FI104685B - Menetelmä solun valitsemiseksi solukkoradioverkossa, matkaviestinjärjestelmä sekä matkaviestin - Google Patents

Description

1 104685

Menetelmä solun valitsemiseksi solukkoradioverkossa, matkaviestinjärjestelmä sekä matkaviestin

Keksinnön kohteena on yleisesti matkaviestimen suorittama solun-5 valinta solukkoradioverkossa, jossa soluja voidaan määritellä tilaajakohtaisiksi erikoissoluiksi.

Solukkotyyppisissä matkaviestinjärjestelmissä matkaviestin voi liikkua vapaasti matkaviestinverkon alueella ja kytkeytyä kulloinkin sopivimpaan soluun. Kun matkaviestin (MS) kytketään päälle, se yrittää tehdä kontaktin 10 yleiseen matkaviestinverkkoon (PLMN). Tietty PLMN, johon kontaktia yritetään, voidaan valita joko automaattisesti tai manuaalisesti. MS etsii valitun PLMN:n sopivaa solua ja valitsee tämän solun antamaan käytettävissä olevan palvelut ja virittyy valitun solun ohjauskanavalle (yleislähetyskanava). Tätä valintaa kutsutaan soluunkytkeytymiseksi (camping on a cell). Solunvalintaa 15 varten MS mittaa kaikkia PLMN:n radiokanavia tai tallennetun solulistan mukaisia radiokanavia. Tyypillisesti MS laskee kutakin radiokanavaa varten useamman mitatun vastaanotetun signaalitason keskiarvon, jota sitten käytetään solunvalinnassa. MS voi tällöin myös rekisteröidä läsnäolonsa valitun solun sijaintialueella (LA), mikäli tämä on tarpeen, sijainninpäivitysproseduurilla tai 20 vastaavalla. Kun MS on suorittanut solunvalintaprosessin ja valinnut solun, se alkaa kuunnella tämän solun ohjauskanavaa palvelujen vastaanottamiseksi. Solua, johon MS on tällä tavoin kytkeytynyt (camped on) kutsutaan palvelevaksi soluksi. Kun MS on kytkeytynyt palvelevaan soluun mutta ei kommunikoi solun kanssa (ei puhelua), se on tilassa, jota kutsutaan joutotilaksi (idle-tila). 25 Joutotilassa MS mittaa paitsi palvelevasta solusta vastaanotettua signaalia ainakin ei-palvelevien naapurisolujen vastaanotettuja signaalitasoja. Kunkin solun mitatuista signaalitasoista lasketaan tyypillisesti keskiarvo, jota voidaan käyttää solunvalintakriteerinä joko sellaisenaan tai erityisten solunvalintapara-metrien laskemisen kautta. Lisäksi MS saattaa tarkkailla matkaviestimen ja .· 30 palvelevan tukiaseman välistä radiotiehäviötä ja hylätä valintaprosessissa so lut, joissa radiotiehäviö on tiettyä kynnysarvoa alhaisempi. Lisäksi solunvalin-takriteereihin voi liittyä hystereesiä ja ajoituksia, joilla (mittaustulosten keskiar-voistamisen lisäksi) pyritään estämään turhia solunvaihtoja ja sijainninpäivityksiä radio-olosuhteiden hetkellisten vaihteluiden vuoksi. Esimerkkeinä matka-35 viestimen camping-toiminnosta ja solunvalintaprosessista ja -kriteereistä viitataan GSM (Global System for Mobile Communications) ja DCS (Digital Corn- 104685 2 munication Systems) matkaviestinjärjestelmiin, erityisesti GSM-suosituksiin GSM 03.22 (versio 5.0.0) ja 05.08 (versio 5.1.0).

Eräs solukkoradioverkkojen piirre on, että verkon tulee tuntea matkaviestimen sijainti verkossa voidakseen kutsua sitä ja reitittää sille tulevia pu-5 heluita. Tyypillisesti solukkoverkkoihin on määritelty yhden tai useamman solun muodostamia loogisia sijaintialueita. Verkossa säilytetään matkaviestimen tietoa sijaintialueen tarkkuudella. Solun yleislähettävät tietoa siitä, mihin sijaintialueeseen ne kuuluvat. Kun matkaviestin uuden solun valitessaan havaitsee sijaintialueen muuttuvan, se tekee sijainninpäivityksen verkkoon. Sijainninpäi-10 vityssignaloinnin pienentämiseksi olisikin edullista, että sijaintialueet olisivat mahdollisimman suuria. Toisaalta matkaviestintä haetaan sijaintialueen kaikissa soluissa, jolloin hakusignaloinnin kannalta olisi edullista, että sijaintialueen koko olisi mahdollisimman pieni. Tyypillisesti sijaintialuekoko onkin kompromissi näiden kahden vaatimuksen välillä.

15 Eräs tunnettu vaihtoehto on, että verkossa määritetään kiinteiden sijaintialueiden sijasta tai lisäksi tilaajakohtaisia sijaintialueita, joihin solut valitaan siten, että otetaan mahdollisimman hyvin huomioon tietyn tilaajan tyypillinen liikkuvuus ja muut vaatimukset.

Eräs viimeaikaisista päämääristä matkaviestinjärjestelmissä on tuo-20 da matkaviestinpalvelut lähemmäksi perinteisiä kiinteän verkon palveluita, niin että korvattaisiin kiinteälinjaiset palvelut sekä toimistoissa että kotona. Toisin sanoen tilaajalle tai yritykselle luodaan palvelualue, johon valitaan tiettyjä soluja (joita kutsutaan esimerkiksi erikoissoluiksi), joissa annetaan esimerkiksi paikallinen tilaajakohtainen palveluprofiili. Toisin sanoen tilaajalle tuotetaan ti-v 25 laajan sijainnista riippuvia palveluita ja tariffeja. Tällaista soluryhmää kutsutaan paikalliseksi palvelualueeksi LSA (Localized Service Area) tai LGS-alueeksi. Tilaaja voi esimerkiksi olla tavanomainen kotikäyttäjä, jonka LSA on osa radio-access -verkkoa, joka kattaa hänen kotinsa ja kodin lähiympäristön. Tämän alueen sisällä erikoistariffeja voidaan tarjota vain tälle kotitilaajalle. Tilaaja voi 30 olla myös yrityksen työntekijä, jolle paikallinen palvelualue LSA muodostaa yrityksen laajuisen verkon, joka hyödyntää esimerkiksi sisätiloissa olevia radio-access -ratkaisuja. Tällä LSA-alueella erikoistariffeja voidaan tarjota ainoastaan yrityksen työntekijöille. Tällainen paikallisalue koostuu siten tyypillisesti solusta tai soluryhmästä. Soluryhmän solut voivat myös olla sijoittuneena ha-35 jälleen.

