FI95957B - Rankajärjestelmään perustuva elementtien asennusmenetelmä ja käyttö - Google Patents

Description

- 95957 1 Rankajäijestelmään perustuva elementtien asennusmenetelmä ja käyttö

Keksintö kohteena on varastohyllyjen kokoamisessa käytetystä rankajäijestelmästä kehitetyn rankajäijestelmän käyttöön perustuva uudis- ja peruskorjausrakentamisessa käytettävä 5 elementtien ns. kuorilevyjen asennusmenetelmä, missä pystyrangat kiinnitetään alustaansa keskinäisellä vaakaetäisyydellä, joka on olennaisesti sama kuin kuorilevyjen leveys ja kuorilevyt on irrotettavissaj a vaihdettavissa uusiin sekä sen käyttö erilaisissa tasorakenteissa.

Keksintö siis kohdistuu varastohyllyjen tai vastaavien kokoamisessa käytetystä 10 rankajärjestelmästä kehitetyn rankajäijestelmän käyttöön perustuvaan elementtien asennusmenetelmään, missä rankajäijestelmän pystyrungon muodostavat kahdella rinnakkaisella asennusreikärivillä sekä ankkurointirei'ityksellä/tuuletusrei'ityksellä varustetut teräsohutlevystä tai vastaavasta metalliohutlevystä tai lujitemuovista tai muista komposiittimateriaaleista valmistetut pystysuuntaiset rangat, joissa oleviin asennusreikiin 15 ripustetaan vaakasuuntaiset rangat joko ennen elementtien asentamista, jolloin elementeissä olevat asennuskoukut tai asennuskiinnikkeet sopivat vaakarangoissaoleviin asennusreikiin, tai vaakarangat on elementtien valmistuksen yhteydessä kiinnitetty niihin ja vaakarangat asennetaan paikoilleen samanaikaisesti elementtien kanssa. Rankajäijestelmää ja sillä toteutettavaa elementtien asennusmenetelmää voidaan käyttää mm. seinärakenteissa, jyrkissä 20 kattorakenteissa, erilaisissa näkö- ja meluesteissä sekä suoja- ja osastoivissa rakenteissa.

Peruskorjausrakentamisessa mm. vanhojen seinäpintojen uusiminen on viime aikoina voimakkaasti lisääntynyt. Kehitys ei kuitenkaan ole kyennyt seuraamaan näin nopeaa kysynnän lisääntymistä. Mm. tästä syystä rakennusten seinäpintojen saneerauksessa on 25 käytetty kehittymättömiäratkaisujajamenetelmiä, jotka ovat osoittautuneet ainakin jonkun : ominaisuutensa puolesta ongelmallisiksi. Vaikeuksia on esiintynyt mm. elementtien kiinnittämisessä seinäpintaan. Elementtien liian suuri paino on vaatinut järeimmän mahdollisen nostokaluston. Tavanomaisten elementtien mitat eivät ole soveltuneet rakennuksen mittoihin. Seinäpinnat eivät ole olleet suoria, minkä huomioiminen 30 asennusmenetelmässä on muodostunut ongelmaksi. Seinäpinnat eivät myöskään ole olleet suorakulmaisia ja aukkojen sijainnissa voi olla huomattavia keskinäisiä poikkeamia, joita toteutettaessa käytössä olevissa jäijestelmissä ei oleollut riittävää joustavuutta. Elementtien kiinnityskappaleiden ankkuroiminen uudelleen verhoiltavaan seinään on useimmiten perustunut pistemäiseen kiinnitykseen ns. proppujen käyttöön. Kiinnikkeet eivät ole olleet 35 tarkoin oikeilla paikoillaan ja lujan kiinnityskohdan löytyminen vanhasta seinärakenteesta on tuottanut ongelmia. Elementtien saumaamisessa on käytetty saumamassoja, joita joudutaan myöhemmin uusimaan jo siitäkin syystä, että ne ovat osoittautuneet merkittäviksi sadeveden kulkeutumisreiteiksi eristeisiin. Suoraan vanhan julkisivun pintaan tehdyt t 2 95957 1 koijauspinnoitteet ovat useinkin olleet hetkellisiä parannuksia, koska niitä ei ole saatu samanaikaisesti sadevedenpitäviksi ja hengittäviksi.

FI-patenttijulkaisussa 47504 on esitetty liitinkappale vaakarangan kiinnittämiseksi 5 pystyrankaan. Kyseisessä patenttijulkaisussa ei mitenkään käsitellä rankajäijestelmän käyttöä rakentamisessa tai elementtien asentamista sillä.

FI-patenttihakemuksessa 842653 on esitetty menetelmä elementin kinnittämiseksi toiseen elementtiin, missä vastaanottoelementin suora pinta on varustettu vinossa kulmassa 10 olevilla urilla, joihin asennettavassa elementissä olevat vastaavat ulokkeet sopivat.

DE-patenttijulkaisussa4228338 AI on esitetty seinäelementtien asennusmenetelmä, missä seinään kiinnitettyihin kulmakappaleisiin on pultattu vinoilla ulokkeilla varustetut vaakakiskot, joihin elementit on ripustettu niissä olevien vinojen urien välityksellä.

