI) oc x OH *

OH

««

Yhdiste 15: (2S,3R,4E)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-oktadekanoyyliamino- 4-oktadeken-3-oli,

Yhdiste 35: (2S,3R,4E)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-tetradekanolyyliami-,:no-4-oktadeken-3-oli. 1

Seuraavan kaavan (VIII) esittämät yhdisteet

-OH

105189 H0 —o ^ ' \ °9 x \OH / | \| / HN OH (VIII)

OH

OH

Yhdiste 16: (2S,3S,4R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-tetrakosanoyyliami-no-3,4-oktadekaanidioli,

Yhdiste 17: (2S,3S,4R)-l-(a-D-galaktopyranosyylioksi)-2-tetrakosanoyyliami-no-3,4-heptadekaanidioli,

Yhdiste 18: (2S,3S,4R)-1-(«-D-galaktopyranosyylioksi)-2-tetrakosanoyyliami-no-3,4-pentadekaanidioli,

Yhdiste 19: (2S,3S,4R)-l-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-tetrakosanoyyliami-no-3,4-undekaanidioli,

Yhdiste 20: (2S,3S,4R)-1-(«-D-galaktopyranosyylioksi)-2-heksakosanoyyliami-no-3,4-heptadekaanidioli.

-jYhdiste 36: (2S/3S/4R)-l-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-heksa-• · kosanoyyliamino-3,4-oktadekaanidioli; ja

Yhdiste 37: (2S,3S,4R)-l-(a-D-galaktopyranosyylioksi)-2-okta- kosanoyyliamino-3,4-heptadekaanidioli; ja (4) Seuraavien kaavojen (X) ja (X') esittämät yhdisteet

— OH

HO °H

/ \ OC X

\L_4 ™ ?B

OH

OH

-OH OH

105189

HO f H

i—° / \ oc x \f λ BN OH <X'> oh

OH

Yhdiste 21: (2S,3S,4R)-l-(a-D-galaktopyranosyylioksi)-2-[(R)-2-hydroksitet-rakosanoyyliamino]-3,4-oktadekaanidioli,

Yhdiste 22: (2S,3S,4R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-[(R)-2-hydroksitet-rakosanoyyliamino]-3,4-heptadekaanidioli,

Yhdiste 23: (2S,3S,4R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-[(R)-2-hydroksitet-rakosanoyyliamino]-3,4-pentadekaanidioli,

Yhdiste 24: (2S,3S,4R)-1-(a-D-galaktopyranosyylioksi)-2-[(R)-2-hydroksitet-rakosanoyyliamino]-3,4-undekaanidioli,

Yhdiste 25: (2S,3S,4R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-[(R)-2-hydroksihek-sakosanoyyliamino]-3,4-oktadekaanidioli,

Yhdiste 26: (2S,3S,4R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-[(R)-2-hydroksihek- • · - sakosanoyyliamino]-3,4-nonadekaanidioli,

Yhdiste 27: (2S,3S,4R)-1-(a-D-galaktopyranosyylioksi)-2-[-(R)-2-hydroksihek-sakosanoyyliamino]-3,4-ikosaanidioli,

Yhdiste 28: (2S,3S,4R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-[(S)-2-hydroksitet-:rakosanoyyliamino]-3,4-heptadekaanidioli,

Yhdiste 32: (2S,3S,4R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-[(R)-2-hydroksitet-rakosanoyyliamino]-3,4-heksadekaanidioli. 1

Seuraavien kaavojen (XII), (XIV) ja (XIV7) esittämät yhdisteet 105189 23

-OH

HO H

/ °\ o6^K <XII>

V f\ 4 OH

o 3^ oh Ay

OH

-OH

OH

HO - H

/ \ oc V X (χιν)

\l / ™ OH

OH

OH

— OH 0H

HO JT H

/ °\ ocfK

-:

OH

OH 1

Yhdiste 30: (2S,3S,4R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-[(S)-2-hydroksitet-rakosanoyyliand.no]-16-metyyli-3,4-heptadekaanidioli,

Yhdiste 31: (2S,3S,4R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-16-metyyli-2-tetra-kosanoyyliamino-3,4-heptadekaanidioli, 24 1 05 1 89

Yhdiste 33: (2S,3S,4R)-1-(o-D-galaktopyranosyylioksi)-2-[(R)-2-hydroksitri-kosanoyyliamino]-16-metyyli-3,4-heptadekaanidioli.

(5) Seuraavan kaavan (XVIII) esittämä yhdiste r0H oh H0J—o / \ oc <XVIII>

(OH ] I

/ HN oh

OH

OH

Yhdiste 34: (2S,3S,4R)-1-(α-D-galaktopyranosyylioksi)-2-[(R)-2-hydroksipen-takosanoyyliamino]-16-metyyli-3,4-oktadekaanidioli.

(6) Seuraavan kaavan (XIX) mukainen yhdiste

0H CH=CH

WO

I-o ’ >^(ch2)7 {ch2)7ch3 / \ oc (oh A I (XIX> XI / ™ O ::

OH 1 Y

OH

Yhdiste 29: (2S,3R)-l-(o-D-galaktopyranosyylioksi)-2-oleoyyliamino-3-oktade-kanoli.

Menetelmä tämän keksinnön yhdisteiden valmistamiseksi (i) Menetelmä yhdisteiden saamiseksi merisienestä 25 105189

Kaavan (I) mukaisten yhdisteiden joukossa glykosfingolipidit, kuten yhdisteet 22, 32, 33 ja 34 voidaan saada uuttamalla joistakin sienistä orgaanisella liuottimena.

Periaatteessa menetelmä yhdisteiden saamiseksi merisienistä käsittää A: sienien keräämisvaiheen, B: uuttovaiheen, jossa sienet saatetaan kosketuksiin ainakin yhden sopivan orgaanisen liuottimen kanssa, jotta saadaan epäpuhdas uute, joka sisältää tämän keksinnön yhdistettä, ja C: vaiheen tämän keksinnön yhdisteen eristämiseksi vaiheessa B saadusta epäpuhtaasta uutteesta.

(Vaihe A) Tämä vaihe on merisienten keräämisvaihe.

Edullinen esimerkki merisienilajeista on Aoelas mauritianus. jota voidaan kerätä Kumeshima-merestä Okinawan prefektuurissa Japanissa.

(Vaihe B) Tässä vaiheessa uutetaan tämän keksinnön yhdiste epäpuhtaana uutteena sienestä ainakin yhden sopivan orgaanisen liuottimen tai veden avulla.

Orgaaninen liuotin on edullinen uuttoliuottimena. Riittää, että sopiva orgaaninen orgaaninen liuotin uuttamiseen on liuotin, joka voi uuttaa tämän keksinnön yhdisteen sienestä. Edullisia esimerkkejä liuottimesta ovat esterit, kuten etyyliasetaatti ja butyyliasetaatti ja niin edelleen; alkoholit, kuten metanoli, etanoli ja isopropyylialkoholi ja niin edelleen; alifaattiset hiilivedyt, kuten heptaani, heksaani ja iso-oktaani ja niin edelleen; ketonit, kuten asetoni ja metyylietyyliketoni ja niin • edelleen; aromaattiset yhdisteet, kuten bentseeni ja tolueeni ja niin edelleen; eetterit, kuten dietyylieetteri ja t-butyylime-tyylieetteri ja niin edelleen; ja substituoidut alifaattiset hiilivety-yhdisteet, kuten metyleenikloridi, kloroformi ja 1,2-dikloorietaani ja niin edelleen. Tässä keksinnössä näitä liuottimia voidaan käyttää vastaavasti yksinään tai kahden tai useamman yhdistelmänä.

26 105189

Edellä mainittujen orgaanisten liuottimien joukossa edullisempia esimerkkejä ovat etanoli, asetoni, etyyliasetaatti ja vastaavat, ja edullisia esimerkkejä useampien liuottimien yhdistelmistä ovat metanoli ja kloroformi, metanoli ja metyleenikloridi, asetoni ja tolueeni ja vastaavat.

Uuttomenetelmänä voidaan käyttää hyvin tunnettuja menetelmiä fysiologisesti aktiivisten aineiden, erityisesti glykosfingoli-pidien uuttamiseksi, elävästä materiaalista, kuten eläimestä tai kasvista tai mikro-organismista, esimerkiksi menetelmät, joita on kuvattu julkaisuissa Liebigs Annalen der Chemie, 51 (1990); Tetrahedron, 4J5, (12), 3897, (1989); tai Zeitschrift fiir Natur-forschung Teil B, 42 (11), 1476, (1987). Näitä uuttomenetelmiä voidaan käyttää vastaavasti yksinään tai kahden tai useamman yhdistelmänä.

Tarkemmin merisientä käytetään esimerkiksi sellaisenaan tai esikäsittelyjen, kuten homogenoinnin ja lyofilisoinnin jälkeen, ja uuttoprosessi suoritetaan edullisesti sekoittaen lämpötilassa 0-80eC, edullisesti huoneenlämpötilan vaiheilla uuttoajan ollessa 1-72 tuntia, edullisesti 12-36 tuntia. Tarpeen vaatiessa edellämainittu uuttomenetelmä voidaan toistaa haluttuina aikoina.

(Vaihe C) Tässä vaiheessa tämän keksinnön yhdiste eristetään epäpuhtaasta uutteesta, joka on saatu vaiheessa B, ja se sisältää tämän kek-• sinnön yhdistettä.

Eristysmenetelmänä voidaan käyttää hyvin tunnettuja menetelmiä fysiologisesti aktiivisten aineiden, erityisesti glykosfingoli-pidien, fraktioimiseksi ja eristämiseksi erilaisista elävistä materiaaleista, kuten edellä on kuvattu. Yleisiä kuvauksia tällaisesta menetelmästä on annettu esimerkiksi julkaisussa Liebigs Annalen der Chemie, 51, (1990).

Tarkemmin fraktiointimenetelmästä ovat esimerkkejä fraktiointi-menetelmä, jossa käytetään erilaisia liukoisuuksia (esimerkiksi veden ja metanolin yhdistelmää), jakautumismenetelmä (käsittäen vastavirtaan tapahtuvan jakautumismenetelmän; esimerkiksi etyy- 27 105189 liasetaatin ja veden yhdistelmällä) käyttäen erilaisia jakautu-misnopeuksia, ja vastaavat. Edellämainittu epäpuhdas uute voidaan käsitellä näillä fraktiointimenetelmillä kohdefraktion tal-teenottamiseksi, ja näin edellämainitut neljä tämän keksinnön yhdistettä voidaan saada epäpuhtaina tuotteina.

Tämän keksinnön yhdisteiden saatujen epäpuhtaiden tuotteiden puhdistamiseksi edelleen voidaan haluttuna aikana suorittaa yhdistelmä edellämainituista fraktiointimenetelmistä yhdessä jäljessä kuvattavien eristysmenetelmien kanssa. Tarpeen vaatiessa puhdistettu tämän keksinnön yhdisteen tuote voidaan myös saada käyttämällä vaiheessa B saatuun epäpuhtaaseen tuotteeseen sopivaa eristysmenetelmää tarpeellisessa vaiheessa.

Esimerkkejä tällaisista eristysmenetelmistä ovat menetelmät, joissa kohdetuote eluoidaan kromatografiän, kuten adsorptiokro-matografiän, jakautumiskromatografian, ohutkerroskromatografiän, korkean erotuskyvyn nestekromatografian tai geelisuodatuksen ja vastaavien, avulla. Konkreettinen esimerkki kromatografiästä on pylväskromatografia, jossa käytetään paikallaan pysyvää faasia, kuten silikageeliä, ODS:ää, TOYOPEARL HW-40:ä (TOSO, Japani) tai Sephadex LH-20:ä (Pharmacia), ja liikkuvana faasina käytetään yksinään edellä vaihetta B koskevassa kappaleessa kuvattua orgaanista liuotinta tai vettä, tai käytetään yhdessä yhtä tai useampaa näistä. Edullisina konkreettisina esimerkkeinä eluen-tista voidaan mainita metanoli, kloroformi ja vastaavat yksittäisenä eluenttina, ja metanoli ja kloroformi, metanoli ja vesi ja vastaavat sekoituksena.

(ii) Kemiallinen synteesimenetelmä

Koska tämän keksinnön mukaiset yhdisteet, toisin sanoen kaavan (A) (kaavojen (I) ja (XXI)) esittämät glykosfingolipidit, voidaan saada monenlaisista sfingosiinin kemiallisista muunnoksista, ne voidaan myös valmistaa kokonaissynteesillä käyttäen kemiallista synteesitapaa, joka on yhdistelmä monista yleisistä kemiallisista reaktioista, joita tarvitaan glykosfingolipidien synteesiin. Kokonaissynteesireitti ei ole ainutlaatuinen, ja glykosfingolipidi voidaan valmistaa vaihtoehtoisella tavalla erilaisesta lähtöaineesta. Se voidaan myös syntetisoida käyttäen 28 105189 esimerkiksi menetelmää, joka on kuvattu julkaisussa Agricultural and Biological Chemistry, 54., (3), 663., 1990, joka on esimerkki kemiallisesta synteesitavasta. Se voidaan myös syntetisoida käyttämällä esimerkiksi menetelmää, joka on kuvattu julkaisussa Liebigs Annalen der Chemie, 663, 1988, joka on esimerkki siitä, että käytetään monenlaisia sokereita lähtöaineina. Vaikka suoja-ryhmä poistetaan sen jälkeen, kun sokeri on sitoutunut kerami-diin näissä synteesimenetelmissä, on myös mahdollista käytää menetelmää kerebrosidin syntetisoimiseksi, jossa menetelmässä sokeri ensin sidotaan pitkäketjuiseen emäkseen ja aminoryhmä liitetään sitten amidin muodostamiseksi, kuten on kuvattu julkaisussa Liebigs Annalen der Chemie, 663, 1988.

(Synteesireitti A)

Esimerkkinä edelläkuvatuista synteeseistä voidaan kaavojen (III), (V) ja (XIX) mukaiset yhdisteet syntetisoida myös seuraa-vien vaiheiden kautta (vrt. kuvat la ja Ib).

Kuvassa 1 käytetään seuraavia lyhenteitä;

Bn; bentsyyli, R«: hydroksyyliryhmä tai formyylioksiryhmä,

Ms: metaanisulfonyyli, R5: vetyatomi tai asyylioksiryhmä,

Tr; trifenyylimetyyli, ja Bz: bentsoyyli.

• · Lähtöaineena toimivalla aldehydillä on yksi tai kaksi asymmetristä keskusta. Aminohappoa tai sokeria voidaan myös käyttää asymmetrian lähteinä. Vaikka bentsyyliryhmää käytetään hydrok-syyliryhmän suojaryhmänä tässä esimerkissä, voidaan käyttää myös mitä tahansa sopivaa ryhmää, kuten isopropylideeniryhmää.

Tässä reittikaaviossa erityisen monet reaktiomenetelmät tunnetaan amidointimenetelminä. Happokloridia tai happoanhydridiä voidaan myös käyttää karboksyylihapon sijasta.

Reaktio karboksyylihapon kanssa on kondensointireaktio sopivan kondensoivan aineen läsnäollessa. Sopivia kondensoivia aineita 29 105189 tässä käytettäväksi ovat disykloheksyylikarbodi-imidi (DCC), 2-etoksi-l-etoksikarbonyyli-l,2-dihydrokinoliini (EEDQ), 1-etyyli- 3-(3-dimetyyliaminopropyyli)-karbodi-iinidi (WSC), kloorikar-bonaatit, onium-suolat ja vastaavat. Reaktion edistämiseksi nopeasti lisätään orgaanista emästä, kuten trietyyliamiinia, pyridiiniä, N-metyylimorfoliinia, dimetyylianiliinia, 4-dimetyyli-aminopyridiiniä, N-metyylipiperidiiniä tai N-metyylipyrrolidi-nia. Liuottimena voidaan käyttää mitä tahansa inerttiä liuotinta, joka ei osallistu reaktioon.

Reaktio happokloridin kanssa edistyy tyydyttävästi yleensä liuottimen läsnäollessa. Vaikka reaktio yleensä suoritetaan käyttäen sopivaa liuotinta, voidaan hitaasti edistyvää reaktiota nopeuttaa ilman liuotinta. Liuottimena voidaan käyttää mitä tahansa inerttejä liuottimia, jotka eivät osallistu reaktioon. Jos reaktio etenee hitaasti, sitä voidaan nopeuttaa lisäämällä orgaanista liuotinta, kuten trietyyliamiinia, pyridiiniä, N-metyylimorfoliinia, dimetyylianiliinia tai 4-dimetyyliaminopyri-diiniä.

Reaktio happoanhydridin kanssa suoritetaan edullisesti sopivan emäksen läsnäollessa. Tässä käytettävistä emäksistä trietyyliamiinia, pyridiiniä tai vastaavia käytetään tavallisesti samalla liuottimina.

Monia reaktiomenetelmiä glykosyloinnille tunnetaan myös, ja niitä on kuvattu seuraavissa viitteissä: (1) YUKI GOSEI KAGAKU, .38 (5), 473, 1980; (2) YUKI GOSEI KAGAKU, 41 (8), 701, 1983; (3) Pure and Applied Chemistry, 61 (7), 1257, 1989; (4) Pharmacia, 27 (1), 50, 1991.

Mitä tahansa edelläkuvattua reaktiota voidaan käyttää, mutta edullinen on menetelmä, jolla saadaan ensisijaisesti a-galak-: .. tosidia, kuten se, joka on kuvattu julkaisussa Chemistry Letters, 431-432, 1981. Jos α-isomeeriä ei saada yksinään, sen erotus 13-isomeeristä suoritetaan. Jos tämä erotus on vaikea,, «-isomeeri ja β-isomeeri voidaan erottaa liittämällä hydroksyyliryhmä asyylijohdannaiseen (esim. asetyylijohdannaiseen).

30 105189 (Synteesireitti B)

On myös mahdollista esittää seuraava reaktioreitti lyhyempänä prosessina lähtien samasta raaka-aineesta kuin synteesireitissä Ά. Kaavojen (III), (V) ja (XIX) esittämät yhdisteet voidaan syntetisoida myös tällä menetelmällä (katso kuva 2). Kuvassa 2 on käytetty samoja lyhenteitä kuin edellä kuvattiin. Tälle reitille on ominaista se, että vaiheita voidaan onnistuneesti vähentää suorittamalla samanaikaisesti atsidiryhmän pelkistys, bentsyyli-ryhmän poisto ja kaksoissidoksen pelkistys. 2-amino-l,3-alkaani-diolin neljä isomeeriä, jotka ovat pelkistyksellä saatuja välituotteita, voidaan saada yksinään, vastaavasti, valitsemalla aldehydin asymmetriset lähteet lähtöaineeksi tarkoitukseen sopien. Isomeereille suoritetaan sitten myöhemmin erikseen amidoin-ti. Erilaisia reitissä A kuvattuja menetelmiä voidaan käyttää tässä vaiheessa. Myöhemmin voidaan suorittaa glykosylointi ja suojauksen poisto samalla tavalla kuin reitissä A kohdetuotteen saamiseksi.

(Synteesireitti C)

Esimerkkinä synteesistä, jossa käytetään useita sfingosiinin kemiallisia muunnoksia, voidaan kaavojen (IV), (VI), (XVI) ja (XX) esittämät yhdisteet, joissa pitkäketjuinen emäsosa sisältää 18 hiiliatomia, voidaan syntetisoida myös seuraavalla menetelmällä (katso kuva 3). Kuvassa 3 on käytetty samoja lyhenteitä kuin edellä esitettiin. Sen ohella, että sfingosiinia saadaan uuttamalla luonnonaineista, sitä saa kaupallisesti Sigma Chemical Companystä tai Funakoshi Corporationilta, Japanista. Se voidaan myös syntetisoida erilaisilla synteesimenetelmillä, joita on kuvattu julkaisuissa Pharmacia, 27, 1164, 1991 tai Journal of the Chemical Society Perkin Transaction 1, 2279, 1991. Isomeerit, joilla eteerinen konfiguraatio on erilainen kuin luonnonai-: neilla, voidaan myös syntetisoida käyttäen menetelmää, joka on kuvattu julkaisuissa Helvetica Chimica Acta, 40, 1145, 1957 tai Journal of the Chemical Society, Chemical Communications,.820, 1991. Jälkimmäisessä viitteessä on raportoitu monia synteesi-esimerkkejä. Tässä reitissä kaksoissidoksesta voidaan päästä eroon myös glykosyloinnin jälkeen. Toisin sanoen, jos käytetään katalyyttistä pelkistystä, saadaan yhdiste, jossa ei ole yhtään 31 105189 kaksoissidosta, ja jos metallisen natriumin annetaan reagoida nestemäisessä ammoniakissa, syntyy yhdiste, jossa kaksoissidos on jäljellä. Näin on mahdollista valmistaa tarkoitukseen sopivia tuotteita.

(Synteesireitti D)

Edelleen, kaavojen (VII), (IX), (XI), (XIII) ja (XVII) esittämät yhdisteet kaavan (A) esittämien yhdisteiden joukossa, joissa pitkäketjuisessa emäksessä on hydroksyyliryhmä kohdassa C-4, voidaan syntetisoida myös seuraavan reaktioprosessin avulla (katso kuvat 4a-4c). Kuvassa 4 on käytetty samoja lyhenteitä kuin edellä kuvattiin.

Lähtöaldehydi voidaan saada yksinään minä tahansa isomeerinä valitsemalla sopivasti raaka-aineen asymmetrialähde. Isomeereille suoritetaan erikseen Wittig-reaktio. Wittig-suolojen loppuosa voidaan helposti muodostaa iso-tyypiksi, anteiso-tyypiksi tai suoraketjuiseksi tyypiksi. Yleensä Wittig-reaktio tällaisen py-symättömän ylidin kanssa antaa yhdisteen, jossa on cis-kaksois-sidos päätuotteena, joka kuitenkin on kontaminoitunut trans-iso-meeristä. Seoksessa olevat kaksoissidokset pelkistetään kuitenkin yksinkertaisiksi sidoksiksi katalyyttisen pelkistysvaiheen aikana, ja näin seos ei aiheuta mitään ongelmia sellaisenaan. Myöhemmin tapahtuvan mesyloinnin ja atsidin inversion avulla tuote pelkistetään aminojohdannaiseksi, joka amidoidaan seuraa-vassa vaiheessa, jolloin syntyy keramidi. Välituotekeramidi, jossa on suojaryhmiä, saadaan myös suojaamalla raaka-aineena käytettävä kaupallisesti saatava Cerebrine E (Alfred Bader Chemicals tai K&K Laboratories Inc.) millä tahansa sopivalla suoja-ryhmällä. Lisäksi hydroksyyliryhmän poistamiseksi, johon sokeri on sitoutunut, voidaan suorittaa suojaus ja selektiivinen suo-jauksenpoisto ja sen jälkeen glykosylointi ja suojauksenpoisto, jolloin saadaan kohdeyhdiste (katso kuvat 4b-4c).