3 104685 Käyttäjän kannalta olisi edullista, että hän voisi käyttää näitä eri-koissoluja ja niiden tarjoamia erikoistariffeja ja palveluita mahdollisimman paljon. Kuten yllä kuvattiin, nykyisissä solukkoverkkojärjestelmissä matkaviestin valitsee solun signaalinvoimakkuuteen perustuvilla algoritmeilla. Näissä algo-5 riimeissä kohdellaan kaikkia soluja demokraattisesti eli valinta voi kohdistua mihin tahansa sopivaan soluun. Kun LSA-palveiun tilaaja on kotitilaaja, LSA on koti, huoneisto tai talo, joka tapauksessa hyvin kompakti alue. Tällöin solu, joka on dominoiva solu tässä sijaintipaikassa, valitaan tilaajan "kotisoluksi”. Voidaan olettaa, että matkaviestinpuhelut tässä sijaintipaikassa palvellaan to-10 dennäköisesti kotisolun toimesta, mutta tätä ei voida taata esimerkiksi radioaaltojen etenemiseen liittyvän häipymäilmiön vuoksi. Tämä voi johtaa siihen, että kotitilaaja ei aina voikaan hyödyntää alhaisempaa tariffia tai erikoispalveluita. Vaikka matkaviestin varustettaisiinkin ominaisuudella, joka kertoisi tilaajalle onko hän kytkeytyneenä erikoissoluun vai ei, palvelun käyttö olisi tilaajan 15 kannalta epävarmaa ja epämukavaa. Vastaavasti yritystilaajan LSA-alue voisi tyypillisesti olla toimisto tai tehdasalue. LGS-palvelu annetaan yrityksen tiloihin sijoitetun tukiaseman kautta. Tukiaseman peittoalue suunnitellaan siten, että LSA-solu kattaa koko määritellyn LSA-alueen, mutta ei välttämättä ole dominoiva koko tällä alueella. Esimerkiksi LSA-solun reunoilla, kuten huoneen ik-20 kunoiden läheisyydessä, jonkin naapurisolun downlink-signaali voi olla voimakkaampi, jolloin normaaliolosuhteissa MS kytkeytyy tähän naapurisoluun. Mikäli toimisto on pieni eikä sinne ole asennettu toimistokohtaisia soluja, toi-mistosolu on samanlainen kuin yllä kuvattu ”kotisolu”-konsepti.

Keksinnön päämääränä on solunvalinnan parantaminen solukkora- * ·· 25 dioverkossa siten, että matkaviestin priorisoi sille määriteltyjä erikoissoluja ai na ollessaan niiden alueella.

Tämä saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä solukkoradioverkon solun valitsemiseksi matkaviestimessä, joka menetelmä käsittää vaiheet: 30 mitataan palvelevan solun ja naapurisolujen signaalitasoja matka- ;'· . viestimessä, joka on joutotilassa, lasketaan mitattujen signaalitasojen avulla solunvalintaparametri kullekin mitatulle solulle, ja valitaan palvelevaksi soluksi solunvalintaparametrien perusteella paras solu.

35 Menetelmälle on tunnusomaista, että menetelmä lisäksi käsittää vaiheet: , 104685 4 verrataan mitattavia soluja erikoissolulistaan, joka on tallennettu matkaviestimen muistiin, * tarkistetaan täyttääkö kukin solu, joka tunnistetaan erikoissoluksi, mitatun signaalitason perusteella ennalta määrätyn solunvalinnan vähimmäis-5 vaatimuksen, ja käsitellään erikoissolun, joka täyttää mainitun vähimmäisvaatimuksen, solunvaihtoparametrin laskentaa siten, että parannetaan erikoissolun va-lintatodennäköisyyttä normaalisoluun verrattuna.

Keksinnön kohteena on myös solukkoradiojärjestelmä, joka käsit-10 tää matkaviestimiä ja tukiasemia, matkaviestimien ollessa järjestetty joutotilassa mittaamaan solujen vastaanotettuja signaalitasoja ja valitsemaan palvelevaksi tukiasemaksi solu, joka on mitattujen signaalitasojen avulla lasketun solunvaihtoparametrin perusteella paras. Järjestelmälle on tunnusomasta, että matkaviestin käsittää välineet erikoissolulistan tallentamiseksi, välineet mitat-15 tavien solujen vertaamiseksi erikoissolulistaan, välineen, joka tarkistaa täyttääkö kukin solu, joka tunnistetaan erikoissoluksi, mitatun signaalitason perusteella ennalta määrätyn solunvalinnan vähimmäisvaatimuksen, sekä välineet erikoissolun, joka täyttää mainitun vähimmäisvaatimuksen, solunvaihtoparametrin laskennan käsittelemiseksi siten, että parannetaan erikoissolun va-20 lintatodennäköisyyttä normaalisoluun verrattuna.

Keksinnön kohteena on myös matkaviestin, joka on järjestetty joutotilassa mittaamaan solujen vastaanotettuja signaalitasoja ja valitsemaan palvelevaksi tukiasemaksi solu, joka on mitattujen signaalitasojen avulla lasketun solunvaihtoparametrin perusteella paras. Matkaviestimelle on tunnus-25 omaista, että matkaviestin käsittää välineet tilaajakohtaisen erikoissolulistan tallentamiseksi, välineet mitattavien solujen vertaamiseksi erikoissolulistaan, välineen, joka tarkistaa täyttääkö kukin solu, joka tunnistetaan erikoissoluksi, mitatun signaalitason perusteella ennalta määrätyn solunvalinnan vähimmäisvaatimuksen, sekä välineet erikoissolun, joka täyttää mainitun vähimmäisvaa-30 timuksen, mitatun signaalitason kasvattamiseksi ennalta määrätyn marginaalin \ verran siten, että parannetaan erikoissolun valintatodennäköisyyttä normaali- soluun verrattuna.