15 FI-patenttihakemuksessa 874556 on esitetty sovitelma seinärakenteen pintaverhousta varten, mikä perustuu elementtien väliin tuleviin profiileihin ja itse elementissä oleviin vastaaviin uriin, joihin profiili asettuu.

20 US-patenttijulkaisussa4,516,373 onmyöskin esitetty elementtien väliintuleviin profiileihin ja elementeissä oleviin uriin perustuva seinäelementtien asennusmenetelmä.

DE-patenttijulkaisussa 3246725 AI on esitetty seinien verhouslevyjen, erityisesti luonnonkivilaattojen asennusmenetelmä, missä pystyrangan muodostaa suorakaideprofiilit 25 ja vaakarankoina ovat pystyrankojen reikiin asennettavat poikkileikkaukseltaan pyöreät tangot, joihin elementit ripustetaan niissä olevien koukkujen tai vastaavien välityksellä.

DE-patenttijulkaisussa 3734576 AI on esitetty seinien verhouslevyjen, erityisesti lasilevyjen asennusmenetelmä, missä pysty- ja vaakaranka muodostuu toisiinsa liitoskappaleella 30 kiinnitetyistä putkista, joihin julkisivulevyt kiinnitetään erityisten pulteilla kiristettävien puristuskappaleiden avulla siten, että sama puristuskappale kiinnittyy myös elementtiin.

VTT:n julkaisussa 310 “Luonnonkiven rakennusteknisen käytön kehittäminen, osa 3, joulukuu 1984” on esitetty luonnonkivijulkisivujen asennusmenetelmä, mikä perustuu 35 vaakarankaprofiilin sovittamiseen julkisivulevyissä oleviin uriin.

Patenttijulkaisuissa CH-516 055, CH-679 503, DE-2153 997 ja DE-3638 624 on esitetty erilaisten seinien valmistusmenetelmiä. Missään mainituista julkaisusta ei esiinny

II

3 95957 1 rankajärjestelmää eikä kuorilevyjen asennusmenetelmää, missä kuorilevyt asennetaan vaakarankojen välityksellä pystyrangoissa oleviin, niiden tasopinnasta ulospäin avautuviin asennusreikiin, joten mainituissa patenttijulkaisissa sekä nyt esillä olevassa keksinnössä esitetyt asennusmenetelmät ovat täysin erilaiset.

5 DE-patenttijulkaisussa 3039 388 on esitetty erityisesti toimistoihin soveltuva seinämäratkaisu, missä pystyrangat ovat poikkileikkaukseltaan pyöteitä ja vaakarangat asennetaan pystyrankojen väliin pystyrangoissaolevienmuototappien välityksellä. Tällaisen seinämän rangan kokoaminen voi tapahtua ainoastaan vasemmalta oikealle tai oikealta 10 vasemmalle. Ts. vaakarangat tulee asentaa paikoilleen samanaikaisesti pystyrankojen asennuksen edistyessä. Nyt esillä olevassa keksinnössä pystyrangat asennetaan ensin ja kuorilevyt asennetaan vaakarankojen välitykselläpystyrangoissa oleviin, niiden tasopinnasta ulospäin avautuviin asennusreikiin, joten mainituissa patenttijulkaisissa sekä nyt esillä olevassa keksinnössä esitetyt asennusmenetelmät ovat täysin erilaiset.

15

Missään edelläkerrotussajulkaisussaei ole esitetty esillä olevassa keksinnössä määritettyä, varastohyllyjen kokoamisessa käytetystä rankajäijestelmästä kehitettyyn jäijestelmään perustuvaa elementtien asennusmenetelmää, missä kuorilevyt asennetaan rankajäijestelmän pystyrankoihin kiinnitettyjen vaakarankojen varaan vaakarangoissa olevien koukkujen 20 välityksellä, jotka sopivat yhteen pystyrangoissa olevien ulospäin avautuvien asennusreikien kanssa ja jonka eräänä edullisena vaihtoehtoratkaisuna voidaan pitää menetelmää, missä vaakarangat onjo elementtien valmistuksen yhteydessä kiinnitetty niihin, jolloin vaakarangat asennetaan samanaikaisesti elementtin kanssa.

25 Tämän keksinnön tavoitteena on poistaa edellä kerrotut ongelmat, kun rankajäijestelmää . käytetään seinäelementtien asentamiseen. Kun voidaan käyttää jo teollisesti valmistettavaa rankajärjestelmää kehityksen pohjana, saadaan säästöä kone- yms. kustannuksissa ja samalla järjestelmän käyttöönotto nopeutuu. Varastohyllyinä käytettyä rankajäijestelmää ei sellaisenaan voi soveltaa keksinnön käyttötarkoitukseen ja elementtien 30 asennusmenetelmään, vaan sitä on kehitetty edelleen näihin täysin uusiin käyttökohteisiin soveltuvaksi. Pystyrangan profiilissa olevia asennusreikien muoto on säilytetty, mutta reiät voivat olla muunkin muotoisia, kunhan elementtien asentaminen ja irrottaminen on mahdollista ja elementit pysyvät luotettavasti paikoillaan. Asennusreikien kokoa on suurennettu, koska raskaatkin elementit tulee voida irrottaa ja vaihtaa uusiin, sinkkikerrosta 35 on vahvennettu rankojen säänkestävyyden parantamiseksi, vaakarangan profiilia on suurennettu ja vaakarangan kiinnityskoukkuja lyhennetty irrottamisen helpottamiseksi. Vaakarangan kiinnityskoukkujen tai vastaavien asennuskiinnikkeiden koko, muoto ja lukumäärä määritetään kuormitusrasitusten ja asennettavuusominaisuuksien perusteella.