Tämän keksinnön yhdisteiden käyttö Tämän keksinnön kaavan (A) (kaavojen (I) ja (XXI)) esittämillä yhdisteillä on seuraavia fysiologisia vaikutuksia, toisin sanoen, kasvaintenvastainen vaikutus ja immunostimuloiva vaikutus, 32 1 05 1 89 ja niitä voidaan käyttää kasvaintenvastaisena aineena ja im-munostimulaattorina.

(1) Kasvaintenvastainen vaikutus Tämän keksinnön yhdisteillä oli kasvaintenvastaisia vaikutuksia B16 hiiren melanoomasoluja vastaan, jotka oli istutettu s.c. hiireen kuten kokeellisessa esimerkissä 2 jäljessä on esitetty.

(2) Inununostimuloiva vaikutus Tämän keksinnön yhdisteillä oli stimuloiva vaikutus sekalym-fosyyttiviljelmäreaktioon (MLR) hiiren MLR-kokeessa, kuten jäljessä olevassa kokeellisessa esimerkissä 3 on kuvattu.

(3) Kasvaintenvastainen aine ja inununostimuloiva aine

Kuten edellä on kuvattu, tämän keksinnön yhdisteellä on kasvaintenvastainen aktiivisuus ja inununostimuloiva aktiivisuus, ja niitä voidaan käyttää kasvaintenvastaisena aineena ja inununosti-mulaattorina.

Sen lisäksi, että tämän keksinnön yhdisteitä voidaan käyttää yksinään, voidaan näitä yhdisteitä käyttää myös yhdistelmänä kemoterapian tai radioterapian kanssa. Niiden käyttöihin on viitattu julkaisuissa Pharmaceutical Society of Japan, Pharmacia Review, No. 23, Chemistry for Controlling Cancer, Second Series, • * - 105-113, 1987; Medicalview Co., Ltd., Illustrative Clinic, "Cancer" series No. 19, GAN TO MENEKI, 159-169, 1987; IGAKU NO AY-UMI, 150 (14), 1018-1021, 1989.

Koska tämän keksinnön yhdisteillä on tällainen inununostimuloiva aktiivisuus, jota edellä kuvattiin, niitä käytetään myös immuno-'.stimulaattorina muunlaisia sairauksia kuin syöpää vastaan, kuten erilaisia infektioisairauksia, hankittua immuunipuutossyndroomaa tai vastaavia vastaan. Näitä käyttöjä on kuvattu yleisesti julkaisuissa Medicalview Co., Ltd., Illustrative Clinic "Cancer" series No. 19, GAN TO MENEKI, 45-50, 1987 ja RINSHO KAGAKU, 23 (10), 1299-1305, 1987.

33 105189 Tämän keksinnön yhdisteitä kasvaintenvastäisenä aineena ja iiranu-nostimulaattorina voidaan antaa millä .tahansa sopivalla antotavalla lääkemuodossa omaksutun annostustavan määrittämänä. Lääkkeenä se on yleensä muodossa, joka laimennetaan ja muovataan farmaseuttisesti sopivan lisäaineen kanssa (kantaja tai laimen-nusaine). Kun tämän keksinnön yhdisteitä käytetään kasvaintenvas täisenä aineena tai immunostimulaattorina, niitä voidaan antaa oraalisesti tai parenteraalisesti ihmiselle tai nisäkkäälle. Tämän keksinnön yhdistettä voidaan esimerkiksi antaa liuottamalla, suspendoimalla tai emulgoimalla se sopivaan liuottimeen injektoimista varten (esim. tislattuun veteen injektioksi) ja injektoimalla se suonensisäisesti, lihaksensisäisesti tai ihon alle. Tämän keksinnön yhdistettä voidaan antaa oraalisesti lisäämällä sopivaa lisäainetta (esim. mitä tahansa yhdistettä, jota tavallisesti käytetään tähän tarkoitukseen, kuten tärkkelys, laktoosi, kiteinen selluloosa, hydroksipropyyliselluloosa (HPC), kalsiumkarboksimetyyliselluloosa (CMC-Ca), magnesium-stearaatti ja vastaavat, ja muotoilemalla seos jauheeksi, tabletiksi, rakeiksi, kapseliksi, pilleriksi, kuivaksi siirapiksi tai vastaaviksi.

Tämän keksinnön yhdisteen annos määrätään sen varmistamiseksi, että annettu annos ei jatkuvasti tai väliaikaisesti ylitä tiettyä määrää ottaen huomioon koe-eläimillä saadut tulokset ja potilaan yksilölliset olosuhteet. Spesifinen annos vaihtelee luonnollisesti riippuen annostusmenetelmästä, potilaan tai kohde-eläimen olosuhteista, kuten iästä, painosta, sukupuolesta, herkkyydestä, ruoasta, annosvälistä, yhdessä käytetyistä lääkkeistä, potilaan tai sairauden vakavuudesta, ja sopiva annos ja annos-ajat täytyy lääkärin kussakin olosuhteissa määrittää kokeella sopivan annoksen määrittämiseksi perustuen edellä kuvattuihin tosiasioihin. Tässä yhteydessä minimiannos, joka vaaditaan siihen, että tämän keksinnön yhdisteen aktiivisuus kehittyy, on yleensä alueella n. 0,0001 mg - 100 mg per 1 kg isännän painosta.

Kokeelliset esimerkit Tätä keksintöä kuvataan nyt tarkemmin viitaten kokeellisiin esimerkkeihin, mutta ei pitäisi olettaa, että keksintö rajoittuu 34 105189 näihin kokeellisiin esimerkkeihin.

Kokeellinen esimerkki 1-A: Valmistus luonnonaineista yhdisteiden 22, 32, 33 ja 34 valmistus:

Aaelas mauritianus-sienelle. joka oli kerätty Kumeshima-merestä Japanin Okinawan prefektUurista, suoritettiin homogenointi ja lyofilisointi tuotteen saamiseksi (1077,6 g). Se uutettiin käy-täen metanoli:kloroformi-seosta (1:1) ensimmäisenä liuottimena, jolloin saatiin uute, joka sitten konsentroitiin alipaineessa, jolloin saatiin jäännös (178,53 g). Jäännöksen annettiin jakaantua etyyliasetaattiin ensimmäisenä jakaantumisliuottimena ja veteen. Ylempi etyyliasetaattikerros kuviattiin vedettömällä natriumsulfaatilla, ja alempi vesikerros uutettiin 1-butanolil-la. Etyyliasetaattiin liukoiset fraktiot ja 1-butanoliin liukoiset fraktiot, jotka sisälsivät yhdisteitä 32, 33, 22 ja 34, yhdistettiin ja konsentroitiin alipaineessa, jolloin saatiin jäännös (125,22 g), joka pestiin 30% metanolin vesiliuoksella ja uutettiin metanolilla. Uute konsentroitiin alipaineessa, jolloin saatiin ruskea kiinteä tuote saannolla 37,50 g. Kiinteälle tuotteelle suoritettiin silikageelipylväskromatografia (Wako Gel C-200), ja erotettiin eluoimalla aluksi kloroformilla ja sitten kloroformi-metanolilla nostaen asteittain metanolin suhdetta. Eluointi kloroformilla, joka sisälsi 5%-8% metanolia, antoi aktiivisen fraktion (20,05 g), joka edelleen uutettiin metanolilla ja konsentroitiin alipaineessa, jolloin saatiin ruskea kiinteä I tuote. Kiinteä tuote pantiin ODS-kolonniin (YMC-ODS-A) ja pestiin 30% metanolin vesiliuoksella ja eluoitiin metanolilla, jolloin saatiin aktiivinen fraktio (1,2127 g), jolle suoritettiin käänteisfaasi-korkean erotuskyvyn nestekromatografia (Rp-HPLC) YMC-D-ODS-5:llä (valmistanut K.K. YMC) detektoimalla RI-detekto-rilla, eluoimalla 100% metanolilla virtausnopeudella 11 ml/min, , tjolloin saatiin tämän keksinnön yhdisteet 32 (24,0 mg), 33 (29,5 mg), 22 (20,9 mg) ja 34 (9,8 mg) retentioajoilla 39, 41, 46 ja 74 minuuttia, vastaavasti.

Yhdisteillä 32, 33, 22 ja 34 oli seuraavat spektritiedot:

Yhdiste 32 35 1 05 1 89 [α]2ΒΌ = +61.6° (1-PrOH, c = 1.0) MS: negatiivinen FABMS 816.

IR: (cm-1, KBr)

3400, 2950, 2870, 1645, 1535, 1475, 1080. sp.: 193.5 - 195.0°C

NMR: 1H (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 8.49 (1H, d, J=9.2 Hz), 7.53 (1H, bs) , 7-04 (1H, bs), 6.71 (1H, d, J = 6.7 Hz), 6.68 (1H, bs), 6.52 (1H, bs), 6.32 (1H, bs) , 6.09 (1H, äf J=6.1 Hz), 5.58 (1H, a, J=3.7 Hz), 5.26 (1H, m), 4.62 (2H, m), 4.57 (1H, m), 4.52 (1H, bs), 4.48 (2H, m), 4.37 (1H, m), 4.34 (2H, m), 4.32 (1H, m), 4.26 (1H, m), 2.28 (1H, m), 2.18 (1H, m), 1.98 (1H, m), 1.87 (2H, m), 1.73 (1H, ra), 1.66 (2H, m), 1.10-1.46 (56H, ra), 0.85 (6H, t, J = 7.3 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 175.0 (s), 101.2 (a), 76.5 (d), 73.0 (d), 72.4 (d), 72.3 (a), 71.6 (a), 70.9 (a), 70.1 (a), 68.1 (t), 62.6 (t), 50.4 (a), 35.5 (t), 34.4 (t), 32.1 (t), 30.3 (t), 30.1 (t), 30.0 (t), 29.9 (t), 29.5 (t), 26.4 (t), 25.8 (t), 22.9 (t), 14.2 (q).

' Yhdiste 33 [a ] 28d = +65.4° (1-PrOH, c = 1.0) MS:negatiivinen FABMS 830.

IR: (era-1, KBr) 3400, 2950, 2870, 1645, 1535, 1475, 1080.

SP·: 203.0 - 205.0°C

NMR: XH (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 8.49 (1H, a, J=9.2 Hz), 7.53 (1H, bs), 7.04 (1H, bs), 6.71 (1H, a, J=6.7 Hz), 6.68 (1H, bs), 6.52 (1H, bs), 6.32 (1H, bs), 6.09 (1H, a, J = 6.1 Hz), 5.58 (1H, a, J=3.7 Hz), 5.26 (1H, m), 4.62 (2H, m), 4.57 (1H, m), 4.51 (1H, bs), 4.48 (2H, m), 4.36 (1H, m), 4.33 (3H, m), 4.25 (1H, m), 2.29 (1H, m), 2.18 36 1 05 1 89 (1H, m) , 1.99 (1H, m), 1.88 (2H, m), 1.73 (1H, m), 1.66 {2H, m), 1.46 (2H, m), 1.10-1.42 (53H, m), 0.84 (9H, m).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (PPm) 175.0 (s), 101.2 (d), 76.5 (d), 73.1 (d), 72.4 (d), 72.4 (d), 71.6 (d), 70.9 (d), 70.2 (d), 68.2 (t), 62.6 (t), 50.6 (d), 39.2 (t), 35.5 (t), 34.4 (t), 32.1 (t), 30.3 (t), 30.1 (t), 30.0 (t), 29.8 (t), 29.7 (t), 29.5 (t), 28.2 (d) , 27-8 (t), 27.4 (t), 26.4 (t), 25.8 (t), 23.0 (t), 22.8 (q), 14.2 (q).

Yhdiste 22 [a]28d = +69.2° (1-PrOH, c = 1.0) MS: negatiivinen FABMS 830.

IR: (cm-1, KBr)

3400, 2950, 2870, 1645, 1535, 1475, 1080. sP-: 201.0 - 203.5°C

NMR: XH (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (PPm) 8.48 (1H, d, J=9.2 Hz), 7.53 (1H, bs), 7.03 (1H, bs), 6.71 (1H, d, J=6.7 Hz), 6.67 (1H, bs), 6.53 (1H, bs), 6.32 (1H, bs), 6.09 (1H, bs), 5.59 (1H, d, J=3.7 Hz), 5.27 (1H, m), 4.63 (2H, m), 4.58 (1H, m), 4.52 (1H, bs), 4.47 (2H, m), 4.38 (1H, m), 4.32 (3H, m), 4.26 (1H, m), 2.27 (1H, m), 2.18 (1H, m), 1.98 (1H, m), 1.88 (2H, m), 1.73 (1H, m), 1.65 (2H, m), 1.10-1.46 (58H, m), 0.85 (6H, t, J=7.3 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (PPm) 175.0 (s), 101.2 (d), 76.5 (d), 73.0 (d), 72.4 (d), 72.3 (d), 71.6 (d), 70.9 (d), 70.2 (d), 68.3 (t), 62.6 (t), 50.4 (d), 35.5 (t), 34.4 (t), 32.1 (t), 30.3 (t), 30.1 (t), 29.9 (t), 29.6 (t), 29.5 (t), 26.4 (t), 25.9 (t), 22.9 (t), 14.2 (q).

Yhdiste 34 [a]28D = +59.4° (1-PrOH, c = 1.0) MS: negatiivinen FABMS 872.

105189 IR: (cm-1, KBr)

3400, 2950, 2870, 1645, 1535, 1475, 1080. sp.: 215.5 - 218.0°C

NMR: *Η (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (PPm) 8.50 (1H, d, J=9.2 Hz), 7.53 (1H, bs) , 7.02 (1H, bs), 6.71 (1H, d, J=6.7 Hz), 6.66 (1H, bs), 6.52 (1H, bs), 6.31 (1H, bs), 6.09 (1H, d, J=3.9 Hz), 5.59 (1H, d, J=3.7 Hz), 5.27 (1H, m), 4.62 (2H, m) , 4.58 (1H, m), 4.52 (1H, bs), 4.47 (2H, m), 4.38 (1H, m), 4.33 (3H, m) , 4.26 (1H, m) , 2.28 (1H, m) , 2.18 (1H, m), 1.99 (1H, m) , 1.87 (2H, m) , 1.73 (1H, m) , 1.66 (2H, m), 1.10-1.42 (61H, m), 0.85 (9H, m).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ. (PPm) 175.0 (s), 101.2 (d), 76.5 (d), 73.0 (d), 72.4 (d), 72.3 (d), 71.6 (d), 70.9 (d), 70.1 (d), 68.2 (fc), 62.6 (t), 50.5 (d), 36.8 (t), 35.5 (t), 34.5 (d), 34.4 (t), 32.0 (t), 30.3 (t), 30.3 (t), 30.1 (t), 30.0 (t), 29.8 (t), 29.7 (t), 29.5 (t), 27.3 (t), 26.4 (t), 25.8 (t), 22.9 (t), 19.3 (q) , 14.2 (q) , 11.5 (q).

Kokeellinen esimerkki 1-B: Valmistus synteesimenetelmillä •« Jäljessä on esitetty menetelmät tämän keksinnön yhdisteiden syn-tetisoimiseksi sekä niiden fysikokemialliset ominaisuudet (katso reaktioreittikaaviot 1-10).

(1) Synteesireitti A

Vaikka tämä kaavio on spesifisesti esitetty viitaten edellä mainittuun yhdisteeseen 9, voidaan myös tämän keksinnön yhdisteet 1-8 ja 10-14 syntetisoida käyttäen tätä menetelmää (katso kuvat 5a ja 5b).

Ylläolevassa kaaviossa on käytetty seuraavia lyhenteitä.

38 DMAP: 4-dimetyyliaminopyridiini, 105189

TsOH: p-tolueenisulfonihappo, MS-4A: molekyyliseulat-4A (dehydraava aine).

Muilla lyhenteillä on sama merkitys kuin aikaisemmissa reitti-kaavioissa.

Edelleen yhdiste 29, jossa kaksoissidos jää siihen reagoimatta, voidaan syntetisoida käyttämällä lähtöaineena rasvahappoa, jossa on kaksoissidos, ja poistamalla suojaus loppuvaiheessa nestemäisellä ammoniakilla ja metallisella natriumilla.

[Yhdisteen 9 synteesi (kuvat 5a ja 5b)]

Yhdiste Ai voidaan syntetisoida menetelmän mukaan, joka on kuvattu julkaisussa Synthesis, 961-963, 1984.

(i) Yhdisteen A2 synteesi

Yhdisteen Ai (2,89 g) liuokseen 2-metyyli-2-propanolissa (25 ml) lisättiin 5% rikkihapon vesiliuosta (25 ml), ja seosta sekoitettiin 45°C;ssa 15 tuntia. Kun reaktioseos oli neutraloitu jauhemaisella natriumvetykarbonaatilla jäillä jäähdyttäen, se konsentroitiin. Jäännös, johon lisättiin vettä (30 ml), uutettiin etyyliasetaatilla (kolmesti), ja orgaaninen kerros konsentroitiin. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 100 g) käyttäen heksaani-asetonia (2s 1) eluenttina saatiin diolia 2,28 • · g (saanto: 88,5%).

MS: FMDS 330.

Diolin (2,25 g) seosta etanolin (50 ml), veden (12 ml) ja nat-riummetaperjodaatin (2,33 g) kanssa sekoitettiin huoneenlämmössä 10 tuntia. Sakka poistettiin suodattamalla, ja suodos konsentroitiin. Jäännös laimennettiin kloroformilla ja pestiin suolaliuoksella. Orgaaninen kerros konsentroitiin, jolloin saatiin aldehydiä (yhdiste A2) 1,31 g. Aldehydi käytetiin suoraan seu-raavaan reaktioon puhdistamatta.

39 105189 (ii) Yhdisteen A3 synteesi

Dekaanitrifenyylifosfoniumbromidiin (8,0 g) lisättiin tetrahyd-rofuraania (20 ml) argonilmakehässä. Kun seokseen oli lisätty n-butyylilitiumin 2,8 N liuos heksaanissa (6,2 ml) -10°C:ssa, sekoittamista jatkettiin 30 minuuttia. Kun seokseen oli lisätty aldehydiä (yhdiste A2, 1,31 g) liuotettuna tetrahydrofuraaniin (5 ml), seoksen annettiin lämmetä huoneenlämpöön ja sekoitettiin 15 tuntia ja konsentroitiin. Reaktioseos laimennettiin suolaliuoksella ja konsentroitiin. Puhdistamalla jäännös silikageeli-pylväässä (Wako Gel C-200, 100 g) eluoimalla heksaani-etyyli-asetaatilla (5:1) saatiin alkoholia (yhdiste A3) 1,47 g (saanto 51,0%).

Yhdisteen A3 tiedot MS: FDMS 426.

NMR: (500 MHz, CDC13; 27°C) δ (ppm) 7.25-7.35 (10H, m), 5.69-5.79 [1H, (5.75, dt, J=7.3, 11.0 Hz), (5.72, dt, J=6.7, 15.2 Hz)], 5.31-5.38 [1H, (5.36, bt, J=8.5 Hz), (5.33, bt, J=9.8 Hz)], 4.34-4.62 [ 2H, (4.61 & 4.35, ABq, J=11.6 Hz), (4.56 & 4.50, ABq, J=12.2 Hz), (4.55 & 4.52, ABq, J=11.6 Hz)], 4.28 (0.7H, dd, J=6.7, 9.7 Hz), 3.85 (0.3H, bt, J=7.9 Hz), 3.74-3.78 (1H, m), 3.56-3.60 [1H (3.59, dd, J=3.1, 9.8 Hz), (3.58, overlapped)], 3.47 (1H, dd, J=5.5, 9.8 Hz), 1.96-2.11 (1H, m), 1.25- 1.57 (14H, m), 0.88 (3H, t, J=6.7 Hz).

(iii) Yhdisteen A4 synteesi

Alkoholi (yhdiste A3, 0,83 g) liuotettiin tetrahydrofuraaniin (10 ml). Lisättiin 10% palladiumhiiltä (1,0 g) ja reaktioastia ιη 105189 40 puhdistettiin vedyllä. Kun seosta oli sekoitettu huoneenlämmössä 12 tuntia, se suodatettiin celiten läpi ja suodos konsentroitiin. Puhdistamalla silikageelipylväässä (Wako Gel C-200, 30 g) eluoimalla heksaani-etyyliasetaatilla (5:1) saatiin pelkistys-tuotetta (yhdiste A4) 0,81 g (saanto 97,1%).

Yhdisteen A4 tiedot MS: FDMS 428.

NMR: XH (500 MHz, CDC13; 27°C) δ (ppm) 7.25-7.46 (10H, m), 4.50 & 4.62 (2H, ABq, J=11.0

Hz), 4.54 (2H, s), 3.79-3.83 (1H, m), 3.48-3.56 (3H, m), 2.42 (1H, d, J=6.1 Hz), 1.26-2.04 (20H, m), 0.88 (3H, t, J=7.3 Hz).

(iv) Yhdisteen A5 synteesi

Kun pyridiinissä (15 ml) olevaan pelkistystuotteeseen (yhdiste A4, 0,80 g) oli lisätty metaanisulfonyylikloridia (0,29 ml), seosta sekoitettiin huoneenlämmössä 16 tuntia. Reaktioseos konsentroitiin ja tislattiin atseotrooppisesti tolueenin kanssa. Jäännös liuotettuna dietyylieetteriin pestiin suolaliuoksella ja konsentroitiin. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 30 g) eluoimalla heksaani-asetonilla (6:1) saatiin mesyloi-tua tuotetta (yhdiste A5) 0,87 g (saanto 91,9%).

Yhdisteen A5 tiedot MS: FDMS 504.

NMR: λΕ (500 MHz, CDC13; 27°C) δ (ppm) 7.27-7.38 (10H, m), 4.81-4.84 (1H, m), 4.59 (2H, s), 4.55 & 4.50 (2H, ABq, J=11.6 Hz), 3.75 (1H, dd, J=3.1, 11.0 Hz), 3.71 (1H, dd, J=6.7, 11.0 Hz), 3.67 (1H, dt, J=4.3, 8.5 Hz), 2.99 (3H, s), 1.24-1.64 (20H, m), 0.88 (3H, t, J=7.3 Hz).