Keksinnössä matkaviestimellä on muistissaan lista erikoissoluista, jotka on määritelty sille koko verkossa tai kyseisessä paikallisessa osassa 35 verkkoa. Tämän talletetun informaation ja solujen yleislähettämän järjestel- 5 104685 mäinformaation perusteella matkaviestin kykenee tunnistamaan läheisyydessään olevat erikoissolut.

^ *

Matkaviestin mittaa ympäröivien solujen, mukaanlukien mahdollinen palveleva solu, downlink-signaalien vastaanottotasoja (tyypillisesti laskien 5 kullekin solulle keskimääräisen signaalitason usean mittauksen perusteella).

Tämän mitatun (edullisesti keskimääräisen) signaalitason avulla lasketaan käytetyn solunvalintakriteerin mukainen solunvalintaparametri. Solunvalintapa-rametrin laskemisella tarkoitetaan tässä hakemuksessa minkä tahansa solun-valinnassa käytettävän vertailuarvon määrittämistä tai laskemista. Tämä palo rametri voi olla suoraan mitattu (edullisesti keskimääräinen) signaalitaso, mutta tyypillisesti se on mitatun signaalitason avulla laskettu muu arvo, kuten solunvalintaparametri C2 GSM-matkaviestinjärjestelmässä. Keksinnön perusperiaatteen mukaisesti erikoissoluksi tunnistetun solun solunvaihtoparametrin laskentaa käsitellään siten, että erikoissolu saa tulokseksi paremman solun-15 valintaparametrin arvon kuin normaalisolu samalla mitatulla signaalitasolla.

Tällä tavoin parannetaan erikoissolun valintatodennäköisyyttä normaalisoluun verrattuna. Toisin sanoen keksinnön mukainen solunvalinta-algoritmi priorisoi erikoissoluja normaalisoluihin nähden. Keksinnössä priorisointi tehdään kuitenkin vain jos erikoissolu mitatun signaalitason perusteella täyttää ennalta 20 määrätyn solunvalinnan vähimmäisvaatimuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vastaanotetun signaalitason täytyy ylittää ennalta määrätty minimitaso tai radiotiehäviön matkaviestimen ja tukiaseman välillä alittaa tietty kynnystaso.

Esimerkiksi GSM-tyyppisessä järjestelmässä reittihäviöparametrin C1 tulee olla suurempi kuin nolla ennenkuin keksinnön mukainen erikoissolun priori-25 sointi sallitaan. Tällä vältetään erikoissolun priorisointia aiheuttamasta matkaviestimen kytkeytymistä erikoissoluun, jonka signaalitaso on liian alhainen, ja sitä kautta negatiiviset vaikutukset matkaviestinverkon spektritehokkuuteen. Matkaviestinverkon operaattorit toisinaan asettavat normaalisolujen solunvalinnan vähimmäisvaatimuksen hyvin alas. Tällaisessa tapauksessa erikoisso-30 luille voidaan käyttää korkeampaa solunvalinnan vähimmäisvaatimusta kuin ·’. normaalisoluille ja sitä kautta välttää hyvin huonolaatuisen erikoissolun valinta.

Solunvalinnan vähimmäisvaatimukset ovat edullisesti operaattorin valittavissa ja solut tyypillisesti yleislähettävät vähimmäisvaatimukset kertovaa informaatiota.

35 Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa erikoissolua priorisoidaan lisäämällä erikoissolun mitattuun (edullisesti keskimääräiseen) signaali- 1 • — 6 104685 tasoon ennalta määrätty marginaali ennen varsinaista solunvaihtoparametrin määrittämistä ja solun valintaa. Näin solunvaihdossa käytetty ’’mitattu” signaa-litaso on todellista korkeampi, mikä luonnollisesti johtaa siihen, että erikoissolu luokitellaan parhaaksi tai yhdeksi parhaimmista solunvalinnassa. Näin keksintö 5 hyvin tehokkaasti varmistaa, että palvelevaksi soluksi valitaan erikoissolu, mikäli sillä vain on riittävä signaalitaso. Keksinnön mukaisen marginaalin käyttö kuitenkin mahdollistaa matkaviestimen kytkeytymisen myös normaaliin soluun, mikäli normaalin solun signaalinvoimakkuus on vähintään mainitun marginaalin verran suurempi kuin erikoissolu. Tämä estää matkaviestintä "roikkumasta" 10 erikoissolussa loputtomiin, kuten olisi laite jos solunvaihto tapahtuisi ainoastaan signaalitason pudotessa alle vähimmäisvaatimuksen. Keksinnön mukaisen marginaalin ja vähimmäisvaatimuksen sopivilla valinnoilla voidaan etsiä haluttu tasapaino erikoissolun ja ympäröivien naapurisolujen käytön välille huonontamatta palvelutasoa tai aiheuttamatta negatiivisia vaikutuksia verkon 15 spektritehokkuuteen. Myös mainittu marginaali edullisesti yleislähetetään matkaviestimille palvelevan solun tukiasemalta, niin että sitä voidaan dynaamisesti ja paikallisesti säätää.

Vaihtoehtoisesti vastaavan tyyppinen marginaali voidaan lisätä suoraan lopulliseen solunvaihtoparametriin tai muuhun solunvalintaparametrin 20 laskennassa käytettyyn parametriin.

Esillä olevaa keksintöä selitetään seuraavassa viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää GSM-matkaviestinverkon yksinkertaistetun rakenteen, 25 kuvio 2 havainnollistaa paikallista palvelualueella solukkoradiover kossa, ja kuvio 3 on vuokaavio, joka havainnollistaa matkaviestimen suorittamaa keksinnön mukaista solunvalintaa.