t 4 95957 1 Vaakarangan rakennetta on täydennetty asennusmenetelmään sopivaksi tekemällä siihen elementtien asentamista varten reikiä ja/tai itse rangan materiaalista ulokkeita. Tämän lisäksi on kehitetty täysin uudet rankaprofiilit ja asennustasot nurkkaelementtien asentamiseksi. Vaakarankojen materiaalina voi olla teräsohutlevy tai vastaava metallilevy, 5 lujitemuovi tai muu komposiittimateriaali tai näiden yhdistelmä. Rankajäijestelmän materiaalit voidaan valita rakennukselle ja sen osalle asetettavien käyttöikä- ja kestävyysvaatimusten perusteella.

Keksinnölle on tunnusomaista että vaakarankoja on vapaasti valittava määrä, sopivimmin 10 kaksi kappaletta kuorilevyä kohti sekä nurkkien kuorilevyjä varten on yksi erillinen pystyrankajavaakarankaa vastaava asennustasoj a kuorilevyt asennetaan rankajäijestelmän pystyrankoihin kiinnitettyjen vaakarankojen varaan vaakarangoissa olevien koukkujen välityksellä, jotka sopivat yhteen pystyrangoissa olevien ulospäin avautuvien asennusreikien kanssa.

15

Seuraavassa kerrotaan tarkemmin rankajärjestelmän käytöstä ja elementtien asennusmenetelmästä saneerattavan rakennuksen seinäpintojen verhoilussa, missä elementtinä käytetään eristämätöntä betonielementtiä. Korostettakoon, että mainitun eristämättömän betonielementin asemesta voidaan käyttää mistä tahansa materiaalista tai 20 materiaaliyhdistelmästä valmistettua elementtiä, levyä, listaatai muuta tahansaja että sama rankajäijestelmä ja asennusmenetelmä soveltuu myös uudisrakennusten seinäpintojen rakentamiseen. Tällaisia vaihtoehtoisia seinäelementin rakennusmateriaaleja voivat olla sementtipohjaiset materiaalit kuten betoni tai vastaava, savipohjaiset materiaalit kuten tiili-ja klinkkerilaatat, kivi, lasi, keramiikka, metalli, puu tai öljyperusteiset materiaalit tai 25 erilaiset yhdistelmämateriaalit tai valoa läpäisevät lämmöneristeet tai aurinkopaneelit.

: Samassa rakennuksessa voidaan käyttää eri materiaaleista ja materiaaliyhdistelmistä valmistettuja elementtejä tai levyjä tai vastaavia. Elementti voi sisältää vapaasti valittavan eristemateriaalin tai eristäminen on tehty ennakkoon esimerkiksi vanhaa seinäpintaa alustana käyttäen. Rankajäijestelmän varaan asennettavista elementeistä, levyistä, listoista 30 tai vastaavista käytetään seuraavassa nimitystä kuorilevy.

Pystysuuntaiset rangat perustetaan sokkelin varaan, jolloin saneerattavassa kohteessa vanhan sokkelin viereen tehdään betonista, teräksestä tai muusta materiaalista valmistettu maan varaan perustettu uusi sokkeli tai uusi sokkeli ankkuroidaan ja/tai kannatetaan 35 vanhasta sokkelista. Suurten aukkojen kohdille pystyrankoja varten tehdään yleensä kantava palkkiratkaisu, joka voi olla itsenäisesti toimiva, vanhan rakennuksen kantaviin rakenteisiin ankkuroitu tai palkki voidaan suunnitella ansasrakenteiseksi, missä esimerkiksi pystyranka voi muodostaa osan kantavasta rakenteesta. Kun pystysuuntaiset rangat

II

5 95957 1 perustetaan uuden sokkelin/kantavan palkin varaan, jo olemassa oleville seinärakenteille aiheutuu vain vähäisiä kuormitusrasituksia, jolloin myöskään pystysuuntaisten rankojen kiinnitysalustalle ei tarvitse asettaa suuriakaan vaatimuksia. Pystysuuntainen ranka perustetaan uuden sokkelin/palkin päälle tulevan erillisen tasaavan teräslevyn tai vastaavan 5 varaan, joka perustuslevy kiinnitetään pystyrankaan joko pulttaamalla tai hitsaamalla tai muuten. Pystysuuntaisten rankojen keskinäinen välimatka on yleensä kuorilevyn leveys, ja se määritetään erillisen mittavälikkeen avulla. Jos vaakarangat asennetaan paikoilleen ennen elementtien asentamista, niitä voidaan käyttää samalla mittavälikkeinä, jolloin varmistetaan rankojen pystysuoruus. Pystysuuntainen ranka kiinnitetään vanhaan seinään 10 ja/tai palkkiin ja/tai pilariin ja/tai laattaan erillisellä kiinnityskappaleella, jossa on säätöjäijestelmä, jonka avulla vanhan seinäpinnan mittaheitot voidaan korjata ja uuden verhoilun suoruus varmistaa. Pystyrankojen kiinnitystiheys voidaan määrittää sen nuijahduskestävyyden tai jonkin muun mitoittavan tekijän perusteella. Pystysuuntaisen rangan pituudella 50 mm välein olevien vaakasuuntaisten rankojen kiinnitysreiät, ns. 15 asennusreiät, mahdollistavat kuorilevyjen pystysuuntaisen asemoinnin 50 mm:n toleranssissa. Asennusreikien keskinäiselle välimatkalle ei aseteta rajoituksia, kunhan reikien välissä on riittävästi materiaalia kantokyvyn säilyttämiseksi.