41 105189 (v) Yhdisteen A6 synteesi

Mesyloituun tuotteeseen (yhdiste A5, 0,86 g) lisättiin dimetyy-lifonnamidia (10 ml) ja natriumatsidia (885 mg), ja seosta sekoitettiin 120°C:ssa 15 tuntia. Reaktioseos laimennettiin suolaliuoksella, uutettiin etyyliasetaatilla (kolmesti), ja konsentroitiin sen jälkeen. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 30 g) ja eluoimalla heksaani-etyyliasetaatilla (40:1) saatiin atsidia (yhdiste A6) 0,73 g (saanto 94,3 %).

Yhdisteen A6 tiedot MS: FDMS 453.

NMR: 2Η (500 MHz, CDC13; 27°C) S (ppm) 7.27- 7.44 (10H, m), 4.54 & 4.58 (2H, ABq, J=12.2

Hz), 4.52 & 4.57 (2H, ABq, J=11.0 Hz), 3.68-3.70 (2H, m), 3.63 (1H, dd, J=8.5, 11.0 Hz), 3.53 (1H, dt, J=4.3, 8.6 Hz), 1.25-1.64 (20H, m), 0.88 (3H, t, J=6.7 Hz).

(vi) Yhdisteen A7 synteesi

Atsidiin (yhdiste A6, 0,72 g) lisättiin tetrahydrofuraania (7 ml) ja 10% palladiumhiiltä (70 mg), ja seosta sekoitettiin huoneenlämmössä sen jälkeen kun reaktioastia oli puhdistettu vedyllä. Reaktioseos suodatettiin celiten läpi ja suodos konsentroi- tiin. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 15 g) ja eluoimalla heksaani-asetonilla (6:1) saatiin amiinia (yhdiste A7) 0,62 g (saanto 91,5%).

Yhdisteen A7 tiedot MS: FDMS 427.

" NMR: % (500 MHz, CDC13; 27°C) δ (PPm) 7.27- 7.36 (10H, m), 4.51 & 4.54 (2H, ABq, J=ll.'6

Hz), 4.52 (2H, s), 3.58 (1H, dd, J=3.7, 9.2 Hz), 3.41-3.45 (2H, m), 3.20 (1H, dt, J=4.3, 7.3 Hz), 1.26-1.63 (20H, m), 0.88 (3H, t, J=6.7 Hz).

42 (vii) Yhdisteen A8 synteesi /105*189

Amiiniin (yhdiste A7, 0,61 g) lisättiin metyleenikloridia (20 ml), 2-kloori-l-metyylipyridiniumjodidia (483 mg) ja n-tributyy-liamiinia (0,45 ml). Lisättiin vielä tetrakosaanihappoa (597 mg), ja seosta kuumennettiin palautusjäähdytyksessä 2 tuntia. Reaktioseos jäähdytettiin huoneenlämpöön, pestiin peräkkäin 5% natriumtiosulfaatin vesiliuoksella, 5% natriumvetykarbonaatin vesiliuoksella ja suolaliuoksella, ja konsentroitiin sitten. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 20 g) eluoi-malla heksaani-asetonilla (20:1) saatiin amidia (yhdiste A8) 0,56 g (saanto 51,2%).

Yhdisteen A8 tiedot MS: FDMS 777.

NMR: XH (500 MHz, CDC13; 27°C) δ (PPm) 7.28-7.35 (10H, m), 5.66 (1H, d, J=9.2 Hz), 4.45 & 4.58 (2H, ABq, J=11.6 Hz), 4.48 (2H, s), 4.25-4.30 (1H, m), 3.73 (1H, dd, J=4.9, 9.8 Hz), 3.5.7 (1H, dt, J=5.5, 6.7 Hz), 3.52 (1H, dd, J=4.3, 9.8 Hz), 2.08 (2H, dt, J=3.1, 10.4 Hz), 1.26-1.58 (64H, m), 0.88 (6H, t, J=6.7 Hz).

(viii) Yhdisteen A9 synteesi

Amidiin (yhdiste A8, 0,55 g) lisättiin tetrahydrofuraania (15 • · ml) ja palladiummustaa (55 mg). Reaktioastia puhdistettiin vedyllä ja seosta sekoitettiin huoneenlämmössä 16 tuntia. Reaktioseos suodatettiin celiten läpi ja suodos konsentroitiin. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 20 g) eluoimal-la kloroformi-metanolilla (20:1) saatiin diolia (yhdiste A9) 302 mg (saanto 71,6%).

Yhdisteen A9 tiedot MS: FDMS 597.

NMR: XH (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 8.34 (1H, d, J=7.9 Hz), 4.62-4.67 (1H, m), 4.46 (1H, dd, J=4.9, 11.0 Hz), 4.30 (1H, dd, J=5.8, 11.6 Hz), 4.25-4.32 (1H, m), 2.48 (2H, dt, J=2.4, 7.3 Hz), 1.23-1.97 (62H, m), 0.88 (6H, t, J=6.7 Hz).

43 (ix) Yhdisteen AIO synteesi 105189

Dioliin (yhdiste A9, 70 mg) lisättiin pyridiiniä (5 ml), tri-fenyylimetyylikloridia (261 mg) ja 4-dimetyyliaminopyridiiniä (5 mg), ja seosta sekoitettiin 60°C:ssa 2 tuntia. Reaktioseos laimennettiin kloroformilla, pestiin suolaliuoksella ja konsentroitiin. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 10 g) eluoimalla kloroformi-asetonilla (100:1) saatiin trityloitua johdannaista (yhdiste AIO) 90,2 mg (saanto 91,6%).

Yhdisteen AIO tiedot MS: FDMS 837.

NMR: *H (500 MHz, CDC13; 27°C) δ iPPnQ

7.25-7.47 (15H, m), 6.28 (1H, d, J=7.9 Hz), 3.93- 3.96 (1H, m), 3.58-3.61 (1H, m), 3.52 (1H, dd, J=3.1, 9.8 Hz), 3.26 (1H, dd, J=3.7, 9.8 Hz), 2.95 (1H, d, J=9.2 Hz), 2.24 (2H, t, J=7.3 Hz), 1.25-1.70 (62H, m), 0.88 (6H, t, J=7.3 Hz).

(x) Yhdisteen Ali tiedot

Trityylijohdannaiseen (yhdiste AIO, 87 mg) pyridiinissä (3,0 ml) lisättiin bentsoyylikloridia (24 μΐ) ja 4-dimetyyliaminopyridiiniä (3 mg), ja seosta sekoitettiin 4 tuntia. Kun seosta, johon oli lisätty jäävettä, oli sekoitettu 30 minuuttia, se lai-mennettiin kloroformilla, pestiin vedellä ja konsentroitiin. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 10 g) eluoimalla heksaani-etyyliasetaatilla (10:1) saatiin bentsoyylijohdannaista (yhdiste Ali) 83,4 mg (saanto 85,3%).

Yhdisten Ali tiedot • : MS: FDMS 941.

NMR: 1H (500 MHz, CDC13; 27°C) δ (ppm) 7.16-7.93 (20H, m), 5.74 (1H, d, J=9.2 Hz), 5.34- 5.37 (1H, m), 4.39-4.48 (1H, m), 3.40 (1H, dd, J=3.7, 9.8 Hz), 3.19 (1H, dd, J=3.7, 9.8 Hz), 2.09 (2H, dt, J=2-5, 9.8 Hz), 1.25-1.74 (64H, m), 0.88 & 0.87 (each 3H, t, J=7.3 Hz).

44 (xi) Yhdisteen A12 tiedot 105189

Bentsoyylijohdannaiseen (yhdiste Ali, 80 mg) lisättiin mety-leenikloridia (1,0 ml) ja metanolia (0,5 ml). p-Tolueenisul-fonihappomonohydraattia (20 mg) lisättiin ja seosta sekoitettiin huoneenlämmössä 2 tuntia. Reaktioseos laimennettiin etyyliasetaatilla, pestiin 5% natriumvetykarbonaatin vesiliuoksella ja suolaliuoksella ja konsentroitiin sen jälkeen. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 5 g) eluoimalla heksaani-etyyliasetaatilla (2:1) saatiin alkoholia (yhdiste A12) 58 mg (saanto 93,6%).

Yhdisteen A12 tiedot MS: FDMS 701.

NMR: 1H (500 MHz, CDC13; 27°C) δ (ppm) 7.46-8.06 (5H, m), 6.25 (1H, d, J=8.5 Hz), 5.06-5.09 (1H, m), 4.15-4.19 (1H, m), 3.58-3.68 (2H, m), 2.23 (2H, t, J=6.7 Hz), 1.22-1.77 (62H, m), 0.88 & 0.87 (each 3H, t, J=7.3 Hz).

(xii) Yhdisteen A14 synteesi

Alkoholin (yhdiste A12, 58 mg) liuosta tetrahydrofuraanissa (3,0 ml) sekoitettiin stannokloridin (37 mg), hopeaperkloraatin (41 mg) ja molekyyliseula 4A-jauheen (300 mg) kanssa. Kun seosta oli sekoitettu 30 minuuttia, se jäähdytettiin -10°C:een ja lisättiin bentsyyligalaktosyylifluoridin (yhdiste A13, 68 mg) liuos tetrahydrofuraanissa (1,5 ml). Seoksen annettiin lämmetä vaiheittain huoneenlämpöön, sekoitettiin 2 tuntia ja suodatettiin celiten läpi. Suodos konsentroitiin. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 5 g) eluoimalla heksaani-etyyliasetaatilla ; (5:1) saatiin α-galaktosidia (yhdiste A14) 62,6 mg (saanto 61,8%).

Yhdisteen Ai4 tiedot MS: FDMS 1224.

NMR; λΕ (500 MHz, CDC13; 27°C) 105189 45 δ (ppm) 8.02 (2H, d, J=7.3 Hz), 7.56 (1H, t, J=7.9 Hz), 7.43 (2H, t, J=7.9 Hz), 7.23-7.39 (20H, m), 6.58 (1H, d, J=9.2 Hz), 5.30 (1H, dt, J=3.7, 7.9 Hz), 4.90 .& 4.55 (2H, ABq, J=ll. 6 Hz), 4.77 & 4.69 (2H, ABq, J=11.6

Hz), 4.75 (1H, d, J=3.7 Hz), 4.73 & 4.65 (2H, ABq, J=12.2 Hz), 4.47 S, 4.38 (2H, ABq, J=12.2 Hz), 4.30- 4.34 (1H, m), 4.10-4.12 (1H, m), 4.01 (1H, dd, J=3.7, 9.8 Hz), 3.97 (1H, dd, J=3.7, 12.2 Hz), 3.84- 3.93 (2H, m), 3.57 (1H, dd, J=3.1, 12.2 Hz), 3.52 (1H, dd, J=7.3, 9.2 Hz), 3.29 (1H, dd, J=4.3, 9.8

Hz), 1.98-2.09 (2H, m), 1.18-1.68 (62H, m), 0.88 (3H, t, J=6.7 Hz), 0.86 (3H, t, J=7.3 Hz).

(xiii) Yhdisteen A15 synteesi α-Galaktosidiin (yhdiste A14, 56 mg) lisättiin tetrahydrofuraa-nia (4,0 ml) ja palladiummustaa (15 mg), ja seosta sekoitettiin huoneenlämmössä 16 tuntia sen jälkeen kun reaktioastia oli puhdistettu vedyllä. Reaktioseos suodatettiin celiten läpi, konsentroitiin ja puhdistettiin silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 2 g) eluoimalla kloroformi-metanolilla (20:1), jolloin saatiin tetraolia (yhdiste A15) 37,4 mg (saanto 94,7%).

Yhdisteen A15 tiedot MS: FDMS 863.

NMR: ΧΗ (500 MHz, CDC13; 27°C) δ (ppm) 8.04 (2H, d, J=7.9 Hz), 7.62 (1H, t, J=7.9 Hz), 7.48 (2H, t, J=7.3 Hz), 6.16 (1H, d, J=9.2 Hz), 5.21-5.24 « (1H, m), 4.81 (1H, d, J=2.4 Hz), 4.45-4.46 (1H, m), 4.08 (1H, bs), 3.91-3.94 (1H, m), 3.87 (1H, dd, J=2.4, 10.4 Hz), 3.75-3.85 (4H, m), 3.57 (1H, dd, J=5.5, 11.6 Hz), 2.22 (2H, dt, J=1.8, 7.3 Hz), 1.22-1.79 (62H, m), 0.88 (3H, t, J=7.3 Hz), 0.87 (3H, t, J=6.7 Hz).

46 (xiv) yhdisteen 9 synteesi 105189

Tetraoliin (yhdiste A15, 36,0 mg) lisättiin metanolia (3 ml) ja IN natriummetoksidin metanoliliuosta (0,3 ml), ja seosta sekoitettiin 2 tuntia. Seos neutraloitiin hartseilla (Dowex 50W, X8; valmistaja The Dow Chemical Company), ja suodatettiin sen jälkeen. Poistetut kiinteät aineet pestiin riittävästi kloroformi-metanolilla (1:1) ja uute yhdistettiin suodokseen, ja konsentroitiin. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 2 g) eluoimalla kloroformi-metanolilla (10:1) saatiin yhdistettä 9 29,7 mg (saanto 94,0%).

Yhdisteen 9 tiedot [θ']23!) = +49.0° (pyridiini, c = 1.31) MS: FDMS 759.

IR: (cm-1, KBr)

3200, 2870, 2800, 1630, 1530, 1450, 1080. sp.: 151-155°C

NMR: XH (500 MHz, C5D5N; 27°C) S (ppm) ! 8.49 (1H, d, J=8.6 Hz), 6.11-6.52 (5H, m), 5.45 (1H, d, J=3.7 Hz), 4.73 (1H, m), 4.65 (1H, dd, J=3.8, 10.4 Hz), 4.53-4.57 (2H, m), 4.43-4.49 (4H, m), 4.36 (1H, dd, J=5.5, 10.4 Hz), 4.27 (1H, m), 2.47 (2H, t, ' / J=6.7 Hz), 1.83-1.91 (4H, m), 1.23-1.56 (58H, m), 0.88 (6H, t, J=7.3 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) § (PP«n) 173.4 (s), 102.1 (d), 73.1 (d), 71.9 (d), 71.7 (d), 71.0 (d), 70.5 (d), 69.7 (t), 62.7 (t), 54.9 (d), . 36.8 (t), 35.1 (t), 32.1 (t), 30.2 (t), 30.1 (t), 30.0 (t), 29.9 (t), 29.8 (t), 29.7 (t), 29.6 (t), 26.6 (t), 26.4 (t), 22.9 (t), 14.3 (q).

47 (2) Synteesireitti B 105189

Vaikka tämä reaktioreitti spesifisesti kuvaa edellämainittujen yhdisteiden 7 ja 5 synteesejä, voidaan tämän keksinnön mukaiset yhdisteet (1-4, 6, 8-14) myös syntetisoida käyttäen tätä menetelmää.

[Yhdisteen 7 synteesi (kuva 6)]

Lyhenteet edellämainitussa kaaviossa ovat samat kuin aikaisemmin kuvatuissa kaavioissa.

(i) Yhdisteen Bl synteesi

Tetradekaanitrifenyylifosfoniumbromidiin (213,7 g) lisättiin tetrahydrofuraania (630 ml), ja reaktioastia puhdistettiin argonilla. n-Butyylilitiumin 2,3N liuos heksaanissa (173 ml) lisättiin -30°C:ssa, ja seosta sekoitettiin 3,5 tuntia. (2R,3R)-aldehydi (yhdiste A2, 31,73 g) liuotettuna tetrahydrofuraaniin (630 ml) lisättiin pisaroittaan, ja seosta sekoitettiin 2 tuntia ja konsentroitiin sitten. Jäännös laimennettiin etyyliasetaatilla, pestiin vedellä ja suolaliuoksella, ja konsentroitiin sen jälkeen. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 850 g) eluoimalla heksaani-etyyliasetaatilla (9:1) saatiin alkoholia (yhdiste Bl) 36,31 g (saanto (79,0%).

Yhdisteen Bl tiedot • MS: FDMS 481.

NMR: XH (500 MHz, CDC13; 27°C) S (pprcj 7.26-7.46 (10H, m), 5.69-5.78 (1H, m), 5.31-5.38 (1H, m), 4.34-4.63 (5H, m), 4.28 (0.7H, dd, J=6.7, • 9.2 Hz), 3.85 (0.3H, t, J=7.3 Hz), 3.75-3.78 (1H, m), 3.56-3.60 (1H, m), 3.47 (1H, dd, J=5.5, 10.4

Hz), ' 1.98-2.11 (2H, m), 1.26-1.34 (22H, m), 0.88 (3H, t, J=6.7 Hz) .

48 (ii) Yhdisteen B2 synteesi *105189

Alkoholin (yhdiste Bl, 5,03 g) liuokseen pyridiinissä (50 ml) lisättiin metaanisulfonyylikloridia (1,62 ml), ja seosta sekoitettiin huoneenlämmössä 16 tuntia. Seos konsentroitiin ja jään-nöshappokloridi tislattiin atseotrooppisesti yhdessä tolueenin kanssa. Jäännös laimennettiin dietyylieetterillä, pestiin suolaliuoksella, ja konsentroitiin sen jälkeen. Puhdistamalla silika-geelipylväällä (Wako Gel C-200, 200 g) eluoimalla heksaani-ase-tonilla (10:1) saatiin mesyylijohdannaista (yhdiste B2) 5,20 g (saanto 88,9%).

Yhdisteen B2 tiedot MS: FDMS 558.

NMR: 1H (500 MHz, CDCI3; 27°C) S (ppm) 7.23-7.35 (10H, m), 5.77-5.83 (1H, m), 5.26-5.35 (1H, m), 4.71-4.77 (1H, m), 4.33-4.62 (5H, m), 4.06 (0.3H, t, J=8.1 Hz), 3.74 (0.7H, dd, J=3.1, 11.0

Hz), 3.65-3.70 (1H, m), 2.964 (0.9H, s), 2.956 (2.1H, s), 1.99-2.17 (2H, m), 1.26-1.37 (22H, m), 0.88 (3H, t, J=6.8 Hz).

(iii) Yhdisteen B3 synteesi * t ·>

Mesyyli johdannaiseen (yhdiste B2, 1,52 g) lisättiin dimetyyli-formamidia (20 ml) ja natriumatsidia (1,42 g). Kun seosta oli sekoitettu 120°C:ssa 12 tuntia, se laimennettiin suolaliuoksella, uutettiin etyyliasetaatilla (kolmesti) ja konsentroitiin. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 50 g) eluoimalla heksaani-etyyliasetaatilla (40:1) saatiin atsidijohdannaista (yhdiste B3) 1,07 g (saanto 77,7%).

Yhdisteen B3 tiedot IR: (cm-1, KBr) 2870, 2810, 2050, 1490, 1440.

NMR: XH (500 MHz, CDC13; 27°C) 105189 49 δ (ppm) 7.25- 7.35 (10Η, m), 5.69-5.82' (1H, π»), 5.35-5.43 (1H, m), 4.30-4.74 (4H, m), 3.89 (0.3H, dd, J=5.5, 8.5 Hz), 3.55-3.70 (3.7H, m) r 1.97-2.10 (2Hf m), 1.25- 1.36 (22H, m), 0.88 (3H, t, J=6.8 Hz).

(iv) Yhdisteen B5 synteesi

Atsidin (yhdiste B3, 0,45 g) liuokseen tetrahydrofuraanissa (10 ml) lisättiin 10% vetykloridihapon metanoliliuosta (2 ml) ja palladiummustaa (0,25 g). Kun reaktioastia oli puhdistettu vedyllä, seosta sekoitettiin huoneenlämmössä 12 tuntia, ja suodatettiin sitten celiten läpi. Suodos konsentroitiin, jolloin saatiin valkoista jauhemaista amiinia (yhdiste B4, 301 mg). Tetra-hydrofuraania (10 ml), p-nitrofenyylioktanoaattia (260 mg) ja trietyyliamiinia (0,15 ml) lisättiin amiiniin, seosta sekoitettiin 60°C:ssa 12 tuntia. Reaktioseos konsentroitiin, jolloin saatiin siirappia. Puhdistamalla siirappi silikageelipylväässä (Wako Gel C-200, 50 g) eluoimalla kloroformi-metanolilla (20:1) saatiin amidijohdannaista (yhdiste B5) 166 mg (saanto perustuen yhdisteeseen B3 43,6%).

Yhdisteen B5 tiedot HS: FDMS 429.

NMR: ^ (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (PPim * · 8.37 (1H, d, J=7.9 Hz), 4.63-4.69 (1H, m), 4.44-4.49 (1H, m), 4.25-4.35 (2H, m), 2.46 (2H, dt, J=3.1, 7.9 Hz), 1.78-1.95 (4H, m), 1.16-1.59 (34H, m), 0.87 & 0.82 (each 3H, t, J=6.7 Hz).

(v) Yhdisteen B6 synteesi

Amidin (yhdiste B5, 48 mg) liuokseen tetrahydrofuraanissa (1,0 ml) lisättiin stannokloridia (75 mg), hopeaperkloraattia (82 mg) ja jauhemaista molekyyliseulaa 4A (200 mg), ja seosta sekoitet- 50 105189 tiin 30 minuuttia. Seos jäähdytettiin -10°C:een, ja siihen lisättiin bentsyyligalaktosyylifluoridin (yhdiste A13, 67 mg) liuos tetrahydrofuraanissa (2,0 ml). Seoksen annettiin lämmetä asteittain huoneenlämpöön, sekoitettiin 2 tuntia ja suodatettiin sitten celiten läpi. Poistetut kiinteät aineet pestiin pienellä määrällä asetonia ja yhdistettiin suodokseen, ja konsentroitiin sen jälkeen. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 5 g) eluoimalla heksaani-etyyliasetaatilla (3:1) saatiin epäpuhdas α-galaktosidi (yhdiste B6), jolle suoritettiin seuraava reaktio.

(vi) Yhdisteen 7 synteesi α-Galaktosidin (yhdiste B6, 47 mg) liuokseen etyyliasetaatissa (1,5 ml) lisättiin palladiummustaa (15 mg). Kun reaktioastia oli puhdistettu vedyllä, seosta sekoitetuin huoneenlämmössä 16 tuntia. Seos suodatettiin celiten läpi, ja suodos konsentroitiin. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 2 g) eluoimalla kloroformi-metanolilla (10:1) saatiin yhdistettä 7 25,1 mg (saanto yhdisteeseen B5 perustuen 37,9%).

Yhdisteen 7 tiedot [ a) 23d = +58.2° (pyridiini , c = 0.56) MS: FDMS 591.