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa solunvalintaan ja matka-30 viestimen camping-toimintaan missä tahansa solukkoradiojärjestelmässä. Seuraavassa keksintöä on lähemmin selostettu esimerkinomaisesti eurooppalaisen digitaalisen GSM-matkaviestinjärjestelmän (Global System for Mobile Communications) sekä sen version DCS1800 (Digital Communications System) yhteydessä. Kuviossa 1 on esitetty yksinkertaistettu GSM-verkon raken-35 ne. GSM-järjestelmän tarkemman kuvauksen osalta viitataan GSM-suosituk- « « 7 104685 siin sekä kirjaan The GSM System for Mobile Communications” M.Mouly ja M.

Pautet, Palaiseau, France, 1992, ISBN:2-9507190-0-0-7.

Kuvioon 1 viitaten matkaviestin MS (Mobile Station) on radioteitse kytkeytyneenä (camped on) johonkin tukiasemaan BTS (Base Transceiver 5 Station), kuvion 1 tapauksessa tukiasemaan BTS1. Joutotilassa oleva ”idlen-matkaviestin MS vastaanottaa valitsemansa tukiaseman yleislähetystä. Tukiasemajärjestelmä BSS (Base Station System) koostuu tukiasemaohjaimesta BSC (Base Station Controller) ja sen alaisuudessa olevista tukiasemista BTS. Matkaviestinkeskuksen MSC (Mobile Services Switching Centre) alaisuudessa 10 on yleensä useita tukiasemaohjaimia BSC. MSC on yhteydessä toisiin matka-viestinkeskuksiin, kauttakulkukeskukseen GSMC (Gateway Mobile Services Switching Centre) ja mahdollisesti älyverkkoon IN. Kauttakulkukeskuksen GMSC kautta GSM-verkko liittyy muihin verkkoihin, kuten yleiseen puhelinverkkoon PSTN, toiseen matkaviestinverkkoon PLMN, ISDN-verkkoon tai äly-15 verkkoon IN. Koko järjestelmän toimintaa valvoo käyttö- ja kunnossapitokes-kus OMC (Operation and Maintenance Centre).

Matkaviestimen MS tilaajatiedot ovat tallennettuina pysyvästi tilaajan kotirekisteriin HLR (Home Location Register) ja väliaikaisesti siihen vierailijarekisteriin VLR (Visitor Location Register), jonka alueella MS kulloinkin 20 sijaitsee. Vierailijarekisterin VLR on tallennettu tilaajan (matkaviestimen MS) sijaintitieto sijaintialueen LA (Location Area) tarkkuudella. Vierailijarekisterin valvova maantieteellinen alue on jaettu yhteen tai useampaan sijaintialueeseen LA, joista kunkin sisällä MS voi liikkua vapaasti ilmoittamatta VLR:Ile.

Kullakin sijaintialueella voi toimia yksi tai useampia tukiasemia BTS.

25 Tukiasemat BTS lähettävät jatkuvasti yleislähetyskanavallaan tie toa itsestään ja ympäristöstään, kuten solutunniste Cl (Cell Identity), naapuri-solu-informaatiota ja sijaintialuetunnuksen LAI (Location Area Identifier). Vii- Γ memainitun perusteella tukiaseman BTS yleislähetystä kuunteleva matkaviestin MS tietää millä sijaintialueella LA se kulloinkin on. Jos matkaviestin MS ha-30 vaitsee tukiasemaa BTS vaihdettaessa, että tukiaseman sijaintialuetunnut LAI •\ on vaihtunut, matkaviestin lähettää verkkoon sijainninpäivityspyynnön. Tilaajan

sijaintialue päivitetään siihen vierailijarekisteriin VLR, jonka alueella MS kulloinkin on. Tilaajan kotirekisteriin HLR välitetään tieto siitä, minkä VLR:n alu- T

eella tilaaja sijaitsee.

35 MS mittaa jatkuvasti palvelevaa solua lähinnä olevien solujen tu kiasemien BTS downlink-signaaleja esimerkiksi parhaimman signaalitason 8 104685 tarjoavan tukiaseman määrittämiseksi ja mahdollisen solunvaihdon varalta. Kunkin solun yleislähetyskanavalla lähettämän naapurisoluinformaation perusteella MS tunnistaa naapurisolut, joita sen tulee tarkkailla. Esimerkiksi GSM-matkaviestinjärjestelmässä MS voi mitata palvelevan tukiaseman lisäksi 5 samanaikaisesti enintään 32 muun tukiaseman signaalitasoa ja/tai laatua. Liikkuessaan matkaviestinverkon alueella MS kytkeytyy (camping on) siihen soluun, jonka signaali on voimakkain.

Tällaisessa tavanomaisessa verkossa on ongelmana, että solujen on palveltava kaikkia verkon käyttöön oikeutettuja matkaviestimiä oleellisesti 10 samalla tavoin. Siten yksittäisille tilaajille tai tilaajaryhmille ei pystytä joistakin soluista tarjoamaan räätälöityjä erikoispalveluita tai -tariffeja, joihin muut tilaajat eivät ole oikeutettuja.

Aikaisemmin kuvatun paikallisen GSM-palvelukonseptin (LGS) mukaisesti matkaviestintilaajalle onkin tarkoitus tulevaisuudessa voida määri-15 teliä erikoispalvelualue tietyistä (yhdestä tai useammasta) verkon soluista, ns. erikoissoluista. Tässä hakemuksessa erikoissolulla tarkoitetaan normaalin verkkosuunnittelun solua, jossa tilaajalle voidaan tarjota jotain erikoispalvelua. Erikoissolu voi olla esimerkiksi makrosolu, mikrosolu tai pikosolu. Operaattori valitsee ne verkon solut, jotka määritetään tietyn matkaviestintilaajan erikois-20 soluiksi ja täten liitetään matkaviestintilaajalle muodostettavaan paikallispal-velualueeseen SLA. Matkaviestimessä tallennetaan solulistaa, joka suoraan solutunnisteiden avulla tai välillisesti jonkin muun sopivan tunnisteen avulla ilmaisee matkaviestimen käyttäjän erikoissolut. Tähän tarkoitukseen sopiva tallennuspaikka on esimerkiksi tilaajatunnistemoduli SIM (Subscriber Identifi-... 25 cation Module).