Vaakarangat, joita sopivimmin on kaksi kappaletta kuorilevyä kohti, sijaitsevat kuorilevyn 20 korkeuteen nähden noin neljännespisteiden kohdilla, jolloin kuorilevyn madaltaminen esimerkiksi ovien tai ikkunoiden kohdilla on mahdollista vielä työmaallakin. Vaakarankojen sijainnille ja lukumäärälle kuorilevyn korkeussuunnassa ei kuitenkaan aseteta rajoituksia. Kuorilevyjen asennusmenetelmästä riippuen vaakarangat varustetaan joko asennusrei'illä kuorilevyissä olevia kiinnityskoukkuja tai kuorilevyihin kiinnitettäviä erillisiä 25 asennuskiinnikkeitä varten, tai rangat on kiinnitetty kuorilevyynjo valmistuksen yhteydessä.

. : Jos vaakarangat kiinnitetään kuorilevyyn valmistuksen yhteydessä, rangan materiaalista on stanssattu ulokkeita tai vaakarankaan on kiinnitetty mekaanisesti tai hitsaamalla tai muuten kiinniketartuntoja, jotka mm. betonista valmistetun kuorilevyn kyseessä ollessa painetaan vielä märkään massaan, jolloin ranka ankkuroituu elementtiin betonin kovettumisen 30 seurauksena. Ranka voidaankiinnittäämyösmekaanisestiruuveilla,pulteillatai vastaavilla tai liimaamalla tai muuten. Märkään betonimassaan kiinnitettäessä on edullista, että ‘ vaakaranka on kiinnitetty kuorilevyyn rangan keskikohdalta noin 1/3 pituudelta ja että rangan ja kuorilevyn väliin jää suuruusluokaltaan 2...10 mm, sopivimmin 3...5 mm rako, jolloin lämpötilaeroista tai tuulesta tai muista rasituksista johtuvat kuorilevyn 35 muodonmuutokset voivat esteettä tapahtua ja ranganjakuorilevyn väli tuulettuu, eikä kerää vettä tai jäätä. Kovettuneeseen betonimassaan pulteilla tai vastaavilla kiinnitettäessä vaakarangassa ja kuorilevyssä lämmöstä ja kosteudesta johtuvat muodonkuutokset ovat erisuuret, joka voidaan ottaa huomioon toleranssisäätöjen avulla, jolloin kiinnikkeiden 6 95957 1 paikat ovat vapaasti valittavissa. Vaakaranka voi olla kuorilevyssä aivan kiinni esimerkiksi silloin, kun ranka kykenee seuraamaan kuorilevyn liikkeitä eikä kosteuden mahdollisesta kerääntymisestä kyseiseen saumaan ole haittaa tai se on estetty vaakarangan profiloinnilla. Vaakaranka voi olla samanaikaisesti varustettu kumpaankin kuorilevyjen asennustapaan 5 soveltuvaksi. Vaakarankojen päissä olevat profiilit sopivat pystyrankoihin siten, että kummassakin päässä olevat yksi tai useampi kiinnityskoukku osuu pystysuuntaisen rangan asennusreikiin.

Verhouslevyinä käytettävien kuorilevyjen koko on vapaasti valittavissa ja jokainen 10 kuorilevy toimii erillisenä yksikkönä. Edullista on, että kuorilevyn sivujen mitat ovat 1200 mm ja 1400 mm. Tällöin ne ovat helposti sijoitettavissa rakennuksen mittoihin ja samalla tullaan toimeen kevyemmällä nostokalustolla. Kuorilevyn korkeusmitan 1400 mm edullisuuden määrittää jo sekin, että yleisimmin käytettyjen ikkunoiden korkeus on mainittu mitta, jolloin kuorilevyjen ollessa 1400 mm korkeita, ne sopivat sellaisenaan 15 ikkunalinjoihin. Yleisimmin käytössä oleva kerroskorkeus on 2800 mm, joka on mitan 1400 mm kerrannainen. Kuorilevyn leveysmitaksi puolestaan sopii hyvin 1200 mm, koska rakennuksen ulkomitat ovat yleensä mainitun mitan kerrannaisia. Kuorilevyjen mitan rajoittamisesta mainittuihin mittoihin on myöskin se etu, että ne voidaan valmistaa teollisesti suurina Saijoina, jolloin myös robottitekniikan käyttö niiden valmistuksessa 20 tulee mahdolliseksi. Pienikokoinen ja kevyt elementti on myös helpompi vaihtaa uuteen. Keksinnön mukaisessa rankaj äijestelmässäj a asennusmenetelmässä käytettyjen kuorilevyj en mitoille ei kuitenkaan aseteta mitään rajoituksia.