IR: (cm*1, KBr)

3300, 2870, 2810, 1640, 1535, 1460, 1060. sp.: 155-157°C

NMR: (500 MHz, C5D5N; 27°C)

£ (PPrcQ

8.49 (1H, d, J=8.6 Hz), 6.52 (2H, m), 6.42 (1H, m), . 6.33 (1H, bs), 6.12 (1H, bd, J=6.7 Hz), 5.46 (1H, d, J=3.7 Hz), 4.73 (1H, m), 4.65 (1H, m), 4.53-4.57 (2H, m), 4.40-4.49 (5H, m), 4.36 (1H, dd, J=5.5, 10.4 Hz), 4.27 (1H, m), 2.45 (2H, dt, J=5.5, 7-9

Hz), 1.80-1.92 (4H, m), 1.18-1.58 (34H, m), 0.87 & 0.81 (each 3H, t, 3=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) 105189 δ (ppm) 173.4 (s), 102.2 (d), 73.1 (d)', 72.0 (d), 71.7 (d), 71.0 (d), 70.8 (d), 70.5 (d), 69.7 (t), 62.7 (t), 54.9 (d), 36.8 (t), 35.1 (t), 32.1 (t), 31.9 (t), 30.2 (t), 30.1 (t)f 30.0 (t), 29.9 (t)r 29-64 (t), 29.61 (t), 29.4 (t), 26.6 (t), 26.4 (t), 22.93 (t), 22.86 (t), 14.3 (q), 14.2 (q).

[Yhdisteen 5 synteesi (kuva 7)]

Yllämainitussa kaaviossa olevat lyhenteet ovat samat kuin aikaisemmin kuvatuissa kaavioissa.

(i) Yhdisteen B7 synteesi

Atsidin (yhdiste B3, 3,9 g) liuokseen etyyliasetaatissa (50 ml) lisättiin 10% palladiumhiiltä (1,2 g). Kun reaktioastia oli puhdistettu vedyllä, seosta sekoitettiin huoneenlämmössä 16 tuntia. Katalyytti suodatettiin pois, ja suodos konsentroitiin ja puhdistettiin silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 300 g, heksaa-ni-asetoni (6:1)), jolloin saatiin amiinia (yhdiste B7) 3,22 g (saanto 86,7%).

MS: FDMS 480.

NMR: XH (500 MHz, CDC13; 27°C) δ (PPm) 7.24-7.35 (10H, m), 5.79 (0.7H, dt, J=7.3, 11.6 Hz), 5.71 (0.3 H, dt, J=6.7, 15.3 Hz), 5.34-5.41 (1H, m), : 4.30-4.58 (4H, m), 4.17 (0.7H, dd, J=6.7, 9.8 Hz), 3.72 (0.3H, dd, J=6.7, 8.5 Hz), 3.42-3.66 (2H, m), 3.06-3.10 (1H, m), 2.01-2.14 (2H, m), 1.26-1.50 (22H, m), 0.88 (3H, t, J=6.7 Hz).

(ii) Yhdisteen B8 synteesi

Amiinin (yhdiste B7, 2,22 g) liuokseen metyleenikloridissa (50 ml) lisättiin 2-kloori-1-metyylipyridiniumjodidia (1,88 g), n-tributyyliamiinia (1,75 ml) ja myristiinihappoa (1,47 g), ja seosta kuumennettiin palautusjäähdytyksessä ja sekoitettiin 2 52 105189 tuntia. Reaktioseos pestiin peräkkäin 5% natriumtiosulfaatin vesiliuoksella ja suolaliuoksella ja konsentroitiin sitten. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 100 g) eluoi-malla kloroformi-asetonilla (200:1) saatiin amidia (yhdiste B8) 2,41 g (saanto 75,6%).

MS: FDMS 691.

NMR: 2H (500 MHz, CDC13; 27°C) S (PPM) 7.26-7.32 (10H, m), 5.64-5.73 (2H, m), 5.33-5.41 (1H, m), 4.19-4.59 (6H, m), 3.79-3.89 (1H, m), 3.51-3.58 (1H, m), 1.98-2.13 (2H, m), 1.26-1.58 (46H, m), 0.88 (6H, t, J=6.7 Hz).

(iii) Yhdisteen B9 synteesi

Amidiin (yhdiste B8, 3,50 g) lisättiin 1-propanolia (15 ml), tetrahydrofuraania (15 ml), 10% palladiumhiiltä (1,2 g) ja muurahaishappoa (3,0 ml). Seosta sekoitettiin 45°C:ssa 16 tuntia typpi-ilmakehässä. Katalyytti poistettiin suodattamalla, ja suo-dos konsentroitiin. Kiteyttämällä jäännös kloroformi-asetonista saatiin keramidia (yhdiste B9) 2,08 g (saanto 80,4%).

[ O' ] 24d = +3-5° (pyridiini . c = 1.87) MS: FDMS 513.

sp.: 104-105°C

‘ NMR: *Η (500 MHz, C5D5N; 27°C) S (ppm) 8.35 (1H, d, J=9.2 Hz), 6.36 (1H, t, J=4.9 Hz), 6.24 (1H, d, J=6.1 Hz), 4.62-4.67 (1H, m), 4.46 (1H, dt, J=4.9, 11.0 Hz), 4.25-4.33 (2H, m), 2.47 (2H, dt, : J=1.8, 7.3 Hz), 1.25-1.95 (50H, m), 0.88 (6H, t, J=6.7 Hz).

(iv) Yhdisteen BIO synteesi

Keramidin (yhdiste B9, 1,0 g) liuokseen tetrahydrofuraanissa (30 53 1 05 1 89 ml) lisättiin stannokloridia (1,29 g), hopeaperkloraattia (1,41 g) ja jauhettua molekyyliseulaa 4A (1,5 g), ja seosta sekoitettiin 30 minuuttia. Seos jäähdytettiin -10eC:een, ja lisättiin bentsyyligalaktosyylifluoridin (yhdiste AI3, 1,11 g) liuos tet-rahydrofuraanissa (10 ml). Saadun seoksen annettiin lämmetä asteittain huoneenlämpöön, sitä sekoitettiin 2 tuntia, ja suodatettiin sitten celiten läpi. Poistetut kiinteät aineet pestiin pienellä määrällä asetonia, ja uute yhdistettiin suodokseen, ja konsentroitiin ja puhdistettiin silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 150 g, heksaani-etyyliasetaatti (3:1)), jolloin saatiin α-galaktosidia (yhdiste BIO) 646 mg (saanto 32,0%).

MS: FDMS 1035.

NMR: *H (500 MHz, CDC13; 27°C)

S-CPPnQ

7.23-7.37 (20H, m), 6.49 (1H, d, J=7.9 Hz), 4.92 (1H, d, J=ll. 3 Hz), 4.84 (1H, d, J=12.2 Hz), 4.73-4.78 (3H, m), 4.67 (1H, d, J=11.6 Hz), 4.46 (1H, d, J=11.6 Hz), 4.37 (1H, d, J=11.6 Hz), 4.03 (1H, dd, J=3.7, 9.8 Hz), 3.96 (1H, bs) , 3.83-3.92 (4H, m), 3.70 (1H, dd, J=3.1, 10.4 Hz), 3.47-3.58 (3H, m), 3.40 (1H, d, J=9.8 Hz), 2.12 (2H, dt, J=1.8, 7.9

Hz), 1.25-1.61 (51H, m), 0.88 (6H, t, J=6.7 Hz).

(v) Yhdisteen 5 synteesi ; Galaktosidin (yhdiste BIO, 1,59 g) liuokseen tetrahydrofuraanis-sa (30 ml) lisättiin palladiummustaa (290 mg). Kun reaktioastia oli puhdistettu vedyllä, seosta sekoitettiin huoneenlämmössä 16 tuntia. Katalyytti poistettiin suodattamalla, ja suodos konsentroitiin. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 100 . g), eluoimalla kloroformi-metanolilla (5:1) saatiin yhdistettä 5 *984 mg (saanto 95,0%).

Yhdisteen 5 tiedot [ar]24p = +57.8° (pyridiini, c = 1.69) MS: FDMS 674.

IR: (cm-1, KBr) 3400, 3270, 2920, 2850, 1640, 1550, 1465, 1135, 1075, 1045.

105189 SP*: 159.0-161.0°C NMR: XH (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ. (PPM.! 8.52 (1H, d, J=8.6 Hz), 6.51 (1H, m), 6.44 (1H, m), 6.33 (1H, m), 6.15 (1H, m), 5.45 (1H, d, J=3.7 Hz), 4.73 (1H, m), 4.65 (1H, m), 4.40-4.58 (6H, m), 4.36 (1H, dd, J=5.5, 10.0 Hz), 4.28 (1H, m), 2.48 (2H, t, J=7.0 Hz), 1.80-1.95 (4H, m), 1.57 (1H, ra) , 1.18- 1.43 (49H, m), 0.88 (6H, t, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 173.4 (s), 102.2 (d), 73.1 (d), 71.9 (d), 71-7 (d), 71.0 (d), 70.5 (d), 69.7 (t), 62.7 (t), 54.9 (d), 36.8 (t), 35.1 (t), 32.1 (t), 30.2 (t), 30.1 (t), 30.02 (t), 29.97 (t), 29.91 (t), 29.87 (t), 29.8 (t), 29.7 (t), 29.6 (t), 26.6 (t), 26.4 (t), 22.9 (t), 14.3 (q).

(3) Synteesireitti C

Seuraavan kaavion avulla voidaan valaista spesifistä syn-teesireittiä käyttäen sfingosiinia. Vaikka reaktioreitti on esitetty spesifisesti viitaten edellämainittuihin yhdisteisiin 1 ja 5, voidaan tämän keksinnön mukaiset yhdisteet (2-4, 6-8, 14) • myös syntetisoida käyttäen tätä menetelmää. Lisäksi yhdisteet 15 ja 35, joissa on kaksoissidos, voidaan syntetisoida suorittamalla suojauksen poisto käyttäen nestemäistä ammoniakkia ja metallista natriumia.

[Yhdisteen 1 synteesi (kuva 8)]

Yllämainitussa kaaviossa olevat lyhenteet ovat samat kuin aikaisemmin kuvatuissa kaavioissa käytetyt. 1

Sfingosiinin (25 mg) liuokseen tetrahydrofuraanissa (1 ml) li-

Yhdisteen C2 synteesi 55 1 05 1 89 sättiin p-nitrofenyylitetrakosanaattia (81,8 mg) ja 4-dimetyy-liaminopyridiiniä (2,5 mg), ja seosta.sekoitettiin 40°C:ssa 12 tuntia ja konsentroitiin suoraan. Puhdistamalla silikageelipyl-väällä (Wako Gel C-200, 10 g) eluoimalla kloroformi-metanolilla (4:1) saatiin amidia (yhdiste C2) 23,2 mg (saanto 42,7%).

yhdisteen C2 tiedot [ar]23D = -11.3° (pyridiini, c = 1.03) MS: FDMS 651.

IR: (cm-1, KBr)

3280, 2910, 2840, 1635, 1540, 1465. sp.: 87.5-89.5°C

NMR: XH (500 MHz, CDCI3+CD3OD (ldrop); 27°C) S (ppm) 5.76 (1H, dt, J=6.7, 15.3 Hz), 5.49 (1H, dd, J=6.7, 15.3 Hz), 4.24 (1H, bs), 3.82-3.91 (2H, m), 3.67 (1H, m), 2.21 (2H, t, J=7.6 Hz), 1.9-2.1 (2H, m), 1.62 (2H, m), 1.2-1.4 (62H, m), 0.88 (6H, t, J=6.7 Hz) .

(ii) Yhdisteen C3 synteesi

Amidin (yhdiste C2, 33,8 mg) liuokseen tetrahydrofuraanissa (1,5 ml) lisättiin stannokloridia (33 mg), hopeaperkloraattia (36 mg) ja jauhettua molekyyliseulaa 4A (140 mg), ja seosta sekoitettiin 30 minuuttia. Seuraavaksi seos jäähdytettiin -10°C:een, ja sii-'· hen lisättiin bentsyyligalaktosyylifluoridin (yhdiste A13, 28 mg) liuos tetrahydrofuraanissa (0,5 ml). Saadun seoksen annettiin asteittain lämmetä huoneenlämpöön. Kun seosta oli sekoitettu 3 tuntia, se laimennettiin asetonila, suodatettiin celiten läpi, ja suodos konsentroitiin. Puhdistamalla silikageelipyl-. väällä (Wako Gel C-200, 10 g) eluoimalla heksaani-etyyliasetaa-* tiliä (3:1) saatiin α-galaktosidia (yhdiste C3) 19,7 mg (saanto 32,4%).

Yhdisteen C3 tiedot [a]23D = +25.1° (CHCI3, c = 0.47) MS: FDMS 1173.

IR: (cm-1, KBr) 3210, 2920, 2850, 1640, 1590, 1545, 1495, 1465, 1450, 1335, 1290, 1110.

56 1 05 1 89

s.p.:63.0-64.5°C

NMR: *H (500 MHz, CDC13; 27°C) S (PPm) 7.23-7.37 (20H, m), 6.40 (1H, d, J=7.9 Hz) , 5.65 (1H, m), 5.42 (1H, dd, J=6.1, 15.3 Hz), 4.91, 4.85, 4.70, 4.55, 4.47 & 4.38 (each 1H, d, J=11.6 Hz), 4.75 (2H, s), 4.12 (1H, m), 3.95-4.06 (3H, m), 3.79-3.92 (3H, m), 3.4-3.71 (3H, m) , 2.12 (2H, dt, J=3.4, 7.6 Hz), 1.90-2.01 (3H, m) , 1.1-1.6 (63H, m) , 0.88 (6H, t, J=6.7 Hz).

(iii) Yhdisteen 1 synteesi α-Galaktosidin (yhdiste C3, 9,7 mg) liuokseen tetrahydrofu-raanissa (1,0 ml) lisättiin 5% palladiumia bariumsulfaatilla (5 mg). Kun reaktioastia oli puhdistettu vedyllä, seosta sekoitettiin huoneenlämmössä 16 tuntia, ja suodatettiin sitten celiten läpi. Suodos konsentroitiin ja puhdistettiin silikageelipylvääl-lä (Wako Gel C-200, 10 g, kloroformi-metanoli (10:1)), jolloin saatiin 3,0 mg yhdistettä 1 (saanto 44,5 mg).

Yhdisteen 1 tiedot [ö']23d = +50.0° (pyridiini, c = 0.26) MS: FDMS 814.

IR: (cm-1, KBr) 3260, 2910, 2850, 1645, 1545, 1470, 1350, 1125, 1065.

s.p.: 184.5-186.5°C

NMR: *Η (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 8.52 (1H, d, J=8.6 Hz), 5.46 (1H, d, J=3.7 Hz), 4.74 (1H, m), 4.66 (1H, dd, J=3.6, 9.8 Hz), 4.54-4.60 (2H, m), 4.40-4.52 (4H, m), 4.37 (1H, dd, J=5.5, 10.4 Hz), 4.29 (1H, m), 2.48 (2H, t, J=7.3 Hz), 1.8- 2.0 (4H, m), 1.58 (1H, m), 1.20-1.45 (65H, m), 0.881 & 0.877 (each 3H, t, J=7.3 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) 105189 S (PPm) 173.4 (s), 102.2 (d) , 73.1 (d), 71.9 (d), 71.7 (d), 71.0 (d), 70.5 (d), 69.7 (t), 62.7 (t), 54.9 (d), 36.8 (t), 35.1 (t), 32.1 (t), 30.2 (t), 30.1 (t), 30.0 (t), 29.9 (t), 29.83 (t), 29.76 (t), 29.6 (t), 26.6 (t), 26.4 (t), 22.9 (t), 14.3 (q).

[Yhdisteen 5 synteesi (kuva 9)]

Yllämainitussa kaaviossa olevat lyhenteet ovat samat kuin aikaisemmin kuvatuissa kaavioissa.

(i) Yhdisteen C4 synteesi

Sfingosiinin (75 mg) liuokseen tetrahydrofuraanissa (1,5 ml) lisättiin p-nitrofenyylimyristaattia (175 mg) ja 4-dimetyyli-aminopyridiiniä (7,6 mg), ja seosta sekoitettiin 46°C:ssa 12 tuntia. Reaktioseos konsentroitiin suoraan ja puhdistettiin si-likageelipylväällä (Wako Gel C-200, 10 g, heksaani-asetoni (3:1)), jolloin saatiin amidia (yhdiste C4) 112,6 mg (saanto 88,3%).

Yhdisteen C4 tiedot [a]23O = -11.4° (pyridiini, c = 0.58) MS: FDMS 510.

' IR: (cm-1, KBr) 3300, 2910, 2850, 1640, 1620, 1550, 1470, 1380, 1265, 1240, 1040.

sp.: 96.5-98.0°C

NMR: XH (500 MHz, C5D5N; 27°C) ·. S (ppm) « 8.33 (1H, d, J=8.5 Hz), 6.7 (1H, m), 6.05 (1H, dd, J=6.4, 15.9 Hz), 5.96 (1H, dt, J=6.4, 15.9 Hz), 4.85 (1H, t, J=6.7 Hz), 4.75 (1H, m), 4.47 (1H, dd, J=4.9, 11.0 Hz), 4.30 (1H, dd, J=4.0, 10.7 Hz), 2.47 (2H, t, J=7.6 Hz), 2.10 (2H, m), 1.85 (2H, m), 1.39 (4H, m), 1.20-1.33 (38H, m), 0.88 (6H, t, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) 58 105189 δ (ppm) 173.5 (s), 132.4 (d), 132.3 (d), 73.3 (d), 62.2 (t), 56.9 (d), 36.9 (t), 32.7 (t), 32.1 (t), 29.99 (t), 29.96 (t), 29.93 (t), 29.87 (t), 29.8 (t)f 29.7 (t), 29.61 (t), 29.55 (d), 26.4 (t), 22.9 (t), 14.3 (q) .

(ii) Yhdisteen C5 synteesi

Amidin (yhdiste C4, 106,8 mg) liuokseen tetrahydrofuraanissa (4,5 ml) lisättiin jauhettua molekyyliseulaa 4A (400 mg), ja seosta sekoitettiin 10 minuuttia. Lisättiin stannokloridia (133 mg) ja hopeaperkloraattia (146 mg), ja seosta sekoitettiin edelleen 30 minuuttia. Reaktioseos jäähdytettiin -10°C:een, ja siihen lisättiin bentsyyligalaktosyylifluoridin (yhdiste A13, 113 mg) liuos tetrahydrofuraanissa (1,5 ml). 30 minuutin kuluttua sen annettiin lämmetä huoneenlämpöön, sekoitettiin 30 minuuttia, ja laimennettiin sitten kloroformi-metanolilla (1:1), suodatettiin celiten läpi, ja suodos konsentroitiin. Puhdistamalla jäännös silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 15 g) eluoimalla hek-saani-etyyliasetaatilla (5:2) saatiin α-galaktosidia (yhdiste C5) 76,0 mg (saanto 35,2%).

Yhdisteen C5 tiedot [a]24d = +32.7° (CHC13, c = 2.26) MS: FDMS 1033.

. IR: (cm-1, KBr) 3320, 2520, 2850, 1640, 1615, 1545, 1465, 1450, 1350, 1105, 1045.

66.0-68.0°C

NMR: XH (500 MHz, CDC13; 27°C) . i_iPPrc) 7.25-7.37 (20H, m), 6.40 (1H, d, J=7.9 Hz), 5.66 (1H, dt, 3=1.9, 15.3 Hz), 5.42 (1H, dd, J=5.5, 15.3 Hz), 4.91, 4.85, 4.70, 4.55, 4.47 & 4.38 (each 1H, d, J=ll. 6 Hz), 4.752 (2H, s), 4.747 (1H, d, J=4.9

Hz), 4.13 (1H, m), 4.03 (1H, dd, J=3.7, 10.4 Hz), 3.95-4.01 (2H, m), 3.79-3.89 (4H, m), 3.69 (1H, dd, J=3.7, 10.3 Hz), 3.45-3.55 (2H, m), 2.12 (2H, dt, J=3.7, 7.9 Hz), 1.99 (2H, m), 1.58 (2H, m), 1.2-1.4 (42H, m), 0.88 (6H, t, J=7.0 Hz).

59 105189 13C (125 MHz, CDC13; 27°C) δ (ppm) 173.3 (s), 138.5 (s), 138.4 (s), 138.0 (s), 137.6 (s) , 133.0 (d), 129.2 (d), 128.44 (d), 128.41 (d), 128.3 (d), 128.13 (d), 128.10 (d)f 127.90 (d), 127.86 (d), 127.6 <d), 127.4 (d), 126.1 (d), 99.1 (d), 79.2 (d), 75.9 (d), 74.8 (t), 74.4 (d), 74.2 (t) , 74.0 (d), 73.6 (t), 72.7 (t), 69.8 (d), 69.0 (t), 68.7 (t), 52.8 (d), 36.7 (t), 32.3 (t), 31.9 (t), 29.68 (t), 29.65 (t), 29.5 (t), 29.41 (t), 29.36 (t), 29.32 (t), 29.26 (t), 25.8 (t), 22.7 (t), 14.1 (q).

(iii) Yhdisteen 5 synteesi

Galaktosidin (yhdiste C5, 7,3 mg) liuokseen tetrahydrofuraanissa (2,0 ml) lisättiin palladiummustaa (1,5 mg). Kun reaktioastia oli puhdistettu vedyllä, seosta sekoitettiin huoneenlämmössä 16 tuntia, ja suodatettiin sitten celiten läpi. Suodos konsentroitiin. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 2 g) eluoimalla kloroformi-metanolilla (8:1) saatiin 4,4 mg yhdistettä 5 (saanto 90,9%).

Yhdisteen 5 tiedot olivat samat kuin edellä on kuvattu.

Muut kuin edellä kuvatut yhdisteet (1-14) syntetisoitiin käyttäen sopivia karboksyylihappoja tai yhdistämällä eri pituisia al-: kyyliryhmiä sisältäviä Wittig-suoloja yhdisteiden (9, 7, 5, 1) synteesimenetelmien mukaisesti (synteesireitit A-C). Yhdisteissä 15, 35 ja 29 oli pelkistymättömät kaksoissidokset, koska pelkistys suoritettiin loppuvaiheessa nestemäisellä ammoniakilla ja metallisella natriumilla. Esimerkkejä näiden yhdisteiden synteesistä on esitetty alla.

« v ·

Yhdiste 2

Yhdiste 2 saatiin antamalla sfingosiinin Cl reagoida p-nitro-fenyylidokosanoaatin kanssa p-nitrofenyylitetrakosanoaatin sijasta yhdisteen 1 synteesissä ja suorittamalla synteesi käyttäen reittiä C.