Keksinnön kannalta ei ole oleellista miten erikoissolut tai LSA määritellään verkossa, tallennetaan verkon rekistereissä tai ilmoitetaan matkaviestimelle. Esimerkkejä tähän liittyvistä ratkaisuista on esitetty hakijan rinnakkaisessa hakemuksessa FI-970034, joka sisällytetään tähän viitteenä. Keksin-30 nön kannalta on oleellista vain, että matkaviestimeen on jossain vaiheessa tallennettu tilaajan erikoissolulista, jota voidaan hyödyntää keksinnön mukaisessa solunvalinnassa.

j Paikallispalvelualue LSA voidaan määritellä tilaajan tarpeiden mu kaan mielivaltaisen kokoiseksi ja muotoiseksi. Se voi olla hyvin pieni palvelu-35 alue, kuten ’’kotialue”, joka kattaa yhden tai useampia soluja, hyvin suuri alue, j joka kattaa osan kaupungista (yksi tai useampia sijaintialueita), tai näiden yh- β 104685 distelmä. On myös huomattava, että verkkoon määritetyt loogiset sijaintialueet ja tilaajakohtaiset paikallispalvelualueet ovat toisistaan riippumattomia asioita. Eri tilaajien ja tilaajaryhmien paikallispalvelualueet LSA voivat olla päällekkäin tai limittäin, ts. yksi solu voi olla osa useita paikallispalvelualueita.

5 Paikallisaluekonseptia on havainnollistettu kuviossa 2. Kuviossa on esitetty solut C1-C18, joista C1-C3 kuuluvat sijaintialueeseen LA1 ja solut C4-C18 kuuluvat sijaintialueeseen LA2. Kuviossa 2 on lisäksi esitetty yhden matkaviestintilaajan paikallispalvelualue LSA, joka muodostuu kotisolusta C12 ja toimistosoluista C15-C16. Tässä esimerkissä C12 ja C15-C16 ovat tavallisia 10 GSM-verkon soluja, jotka ovat kaikkien solukkoverkon tilaajien käytettävissä. Esillä olevan tilaajan kannalta ne ovat kuitenkin erikoissoluja, koska hänellä on soluissa mahdollisuus normaaleja tariffeja alhaisempiin puhelutariffeihin. Toi-mistosolut C15 ja C16 voivat olla yleisen verkon solujen sijasta myös yrityksen sisäisiä soluja, joihin saattaa olla pääsy ainoastaan yrityksen omilla työnteki-15 jöillä. Muut yrityksen tiloissa vierailevat tilaajat käyttävät tällöin toimiston sijaintialueen kattavia julkisia soluja.

Kuten aikaisemmin todettiin, perinteiset solunvalinta-algoritmit kohtelevat soluja demokraattisesti, ts. palvelevaksi soluksi valitaan voimakkain solu. Tämä saattaa johtaa siihen, että esimerkiksi matkaviestin MS, joka sijait-20 see käyttäjänsä kotisolun C12 alueella, lukittuukin naapurisoluun C7, joka on jostain syystä voimakkaampi. Tällöin tilaaja ei pääse hyödyntämään kotisolun erikoispalvelua, kuten halpaa tariffia, vaan joutuu käyttämään solun C7 normaaleja tariffeja. Tämän vuoksi tarvitaan mekanismi, joka ohjaa MS.n priorisoimaan solunvalinnassa tilaajan erikoissoluja, kuitenkin niin, että ei heiken-25 netä palvelun laatua eikä aiheuteta muita negatiivisia vaikutuksia verkon tehokkuuteen ja toimintaan.

Seuraavassa kuvataan keksinnön ensisijaisen suoritusmuodon mukainen menetelmä tilaajan erikoissolujen priorisoimiseksi solunvalinnan yhteydessä viitaten kuvioihin 2 ja 3. Oletetaan aluksi, että matkaviestin MS on 30 sijoittuneena tilaajan kotisoluun C12 kuviossa 2. MS on idle-tilassa ja kytkey-tyneenä (camped on) solun C12 tukiasemaan ja vastaanottaa soluun yleislä-hetys-ja ohjauskanavalla BCCH/CCH. MS vastaanottaa yleislähetyskanavalla BCCH järjestelmäinformaatiota (kohta 30 kuviossa 3), johon kuuluu mm. naa-purisoluinformaatio (naapurisolulista), sekä parametri RXLEV_ACCESS_MIN 35 ja MS_TXPWR_MAX_CCH, joita käytetään suositusten GSM 03.22 ja 0508 mukaisessa parametrien C1 ja C2 laskennassa. RXLEV__ACCESS_MIN on ίο 104685 minimi matkaviestimessä vastaanotettu taso, joka tarvitaan järjestelmään pääsyyn normaalisolussa. Toisin sanoen parametri ilmaisee pienimmän vastaanotetun signaalinvoimakkuuden, jolla solu voidaan valita. Verkko-operaattorit asettavat toisinaan RXLEV_ACCESS_MIN parametrin arvon hyvin alhaiseksi, 5 mikä saattaa johtaa solun valitsemiseen myös tilanteessa, jossa se ei kykene tarjoamaan kunnollista palvelua. Tämän vuoksi keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa yleislähetetty järjestelmäinformaatio sisältää myös LSA_ RXLEV_ACCESS_MIN -parametrin, jolle annetaan suurempi arvo kuin parametrille RXLEV_ACCESS_MIN ja tällä tavoin varmistetaan riittävä yhteyden 10 laatu valitussa erikoissoiussa. Lisäksi solussa yleislähetetty järjestelmäinformaatio sisältää parametrin LSA_CAMPING_MARGIN, jota käytetään erikois-solujen priorisointiin, kuten alla tullaan tarkemmin selittämään. MS mittaa säännöllisesti palvelevan tukiaseman ja naapuritukiasemien vastaanotettuja signaalitasoja ja laskee solukohtaiset keskimääräiset signaalitasot, kohta 31 15 kuvio 3.

Joka kerta, kun signaalitasot päivitetään, lasketaan kullekin solulle myös reittihäviöparametri C1 ja solunvalintaparametri C2. Keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisesti parametrien C1 ja C2 laskenta on kuitenkin erilainen riippuen siitä, onko solu normaalisolu vai matkaviestintilaajan eri-20 koissolu. Erikoissolujen tunnistamiseksi MS vertaa kunkin solun solutunnistetta matkaviestimessä tallennettuun erikoissolulistaan, joka on voitu saada esimerkiksi sijainninpäivityksen yhteydessä (kohta 32).