Kuorilevyn päädyssä, sen ala- tai yläreunassa tai kahdessa toisiinsa nähden 90 asteen 25 kulmassa olevassa reunassa tai kuorilevyn kaikissa reunoissa on yksi tai useampi ura, joihin , voidaan asentaa tiivistenauha. Tällöin vältytään erilaisten tiivistemassojen käytöltä. Näin uudesta seinäpinnasta saadaan huoltovapaa ja kuorilevyt voidaan irrottaa ja korvata uusilla. Tiivistenauhan sijainti vaikuttaa olennaisesti seinän toimintaan. Sateen tai sisätiloista siirtyvän kosteuden tai lämpötilan muutosten vaikutuksesta kuorilevyn taakse voi muodostua 30 ulkoilmaan nähden korkeampi suhteellinen kosteus tai pinnoille voi kerääntyä tai tiivistyä vettä. Tämäkosteus voidaan poistaa kahdella tavalla: Jos tiivistenauha tiivistää vaakasuoran sauman ja pystysuorat saumat ovatavoimia, sade voi tunkeutua pystysaumoista kuorilevyn taakse. Tällöin pisarat osuvat pystyrangassa olevaan jäykistysuraan ja valuvat sitä pitkin alas ja vesi poistuu rakenteesta. Jos pisarat ohittavat kyseisen uran, vesi valuu pystyrankaa 35 ja/tai kuorilevyn taustapintaa pitkin alas ja poistuu rakenteesta avoimen alareunan kautta. Kuorilevyn takana olevaan ilmarakoon muodostunut kosteuspitoisuus alenee tuulettumalla avoimien pystysaumojen kautta. Jos kaikki saumat ovat tiiviitä, kuorilevyn taakse voi kosteuttamuodostualähinnähuonetiloistavapautuvanja/tai ulkoilman lämpötilamuutosten ·> 95957 1 johdosta tapahtuvan kosteuden tiivistymisen muodossa. Tällöin pystyranka ja/tai seinän ja kuorilevyn välinen ilmatila toimivat kosteutta poistavana hormina. Tämä tehdään mahdolliseksi siten, että ilmarako on seinän ala-ja yläreunastaan avoin mutta yläreuna on pellitetty sadevedenpitäväksi. Näin saadaan eliminoiduksi sateen ja kosteuden haitalliset 5 vaikutukset riippumatta siitä, kuinka kuorilevyjen saumojen tiivistäminen jäljestetään.

Kuorilevyjen asentaminen rankajäijestelmän varaan on ikäänkuin latomista paikoilleen, jolloin työ saadaan nopeaksi. Kuorilevyjen koon rajoittamisesta mainittuihin mittoihin on sekin etu, että tullaan toimeen kevyemmällä nostokalustolla. Eräs edullinen asennustapa on 10 se, ettänostotasoon kuten ns. saksilavaan tai vastaavaan nostetaan yksi tai useampi tehtaassa pakattu kuorilevykasetti, jossa voi olla esimerkiksi neljä kuorilevyä. Nostotason avulla kasetit nostetaan asennuskorkeuteen ja tasolla olevalla kevyellä nosturilla kuorilevyt ladotaan rankajäijestelmän varaan. Kun kuorilevyt on pakattu tehtaassa ja pakkaus puretaan vasta asennuspaikalla, kuorilevyt eivät voi vaurioitua ja niiden reunoihin on mahdollista 15 järjestää teräviäkin kulmia, koska kulmat eivät voi kuljetuksen ja asennuksen aikana kolhiutua. Tällaisiareunoihin tehtäviä viisteitävoidaan hyödyntää mm. siten,että kuorilevyn ala-ja yläreunat on vinoja, jolloin vesi valuu pois. Koska kuljetus-ja asennusvaurioita ei voi tapahtua, kuorilevyt voivat olla esimerkiksi lasilevyjä.

20 Sen lisäksi, ettärankajäijestelmälläja kuorilevyjen asennusmenetelmälläpoistetaan nykyisin käytössä olevien järjestelmien ongelmat, se johtaa arkkitehtonisesti parempaan lopputulokseen, työajan lyhenemiseen sekä edullisempaan hintaan. Kun järjestelmä koostuu erillisistä toisiinsa yhteen sopivista tuoteosista, uusi verhous voidaan koota hyvinkin erilaisista materiaaliyhdistelmistä ja teknisten vaikeuksien kasaantuminen voidaan eliminoi da 25 mm. siksi, että järjestelmä on riippumaton vanhan seinän ominaisuuksista ja järjestelmän *: suuri mittatarkkuus mahdollistaa yksityiskohtaisen detaljoinnin sekä pienemmät saumat ja toleranssit. Uuden verhouksen muutostyöt voidaan myös helposti toteutettaa, koska jokainen kuorilevy on irrotettavissa ja vaihdettavissa. Työn aikana työmaa säilyy siistinä jo siitäkin syystä, että asennustyö voidaan tehdä kevyellä kalustolla. Ahtaissa tai 30 vaikeakulkuisissa paikoissa, missä tarvitaan ulottuvaa kalustoa, kevyet kuorielementit voidaan vaivatta asentaa paikoilleen häiritsemättä suurestikaan normaalia asumista. *. Keksinnön eduksi on luettava sekin, että järjestelmä kokonaisuudessaan antaa uusia mahdollisuuksia arkkitehtuurille, kuten ulokkeiden lisäämisen seinäpintoihin ja erilaisten materiaalien käytön samassa kohteessa. Tämän lisäksi avautuu mahdollisuus kuorilevyjen 35 . vapaalle kehittämiselle ja sitä kautta kilpailulle, koska näitä toimia rajoittavia tekijöitä ei juuri ole.

Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin viittaamalla oheisissa kuvioissa esitettyihin l 8 95957 1 esimerkkiratkaisuihin, joissa on esitetty keksinnön käyttö korjausrakentamisessa seinärakenteita saneerattaessa ja yksityiskohtaisemmin selitetään kuorilevyjen asennusmenetelmä, missä vaakakiskot ovat kuorilevyjen valmistuksen yhteydessä kiinnitetty niihin. Keksintöä ei ole kuitenkaan tarkoitus ahtaasti rajata kuvioissa esitettyihin 5 suoritusmuotoihin. On helposti ymmärrettävissä, että rankajäijestelmää ja sen avulla toteutettavaa kuorilevyjen asennusmenetelmää voidaan käyttää myös jyrkkien kattopintojen verhoilussa. Käyttö näkö-ja meluesteissä siten, että pystyranka perustetaan mastopilarina toimivaksi on myös mahdoll ista. Tällaisia näköesteitä voivat olla rakennusten ja työmai sen aidat, erilaisia tiloja jakavat seinämät uiko- ja sisätiloissa, autosuojat, varastot ja muut 10 piharakenteet. Myöskin voidaan tehdä helposti siirrettäviä rakennelmia sekä tilapäiseen tai pysyvään osastointiin käytettäviä seinämiä.

Kuvio 1 esittää erään suoritusmuodon pystyrangasta, 15 Kuvio 2 esittää pystyrangan erään vaihtoehtoisen perustamistavan ja liittymisen vanhaan rakennukseen,

Kuviot 3,4,5 ja 6 esittävät eräitä kiinnitysmenetelmiä, joilla pystyranka ankkuroidaan ja säädetään vanhaan rakennukseen, 20

Kuviot 7 ja 8 esittävät erään suoritusmuodon vaakarankojen liittymisestä pystyrankaan,

Kuvio 9 esittää suoritusmuodon pysty-ja vaakarankojen asennustavasta ja eräitä tapoja pystyrankojen perustamiseksi suurempien seinäaukkojen kohdilla, 25 • Kuvio 10 esittää suurennoksen kuviossa 9 esitetystä pysty-ja vaakarankojen asennustavasta,

Kuvio 11 esittää pituusleikkauksen uudelleen verhoillusta seinärakenteesta, 30 Kuvio 12 esittää suoritusmuodon nurkkaelementin asennustavasta, *: Kuvio 13 esittää erään suoritusmuodon siitä, kuinka sade otetaan huomioon seinärakenteessa,

Kuvio 14 esittää erään suoritusmuodon uudelleen verhoillun rakennuksen julkisivusta ja 35

Kuvio 15 esittää erään suoritusmuodon uudelleen verhoilun rakennuksen päädystä. Kuviossa 1 on esitetty pystyrangan 1 eräs suoritusmuoto, missä taso-osassa la on kaksi

II

9 95957 1 rinnakkaista alapäästään kartiokasta reikäriviä 3 ja 4 eli ns. asennusreikää ja jäykistysura 2. Profiiliin 1 kuuluu lisäksi sivujen taso-osat Ib, vinot taitteet le sekä rangan 1 aluerakenteeseen kiinnittämistä varten rei'illä 5 varustetut taso-osat Id, jotka reiät S toimivat myös tuuletusreikinä rankaan 1 ja sen läpi. Taso-osien Id väliin jäävän aukon 6 5 mitta voidaan määrittää esimerkiksi siten sopivaksi, että standardimittainen puutavara kuten 2 “ * 4” tai jokin muu mitta tai rakenne sopii rangan sisään. On selvää, että ranka 1 voi olla poikkileikkaukseltaan ja varustukseltaan muunkinlainen.

Kuviossa2onesitettyrankajäijestelmänpystyrangan 1 perustaminenuudenbetonirakenteisen 10 sokkelin 9 varaan, missä on vanha sokkeli 7, vanhan ja uuden sokkelin väliin asennettu eriste 8, vanha seinärakenne 10, vanhan sokkelin 9 ja seinän 10 välinen tiiviste 11, uusi kosteussulku 12, vanhaan seinärakenteeseen 10 kiinnitetyt eriste- tai vastaavat kerrokset 13 ja 14,joistakerros 14voi toimia myös tuulensulkulevynä.pystyranganperustuslevy 15 sekä pultti ja mutteri 16, jolla pystyranka 1 kiinnitetään perustuslevyyn 15.

15

Kuviossa 3 on esitetty teräslevystä tai vastaavasta metallilevystä valmistettu ankkurointilevy 17, missä on reiät 22 ja itse levyn materiaalista 18 aikaansaadut ulokkeet 19, joissa on reiät 20. Ankkurointilevy 17 voi olla muunkin muotoinen tai muustakin materiaalista valmistettu tai eri tavalla konstruoitu, kunhan sen avulla voidaan toteuttaa pystyrangan 1 kiinnittäminen 20 ja säätö.