60 1 05 1 89

Vaihtoehtoisena menetelmänä yhdiste 2 saatiin antamalla amiinin B4 reagoida p-nitrofenyylidokosanoaatin kanssa p-nitrofenyyliok-tanoaatin sijasta yhdisteen 7 synteesissä ja suorittamalla synteesi käyttäen reittiä B.

[Tiedot] [ör]25D = +50.7° (pyridiini , c = 0.82) MS: FDMS 787.

IR: (cm-1, KBr) 3390, 3220, 2870, 2810. 1635, 1535, 1455, 1080, 1055.

sp.: 147.0-149.5°C NMR: XH (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppml 8.53 (1H, d, J=8.6 Hz), 5.46 (1H, d, J=3.1 Hz), 4.74 (1H, m), 4.66 (1H, m), 4.4-4.6 (6H, m), 4.37 (1H, dd, J=5.8, 10.1 Hz), 4.29 (1H, m), 2.48 (2H, t, J=7.3 Hz), 1.80-1.97 (4H, m), 1.58 (1H, m), 1.20- 1.45 (61H, m), 0.880 & 0.876 (each 3H, t, J=7.3 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 173.4 (s), 102.2 (d), 73.1 (d), 72.0 (d), 71.7 (d), 71.0 (d), 70.6 (d), 69.7 (t), 62.7 (t), 54.9 (d) , 36.8 (t), 35.1 (t), 32.1 (t), 30.2 (t), 30.1 (t), 30.0 (t), 29.95 (t), 29.92 (t), 29.83 (t), 29.76 (t), 29.62 (t), 29.61 (t), 26.6 (t), 26.4 (t), 22.9 (t), 14.3 (q).

Yhdiste 3

Yhdiste 3 saatiin antamalla sfingosiinin Cl reagoida p-nitro-fenyyli-ikosanoaatin kanssa p-nitrofenyylitetrakosanoaatin sijasta yhdisteen 1 synteesissä ja suorittamalla synteesi käyttäen reittiä C.

6! 105189

Vaihtoehtoisena menetelmänä yhdiste 3 saatiin antamalla amiinin B4 reagoida p-nitrofenyyli-ikosanoaatin kanssa p-nitrofenyyli-tetradosanoaatin sijasta yhdisteen 7 synteesissä ja suorittamalla muu synteesi käyttäen reittiä B.

[Tiedot3 U3 25d = +47.3° (pyridiini, c = 1.76) MS: FDMS 759.

IR: {cm-1, KBr) 3390, 3220, 2880, 2810, 1635, 1530, 1455, 1080, 1055.

sp.: 151.5-153.0°C

NMR: ΧΗ (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 8.52 (1H, d, J=8.6 Hz), 5.46 (1H, d, J=4.3 Hz), 4.73 (1H, m), 4.66 (1H, dd, J=4.5, 10.1 Hz), 4.4-4.6 (6H, m), 4.37 (1H, dd, J=5.5, 10.4 Hz), 4.29 (1H, m), 2.48 (2H, t, J=7.3 Hz), 1.80-1.97 (4H, m), 1.58 (1H, m), 1.20-1.42 (57H, m), 0.879 & 0.876 (each 3H, t, J=7.3 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (PPm) 173.4 (s), 102.1 (d), 73.1 (d), 71-9 (d), 71.6 (d), 71.0 (d), 70.5 (d), 69.7 (t), 62.7 (t), 54.9 (d), 36.8 (t), 35.1 (t), 32.1 (t), 30.2 (t), 30.1 (t), 30.0 (t), 29.9 (t), 29.8 (t), 29.7 (t), 29.6 (t), 26.6 (t), 26.4 (t), 22.9 (t), 14.3 (q).

'Yhdiste 4

Yhdiste 4 saatiin antamalla sfingosiinin Cl reagoida p-nitro-fenyylistearaatin kanssa p-nitrofenyylitetrakosanoaatin sijasta yhdisteen 1 synteesissä ja suorittamalla lisäsynteesi käyttäen reittiä C.

62 105189

Vaihtoehtoisena menetelmänä yhdiste 4 saatiin antamalla amiinin B4 reagoida p-nitrofenyylistearaatin kanssa p-nitrofenyyliok-tanoaatin sijasta yhdisteen 7 synteesissä ja suorittamalla li-säsynteesi käyttäen reittiä B.

[Tiedot] [σ]25β = +55.5e (pyridiini, c = 0.84) MS: FDMS 731.

IR: (cm-1, KBr) 3230, 2940, 2830, 1640, 1540, 1465, 1345, 1120, 1090, 1060. sp.: 157.5-159.5°C NMR: XH (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (PPm) 8.52 (1H, d, J=8.6 Hz), 5.46 (1H, d, J=3,7 Hz), 4.73 (1H, m), 4.66 (1H, dd, J=3.7, 9.8 Hz), 4.57 (1H, d, J=2.5 Hz), 4.55 (1H, t, J=6.1 Hz), 4.40-4.51 (4H, m), 4.37 (1H, dd, J=5.8, 10.7 Hz), 4.29 (1H, m), 2.48 (2H, t, J=7.3 Hz), 1.80-1.96 (4H, m), 1.59 (1H, m), 1.2-1.44 (53H, m), 0.88 (6H, t, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 173.4 (s), 102.1 (d), 73.1 (d), 71.9 (d), 71.7 (d), 71.0 (d), 70.5 (d), 69.7 (t), 62.7 (t), 54.9 (d), 36.8 (t), 35.1 (t), 32.1 (t), 30.2 (t), 30.1 (t), • 30.0 (t), 29.9 (t), 29.8 (t), 29.7 (t), 29.6 (t), 26.6 (t), 26.4 (t), 22.9 (t), 22.8 (t), 14.3 (q).

9 , < » (

Yhdiste 6

Yhdiste 6 saatiin antamalla sfingosiinin Cl reagoida p-nitro-fenyylidekanoaatin kanssa p-nitrofenyylitetrakosanoaatin sijasta yhdisteen 1 synteesissä ja suorittamalla lisäsynteesi käyttämällä reittiä C.

63 1 05 1 89

Vaihtoehtoisena menetelmänä yhdiste 6 saatiin antamalla amiinin B4 reagoida p-nitrofenyylidekanoaatin-kanssa p-nitrofenyyliok-tanoaatin sijasta ja suorittamalla lisäsynteesi käyttäen reittiä B.

[Tiedot] [a]25D = +54.8° (pyridiini c = 0.93) MS: FDMS 619.

IR: (cm'1, KBr) 3245, 2900, 2840, 1635, 1540, 1460, 1345, 1120, 1090, 1060. sp.: 151.0-154.0°C NMR; 2H (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 8.52 (1H, d, J=9.2 Hz), 6.14 (1H, m), 5.45 (1H, d, J=3.7 Hz), 4.74 (1H, m), 4.65 (1H, dd, J=4.0, 10.1 Hz), 4.57 (1H, d, J=3.4 Hz), 4.54 (1H, t, J=5.8 Hz), 4.40-4.50 (4H, m), 4.36 (1H, dd, J=5.5, 11.0 Hz), 4.28 (1H, m), 2.47 (2H, dt, J=1.5, 7.6 Hz), 1.80-1.95 (4H, m), 1.57 (1H, m), 1.15-1.40 (37H, m), 0.87 & 0.85 (each 3H, t, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 173.4 (s), 102.1 (d), 73.1 (d), 71.9 (d), 71.6 (d), 71.0 (d), 70.5 (d), 69.7 (t), 62.7 (t), 54.9 (d), 36.8 (t), 35.1 (t), 32.12 (t), 32.05 (t), 30.2 (t), 30.1 (t), 3o.o (t), 29.9 (t), 29.8 (t), 29.7 (t), 29.61 (t), 29.55 (t), 26.6 (t), 26.4 (t), 22.93 (t), 22.90 (t), 14.3 (q).

Yhdiste 8 » *;Yhdiste 8 saatiin antamalla sfingosiinin Cl reagoida etikkahap-poanhydridin kanssa p-nitrofenyylitetrakosanoaatin sijasta yhdisteen 1 synteesissä ja suorittamalla lisäsynteesi käyttäen reittiä C.

Vaihtoehtoisena menetelmänä yhdiste 8 saatiin antamalla aminii-nin B4 reagoida etikkahappoanhydridin kanssa p-nitrofenyyliok- 64 105189 tanoaatin sijasta yhdisteen 7 synteesissä ja suorittamalla li-säsynteesi käyttäen reittiä B.

[Tiedot] UJ25d = +74.3° (pyridilni,· c = 1.36) MS: FDMS 507.

IR: (cm-1, KBr) 3230, 2890, 2830, 1630, 1540, 1465, 1370, 1140. sp.: 171.0-172.0°C NMR: XH (500 MHz, CgDgN; 27°C) * (PPM) 8.63 (1H, d, J=8.6 Hz), 6.1 (2H, m), 5.43 (1H, d, J=3.7 Hz), 4.70 (1H, m), 4.64 (1H, dd, J=4,0, 10.1 Hz), 4.55 (1H, d, J=2.4 Hz), 4.52 (1H, t, J=6.1 Hz), 4.46 (1H, dd, J=3.7, 10.4 Hz), 4.38-4.44 (3H, m), 4.31 (1H, dd, J=6.1, 10.4 Hz), 4.26 (1H, m), 2.13 (3H, s), 1.77-1.90 (3H, m), 1.55 (1H, m), 1.20-1.40 (24H, m), 0.87 (3H, t, J=7.0 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 170.3 (s), 102.0 (d), 73.0 (d), 71.9 (d), 71.6 (d), 70.9 (d), 70.5 (d), 69.4 (t), 62.6 (t), 55.0 (d), 35.0 (t), 32.1 (t), 30.1 (t), 30.04 (t), 29.97 (t), 29.9 (t), 29.6 (t), 26.6 (t), 23.3 (q) , 22.9 (t), 14.3 (q).

Yhdiste 10 'yhdisteen 7 synteesissä aldehydin A2 annettiin reagoida dode-kaanitrifenyylifosfoniumbromidin kanssa tetradekaanitrifenyyli-fosfoniumbromidin sijasta. Seuraavaksi pelkistyksessä saadun amiinin annettiin reagoida p-nitrofenyylimyristaatin kanssa p-nitrofenyylioktanoaatin sijasta, ja synteesi suoritettiin edelleen käyttäen reittiä B yhdisteen 10 saamiseksi.

65 105189 [Tiedot] [ar]Z4D = +74.3° (pyridiini , c = 0.35) MS: FDMS 646.

IR: (cm-1, KBr) 3250, 2900, 2830, 1640, 1540, 1460, 1120, 1085, 1060.

sp.: 153.5-156.0°C

NMR: XH (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (PPm) 8.52 (1H, d, J=8.6 Hz), 6.1 (1H, m), 5.47 (1H, d, J=3.7 Hz), 4.75 (1H, m), 4.67 (1H, dd, J=3.7, 9.8

Hz), 4.34-4.60 (7H, m), 4.29 (1H, m), 2.48 (2H, dt, J=1.2, 7.3 Hz), 1.80-1.95 (4H, m), 1.58 (1H, m), 1.20-1.42 (41H, m), 0.87 (6H, t, J=6.8 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (PPm) 173,4 (s), 102.1 (d), 73.1 (d), 72.0 (d), 71.7 (d), 71.0 (d), 70.6 (d), 69.7 (t), 62.7 (t), 54.9 (d), 36.8 (t), 35.1 (t), 32.1 (t), 30.2 (t), 30.1 (t), 30.00 (t), 29.97 (t), 29.9 (t), 29.8 (t), 29.7 (t), 29.6 (t), 26.6 (t), 26.4 (t), 22.9 (t), 14.3 (q).

Yhdiste 11

Yhdisteen 10 synteesissä käytettiin (2S,3S)-aldehydiä aldehydin A2 sijasta, ja synteesi suoritettiin käyttäen reittiä B, jolloin ;’;syntyi yhdiste 11.

[Tiedot] [a]Z4D = +62.0® (pyridiini, c = 0.50) MS: FDMS 646.

IR: (cm-1, KBr) 3290, 2910, 2840, 1640, 1615, 1540, 1465, 1140, 1050.

sp.: 145.0-147.0°C

105189 66 NMR: (500 MHz, C5D5N; 27°C) 8.40 (1H, d, J=8.5 Hz), 6.28 (1H, m) , 5.47 (1H, d, J=3.7 Hz), 4.66-4.7 6 (3H, m) , 4.10-4.62 (7H, m), 2.48 (2H, dt, J=1.8, 7.3 Hz), 1.80-2.00 (3H, m) , 1.70 (1H, m), 1.57 (1H, m), 1.20-1.42 (41H, m), 0.88 (6H, t, J=6.7 Hz).

Yhdiste 12

Yhdisteen 10 synteesissä aldehydin A2 sijasta käytettiin (2S,3R)-aldehydiä, ja synteesi suoritettiin käyttäen reittiä B, jolloin saatiin yhdiste 12.

[Tiedot) [a]23D = +52.5° (pyridiini, c = 0.75) MS: FDMS 646.

IR: (cm-1, KBr) 3480, 3240, 2910, 2840, 1630, 1560, 1460, 1070, 1005.

sp.: 148.5-152.5°C

NMR: XH (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) .. 8.10 (1H, d, J=8.6 Hz), 5.46 (1H, d, J=3.7 Hz), 4.79 (1H, m), 4.66 (1H, dd, J=3.7, 9.8 Hz), 4.34-4.56 (7H, m), 4.12 (1H, t, J=6.1 Hz), 4.07 (1H, dd, J=6.1, 9.8 Hz), 2.49 (2H, t, J=6.5 Hz), 1.75-1.92 (3H, m), 1.69 (1H, m), 1.55 (1H, m), 1.20-1.42 (41H, m), 0.88 (6H, t, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) 173.6 (s), 101.4 (d), 73.0 (d), 71.8 (d), 71.1 (d), 70.6 (d), 70.4 (d), 69.8 (t), 62.8 (t), 53.1 (d) , 36.8 (t), 35.3 (t), 32.1 (t), 30.2 (t), 30.0 (t), 29.93 (t), 29.89 (t), 29.8 (t), 29.7 (t), 29.6 (t), 26.6 (t), 26.5 (t), 22.9 (t), 14.3 (q).

Yhdiste 13 ^ 105189

Yhdisteen 10 synteesissä (2R,3S)-aldehydiä käytettiin aldehydin A2 sijasta, ja synteesi suoritettiin käyttäen reittiä B, jolloin saatiin yhdiste 13.

♦ [Tiedot] [o]24d = +80.7° (pyridiini, c = 0.27) MS: FDMS 646.

IR: (cm-1, KBr) 3300, 2900, 2820, 1635, 1520, 1460, 1065, 1005. sp.: 149.0-150.5°C NMR: ΧΗ (500 MHz, C5D5N; 27°C) S (ppm) 8.04 (1H, d, J=8.6 Hz), 6.4 (1H, m), 5.49 (1H, d, J=3.7 Hz), 4.80 (1H, m), 4.68 (1H, dd, J=3.7, 9.8 Hz), 4.65 (1H, bd, J=2.4 Hz), 4.36-4.58 (6H, ra), 4.16 (1H, dd, J=6.7, 10.4 Hz), 2.50 (2H, t, J=7.3

Hz), 1.75-1.92 (3H, ra), 1.69 (1H, ra), 1.53 (1H, m), 1.20-1.42 (41H, m), 0.88 (6H, t, J=7.0 Hz).

Yhdiste 14

Yhdiste 14 saatiin antamalla sfingosiinin Cl reagoida p-nitro- • · fenyyli-(R)-2-asetoksitetrakosanoaatin kanssa p-nitrofenyylitet-rakosanoaatin sijasta yhdisteen 1 synteesissä ja suorittamalla synteesi edelleen käyttäen reittiä C.

Vaihtoehtoisena menetelmänä yhdiste 14 saatiin antamalla amiinin B4 reagoida p-nitrofenyyli-(R)-2-asetoksitetrakosanoaatin kanssa ':p-nitrofenyylioktanoaatin sijasta yhdisteen 7 synteesissä ja suorittamalla synteesi edelleen käyttäen reittiä B.

[Tiedot] MS: FDMS 831.

' NMR: lE (500 MHz, C5D5N; 27°C) 68 105189 δ (ppm) 8.45 (1Η, d, J=9.2 Hz), 5.44 (1H, d, J=3.7 Hz), 4.71 (1H, m), 4.64 (2H, m), 4.53 (3H, m) , 4.40 (3H, m) , 4.25 (1H, m) , 2.22 (1H, m) , 2.09 (1H, m) , 1.70-1.95 {4H, m), 1.54 (1H, m), 1.2-1.45 (63H, m), 0.884 & 0.876 (each 3H, t, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppro) 175.1 (s), 101.9 (d), 73.2 (d), 72.4 (d), 71.7 (d), 71.0 (d), 70.5 (d), 69.4 (t), 62.7 (t), 54.1 (d), 35.6 (t), 35.2 (t), 32.1 (t), 30.3 (t), 30.04 (t), 29.97 (t), 29.9 (t), 29.64 (t), 29.61 (t), 26.5 (t), 25.8 (t), 22.9 (t), 14.3 (q) .

Yhdiste 15

Yhdiste 15 saatiin antamalla sfingosiinin Cl reagoida p-nitro-fenyylistearaatin kanssa p-nitrofenyylitetrakosanoaatin sijasta yhdisteen 1 synteesissä ja suorittamalla synteesi edelleen käyttäen reittiä C. Yhdiste 15 suojattuna johdannaisena saatiin suorittamalla suojauksen poisto loppuvaiheessa kostuttamalla raaka-aine pienellä määrällä tetrahydrofuraania ja lisäämällä siihen nestemäistä ammoniakkia ja sitten metallista natriumia.

[Tiedot] [a]25D = +41.4° (pyridiini, c = 0.14) MS: FDMS 729.

IR: (cm-1, KBr) 3230, 2880, 2810, 1630, 1535, 1460, 1375, 1065, 1040.

sp.: 169.0-172.0°C NMR: *H (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (PPm) 8.50 (1H, d, J=8.6 Hz), 6.01 (2H, bs), 5.47 (1H, d, J=3.7 Hz), 4.86 (2H, m), 4.67 (1H, dd, J=4.0, 10.1 Hz), 4.59 (1H, d, J=2.4 Hz), 4.54 (1H, t, J=5.8 Hz), 4.40-4.50 (5H, m), 4.37 (1H, m), 2.46 (2H, dt, J=3.1, 7.6 Hz), 2.09 (2H, bs), 1.84 (2H, m), 1.15- 1.45 (50H, m), 0.88 (6H, t, J=6.4 Hz).

69

Yhdiste 29 105189

Synteesi suoritettiin antamalla amiinin A7 reagoida öljyhapon kanssa tetrakosanoiinihapon sijasta yhdisteen 9 synteesisä ja jatkamalla synteesiä edelleen käyttäen reittiä C. Yhdiste 29 suojattuna johdannaisena saatiin suorittamalla suojauksen poisto loppuvaiheessa kostuttamalla raaka-aine pienellä määrällä tetra-hydrofuraania ja lisäämällä siihen nestemäistä ammoniakkia ja sitten metallista natriumia.

[Tiedot] [σ]240 = +46.6° (pyridiini, c = 0.17) MS: FDMS 728.

IR: (cm'1, KBr)

3400, 2900, 2820, 1640, 1540, 1460, 1060. sp.: 134-136°C

NMR: *H (500 MHz, C5D5N; 27°C) l Ippm) 8.52 (1H, d, J=8.6 Hz), 6.54 (1H, bs) , 6.45 (1H, bs), 6.35 (1H, bs), 6.15 (1H, bs), 5.44 (3H, m), 4.73 (1H, m), 4.66 (1H, dd, J=3.7, 9.8 Hz), 4.33-4.58 (7H, m), 4.27 (1H, m), 2.45 (2H, m), 2.06 (3H, m), 1.75-1.92 (2H, m), 1.55 (1H, m), 1.14-1.42 (48H, m), 0.84 (6H, m).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) S (ppm) 173.3 (s), 130.1 (d), 130.1 (d), 102.0 (d), 73.0 (d), 71.8 (d), 71.6 (d), 70.9 (d), 70.4 (d) , 69.6 (t), 62.6 (t), 54.9 (d), 36.7 (t), 35.0 (t), 32.0 (t), 32.0 (t), 30.1 (t), 30.0 (t), 29.9 (t), 29.8 (t), 29.7 (t), 29.6 (t), 29.6 (t), 29.5 (t), 29.5 (t), 29.4 (t), 27.4 (t), 26.5 (t), 26.3 (t), 22.9 (t), 14.2 (g).

Yhdiste 35 105189 70

Synteesi suoritettiin antamalla sfingosiinin Cl reagoida p-nit-rofenyylimyristaatin kanssa p-nitrofenyylitetrakosanoaatin sijasta yhdisteen 1 synteesissä ja käyttäen edelleen reittiä C. Yhdiste 29 suojattuna johdannaisena saatiin suorittamalla suojauksen poisto loppuvaiheessa kostuttamalla raaka-aine pienellä määrällä tetrahydrofuraania ja lisäämällä siihen nestemäistä ammoniakkia ja sitten metallista natriumia.

[Tiedot] [a]24D = +48.9° (pyridiini, c = 0.45) MS: FDMS 673.

IR: (cm-1, KBr) 3320, 2920, 2855, 1640, 1545, 1470, 1345, 1150. sp.: 158.0-160.0°C NMR: XH (500 MHz, C5D5N; 27°C) S (ppm) 8.46 (1H, d, J=7.3 Hz), 6.59 (1H, m), 6.41 (1H, m), 6.33 (1H, m), 6.00 (2H, bs), 5.46 (1H, d, J=3.7 Hz), 4.85 (2H, m), 4.65 (1H, dd, J=3.7, 9.8 Hz), 4.58 (1H, m), 4.53 (1H, t, J=6.1 Hz), 4.40-4.50 (4H, m), 4.35 (1H, dd, J=5.2, 10.1 Hz), 2.45 (2H, dt, J-3.1, 7.3 Hz), 2.08 (2H, m), 1.84 (2H, m), 1.37 (4H, m), 1.20-1.32 (38H, m), 0.88 (6H, t, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) s (ppm) 173.5 (s), 132.4 (d), 132.0 (d) , 102.1 (d), 73.0 (d), 71.7 (d), 70.9 (d), 70.6 (d), 69.4 (t), 62.7 (t), 55.1 (d), 36.8 (t), 32.7 (t), 32.1 (t), 30.01 * (t), 29.99 (t), 29.96 (t), 29.63 (t), 29.87 (t), : 29.83 (t), 29.76 (t), 29-73 (t), 29.6 (t), 26.4 (t), 22.9 (t), 14.3 (q).