Mikäli solu ei askeleessa 32 ja 33 löydy erikoissolulistalta, siirrytään kohtaan 34, jossa lasketaan reittihäviöparametri C1 nykyisten GSM-25 spesifikaatioiden mukaisesti. Toisin sanoen C1 = (A-Max( B,0 )), missä

A = vastaanotettu keskimääräinen taso -RXLEV_ACCESS_MIN

B = MS_TXPWR_MAX_CCH-P

MS_TXPWR__MAX_CCH = maksimi lähetystehotaso, jota MS voi 30 käyttää järjestelmään pääsyyn, ellei muuta komenneta, P = matkaviestimen maksimilähtöteho.

Kun C1 on laskettu kohdassa 34, tarkistetaan kohdassa 37, onko parametrin C1 arvo suurempi kuin nolla. Mikäli ei ole siirrytään kohtaan 40. Mikäli C1 > 0, siirrytään kohtaan 39, jossa lasketaan solunvalintaparametri C2 35 nykyisten GSM-suositusten mukaisesti. Toisin sanoen C2 = C1 - CELL_RESELECT_OFFSET, missä

t I

„ 104685 CELL_RESELECT_OFFSET = solunvalintaoffset kyseisessä solussa. Kun parametri C2 on laskettu siirrytään kohtaan 40.

Mikäli solu tunnistetaan kohdassa 33 erikoissoluksi siirrytään kohtaan 35, jossa reittihäviökriteeri C1 lasketaan erikoissolulle käyttäen para-5 metriä LSA_RXLEV_ACCESS_MIN, joka vaatii hyväksyttävältä solulta korkeamman minimisignaalitason. Toisin sanoen C1 = (A-Max(B.O)), missä A = RXLEVav-LSA_RXLEV_ACCESS_MIN, B = MS_TXPWR_MAX-P.

10 Tämän jälkeen tarkistetaan kohdassa 36 onko C1 > 0. Mikäli ei ole, siirrytään kohtaan 40. Mikäli C 1 > 0, siirrytään kohtaan 38, jossa lasketaan solunvalintaparametri C2. Koska kyseessä on erikoissolu, on parametrin C2 laskentaa käsitelty siten, että tulokseksi saadaan parempi parametrin C2 arvo kuin normaalisolulle, jolle on mitattu sama keskimääräinen signaalitaso.

15 Tällä tavoin priorisoidaan erikoissolua solunvalinnassa. Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa mitattuun keskimääräiseen signaalitasoon RXLEVave lisätään solun yleislähettämän parametrin LSA_CAMPING_MARGIN arvo, niin että saadaan erikoissolulle todellista korkeampi signaalitaso. Parametri C2 lasketaan sitten käyttäen tätä korotettua signaalitasoa, jolloin erikoissolu tulee 20 automaattisesti priorisoitua verrattuna yhtä voimakkaisiin tai voimakkaampiin normaalisoluihin. Tällöin yhtälö parametrin C2 laskemiseksi voi olla esimerkiksi seuraava C2 =[(A+LSA_CAMPING_MARGIN)-MAX(B,0)]-CELL_RESELECT_OFFSET Kun C2 on laskettu kohdassa 38, siirrytään kohtaan 40. Kohdassa 25 40 tarkistetaan, onko parametrit C1 ja C2 laskettu kaikille soluille. Jos ei, pa lataan vaiheeseen 32 suorittamaan seuraavan solun tunnistus. Mikäli kaikki solut on käyty läpi, siirrytään kohtaan 41, jossa valitaan palvelevaksi soluksi ensisijaisesti solu, jolla on suurin parametrin C2 arvo. Mikäli valittu solu on nykyinen palveleva solu, aloitetaan hetken kuluttua uusi parametrien päivityskier-30 ros palaamalla kohtaan 30. Mikäli kyseessä on uusi solu, virittäydytään uuden « solun PCCH/CCCH -radiokanavalle vastaanottamaan jäijestelmäinformaatiota ja muuta signalointia.

' Edellä esitetyn järjestelyn ansiosta MS pysyy kytkeytyneenä esi merkiksi kotisoluun C12 kuviossa 2 siihen asti, kun jonkin naapurisolun sig-35 naalitaso ylittää solun C12 signaalitason parametrin LSA_CAMPING_MARGIN arvon verran. Tämä tapahtuu tyypillisesti silloin, kun MS siirtyy pois kotisolun • r • · 12 104685 alueelta. Parametrin LSA_CAMPING_MARGIN arvo voi olla esimerkiksi alueella 20 - 50 dB.

Kuviossa 3 esitetyssä suoritusmuodossa varmistettiin riittävän hyvä yhteinen laatu erikoissolussa käyttämällä korkeampaa minimisignaalitasoa 5 LSA_RXLEV_ACCESS_MIN parametrin C1 laskennassa. Mikäli operaattorin normaalisolulle määrittämän minimisignaalitason RXLEV_ACCESS_MIN kuitenkin katsotaan tarjoavan riittävän laadun, voidaan myös kohdassa 35 käyttää erikoissolulle samaa parametrin C1 laskentatapaa kuin normaalisolulle kohdassa 34.

10 Edellä keksintöä kuvattiin käyttäen esimerkkinä solun uudelleen valintaa, kun MS on jo kytkeytyneenä johonkin soluun. Tämä on tyypillisin tilanne, jossa keksintöä käytetään. Toinen erikoistilanne on se, jossa MS suorittaa ensikytkeytymisen verkkoon esimerkiksi virran päällekytkemisen jälkeen. Keksintöä voidaan käyttää myös tässä tilanteessa. Keksintö saattaa kuitenkin 15 hidastaa ensikytkeytymistä verkkoon, joten keksinnön eräässä suoritusmuodossa erikoissolujen priorisointi estetään, kunnes MS on kytkeytynyt johonkin soluun verkossa. Tämän jälkeen aletaan edellä kuvatun solun uudelleenvalin-taprosessin avulla priorisoida tilaajan erikoissoluja.