Kuviossa 4 on esitetty eräs menetelmä pystyrangan 1 kiinnittämiseksi aluerakenteeseen 10. Kierretangot tai vastaavat 22 on ankkuroitu alusrakenteeseen 10 esimerkiksi siten, että aluerakenteeseen 10 on porattu reikä, johon kierretanko 22 ankkuroidaan mekaanisesti tai 25 liimaamalla tai muuten. Kyseiset kierretangot 22 kiinnitetään ankkurointilevyyn 17 •j kahdella mutterilla 24, joiden alla voi olla aluslevyt 23. Pystyrangan 1 pystysuoruus säädetään kyseisten mutterien 24 sijaintia muuttamalla. Ranka 1 kiinnitetään ankkurointilevyyn 17 ulokkeiden 19 reikien 20 ja rangassa olevien asennusreikien läpi työnnetyllä pultilla 25 ja siihen kierretyllä mutterilla 24.

30

Kuviossa 5 on esitetty poikki leikkauskuva rangasta 1 sekä eräästä vaihtoehtoisesta rangan 1 kiinnitys-ja säätöjärjestelmästä. Asennuslevyn asemesta käytetään rankaan 1 kiinnitettyä järjestelmää, missä on sisäpuolisella kierteityksellä varustettu holkki 27, jonka sisään on kierretty reiällä varustettu eräänlainen pultti 26, jonka päässä olevan reiän läpi kierretanko 35 22 kulkee. Pystysuoruussäätö tapahtuu muttereiden 24 avulla.

Kuviossa 6 on kiinnitys-ja säätöjärjestelmä esitetty pituussuuntaisena leikkauksena, missä on nähtävissä ranka 1, siinä olevat reiät 5, kierretanko 22, joka tässä esimerkkiratkaisussa 10 95957 1 on asennettu vinoon asentoon, joka voidaan toteuttaa kiertämällä pulttia 26 haluttuun asentoon.

Kuviossa 7 on esitetty perspektiivikuvana eräs suoritusmuoto vaakarangan 28 kiinnittämiseksi 5 pystyrankaan 1. Vaakarankaan 28 kuuluu palkkiosa 29 ja sen molempiin päihin hitsaamalla tai muuten kiinnitetyt L - profiilit ns. päätyosat 29'. Päätyosat 29' voidaan muotoilla toisinkin ja ne voivat olla osa vaakarangan palkkiosasta 29. Päätyosiin 29' kuuluu sen materiaalista stanssatut ulokkeet, eräänlaiset koukut 30, jotka käyvät sopivalla toleranssilla asennusreikiin 3 ja 4. Tässä esimerkkitapauksessa koukkuja 30 on kolme kappaletta, mutta 10 niitä voi myös olla yksi tai useampi. Koukun 30 ja reiän 3 ja 4 välinen mitoitus suoritetaan sopivalla toleranssilla. Koukku 30 on alaspäin viisto ja seinää purettaessa kuorilevyä nostetaan ylöspäin, jolloin koukku 30 ohjaa vaakarangan ulos asennusrei'istä 3 ja 4. Näin vaakarankojen irrottaminen käy helposti, vaikka vaakarangan 28 varaan asennettu kuorilevy olisi painavampikin.

15

Kuviossa 8 on esitetty poikkileikkauskuva vaakarangan 28 palkkiosan 29 ja päätyosan 29' liitoksesta, missä päätyosassa 29' on kartiokas koukku 30. Kun koukku 30 on kartiokas, se paremmin ohjautuu pystyrangan asennusreikään. Koukku 30 voi yhtä hyvin olla muunkin muotoinen, kunhan sen ja pystyrangan asennusreiän muoto yhdessä mahdollistavat 20 kuorilevyjen asentamisen ja purkamisen.

Kuviossa 9 on esitetty vanhan rakennuksen seinäpintaan ja/tai muihin rakenteisiin kiinnitetty rankajärjestelmä, missä on uusi perustus 9, pystyrangat 1 ja vaakarangat 28. Aukon 31 ylitys on jäljestetty tapahtuvaksi erillisellä palkilla 34 tai rankajäijestelmään liitettyjen 25 sauvojen 33 avulla muodostetulla ansasrakenteella 33. Yhtä hyvin voidaan käyttää palkin 32 ja rankajäijestelmän yhdistelmärakennetta tai muuta menetelmää, kunhan aukon 31 • · kohdalla rankajäijestelmän pystyrangat 1 voidaan perustaa luotettavasti. Kuorilevyt 34 on esitetty läpinäkyvinä levyinä, jolloin on helposti ymmärrettävissä, että kuorilevyt 34 voidaan ripustaa rankajäijestelmään jälkityönä tai vaakarangat 28 ovat jo tehtaassa 30 kiinnitetty kuorilevyyn 34. Tässä esimerkkitapauksessa kuorilevyille 34 on varattu kaksi vaakarankaa 28, jotka sijaitsevat suuruusluokaltaan kuorilevyn 34 korkeuden neljännespisteiden kohdilla.