(4) Synteesireitti D 105189 71

Spesifinen menetelmä yhdisteen syntetisoimiseksi, jossa on hyd-roksyyliryhmä pitkäketjuisen emäksen kohdassa C-4 kaavassa (A), voidaan kuvata seuraavan reaktiokaavion avulla. Vaikka reak-tiokaavio spesifisesti kuvaa menetelmää yhdisteen 22 avulla, voidaan tämän keksinnön yhdisteet 16-34 paitsi 22 ja 29 myös syntetisoida käyttäen tätä menetelmää (yhdisteen 22 synteesi (kuvat 10a-10c)).

Yllämainitussa kaaviossa käytetään seuraavia lyhenteitä: EEDQ: 2-etoksi-l-etoksikarbonyyli-l,2-dihydrokinoliini.

Muut lyhenteet ovat samoja kuin aikaisemmissa reaktiokaavioissa.

(i) Yhdisteen Dl synteesi

Yhdiste Dl voidaan syntetisoida käyttäen menetelmää, joka on kuvattu julkaisussa Agricultural and Biological Chemistry, 54, (3), 663-667, 1990.

(ii) Yhdisteen D3 synteesi

Wittig-suolaan (yhdiste D2, 32,07 g) lisättiin tetrahydrofuraa-nia (40 ml), ja reaktioastia puhdistettiin argonilla. Lisättin n-butyylilitiumin 2N liuos heksaanissa (30 ml), ja seosta sekoitettiin 15 minuuttia. Aldehydin (yhdiste Dl, 13,18 g) liuos tet-rahydrofuraanissa (20 ml) lisättiin pisaroittain seokseen, jonka sitten annettiin lämmetä huoneenlämpöön ja sekoitettiin 15 tuntia. Reaktioseokseen lisättiin metanolia (3 ml) ja sen jälkeen 20% metanolin vesiliuosta (300 ml), ja seos uutettiin kolmesti , n-heksaanilla. Uutteet pestiin suolaliuoksella ja konsentroi-*:tiin. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 400 g) eluoimalla heksaani-etyyliasetaatilla saatiin alkoholia (yhdiste D3) 9,31 g (saanto 51,9%).

Yhdisteen D3 tiedot 105189 72 [α]240 = -38.2° (CHCI3, c = 1.0) MS: FDMS 573, 301.

NMR: XH (500 MHz, CDC13; 27°C) S (PPm) 7.20-7.35 (15H, m) , 5.72 (1H, m) , 5.46 (1H, bt, J=9.2 Hz), 4.68 .(1H, d, J=11.2 Hz), 4.60 (1H, d, J=ll. 7 Hz), 4.47-4.52 (3H, m) , 4.44 (1H, dd, J=5.5, 9.8 Hz), 4.33 (1H, d, J=11.7 Hz), 4.08 (1H, m), 3.56 (1H, dd, J=2.4, 5.5 Hz), 3.51 (2H, d, J=6.1 Hz), 3.01 (1H, d, J=5.5 Hz), 1.85-2.01 (2H, m), 1.17-1.36 (18H, m), 0.88 (3H, t, J=6.7 Hz).

(iii) Yhdisteen D4 synteesi

Alkoholin (yhdiste D3, 9,31 g) liuokseen tetrahydrofuraanissa (30 ml) lisättiin 10% palladiumhiiltä (0,53 g). Kun reaktioastia oli puhdistettu vedyllä, seosta sekoitettiin huoneenlämmössä 15 tuntia, ja suodatettiin sitten celiten läpi. Suodos konsentroitiin, jolloin saatiin pelkistettyä tuotetta (yhdiste D4) 9,34 g (saanto kvantitatiivinen).

Yhdisteen D4 tiedot [a]24d = -35.1° (CHCI3, c = 0.5) MS: FDMS 575.

• · * NMR: XH (500 MHz, CDC13; 27°C) S (PPm) 7.22-7.34 (15H, m), 4.69 (1H, d, J=11.6 Hz), 4.65 (1H, d, J=ll. 6 Hz), 4.55 (1H, d, J=11.0 Hz), 4.52 (1H, d, J=ll. 6 Hz), 4.50 (1H, d, J=11.0 Hz), 4.48 (1H, d, J=12.2 Hz), 4.04 (1H, m), 3.68 (1H, m), 3.61 : (1H, m), 3.54 (2H, m), 3.17 (1H, d, J=4.9 Hz), 1.85 (3H, m), 1.65 (2H, m), 1.56 (1H, m), 1.41 (1H, m), 1.16-1.35 (17H, m), 0.88 (3H, t, J=7.3 Hz).

73 (iv) Yhdisteen D5 synteesi 105189

Pelkistetyn tuotteen (yhdiste D4, 9,34 g) liuokseen pyridiinissä (70 ml) lisättiin metaanisulfonyylikloridia (2,5 ml), ja seosta sekoitettiin huoneenlämmössä 2 tuntia, ja konsentroitiin sitten. Kun jäljelle jäänyt happokloridi oli tislattu atseotrooppisesti tolueenin kanssa, jäännös siirrettiin dietyylieetteriin ja pestiin suolaliuoksella. Orgaaninen kerros konsentroitiin ja puhdistettiin silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 500 g, heksaa-ni-etyyliasetaatti (9:1)), jolloin saatiin mesyylijohdannaista (yhdiste D5) 9,74 g (saanto 91,8%).

Yhdisteen D5 tiedot [cr]24D = +6.5°’ (CHCI3, c = 1.0) MS: FDMS 653.

NMR: *H (500 MHz, CDC13; 27°C) δ (ppm) 7.25-7.38 (15H, m), 4.91 (1H, dt, J=3.9, 5.6 Hz), 4.76 (1H, d, J=ll. 2 Hz), 4.62 (1H, d, J=11.2 Hz), 4.58 (1H, d, J=ll. 5 Hz), 4.55 (1H, d, J=11.7 Hz), 4.48 (1H, d, J=ll. 2 Hz), 4.48 (1H, d, J=11.7 Hz), 3.89 (1H, t, J=4.9 Hz), 3.67-3.76 (2H, m), 3.61 (1H, m), 2.91 (3H, s), 1.72 (1H, m), 1.54 (1H, m), 1.41 (1H, m), 1.16-1.35 (21H, m), 0.88 (3H, t, J=7.3 Hz).

» · (v) Yhdisteen D6 synteesi

Mesyylijohdannaisen (yhdiste D5, 9,74 g) liuokseen dimetyyli-’iformamidissa (100 ml) lisättiin natriumatsidia (9,70 g), ja seosta sekoitettiin 120eC:ssa 16 tuntia, konsentroitiin sitten, siirrettiin etyyliasetaattiin ja pestiin vedellä ja suolaliuoksella. Orgaaninen kerros konsentroitiin ja puhdistettiin silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 200 g, heksaani-etyyliasetaatti (98:2)), jolloin saatiin atsidijohdannaista (yhdiste D6) 6,75 g < (saanto 75,4%).

Yhdisteen D6 tiedot 74 105189 [a]24d = +8.2° (CHCI3, c = 1.0) MS: FDMS 600, 573, 450.

NMR: XH (500 MHz, CDC13; 27°C) S (PPm) 7.25-7.40 (15H, m), 4.69 (1H, d, J=11.2 Hz), 4.60 (1H, d, J=ll.2 Hz), 4.55 (1H, d, J=11.2 Hz), 4.48- 4.53 (3H, m), 3.75-3.81 (2H, m), 3.65-3.72 (2H, m), 3.60 (1H, dt, J=3.7, 7.3 Hz), 1.66 (1H, m), 1.56 (1H, m), 1.41 (1H, m), 1.19-1.36 (21H, m), 0.88 (3H, t, J=6.7 Hz).

(vi) Yhdisteen D7 synteesi

Atsidijohdannaisen (yhdiste D6, 605,5 mg) liuokseen tetrahydro-furaanissa (6 ml) lisättiin 10% palladiumhiiltä (60 mg). Kun reaktioastia oli puhdistettu vedyllä, seosta sekoitettiin huoneenlämmössä 15 tuntia, suodatettiin celiten läpi, ja suodos konsentroitiin ja puhdistettiin silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 30 g, heksaani-etyyliasetaatti (7:3)), jolloin saatiin amiinia (yhdiste D7) 459,9 mg (saanto 79,4%).

Yhdisteen D7 tiedot - i · [ö]24d = -7.0° (CHCI3, c = 0.5) MS: FDMS 574.

NMR: ΧΗ (500 MHz, CDC13; 27°C) S (PPm) . 7.23-7.36 (15H, m), 4.74 (1H, d, J=11.2 Hz), 4.63 (1H, d, J=11.5 Hz), 4.53 (1H, d, J=11.5 Hz), 4.52 (1H, d, J=ll. 5 Hz), 4.49 (2H, d, J=1.8 Hz), 3.71 (2H, m), 3.57 (1H, dd, J=3.7, 6.7 Hz), 3.49 (1H, m), 3.16 (1H, m), 1.82 (1H, m), 1.69 (1H, m), 1.58 (1H, m), 1.49 (1H, m), 1.20-1.35 (20H, bs), 0.88 (3H, t, J=7.3 Hz).

75 (vii) Yhdisteen D8 synteesi 105189 (R)-2-Asetoksitetrakosanoiinihappo (yhdiste D8) saadaan esimerkiksi antamalla (R)-2-a-hydroksitetrakosanoiinihapon, joka on syntetisoitu käyttäen julkaisussa Agricultural and Biological Chemistry, 54. (12), 3337-3338, 1990, esitettyä menetelmää, reagoida etikkahappoanhydridin kanssa pyridiinissä.

Yhdisteen D8 tiedot [a]20d = +8.5° (CHC13, c = 1.0) (viii) Yhdisteen D9 synteesi

Amiini (yhdiste D7, 153,3 mg) ja (R)-2-asetoksitetrakosano-iinihappo (yhdiste D8, 113,8 mg) liuotettiin tetrahydrofuraaniin (4 ml), ja liuokseen lisättiin 2-etoksi-l-etoksikarbonyyli-l,2-dihydrokinoliinia (EEDQ, 99,0 mg). Seosta sekoitettiin huoneenlämmössä 60 tuntia, ja konsentroitiin sitten ja puhdistettiin silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 10 g, heksaani-etyyli-asetaatti (9:1)), jolloin saatiin bentsyylikeramidia (yhdiste D9) 205,6 mg (saanto 78,3%).

Yhdisteen D9 tiedot [a]23D = +2.1° (CHCI3, c = 0.6) MS: FDMS 983.

. . NMR: XH (500 MHz, CDC13; 27°C) S (PPm) 7.22-7.36 (15H, m), 6.50 (1H, d, J=9.2 Hz), 5.05 (1H, dd, J=4.9, 7.3 Hz), 4.82 (1H, d, J=11.6 Hz), 4.62 (1H, d, J=ll. 6 Hz), 4.55 (1H, d, J=11.6 Hz), 4.52 (1H, d, J=ll.6 Hz), 4.42 (2H, s), 4.23 (1H, m), • ·

M

3.84 (2H, m), 3.51 (1H, m), 3.48 (1H, dd, J=3.7, 9.8 Hz), 1.98 (3H, s), 1.60-1.82 (2H, m), 1.50 (1H, m), 1.20-1.35 (63H, m), 0.88 (6H, t, J=7.3 Hz).

76 (ix) Yhdisteen DIO synteesi 1051,89

Bentsyylikeramidin (yhdiste D9, 317,7 mg) liuokseen tetrahydro-furaani-n-propanolissa (1:1) (6 ml) lisättiin 10% palladiumhiil-tä (167,4 mg) ja muurahaishappoa (0,6 ml). Kun reaktioastia oli puhdistettu vedyllä, seosta sekoitettiin 40°C:ssa 5 tuntia. Reaktioseos laimennettiin kloroformilla (10 ml), suodatettiin celiten läpi,ja suodos konsentroitiin. Puhdistamalla silikagee-lipylväällä (Wako Gel C-200, 15 g) eluoimalla kloroformi-me-tanolilla (98:2) saatiin keramidia (yhdiste D10) 191,6 mg (saanto 83,2%).

Yhdisteen D10 tiedot [α]23η = +6.0° (CHCI3, c = 0.1) MS: FDMS 713.

NMR: 2H (500 MHz, C5D5N; 27°C) (PPm) 8.63 (1H, d, J=8.5 Hz), 6.56 (2H, m), 6.13 (1H, bd, J=5.7 Hz), 5.54 (1H, dd, J=5.5, 7.3 Hz), 5.07 (1H, m), 4.47 (1H, m), 4.43 (1H, m), 4.38 (1H, m), 4.28 (1H, m), 2.20 (1H, m), 2.07 (2H, m), 2.04 (3H, s), 1.90 (2H, m), 1.68 (1H, m), 1.15-1.60 (60H, m), 0.85 (6H, t, J=6.7 Hz). 1 · ψ (x) Yhdisteen Dll synteesi

Keramidin (yhdiste D10, 99,7 mg) liuokseen pyridiinissä (3 ml) .lisättiin trifenyylimetyylikloridia (390,3 mg) ja 4-dimetyyli-. :’:aminopyridiiniä (5,0 mg), ja seosta sekoitettiin 60°C:ssa 3 tuntia. Kun seos oli laimennettu kloroformilla (30 ml), se pestiin suolaliuoksella ja konsentroitiin. Puhdistamalla silikageelipyl-väällä (Wako Gel C-200, 5 g) eluoimalla kloroformilla saatiin trityylijohdannaista (yhdiste Dll) 111,7 mg (saanto 83,6%).

Yhdisteen Dll tiedot 105189 77 [a]23D = -13.3° (CHC13, c = 0.1) NMR: 1H (500 MHz, CDCI3; 27°C) δ (ppm) 7.21-7.40 (15H, m), 6.89 (1H, d, J=8.6 Hz), 5.21 (1H, dd, J=5.1, 6.6 Hz), 4.27 (1H, m), 3.60 (1H, m), 3.43 (1H, dd, J=3.2, 7.1 Hz), 3.36 (1H, dd, J=4.2, 7.1 Hz), 3.34 (1H, m), 3.01 (1H, m), 2.08 (1H, m), 2.05 (3H, s), 1.85 (1H, m), 1.75 (1H, m), 1.68 (1H, m), 1.10-1.50 (62H, m), 0.88 (6H, t, J=7.3 Hz).

(xi) Yhdisteen D12 synteesi

Trityylijohdannaisen (yhdiste Dll, 166,5 mg) liuokseen pyri-diinissä (3 ml) lisättiin bentsoyylikloridia (0,18 ml) ja 4-di-metyyliaminopyridiiniä (5,0 mg). Kun seosta oli sekoitettu huoneenlämmössä 36 tuntia, se laimennettiin suolaliuoksella, uutettiin kloroformilla ja konsentroitiin. Puhdistamalla silikageeli-pylväällä (Wako Gel C-200, 15 g) eluoimalla heksaani-etyyliase-taatilla (95:5) saatiin bentsoyylijohdannaista (yhdiste D12) 193,9 mg (saanto 95,6%).

Yhdisteen D12 tiedot - [a]23D = +7.3° (CHCI3, c = 0.5) MS: FDMS 1162, 920.

NMR: 1Η (500 MHz, CDC13; 27°C) δ (ppm) 7.04-8.16 (25H, m), 5.91 (1H, dd, J=2.4, 9.0 Hz), f; 5.45 (1H, dt, J=2.9, 9.8 Hz), 5.37 (1H, t, J=7.3

Hz), 4.68 (1H, m), 3.34 (1H, dd, J=3.7,'9.8 Hz), 3.26 (1H, dd, J=2.9, 9.8 Hz), 2.02 (3H, s), 1.12- 2.02 (66H, m), 0.87 (6H, m).

9 78 (xii) Yhdisteen D13 synteesi 105189

Bentsoyylijohdannaisen (yhdiste D12, 193,9 mg) liuokseen mety-leenikloridin ja metanolin (2:1) muodostamassa liuoksessa (3 ml) lisättiin p-tolueenisulfonihappomonohydraattia (63,4 mg). Kun seosta oli sekoitettu huonenlämmössä 1,5 tuntia, seos konsentroitiin. Jäännös liuotettiin etyyliasetaattiin ja pestiin nat-riumvetykarbonaatin vesiliuoksella ja suolaliuoksella, ja konsentroitiin. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 15 g) eluoimalla heksaani-etyyliasetaatilla (8:2) saatiin alkoholia (yhdiste D13) 113,1 mg (saanto 73,7%).

Yhdisteen D13 tiedot [cr]23D = +27.3° (CHC13, c = 0.1) MS: FDMS 921.

NMR: XH (500 MHz, CDC13; 27°C) δ (PPm) 8.06 (2H, d, J=7.3 Hz), 7.96 (2H, d, J=7.3 Hz), 7.64 (1H, t, J=7.3 Hz), 7.54 (1H, t, J=7.6 Hz), 7.50 (2H, t, J=7.9 Hz), 7.39 (2H, t, J=7.9 Hz), 7.06 (1H, d, J=9.2 Hz), 5.48 (1H, dd, J=2.4, 9.1 Hz), 5.38 (1H, dt, J=3.1, 9.8 Hz), 5.19 (1H, t, J=6.1 Hz), 4.37 (1H, m), 3.57-3.68 (2H, m), 2.20 (3H, s), 2.02 (2H, m), 1.92 (2H, m), 1.16-1.50 (62H, m), 0.88 (6H, m).

• · (xiii) Yhdisteen D14 synteesi

Alkoholin (yhdiste D13, 113,1 mg) liuokseen tetrahydrofuraanissa (2 ml) lisättiin stannokloridia (54,8 mg), hopeaperkloraattia (59,9 mg) ja jauhettua molekyyliseulaa 4A (500 mg), ja seosta sekoitettiin huoneenlämmössä 30 minuuttia. Kun seos oli jäähdy-. . :tetty -10°C:een, lisättiin bentsyyligalaktosyylifluoridin (yhdiste A13, 313,4 mg) liuos tetrahydrofuraanissa (2 ml). Saadun seoksen annettiin lämmetä huoneenlämpöön, sekoitettiin 2 tuntia ja laimennettiin sitten asetonilla, suodatettiin celiten läpi. Suodos haihdutettiin alipaineessa, ja jäännös suspendoitiin etyyliasetaattiin, pestiin suolaliuoksella ja konsentroitiin. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-20Ö, 10 g) eluoi- 105189 79 maila heksaani-etyyliasetaatilla (19:1) saatiin a-galaktosidia (yhdiste D14) 148,0 mg (saanto 83,5%)«

Yhdisteen D14 tiedot [a)23d = +21.0e (CHC13, c = 0.1) MS: FDMS 1443.

NMR: 1H (500 MHz, CDCl3; 27°C) S (PPm) 8.03 (2H, d, J=7.9 Hz), 7.90 (2H, d, J=7.9 Hz), 7.73 (1H, d, J=8.3 Hz), 7.59 (1H, t, J=6.4 Hz), 7.50 (1H, t, J=6.4 Hz), 7.45 (2H, t, J=7.6 Hz), 7.15-7.40 (22H, m), 5.78 (1H, dd, J=2.6, 9.8 Hz), 5.40 (1H, m), 5.10 (1H, dd, J=5.2, 7.6 Hz), 4.88 (1H, d, J=ll.3 Hz), 4.53-4.76 (7H, m), 4.48 (1H, d, J=11.8 Hz), 4.40 (1H, d, J=ll. 8 Hz), 4.09 (1H, t, J=7.2

Hz), 3.99 (1H, dd, J=3.3, 10.4 Hz), 3.93 (1H, m), 3.90 (1H, m), 3.82 (1H, dd, J=2.4, 9.8 Hz), 3.59 (1H, dd, J=2.3, 12.1 Hz), 3.53 (1H, dd, J=6.4, 8.9

Hz), 3.45 (1H, dd, J=6.7, 9.2 Hz), 2.44 (1H, bs), 2.02 (3H, s), 1.89 (3H, m), 1.40 (2H, m), 1.10-1.35 (61H, m), 0.88 (6H, m).

• · 1 (xiv) Yhdisteen D15 synteesi α-Galaktosidin (yhdiste D14, 147,1 mg) liuokseen etyyliasetaatissa (3 ml) lisättiin palladiumiini s taa (15 mg). Kun reaktioastia oli puhdistettu vedyllä, seosta sekoitettiin huoneenlämmössä 4 · -tuntia, suodatettiin celiten läpi, ja suodos konsentroitiin, jolloin saatiin tetraolia (yhdiste D15) 106,6 mg (saanto 96,6%).

Yhdisteen D15 tiedot [a]23D = +26.0° (CHCI3, c = 0.1) MS: FDMS 1083, 921.

NMR: XH (500 MHz, CDC13; 27°C) βο 105189 s (ppm) 7.99 (2H, d, J=7.9 Hz), 7.90 (2H, d, J=7.9 Hz), 7.75 (1H, d, J=8.3 Hz), 7.60 (1H, t, J=6.4 Hz), 7.53 (1H, t, J=6.4 Hz), 7.48 (2H, t, J=7.6 Hz), 7.38 (2H, t, J=7.6 Hz), 5.78 (1H, dd, J=2.4, 9.8 Hz), 5.26 (1H, m), 5.07 (1H, t, J=6.7 Hz), 4.70 (1H, d, J=3.7 Hz), 4.57 (1H, m), 3.98 (1H, bs), 3.90 (1H, m), 3.80-3.90 (3H, m), 3.78 (1H, m), 3.70 (1H, m), 3.65 (1H, bd, J=10.4 Hz), 3.46 (2H, m), 3.13 (1H, bs), 2.78 (1H, m), 2.18 (3H, s), 1.81-1.95 (4H, m), 1.41 (2H, m), 1.16-1.35 (60H, m), 0.88 (6H, m).

(xv) Yhdisteen 22 synteesi

Tetraolin (yhdiste D15, 105,5 mg) liuokseen metanolissa (5 ml) lisättiin hitaasti natrummetoksidin IN liuos (2 ml), ja seosta sekoitettiin huoneenlämmössä 30 minuuttia. Kationinvaihtohartsia (Dowex 50W, X8, valmistanut The Dow Chemical Company) lisättiin seoksen neutraloimiseksi, ja saatu seos suodatettiin. Poistetut kiinteät aineet pestiin riittävästi kloroformi-metanoli-liuok-sella (1:1). Uute yhdistettiin suodokseen ja konsentroitiin. Puhdistamalla silikageelipylväällä (Wako Gel C-200, 5 g) eluoi-malla kloroformi-metanoli-vesi-seoksella (90:10:1) saatiin kere-brosidia (yhdiste 22) 66,7 mg (saanto 82,2%).