Edellä kuvatun C2 parametrin yhteydessä voidaan käyttää kaikkia 20 normaaleja solunvalinnan rajoituksia, kuten hystereesiä sijaintialueen vaihtuessa., aikarajoituksia, jne.

On myös huomattava, että kun erikoissolu on tunnistettu ja sen signaalitason on havaittu täyttävän vähimmäisvaatimuksen, parametriin C2 voidaan vaikuttaa mitatun signaalitason manipuloinnin sijasta myös muilla ta-25 voin. Parametri C2 voidaan esimerkiksi laskea normaalilla tavalla, minkä jälkeen siihen lisätään sopiva marginaali LSA_CAMPING_MARGIN, joka priorisoi erikoissolua halutulla tavalla. Tällöin kuvion 3 kohdassa 38 voidaan C2 laskea ensin nykyisten GSM-spesifikaatioiden mukaisesti ja sitten suorittaa keksinnön mukainen priorisointi C2=C2+LSA_CAMPING_MARGIN.

30 On myös ymmärrettävä, että muissa matkaviestinjärjestelmissä, • f joissa käytetään erilaisia solunvalinta-algoritmejä ja solunvalintaparametrejä, myös parametrien laskennan manipulointi voi vaihdella tapauksesta riippuen, ilman että poiketaan keksinnön perusajatuksesta.

Muutoinkin kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain ha-35 vainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Keksintö voi yksityiskohdiltaan vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa ja hengessä.

Claims (24)

1. Menetelmä solukkoradioverkon solun valitsemiseksi matkaviestimessä, joka menetelmä käsittää vaiheet mitataan palvelevan solun ja naapurisoiujen signaalitasoja matka-5 viestimessä, joka on joutotilassa, lasketaan mitattujen signaalitasojen avulla solunvalintaparametri kullekin mitatulle solulle, valitaan palvelevaksi soluksi solunvalintaparametrien perusteella paras solu, tunnettu siitä, että menetelmä lisäksi käsittää vaiheet 10 verrataan mitattavia soluja erikoissolulistaan, joka on tallennettu matkaviestimen muistiin, tarkistetaan täyttääkö kukin solu, joka tunnistetaan erikoissoluksi, mitatun signaalitason perusteella ennalta määrätyn solunvalinnan vähimmäisvaatimuksen, 15 käsitellään erikoissolun, joka täyttää mainitun vähimmäisvaatimuk sen, solunvaihtoparametrin laskentaa siten, että parannetaan erikoissolun va-lintatodennäköisyyttä normaalisoluun verrattuna.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu solunvaihtoparametrin laskennan käsittely käsittää vaiheen, jos- 20 sa lisätään erikoissolun mitattuun signaalitasoon ennalta määrätty marginaali ennen solunvalintaparametrin laskemista, niin että parannetaan erikoissolun valintatodennäköisyyttä normaalisoluun verrattuna.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu ' siitä, että menetelmä käsittää vaiheen 25 yleislähetetään mainittu ennalta määrätty marginaali matkaviesti mille palvelevan solun tukiasemalta.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheen „ ·. yleislähetetään matkaviestimelle solun tukiasemalta ensimmäinen 30 parametri, joka kertoo pienimmän signaalitason , joka matkaviestimen on vastaanotettava mitatusta solusta mainitun vähimmäisvaatimuksen täyttämiseksi normaalisolulle.

5 CELL_RESELECT_OFFSET =solunvalintaoffset kyseisessä so lussa, lasketaan erikoissolulle solunvalintaparametri C2 = [(A+ LSA_CAMPING_MARGIN)-Max(B,0)] - CELL_RESELECT_OFFSET , missä LSA_CAMPING_MARGIN mainittu marginaali, joka lisätään vastaanotettuun 10 signaalitasoon ennen solunvalintaparametrin laskemista, niin että parannetaan erikoissolun valintatodennäköisyyttä normaalisoluun verrattuna valitaan solu, jolla solunvalintaparametrin C2 arvo on suurin.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun vähimmäisvaatimuksen laskeminen normaali tai 35 erikoissolulle käsittää vaiheet 14 104685 lasketaan parametri C1 = (A - Max(B,0)), missä A = vastaanotettu keskimääräinen taso - RXLEV_ACCESS_MIN B = MS_TXPWR_MAX_CCH - P RXLEV_ACCESS_MIN = minimi matkaviestimessä vastaanotettu 5 taso, joka tarvitaan järjestelmään pääsyyn, MS_TXPWR_MAX_CCH = maksimi lähetystehotaso, jota matkaviestin voi käyttää järjestelmään pääsyyn ellei muuta komenneta, P = matkaviestimen maksimilähtöteho, 10 katsotaan mainittu vähimmäisvaatimus täytetyksi, jos C1 > 0.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheen yleislähetetään matkaviestimelle solun tukiasemalta toinen parametri, joka kertoo pienimmän signaalitason, joka matkaviestimen on vastaan-15 otettava mitatusta solusta mainitun vähimmäisvaatimuksen täyttämiseksi eri-koissolulle, mainitun toisen parametrin ollessa suurempi kuin mainittu ensimmäinen parametri.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun vähimmäisvaatimuksen laskeminen käsittää vaiheet 20 lasketaan parametri C1 = (A - Max(B,0)), missä A = vastaanotettu keskimääräinen taso - RXLEV_ACCESS_MIN, kun solu on normaali solu, A = vastaanotettu keskimääräinen taso - LSA_ : RXLEV_ACCESS_MIN, kun solu on erikoissolu,

25 B = MS_TXPWR_MAX_CCH - P RXLEV_ACCESS_MIN = minimi matkaviestimessä vastaanotettu taso, joka tarvitaan järjestelmään pääsyyn normaalisolussa, LSA_RXLEV_ACCESS_MIN = minimi matkaviestimessä vastaanotettu taso, joka tarvitaan järjestelmään pääsyyn erikoissolus-30 sa, MS_TXPWR_MAX_CCH = maksimi lähetystehotaso, jota matkaviestin voi käyttää järjestelmään pääsyyn ellei muuta komenneta, P = matkaviestimen maksimilähtöteho, 35 katsotaan mainittu vähimmäisvaatimus täytetyksi, jos C1 > 0. ! « 104685 15

