Kulttuurityöntekijäin Liitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Kulttuurityöntekijäin Liitto
Perustettu 30. elokuuta 1972
Lakkautettu 199x
Toimiala kulttuuripolitiikka
Kotipaikka Helsinki
Toiminta-alue Suomi
Jäsenlehti Kulttuurivihkot (1973–1992)

Kulttuurityöntekijäin Liitto (KTL) oli suomalainen kulttuurialan marxilais-leniniläinen yhdistys. KTL oli keskeinen osa Suomen Kommunistisen Puolueen vähemmistön johdolla 1970- ja 1980-luvuilla toiminutta taistolaista liikettä. Liitto lopetti toimintansa 1990-luvun alussa.[1] 1970-luvun lopussa liittoon kuului noin 700 jäsentä.[2]

SKP:n taistolaisten selvästä johtoasemasta huolimatta liittoon kuului myös muita kuin kommunisteja. Liiton lehden toimituskunnan puheenjohtajana toimi muun muassa Eino S. Repo.[1] Liitolla oli jäsenyhdistyksiä suurimmilla paikkakunnilla.

KTL julkaisi Kulttuurivihkot-lehteä vuosina 1973–1992.

Rahoitus

KTL sai valtiolta tukea muun muassa lehden julkaisemiseen sekä taideleirien ja kansainvälisen toiminnan järjestämiseen. KTL:n osastoissa tehdyllä talkootyöllä oli keskeinen rooli Kulttuurivihkojen taloudessa. Osastot järjestivät muun muassa tuki-iltamia, joissa liittoon kuuluneet näyttelijät ja laulajat edistivät lehtimyyntiä esityksillään. Liiton taloudellinen tila heikkeni 1980-luvun lopussa Kulttuurivihkoista ja jäsenkadosta aiheutuneiden tappioiden vuoksi. Lehti irrotettiin liiton alaisuudesta vuonna 1992.[1]

Neuvostoliitto tuki liittoa poliittisesti ja taloudellisesti. Rahoitus välitettiin esimerkiksi Neuvostoliiton omistamien yritysten Kulttuurivihkoista ostamilla mainoksilla.[1] Toiminnanjohtaja Airi Leppänen kertoi vuonna 1992 SKP:n varapuheenjohtaja Taisto Sinisalo tuoneen kerran 1970-luvulla tukun seteleitä KTL:n toimistoon kertoen rahan olevan peräisin suoraan Moskovasta.[3] Kulttuurivihkojen avustajakunnan keskuudessa tarinaa Sinisalon rahakassista oli kerrottu vitsinä.[1]

Johto

Puheenjohtajat

Varapuheenjohtajat

Sihteerit

Lähteet

  1. a b c d e f Aleksi Ahtola: Kulttuurivihkojen 30-vuotishistoriikki. Kulttuurivihkot, 2002, nro 4-5, s. 12-15. Kulttuurivihkot 4-5/2002. (pdf)
  2. a b c Virve Raittinen: Taiteilijan oli sitouduttava. Kulttuurivihkot, 2002, nro 4-5, s. 22-24. Kulttuurivihkot 4-5/2002. (pdf)
  3. a b Hellman, Heikki: Kulttuurityöntekijäin liiton väitetään saaneen rahaa Moskovasta Helsingin Sanomat. 31.10.1992. Viitattu 21.7.2023.
Tämä järjestöön, yhdistykseen tai ei-kaupalliseen organisaatioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.