• · I Yhdisteen 22 tiedot

Yhdisteen 22 eri tiedot olivat niiden mukaisia, jotka saatiin luonnonaineesta saadulle tuotteelle (esimerkki 1-A).

Yhdisteet (16-21, 23-28, 30-33) syntetisoitiin käyttäen eri kar-:boksyylihappoja tai yhdistämällä erilaisia Wittig-suoloja käyttäen yhdisteen 22 synteesimenetelmää (reaktioreitti D). Näiden yhdisteiden synteesiesimerkkejä on kuvattu seuraavassa.

81

Yhdiste 16 105189

Aldehydin Dl annettiin reagoida tridekaanitrifenyylifosfonium-bromidin kanssa Wittig-suolan sijasta yhdisteen 22 synteesissä. Synteesi suoritettiin edelleen käyttäen reittiä D. Atsidiryhmän pelkistyksellä saadun amiinin annettiin reagoida tetrakosano-iinihapon kanssa (R)-2-asetoksitetrakosanoiinihapon D8 sijasta, ja synteesimenetelmää jatkettiin käyttäen reittiä D, jolloin saatiin yhdiste 16.

[Tiedot] [ or)24 D = +28.2° (pyridiini , c = 0.27) MS: FDMS 831.

IR: (cm-1, KBr)

3350, 2920, 2850, 1640, 1540, 1465. sp.: 146-147°C

NMR: % (500 MHz, C5D5N; 27°C) <L (P-P1?-) 8.45 (1H, d, J=8.5 Hz), 5.55 (1H, d, J=3.7 Hz), 5.24 (1H, m), 4.64 (2H, m), 4.52 (1H, m), 4.48 (1H, m), 4.38 (4H, m), 4.28 (2H, bs), 2.41 (2H, t, J=6.3 Hz), 2.24 (1H, m), 1.88 (2H, m), 1.78 (2H, m), 1.64 (1H, m), 1.10-1.45 (62H, m), 0.85 (6H, t, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (PPm) 173.2 (s), 101.5 (d), 76.7 (d), 73.0 (d), 72.5 (d), 71.6 (d), 71.0 (d), 70.3 (d), 68.7 (t), 62.7 (t), 51.5 (d), 36.8 (t), 34.3 (t), 32.1 (t), 30.4 (t), 30.1 (t), 30.0 (t), 29.9 (t), 29.9 (t), 29.8 (t), 29.7 (t), 29.6 (t), 26.5 (t), 26.4 (t), 22.9 (t), . 14.3 (q).

82

Yhdiste 17 105189

Amiinin, joka saatiin pelkistämällä atsidiryhmä käyttäen reittiä D yhdisteen 22 synteesissä, annettiin reagoida tetrakosanoiini-hapon kanssa (R)-2-asetoksitetrakosanoiinihapon D8 sijasta, ja synteesiä jatkettiin käyttämällä reittiä D, jolloin saatiin yhdiste 17.

[Tiedot] [a]23jj = +42.4° (pyridiini, c = 0.8) MS: FDMS 817.

IR: (cm'1, KBr)

3400, 2950, 2870, 1645, 1535, 1475, 1080. sp.: 166-168°C

NMR: XH (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (PPm) 8.43 (1H, d, J=8.6 Hz), 5.55 (1H, d, J=3.7 Hz), 5.23 (1H, m), 4.64 (1H, dd, J=5.5, 10.4 Hz), 4.62 (1H, dd, J=4.. 3, 10.4 Hz), 4.52 (1H, m), 4.49 (1H, bt, J=6.1 Hz), 4.33-4.42 (4H, m), 4.30 (2H, m), 2.42 (2H, dd, J=6.7, 7.3 Hz), 2.26 (1H, m), 1.86 (2H, m), 1.78 (2H, m), 1.65 (1H, m), 1.16-1.46 (60H, m), 0.85 (6H, t, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (PPm) • : 173.2 (s), 101.5 (d), 76.7 (d), 73.0 (d), 72.4 (d), 71.5 (d), 70.9 (d), 70.2 (d), 68.6 (t), 62.6 (t), 51.4 (d), 36.7 (t), 34.3 (t), 32.1 (t), 30.3 (t), 30.1 (t), 30.0 (t), 29.9 (t), 29.8 (t), 29.8 (t), 29.7 (t), 29.7 (t), 29.5 (t), 26.4 (t), 26.3 (t), 22.9 (t), 14.2 (q).

.Yhdiste 18

Aldehydin Dl annettiin reagoida dekaanitrifenyylifosfoniumbromi-din kanssa Wittig-suolan sijasta yhdisteen 22 synteesissä. Sen jälkeen synteesiä jatkettiin käyttämällä reittiä D. Atsidiryhmän pelkistyksellä saadun amiinin annettiin reagoida tetrakosanoii-nihapon kanssa (R)-2-asetoksitetrakosanoiinihapon D8 sijasta, ja 83 105189 seuraavissa vaiheissa käytettiin reittiä D, jolloin saatiin yhdiste 18.

[Tiedot] = +30-0° (pyridiini, £ = 0.2) MS: FDMS 789.

IR: (cm-1, KBr)

3350, 2920, 2840, 1640, 1540, 1465. sp.: 154-155°C

NMR: 2H (500 MHz, C5D5N; 27°C) £ (PPm) 8.45 (1H, d, J=8.5 Hz), 5.55 (1H, d, J=3.7 Hz), 5.24 (1H, m), 4.64 (2H, m), 4.53 (1H, m), 4.49 (1H, m), 4.39 (4H, m), 4.30 (2H, bs), 2.42 (2H, t, J=6.7 Hz), 2.25 (1H, m), 1.88 (2H, m), 1.78 (2H, m), 1.64 (1H, m), 1.15-1.45 (56H, ra), 0.85 & 0.84 (each 3H, t, J=7.3 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) 3 (PPm) 173.3 (s), 101.5 (d), 76.7 (d), 73.0 (d), 72.5 (d), 71.6 (d), 71.0 (d), 70.3 (d), 68.7 (t), 62.7 (t), 51.5 (d), 36.8 (t), 34.3 (t), 32.1 (t), 30.3 (t), 29.6-30.1, 26.5 (t), 26.4 (t), 22.9 (t), 14.3 (q).

« ·

Yhdiste 19

Aldehydin Dl annettiin reagoida heksaanitrifenyylifosfonium-bromidin kanssa Wittig-suolan D2 sijasta yhdisteen 22 synteesissä. Synteesin myöhemmässä vaiheessa käytettiin reittiä D. Atsi-diryhmän pelkistyksellä saadun amiinin annettiin reagoida tetra-kosanoiinihapon kanssa (R)-2-asetoksitetrakosanoiinihapon D8 sijasta, ja myöhemmissä vaiheissa käytettiin reittiä D, jolloin saatiin yhdiste 19.

[Tiedot] 105189 84 MS: FDMS 732.

NMR: 1H (500 MHz, C5D5N; 27°C) S (PPm) 8.45 (1H, d, J=8.6 Hz), 6.97 (1H, bs), 6.62 (1H, bs), 6.52 (1H, m), 6.43 (1H, bs), 6.29 (1H, d, J=3.7 Hz), 6.06 (1H, bs), 5.58 (1H, d, J=3.7 Hz), 5.26 (1H, m), 4.66-4.68 (2H, m), 4.55 (1H, bs), 4.51 (1H, m), 4.38-4.42 (4H, m), 4.30 (1H, bs) , 2.44 (2H, t, J=7.3 Hz), 1.80-1.88 (4H, m), 1,19-1.59 (50H, m), 0.88 & 0.81 (each 3H, t, J=6.7 Hz).

Yhdiste 20

Synteesi suoritettiin käyttämällä reittiä D yhdisteen 22 synteesissä. Atsidiryhmän pelkistyksellä saadun amiinin annettiin reagoida heksakosanoiinihapon kanssa (R)-2-asetoksitetrakosanoiini-hapon D8 sijasta, ja sen jälkeen käytettiin reittiä D yhdisteen 20 saamiseksi.

[Tiedot] [a]2\ - +37.7° (pyridiini, c = 0.97) MS: FDMS 845.

: : IR: (cm-1, KBr)

3380, 2920, 2840, 1635, 1545, 1465, 1065. sp.: 156-158°C

NMR: 2H (500 MHz, C5D5N; 27°C) S (PPm) -·- 8.46 (1H, d, J=8.6 Hz), 6.42 (1H, m), 6.09 (1H, m), 5.57 (1H, d, J=3.7 Hz), 5.26 (1H, m), 4.66- (2H, m), 4.55 (1H, m), 4.51 (1H, t, J=5.8 Hz), 4.41 (4H, m), 4.32 (2H, m), 2.44 (2H, t, J=7.0 Hz), 2.28 (1H, m), 1.90 (2H, m), 1.81 (2H, m), 1.68 (1H, m), 1.15-1.45 (64H, m), 0.88 (6H, t, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) 85 105189 δ (ppm) 173.2 (s), 101.5 (d), 76.7 (d), 73.0 (d), 72.5 (d), 71.6 (d), 71.0 (d) , 70.3 (d) , 68.7 (t), 62.7 (t), 51.5 (d), 36.8 (t)f 34.4 (t), 32.1 (t), 30.4 (t), 30.1 (t), 30.03 (t), 29.99 (t), 29.93 (t), 29.87 (t), 29.81 (t)f 29.76 <t), 29.6 (t), 26.5 (t), 26.4 (t), 22.9 (t), 14.3 (q).

Yhdiste 21

Aldehydin Dl annettiin reagoida dekaanitrifenyylifosfonium-bromidin kanssa Wittig-suolan Dl sijasta yhdisteen 22 synteesissä. Synteesin jatko suoritettiin käyttäen reittiä D yhdisteen 21 saamiseksi.

[Tiedot] MS: FDMS 847.

IR: (cm-1, KBr) 3400, 2950, 2870, 1645, 1535, 1475, 1080.

NMR: 1H (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 8.50 (1H, d, J=9.2 Hz), 5.59 (1H, d, J=3.7 Hz), 5.27 (1H, m), 4.64 (2H, m), 4.58 (1H, m), 4.53 (1H, m), 4.48 (2H, m), 4.30-4.42 (4H, m), 4.27 (1H, m), 2.29 (1H, m), 2.18 (1H, m), 1.98 (1H, m), 1.87 (2H, m), : ; 1.74 (1H, m), 1.67 (2H, m), 1.15-1.46 (60H, m), 0.84 (6H, t, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 174.9 (s), 101.2 (d), 76.5 (d), 73.0 (d), 72.4 (d), 72.3 (d), 71.6 (d), 70.9 (d), 70.1 (d), 68.1 (t), 62.6 (t), 50.4 (d), 35.5 (t), 34.4 (t), 32.1 (t), 30.3 (t), 30.1 (t), 30.0 (t), 29.9 (t), 29.5 (t), 26.4 (t), 25.8 (t), 22.9 (t), 14.2 (q) .

86

Yhdiste 23 105189

Aldehydin Dl annettiin reagoida dekaanitrifenyylifosfonium-bromidin kanssa Wittig-suolan D2 sijasta yhdisteen 22 synteesissä. Jatkosyntesi suoritettiin käyttäen reittiä D, jolloin saatiin yhdiste 23.

[Tiedot] [ö']24d = +59.2° (pyridiini, £ = 0.1) MS: FDMS 805.

IR: (cm-1, KBr)

3400, 2950, 2870, 1645, 1535, 1475, 1080. sp.: 193-194°C

NMR: ΧΗ (500 MHz, C5D5N; 27°C) S (PPm) 8.50 (1H, d, J=9.2 Hz), 5.59 (1H, d, J=3.7 Hz), 5.28 (1H, m), 4.64 (2H, m), 4.58 (1H, m), 4.53 (1H, m), 4.48 (2H, ra), 4.30-4.42 (4H, ra), 4.27 (1H, ra), 2.29 (1H, m), 2.18 (1H, m), 1.98 (1H, m), 1.87 (2H, m), 1.74 (1H, m), 1.66 (2H, m), 1.15-1.46 (54H, m), 0.84 {6H, t, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 174.9 (s), 101.2 (d), 76.5 (d), 73.0 (d), 72.4 (d), 72.3 (d), 71.6 (d), 70.9 (d), 70.1 (d), 68.1 (t), . . 62.6 (t), 50.4 (d), 35.5 (t), 34.4 (t), 32.1 (t), 30.3 (t), 30.1 (t), 30.0 (t), 29.9 (t), 29.5 (t), 26.4 (t), 25.8 (t), 22.9 (t), 14.2 (q).

Yhdiste 24

Aldehydin Dl annettiin reagoida heksaanitrifenyylifosfonium-bromidin kanssa Wittig-suolan D2 sijasta yhdisteen 22 synteesissä. Myöhempi synteesimenetelmä suoritettiin käyttäen reittiä D yhdisteen 24 saamiseksi.

[Tiedot] 105189 87 [a]23D = +67.1° (pyridiini· c = 1·32) MS: FDMS 749.

IR: (cm"1, KBr)

3300, 2870, 2800, 1630, 1605, 1515, 1455, 1060. sp.: 145-147°C

NMR: ^ (500 MHz, CgDgN; 27°C) δ (PPm) 8.50 (1H, d, J=9.2 Hz), 6.70 (2H, bd, J=6.1 Hz), 6.53 (1H, bs), 6.31 (1H, bs), 6.08 (1H, bs), 5.61 (1H, d, J=3.7 Hz), 5.29 (1H, ra), 4.64-4.67 (2H, m), 4.59 (1H, m), 4.54 (1H, m), 4.47-4.51 (2H, m), 4.32-4.43 (4H, m), 4.26 (1H, m), 1.64-2.27 (4H, m), 1.20- 1.40 (50H, m), 0.87 & 0.82 (each 3H, t, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppra) 175.0 (s), 101.2 (d), 76.5 (d), 73.0 (d), 72.4 (d), 72.3 (d), 71.6 (d), 70.9 (d), 70.1 (d) , 68.1 (t), 62.6 (t), 50.4 (d), 35.5 (t), 34.4 (t), 32.0 (t), 30.2 (t), 29.9 (t), 29.8 (t), 29.7 (t), 29.5 (t), 26.3 (t), 25.8 (t), 22.9 (t), 22.8 (t), 14.21 (q) , 14.18 (q).

«

Yhdiste 25

Aldehydin Dl annettiin reagoida tridekaanifenyylifosfoniumbromi-din kanssa Wittig-suolan D2 sijasta yhdisteen 22 synteesissä. Myöhemmät synteesivaiheet suoritettiin käyttäen reittiä D, ja : atsidiryhmän pelkistyksellä saadun amiinin annettiin reagoida (R)-2-asetoksiheksakosanoiinihapon kanssa (R)-2-asetoksitetra-kosanoiinihapon D8 sijsta myöhemmässä synteesin vaiheessa käyttäen reittiä D, jolloin saatiin yhdiste 25.

[Tiedot] 105189 88 Γcr]23d = +45.2° (pyridiini , £ = 1.0) MS: FDMS 875.

IR: (cm-1, KBr)

3400, 2950, 2870, 1645, 1535, 1475, 1080. sp.: 198-199°C

NMR: *H (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (PP^l 8.49 (1H, d, J=9.2 Hz), 7.53 (1H, bs), 7.02 (1H, bs), 6.70 (1H, d, J=6.1 Hz), 6.65 (1H, bs) , 6.53 (1H, bs), 6.30 (1H, bs), 6.08 (1H, d, J=5.5 Hz), 5.57 (1H, d, J=3.7 Hz), 5.26 (1H, m), 4.62 (2H, dd, J=4.9, 10.4 Hz), 4.58 (1H, m), 4.51 (1H, bs), 4.46 (2H, m), 4.28-4.41 (4H, m), 4.26 (1H, m), 2.27 (1H, m), 2.17 (1H, m), 1.98 (1H, m), 1.87 (2H, m), 1.74 (1H, m), 1.66 (2H, m), 1.16-1.46 (64H, m), 0.85 (6H, t, J=6.1 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ.....(PPM) 175.0 (s), 101.2 (d), 76.5 (d), 73.0 (d), 72.4 (d), 72.3 (d), 71.6 (d), 70.9 (d), 70.1 (d), 68.2 (t), 62.6 (t), 50.5 (d), 35.5 (t), 34.4 (t), 32.1 (t), 30.3 (t), 30.1 (t), 29.9 (t), 29.9 (t), 29.6 (t), 26.4 (t), 25.8 (t), 22.9 (t), 14.2 (q).

Yhdiste 26 •

Aldehydin Dl annettiin reagoida tetradekaanitrifenyylifosfonium-bromidin kanssa Wittig-suolan D2 sijasta yhdisteen 22 synteesissä. Myöhemmässä synteesin vaiheessa käytettiin reittiä D, ja atsidiryhmän pelkistyksellä saadun amiinin annettiin reagoida (R)-2-asetoksiheksakosanoiinihapon kanssa (R)-2-asetoksitetrako-sanoiinihapon D8 sijasta käyttäen reittiä D, jolloin saatiin yhdiste 26.

89 105189 [Tiedot] [o]23d = +46.5° (pyridiini, c = 0.7) MS: FDMS 889.

IR: (cm-1, KBr)

3400, 2950, 2870, 1645, 1535, 1475, 1080. sp.: 205-206°C

NMR: XH (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 8.50 (1H, d, J=9.2 Hz), 7.56 (1H, bs), 7.04 (1H, bs), 6.71 (1H, d, J=6.7 Hz), 6.66 (1H, bs), 6.54 (1H, bs), 6.32 (1H, bs) , 6.10 (1H, d, J=5.5 Hz), 5.58 (1H, d, J=3.7 Hz), 5.27 (1H, m), 4.63 (2H, m), 4.58 (1H, ra), 4.52 (1H, bs), 4.47 (2H, m), 4.28-4.41 (4H, m), 4.27 (1H, ra), 2.27 (1H, m), 2.18 (1H, m), 1.99 (1H, m), 1-88 (2H, m), 1.74 (1H, m), 1.66 (2H, m), 1.16-1.46 (66H, m), 0.85 (6H, t, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 175.0 (s), 101.2 (d), 76.5 (d), 73.0 (d), 72.4 (d), 72.3 (d), 71.6 (d), 70.9 (d), 70.1 (d), 68.1 (t), 62.6 (t), 50.4 (d), 35.5 (t), 34.4 (t), 32.1 (t), 30.3 (t), 30.1 (t), 29.9 (t), 29.9 (t), 29.5 (t), 26.4 (t), 25.8 (t), 22.9 (t), 14.2 (q).

Yhdiste 27

Aldehydin Dl annettiin reagoida heptadekaanitrifenyylifosfonium-bromidin kanssa Wittig-suolan D2 sijasta yhdisteen 22 synteesis-, sä. Myöhemmin synteesissä seurattiin reittiä D, ja atsidiryhmän pelkistyksessä saadun amiinin annettiin reagoida (R)-2-asetoksi-heksakosanoiinihapon kanssa (R)-2-asetoksitetrakosanoiinihapon D8 kanssa käyttäen myöhemmässä synteesissä reittiä D, jolloin yhdiste 27 syntyi.

105189 90 [Txedot] [α]230 = +46.0° (pyridiini, c = 0.8) MS: FDMS 903.

IR: (cm-1, KBr)

3400, 2950, 2870, 1645, 1535, 1475, 1080. sp.; 200-201°C

NMR: 1H (500 MHz, C5D5N; 27°C) $ (ppm) 8.49 (1H, d, J=9.2 Hz), 7.54 (1H, bs), 7.02 (1H, bs), 6.69 (1H, d, J=6.7 Hz), 6.66 (1H, bs), 6.53 (1H, bs), 6.30 (1H, bs), 6.08 (1H, d, J=4.9 Hz), 5.57 (1H, d, J=3.7 Hz), 5.25 (1H, m), 4.62 (2H, dd, j=4.9, 10.4 Hz), 4.57 (1H, m), 4.51 (1H, bs), 4.46 (2H, m), 4.28-4140 (4H, m), 4.26 (1H, m), 2.26 (1H, m), 2.17 (1H, m), 1.98 (1H, m), 1.87 (2H, m), 1.73 (1H, m), 1.65 (2H, m), 1.16-1.46 (68H, m), 0.86 (6H, t, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 175.0 (s), 101.2 (d), 76.4 (d), 73.0 (d), 72.4 (d), 72.3 (d), 71.5 (d), 70.9 (d), 70.1 (d) , 68.1 (t), 62.6 (t), 50.5 (d), 35.5 (t), 34.3 (t), 32.1 (t), 30.3 (t), 30.1 (t), 29.9 (t), 29.6 (t), 26.4 (t), 25.8 (t), 22.9 (t), 14.2 (q).

•

Vaihtoehtoisena menetelmänä yhdisteiden 25, 26 ja 27 syntetisoi- > miseksi käytettiin Cerebrin E:tä. Cerebrin E:tä, joka on tetra- . oli ja kaupallisesti saatavana Alfred Baker Chemicals:ilta tai * K&K Laboratories, Inc.:lta, käytettiin triolin D10 sijasta yhdisteen 22 synteesissä. Synteesi suoritettiin edelleen käyttämällä reittiä D, jolloin saatiin yhdisteet 25, 26 ja 27. Nämä yhdisteet erotettiin korkean erotuskyvyn nestekromatografialla (D-ODS-5, valmistanut K.K. YMC, eluentti: 100% metanoli, 45°C).

91

Yhdiste 28 105189

Yhdisteen 22 synteesissä seurattiin reittiä D. Atsidiryhmän pelkistyksellä saadun amiinin annettiin reagoida (S)-2-asetoksitet-rakosanoiinihapon kanssa (R)-2-asetoksitetrakosanoiinihapon D8 sijasta seuraten edelleen jatkossa reittiä D, jolloin saatiin yhdiste 28.

[Tiedot] [q']23d = +36.8° (pyridiini, c = 2.0) MS: FDMS 833.

IR: (cm-1, KBr)

3400, 2950, 2870, 1645, 1535, 1475, 1080. sp.: 174-176°C

NMR: (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 8.55 (lHr d, J=8.5 Hz), 5.61 (1H, d, J=4.3 Hz), 5.26 (1H, m), 4.68 (1H, dd, J=5.5, 10.4 Hz), 4.63 (1H, dd, J=3.7, 9.8 Hz), 4.56 (2H, bs), 4.49 (1H, t, J=5.5 Hz), 4.46 (1H, dd, J=3.7, 9.8 Hz), 4.38 (2H, m), 4.34 (1H, dd, J=4.3, H-0 Hz), 4.31 (1H, bd, J=8.6 Hz), 4.20 (1H, dd, J=3.7, 7.9 Hz), 2.26 (1H, m), 2.19 (1H, m), 1.99 (1H, m), 1.84 (2H, m), 1.74 (1H, m), 1.58-1.70 (2H, m), 1.16-1.46 (58H, m), 0.85 . (6H, t, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 175.0 (s), 101.2 (d), 76.7 (d) , 73.0 (d), 72.5 (d), 72.4 (d), 71.6 (d), 70.9 (d), 70.1 (d), 68.0 (t), 62.6 (t), 50.5 (d), 35.6 (t), 34.6 (t), 32.1 (t), 30.3 (t), 30.1 (t), 29.9 (t), 29.9 (t), 29.6 (t), : 26.3 (t), 25.8 (t), 22.9 (t), 14.2 (q).