8. Patenttivaatimuksen 5 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasketaan normaalisolulle solunvalintaparametri C2 = C1 -CELL_RESELECT_OFFSET, missä

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu solunvaihtoparametri on GSM-suositusten mu- 15 kainen solun uudelleenvalintakriteeri C2.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu soluvalintaparametrin laskennan käsittely eri-koissolujen priorisoimiseksi estetään matkaviestimen päälle kytkemisen jälkeen, kunnes matkaviestin on ensimmäisen kerran kytkeytynyt johonkin so- 20 luun. j

11. Solukkoradiojärjestelmä, joka käsittää matkaviestimiä ja tukiasemia, matkaviestimien ollessa järjestetty joutotilassa mittaamaan solujen vastaanotettuja signaalitasoja ja valitsemaan palvelevaksi tukiasemaksi solu, joka on mitattujen signaalitasojen avulla lasketun solunvaihtoparametrin pe- 25 rusteella paras, tunnettu siitä, että matkaviestin käsittää välineet erikois-solulistan tallentamiseksi, välineet mitattavien solujen vertaamiseksi erikois-solulistaan, välineen, joka tarkistaa täyttääkö kukin solu, joka tunnistetaan eri-koissoluksi, mitatun signaalitason perusteella ennalta määrätyn solunvalin-nan vähimmäisvaatimuksen, sekä välineet erikoissolun, joka täyttää mainitun .· 30 vähimmäisvaatimuksen, solunvaihtoparametrin laskennan käsittelemiseksi siten, että parannetaan erikoissolun valintatodennäköisyyttä normaalisoluun ver- : ' rattuna.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu sii- § tä, että mainitut välineet solunvaihtoparametrin laskennan käsittelemiseksi 35 käsittää välineen, joka lisää erikoissolun mitattuun signaalitasoon ennalta 104685 16 määrätyn marginaalin, niin että parannetaan erikoissolun valintatodennäköi-syyttä normaalisoluun verrattuna.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut välineet solunvaihtoparametrin laskennan käsittelemiseksi 5 käsittää välineen, joka lisää erikoissolun normaalilla tavalla laskettuun mitattuun solunvalintaparametriin ennalta määrätyn marginaalin, niin että parannetaan erikoissolun valintatodennäköisyyttä normaalisoluun verrattuna.

13 104685

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että solun tukiaseman yleislähetys sisältää mainitun ennalta määrätyn 10 marginaalin.

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että solun tukiaseman yleislähetys sisältää ensimmäisen parametrin, joka kertoo pienimmän signaalitason, joka matkaviestimen on vastaanotettava mitatusta solusta mainitun vähimmäisvaatimuksen täyttämi- 15 seksi normaalisolulle.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että solun tukiaseman yleislähetys sisältää toisen parametrin, joka kertoo pienimmän signaalitason, joka matkaviestimen on vastaanotettava mitatusta solusta mainitun vähimmäisvaatimuksen täyttämiseksi erikoissolulle, mainitun 20 toisen parametrin ollessa suurempi kuin mainittu ensimmäinen parametri.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 11-16 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että matkaviestinjärjestelmä on GSM tai DCS tai vastaava, V ' ja että mainittu vähimmäisvaatimus on reittihäviökriteeriparametri C1 ja mai nittu solunvalintaparametri on uudelleenvalintakriteeri C2.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 11-17 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että erikoissolut ovat soluja, jotka on määritelty kuulumaan tilaajan paikalliseen sijaintialueeseen.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 11-18 mukainen järjestelmä, : - tunnettu siitä, että mainittu soluvalintaparametrin laskennan käsittely eri- 30 koissolujen priorisoimiseksi on estetty matkaviestimen päälle kytkemisen jälkeen, kunnes matkaviestin on ensimmäisen kerran kytkeytynyt johonkin soluun.

20. Matkaviestin, joka on järjestetty joutotilassa mittaamaan solujen vastaanotettuja signaalitasoja ja valitsemaan palvelevaksi tukiasemaksi 104685 17 solu, joka on mitattujen signaalitasojen avulla lasketun solunvaihtoparametrin perusteella paras, tunnettu siitä, että matkaviestin käsittää välineet tilaa-jakohtaisen erikoissolulistan tallentamiseksi, välineet mitattavien solujen vertaamiseksi erikoissolulistaan, välineen, joka tarkistaa täyttääkö kukin solu, joka 5 tunnistetaan erikoissoluksi, mitatun signaalitason perusteella ennalta määrätyn solunvalinnan vähimmäisvaatimuksen, sekä välineet erikoissolun, joka täyttää mainitun vähimmäisvaatimuksen, solunvalintaparametrin laskennan käsittelemiseksi siten, että parannetaan erikoissolun valintatodennäköisyyttä normaalisoluun verrattuna.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen matkaviestin, t u n n ett u siitä, että matkaviestin käsittää välineet mitatun signaalitason tai normaalisti lasketun solunvalintaparametrin arvon kasvattamiseksi ennalta määrätyn marginaalin verran siten, että parannetaan erikoissolun valintatodennäköisyyttä normaalisoluun verrattuna.

22. Patenttivaatimuksen 20 tai 21 mukainen matkaviestin, tun nettu siitä, että matkaviestin on järjestetty vastaanottamaan mainittu marginaali sekä mahdollisesti solunvalinnan vähimmäisvaatimus nykyisen palvelevan tukiaseman yleislähetyksessä.

23. Patenttivaatimuksen 20, 21 tai 22 mukainen matkaviestin, 20 tunnettu siitä, että matkaviestin on GSM- tai DCS- tai vastaavan matkaviestinjärjestelmän matkaviestin, ja että mainittu vähimmäisvaatimus on reitti-häviökriteeriparametri C1 ja mainittu solunvalintaparametri on uudelleenvalin-takriteeri C2.

24. Jonkin patenttivaatimuksen 20 - 23 mukainen matkaviestin, 25 tunnettu välineistä, joilla mainittu soluvalintaparametrin laskennan käsittely erikoissolujen priorisoimiseksi estetään matkaviestimen päälle kytkemisen jälkeen, kunnes matkaviestin on ensimmäisen kerran kytkeytynyt johonkin soluun. ' ί - 30 9 104685 18