Yhdiste 30 105189 92

Aldehydin Dl annettiin reagoida ll-metyyli-9-dodekeenitrifenyy-lifosfoniumbromidin kanssa Wittig-suolan D2 sijasta yhdisteen 22 synteesissä. Jatkosynteesissä käytettiin reittiä D, ja atsidi-ryhmän pelkistyksessä saadun amiinin annettiin reagoida (S)—2 — asetoksiheksakosanoiinihapon kanssa (R)-2-asetoksitetrakosano-iinihapon D8 sijasta seuraten edelleen synteesin suorituksessa reittiä D, jolloin saatiin yhdiste 30.

[Tiedot] [ a ] 25d = +46.2° (pyridiini, c = 1.0) MS: FDMS 847.

IR: (cm'1, KBr) 3400, 3250, 2870, 2810, 1640, 1525, 1455, 1355, 1320, 1275, 1145, 1060. sp.:169.0-171.0°C NMR: (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (PPm) 8.57 (1H, d, J=9.2 Hz), 6.64 (2H, m), 6.45 (1H, m), 6.30 (1H, mj, 6.11 (2H, m), 5.65 (1H, d, J=3.7 Hz), 5.29 (2H, m), 4.65-4.75 (2H, m), 4.59 (2H, m), 4.51 (2H, m), 4.30-4.45 (4H, m), 4.22 (1H, m), 2.30 (1H, m), 2.21 (1H, m), 2.02 (1H, m), 1.6-2.0 (5H, m), : 1.49 (1H, m), 1.15-1.35 (56H, m), 0.89 (3H, t, J=6.1

Hz), 0.87 (6H, d, J=6.1 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) $ (ppm) 175.0 (s), 101.3 (d), 76.7 (d), 73.0 (d), 72.4 (d), 72.3 (d), 71.6 (d), 70.9 (d), 70.1 (d), 68.0 (t), 62.6 (t), 50.6 (d), 39.2 (t), 35.6 (t), .34.6 (t), 32.1 (t), 30.3 (t), 30.2 (t), 30.1 (t), 30.0 (t), 29.9 (t), 29.6 (t), 28.1 (d), 27.7 (t), 26.3 (t), 25.8 (t), 22.9 (t), 22.7 (q), 14.2 (q).

Yhdiste 31 105189 93

Aldehydin Dl annettiin reagoida ll-metyyli-9-dodekeenitrifenyy-lifosfoniumbromidin kanssa Wittig-suolan D2 sijasta yhdisteen 22 synteesissä. Jatkosynteesissä käytettiin reittiä D, ja atsidi-ryhmän pelkistyksessä saadun amiinin annettiin reagoida tetra-kosanoiinihapon kanssa (R)-2-asetoksitetrakosanoiinihapon D8 sijasta seuraten edelleen synteesin suorituksessa reittiä D, jolloin saatiin yhdiste 30.

[Tiedot] [t?]25D = +43.6° (pyridiini, c = 0.44) MS: FDMS 831.

IR: (cm-1, KBr) 3300, 2880, 2810, 1630, 1535, 1455, 1055. sp.: 197.0-198.5°C NMR: XH (500 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 8.44 (1H, d, J=8.6 Hz), 5.57 (1H, d, J=3.7 Hz), 5.25 (1H, m), 4.63-4.70 (2H, m), 4.54 (1H, d, J=3.1 Hz), 4.50 (1H, t, J=6.1 Hz), 4.35-4.45 (4H, m), 4.31 (2H, m), 2.44 (2H, t, J=7.3 Hz), 2.28 (1H, m), 1.90 (2H, m), 1.81 (2H, m), 1.68 (1H, m), 1.49 (1H, m), 1.2- 1.45 (56H, m), 1.15 (2H, m), 0.88 (3H, t, J=6.7 Hz), 0.87 (6H, d, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 173.2 (s), 101.5 (d), 76.7 (d), 73.0 (d), 72.5 (d), 71.6 (d), 71.0 (d), 70.3 (d), 68.7 (t), 62.7 (t), 51.4 (d), 39.3 (t), 36.8 (t), 34.4 (t), 32.1 (t), i' 30.4 (t), 30.23 (t), 30.15 (t), 30.03 (t), 30.00 (t), 29.91 (t), 29.87 (t), 29.81 (t), 29.75 (t), 29.6 (d), 28.2 (d), 27.7 (t), 26.5 (t), 26.4 (t), 22.9 (t), 22.8 (q), 14.3 (q).

94

Yhdiste 36 105189

Yhdisteen 22 synteesissä aldehydi Dl käsiteltiin Wittig-suolan D2 sijasta tridekeenitrifenyylifosfoniumbromidin kanssa ja amiini syntetisoitiin reitin D mukaan atsidiryhmän pelkistyessä käsiteltiin (R)-2-asetoksitetrakosanoiinihapon D8 sijasta heksa-kosanoiinihapon kanssa. Tämän jälkeen synteesiä jatkettiin reittiä D pitkin yhdisteen 36 saamiseksi.

[Tiedot] [ö]23d = +43.9° (pyridiini , c e 0.81) MS: negatiivinen FAB-MS 857 [(M-H)"] IR: (cm-1, KBr)

3300, 2930, 2850, 1640, 1540, 1470, 1070. ep: 130-135°C

NMR: aH (500 MHz, C5D5N; 27°C) S (ppml 8.47 (1H, d, J=8.5 Hz), 6.97 (1H, d, J=1.8 Hz), 6.63 (1H, bs), 6.54 (1H, m), 6.44 (1H, d, J=5.5 Hz), 6.32 (1H, bs), 6.09 (1H, d, J=5.0 Hz), 5.58 (1H, d, J=3.7 Hz), 5.27 (1H, m), 4.65-4.70 (2H, m), 4.56 (1H, bs), 4.52 (1H, t, J=5- 5 Hz), 4.37-4.47 (4H, m), 4.31-4.35 (2H, m), 2.45 (2H, t, J=7.3 Hz), 1.78-1.97 (4H, m), 1.26-1.69 (68H, m), 0.88 (6H, t, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) ;·' 173.2 (s), 101.5 (d), 76.7 (d), 73.0 (d), 72.5 (d), 71.6 (d), 71.0 (d), 70.3 (d), 68.7 (t), 62.7 (t), 51.4 (d), 36.8 (t), 34.4 (t), 32.1 (t), 30.4 (t), 30.2 (t), 30.0 (t), 30.0 (t), 29.9 (t), 29.9 (t), 29.8 (t), 29.6 (t), 26.5 (t), 26.4 (t), 22.9 (t), 14.3 (q).

• · t ·

Yhdiste 37 105189

Yhdisteen 22 synteesissä amiini syntetisoitiin reitin D mukai-sesti, jossa jäljelle jäänyt atsidiryhmä käsiteltiin (R)-2-ase-toksitetrakosanoiinihapon D8 sijasta oktakosanoiinihapon kanssa. Tämän jälkeen synteesiä jatkettiin reitin D mukaan yhdisteen 37 saamiseksi.

[Tiedot] [ö]24d = +46.8° (pyridiini , c = 0.47) MS: negatiivinen FAB-MS 871 i(M-H)“] IR: (cm-1, KBr)

3350, 2930, 2850, 1640, 1540, 1470, 1080. ap: 142-145°C

NMR: λΕ (500 MHz, C5D5N; 27°C) $ (opm) 8.46 (1H, d, J=7.9 Hz), 6.92-6.98 (1H, m), 6.59-6.63 (1H, m), 6.53 (1H, bs), 6.44 (1H, d, J=5.5 Hz), 6.33 (1H, bs), 6.07 (1H, d, J=5.5 Hz), 5.58 (1H, d, J=3.7

Hz), 5.25-5.30 (1H, m), 4.62-4.70 (2H, m), 4.56 (1H, bs), 4.52 (1H, t, J=6.1 Hz), 4.36-4.47 (3H, m), 4.29-4.35 (2H, m), 2.44 (2H, t, J=6.7 Hz), 1.78-1.97 (4H, m), 1.25-1.72 (70H, m), 0.88 (6H, t, J=6.7 Hz).

13C (125 MHz, C5D5N; 27°C) δ (ppm) 173.2 (s), 101.5 (d), 76.7 (d), 73.0 (d), 72.5 (d), 71.6 (d), 71.0 (d), 70.3 (d), 68.6 (t), 62.6 (t), 51.4 (d), 36.8 (t), 34.3 (t), 32.1 (t), 30.3 (t), 30.1 (t), 30.0 (t), 30.0 (t), 29.9 (t), 29.9 (t), 29.8 (t), 29.7 (t), 29.6 (t), 26.5 (t), 26.4 (t), 22.9 (t), 14.3 (q).

* « • m 96 1 05 1 89

Kokeellinen esimerkki 2: Tämän keksinnön yhdisteiden kasvainten-vastainen vaikutus

Kasvaintenvastainen vaikutus B16 hiiren melanoomaa vastaan, joka istutettiin ihon alle.

Koe suoritettiin 6 naaraspuolisen BDFj-hiiren ryhmillä (6 viikon ikäisiä), jotka oli hankittu Japan SLC Inc.ilta, B16 melanoo-masolut (1 x 101 solua/hiiri) istutettiin ihon alle hiiren takaosaan, ja konsentraatioon 0,1 mg/kg valmistettua näytettä annettiin suonensisäisesti annos 0,2 ml/20 g/hiiri 1, 5 ja 9 päivän kuluttua istutuksesta (istutuspäivä nimettiin päiväksi 0). Kasvaimen tilavuus takaosan ihon alla [(pidempi halkaisija x lyhyempi halkaisija x korkeus)/2] mitattiin 8, 12, 16 ja 20 päivää istutuksen jälkeen, ja kasvaimen kasvun hidastumisnopeus (TGIR) kullekin näytteelle määritettiin. TGIR laskettiin seuraavasta yhtälöstä: TGIR (%) - (1 - T/C) x 100 jossa C on kontrolliryhmän kasvaimen tilavuus ja T on sen ryhmän kasvaimen tilavuus, jolle näytettä oli annettu.

Taulukko 1 osoittaa maksimaalisen TGIRin 20 päivän koejakson aikana. Tässä yhteydessä vastaavat koeajot jaettiin katkoviivoilla.

• · · r • · 97 1 05 1 89

Taulukko 1

Kasvaimen kasvun hidastumisvaikutukset B16 hiiren melanoomasolu-ja vastaan

Yhdiste nro TGIR (%) ________31_____________________83.4__________ ___________14________~_____~~____84 L0__________ 24 52.5 ___________30____________________5_7 17__________ .....______________ 17 58.0 22 82.4 ___________28____________________76.2__________ ___________-IIIIIIII aCIöIIIII_____ ___________19____________________80.2__________ ___________9___ 71.5__________ 4 78.1 6 73.7 ___________15_____________________6_1.9__________ ___________20___________________73.7__________ 2 " " 5*3 ΓΪ 3 56.9 7 18.5 ___________8___________________22^1__________ 18 ’ "" 66.3 . ___________35_____________________6_3.0__________ ___________29___ 19.1__________ 25 92.8 26 72.3 ___________27_____________________9_2r8__________ 5 " 92.1 12 41.8 ___________13____________________J28.2__________ 10 76.5 ___________11____________________55^9__________ 32 73.2 33 76,5 34 88,9 36 69,8 37 65,0 98 1051189

Kuten taulukossa 1 on esitetty, kaikki yhdisteet hidastivat kasvaimen kasvua.

Kokeellinen esimerkki 3: Tämän keksinnön yhdisteiden immunosti-muloiva vaikutus

Lymfosyyttien sekaviljelyreaktio

Koe suoritettiin C57BL/6-hiiren pernasoluilla, jotka oli käsitelty mitomysiini C:llä (50 μ9/ια1, 30 minuuttia), stimulaattori-na, sekä BALB/c hiiren haimasoluilla reaktion osoittajana. Nämä haimasolut suspendoitiin konsentraatioon 2 x 106 solua/ml vilje-lykasvualustan kanssa, joka oli 10% FCS RPMI 1640, vastaavasti. Nämä solut (50 μΐ/kolo) ja näyte (10 μΐ/kolo) pantiin 96-kokoi-selle pyöreäpohjaiselle levylle ja viljeltiin 42 tuntia1 olosuhteissa 37°C ja 5% C02. 3H-tymidiiniä (3H-TdR) lisättiin annos 0,5 μ0ϊ/^1ο. 8 tunnin kuluttua solut kerättiin ja niille suoritettiin mittaus nestetuikelaskurilla otetun 3H-TdR-määrän saamiseksi.

* Yhdisteiden 32, 33 ja 34 näytteitä viljeltiin 4 päivää.

1 · · · 99 _ . fct , 105189

Taulukko 2 3HTdR:n ottonopeus vastaavissa näytekönsentraatioissa 3 H-TdR:n otto Näyte/konsentraatio (pg/ml) (% kontrollista) (Yhdiste) 10° 10"1 10"2 1 359 151 136 2 329 115 103 3 254 117 110 4 269 158 134 5 473 170 153 6 498 190 187 7 853 576 207 8 297 189 96 9 460 193 176 10 610 381 157 11 128 105 95 12 123 99 104 13 139 106 107 14 289 197 139 • · 15 360 165 144 16 321 176 160 17 410 190 143 18 482 176 138 19 345 188 144 20 443 188 192 21 304 149 142 _22_ 414 166 149

Taulukko 2 (jatkoa) 105189 100 %-TdR:n otto Näyte/konsentraatio (jig/ral) ^ kontrollista)

Yhdiste ( 10° 10_1 10"2 23 423 167 143 24 416 167 144 25 230 179 161 26 253 199 193 27 257 181 162 28 357 172 141 29 319 382 215 30 385 156 134 31 398 235 163 32* - 406 426 33* - 365 422 34* - 360 406 35 562 261 247 ___________________ 36 562 283 251 37 495 261 267 . Kuten taulukossa 2 on esitetty, kaikilla näillä näytteillä oli lymfosyyttisekaviljelmän reaktiota stimuloiva vaikutus.

Kokeellinen esimerkki 4: Sytotoksisuus B16 melanoomasolut, jotka oli preparoitu konsentraatioon 1 x 105 solua/ml, ja yhdisteet 1-35, jotka oli valmistettu erilaisiksi • * " konsentraatioiksi, lisättiin 90-koloiselle tasapohjaiselle mik-rolevylle määrinä 100 μΐ/kolo ja 10 μΐ/kolo, vastaavasti. Kun levyä oli viljelty olosuhteissa 37°C ja 5% C02 42 tuntia, lisättiin 3H-TdR:ää annos 0,5 μΟί/^οΙο. Kun vielä oli kulunut 8 tuntia, solut kerättiin, ja 3H-TdR:n otto mitattiin. Yksikään yhdisteistä edes lopullisessa konsentraatiossaan 10 μΐ/ml ei aiheuttanut solujen kasvun nopeutumista.

101 . 105189

Kokeellinen esimerkki 5; Akuutti toksisuus

Yhdistettä 5 annettiin kerran suonen sisään annoksina 0,1, 1,0 ja 10 mg/kg 6 urospuolisen CrjiCD-rotan ryhmille (5 viikon ikäisiä) , ja toksisuuskokeita suoritettiin 7 päivää yhdisteen antamisen jälkeen.

Tulokseksi saatiin, ettei edes annos 10 mg/kg ollut kuolettava eläimille, eikä mitään epänormaalisuutta havaittu ruumiinavauksessa, niin että yhdisteen LDS0-arvon uskotaan olevan ainakin 10 mg/kg.

9 >•1

Claims (13)

102 1 05 189

1. Analogiamenetelmä kaavan (A) esittämän glykosfingolipidin valmistamiseksi — OH HO R v?h }\ 1 iA> ^°Nn/As/ri OH T OH jossa *2 R esittää ryhmää · j°ssa R2 on ' X H tai OH ja X on kokonaisluku 0-26, tai ryhmä - ( ch2 ) 7CH=CH ( ch2 ) 7CH3 j a Rl on mikä tahansa kohtien (a)-(e) esittämistä substituenteista: (a) -CH2(CH2)yCH3, (b) -CH(OH) (CH2)yCH3/ (c) -CH (OH) (CH2)yCH(CH3)2, (d) -CH=CH(CH2)yCH3, ja (e) -CH (OH) (CH2)yCH(CH3)CH2CH3, : ' joissa Y merkitsee kokonaislukua 5-17, tunnettu siitä, että yhdistettä valmistetaan joko valmistusmenetelmällä (i), jossa yhdisteet saadaan merisie-nistä, joka menetelmä käsittää A: sienien keräämisvaiheen, B: uuttovaiheen, jossa sienet saatetaan kosketuksiin ainakin yhden ; sopivan orgaanisen liuottimen kanssa, jotta saadaan epäpuhdas uute, joka sisältää kaavan (A) mukaista yhdistettä, ja C: vaiheen kaavan (A) mukaisen yhdisteen eristämiseksi vaiheessa B saadusta epäpuhtaasta uutteesta, tai valmistusmenetelmällä (ii), jossa yhdisteet saadaan sfingo-siinin kemiallisista muunnoksista, 103 105189 tai valmistusmenetelmällä (iii), jossa yhdisteet valmistetaan ko-konaissynteesillä käyttäen kemiallista synteesitapaa, joka on yhdistelmä monista yleisistä kemiallisista reaktioista, joita tarvitaan glykosfingolipidien synteesiin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä glykosfingolipidin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että valmistettavaa yhdistettä esittää kaava (I): -OH R2 -O (J) / \ OC X OH I OH jossa Ri esittää mitä tahansa substituenttia, joka on määritelty seuraa-vien kohtien (a)-(e) avulla, ja R2 on H tai OH (X on määritetty seuraavissa kohdissa (a)-(e)): (a) -CH2(CH2)YCH3, jossa, kun R2 on H, X merkitsee kokonaislukua 0-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 7-15; kun R2 on OH, X merkitsee kokonaislukua 20-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 11-15; • * r (b) -CH(OH)(CH2)yCH3, jossa, kun R2 on H, X merkitsee kokonaislukua 18-26 ja Y merkitsee kokonaislukua 5-15; kun R2 on OH, X merkitsee kokonaislukua 18-26 ja Y merkitsee kokonaislukua 5-17; (c) -CH(OH)(CH2)yCH(CH3)2, jossa, kun R2 on H, X merkitsee kokonaislukua 20-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13,; kun R2 on OH, X merkitsee kokonaislukua 18-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13; 104 (d) -CH=CH(CH2)YCH3f 105.189 jossa R2 on H, X merkitsee kokonaislukua 10-18 ja Y merkitsee kokonaislukua 10-14; (e) -CH(OH)(CH2)yCH(CH3)CH2CH3, jossa R2 on OH, X merkitsee kokonaislukua 21-25 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä glykosfingolipidin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että valmistettavaa yhdistettä esittää kaava (II): r0H / \ OH * OH jossa Ri esittää mitä tahansa substituenttia, joka on määritelty seuraa-vien kohtien (a)-(e) avulla, ja R; on H tai OH (X on määritetty seuraavissa kohdissa (a)-(e)): (a) -ch2(CH2)ych3, jossa, kun R2 on H, X merkitsee kokonaislukua 0-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 7-15; kun R2 on OH, X merkitsee kokonaislukua 20-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 11-15; (b) -CH(OH)(CH2)yCH3, jossa, kun R2 on H, X merkitsee kokonaislukua 18-26 ja Y merkitsee kokonaislukua 5-15; kun R2 on OH, X merkitsee kokonaislukua 18-26 ja Y merkitsee kokonaislukua 5-17; 105 ,, 105189 (c) -CH(OH)(CH2)yCH(CH3)2, jossa, kun R2 on H, X merkitsee kokonaislukua 20-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13,; kun R2 on OH, X merkitsee kokonaislukua 18-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13/ (d) -CH=CH(CH2)yCH3, jossa R2 on H, X merkitsee kokonaislukua 10-18 ja Y merkitsee kokonaislukua 10-14; (e) -CH(OH)(CH2)yCH(CH3)CH2CH31 jossa R2 on OH, X merkitsee kokonaislukua 21-25 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä glykosfingolipidin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että valmistettavaa yhdistettä esittää kaava (III) : — OH HO H Öoc (III> OH I Y OH : jossa X merkitsee kokonaislukua 0-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 7-15.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä glykosfingolipidin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että X merkitsee kokonaislukua 8-22 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä glykosfingolipidin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että valmistettavaa yhdistettä esittää kaava (IV): 106 _0H 105189 HO . H /-° / \ OC X Vli 4 OH OH jossa X merkitsee kokonaislukua 0-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 7-15.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä glykosfingolipidin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että X merkitsee kokonaislukua 8-22 ja Y merkitsee kokonaislukua 9-13.

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä glykosfingolipidin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että valmistettavaa yhdistettä esittää kaava (V): |—OH OH HO I H / °\ οΤ'Κ \oh A 1 OH T Y OH jossa X merkitsee kokonaislukua 20-24 ja Y merkitsee kokonaislukua 11-15.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä glykosfingolipidin • ; valmistamiseksi, tunnettu siitä, että X merkitsee koko-* naislukua 21-23 ja Y merkitsee kokonaislukua 12-14.

10. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä glykosfingolipidin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että valmistettavaa yhdistettä esittää kaava (VII): 107 Γ0Η 105189 Η0 Η Γ°\ · ‘VII> ΟΗ λ 1 ΟΗ OH Τ ϊ ΟΗ jossa X merkitsee kokonaislukua 18-26 ja Y merkitsee kokonaislukua 5-15.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä glykosfingolipidin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että X merkitsee kokonaislukua 21-25 ja Y merkitsee kokonaislukua 6-14.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä glykosfingolipidin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että valmistettavaa yhdistettä esittää kaava (VIII): — OH HO H / \ OC X \ OH λ Ί (Vili) \| / HN OH OH OH • · jossa X merkitsee kokonaislukua 18-26 ja Y merkitsee kokonaislukua 5-15.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä glykosfingolipidin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että X merkitsee koko- .. naislukua 21-25 ja Y merkitsee kokonaislukua 6-14. ¥ * 108 Patentkrav 105189