Kuviossa 10 on esitetty suurennos kuviosta 9. Kuorilevyt 34 ovat läpinäkyviä. Vaakarangassa 35 28 on sen materiaalista stanssatut ulokkeet 35, joita tässä esimerkkitapauksessa on viisi kappaletta ja joiden välityksellä kuorilevyt 34 on kiinnitetty vaakarankaan 28. Kuten kuviosta käy ilmi, kuorilevy 34 on tässä esimerkkitapauksessa kiinnitetty vaakarankaan 28 suuruusluokaltaan 1/3 vaakarangan pituudelta sen keskialueelle. Kiinnitysulokkeiden 35 Ϊ

II

11 95957 1 lukumäärälle ja sijainnille ei kuitenkaan aseteta rajoituksia, kunhan ne luotettavasti kantavat kuorilevyn 34.

Kuviossa 11 on esitetty pituusleikkaus keksinnön ratkaisulla saneeratun elementtitalon 5 seinästä. Vanhojen seinäelementtien 10 pintaan on kiinnitetty lisäeristeet tai vastaavat 13 ja 14. Vaakaranka on puolestaan tässä esimerkkiratkaisussa kiinnitetty kuorilevyyn 34 vaakarangan palkkiosasta 29 stanssattujen ulospäin kartiokkaiden ulokkeiden 35 välityksellä siten, että vaakarangan ja kuorilevyn 34 väliin jää ilmarako 36. Kyseiset ulokkeet 35 voivat olla muunkin muotoisia. Vaakaranka 28 voidaan yhtä hyvin kiinnittää kuorilevyyn 34 10 porattuihin reikiin 37 pulttien tai vastaavien 38 välityksellä, jolloin ilmarako 36 on myös jäljestettävissä. Kuorilevyn 34 alareunassa on ura 39, johon on asennettu tiivistenauha 40.

Kuviossa 12 on esitetty kerrokset 13 ja 14, vaakarangan 28 päätyosa 29', ilmarako 36 ja seinäpintojen kuorilevy 34 sekä elementtien asennusmenetelmässä käytetty nurkkaratkaisu, 15 missä nurkkaelementillä 34' onerillinen kiinnitysalusta41, jostastanssatutkiinnityskoukut 30 sopivat pystyrangan 1' asennusreikiin. Todettakoon tässä yhteydessä, että nurkkaan sopiva kaksiosainen pystyranka 1' ja kiinnitysalusta 41 on kehitetty tämän keksinnön tarpeisiin. Pystysuuntainen nurkkaranka 1' kiinnitetään ja linjataan alustaan samalla tavalla kuin muutkin pystyrangat.

20

Kuviossa 13 on esitetty saneeratun seinärakenteen poikkileikkauspiirustus, missä on nähtävissäpystyranka 1, siinä olevajakuorilevyjen 34 sauman42 kohtaan osuva jäykistysura 2, kerrokset 13 ja 14, vaakaranka 28, kiinnityskoukut 30, ilmarako 36 sekä sateesta tai muusta syystä saumaan 42 tunkeutuva kosteus 43. Pystyranka 1 toimii eräänlaisena 25 sadejarruna ja jäykistysura 2 toimii vesikouruna, jolloin vesi valuu pitkin uraa 2 alas. Jos ·· sauma 42 on avoin, esimerkiksi myrskysateiden aikana vettä/kosteutta voi joutua myös kerroksen 15 ja kuorilevyjen 34 väliseen tilaan 44. Tällöin kosteus poistuu/haihtuu välitilasta 44 avoimien pystysaumojen kautta. Jos pystysaumatkin 42 on tiivistetty, kosteutta voi välitilaan 44 tulla pääasiassa vesihöyryn muodossa huonetilojen puolelta, 30 jolloin välitila 44 ja/tai ranka 1 toimii tuuletushormina.

:, Kuviossa 14 on esitetty keksinnön mukaisella asennusmenetelmällä saneeratun kerrostalon julkisivu, missä on nähtävissä seinäelementit 34 ja nurkkaelementit 34'.

35 Kuviossa 15 on esitetty keksinnön mukaisella asennusmenetelmällä saneeratun kerrostalon pääty, missä on nähtävissä seinäelementit 34 ja nurkkaelementit 34'.

Claims (9)

1. Varastohyllyjen kokoamisessa käytetystä rankajärjestelmästäkehitetyn rankajärjestelmän käyttöön perustuva uudis- ja peruskoijausrakentamisessa käytettävä elementtien ns. 5 kuorilevyjen (34, 34') asennusmenetelmä, missä pystyrangat (1) kiinnitetään alustaansa keskinäisellä vaakaetäisyydellä, joka on olennaisesti sama kuin kuorilevyjen (34) leveys ja kuorilevyt (34, 34') on irrotettavissa ja vaihdettavissa uusiin, tunnettu siitä, että vaakarankoja (28) on vapaasti valittava määrä, sopivimmin kaksi kappaletta kuorilevyä (34) kohti sekä nurkkien kuorilevyjä (34') varten on yksi erillinen pystyranka (Γ) ja 10 vaakarankaa (28) vastaava asennustaso (41) ja kuorilevyt (34, 34') asennetaan rankajätjestelmän pystyrankoihin (1, Γ) kiinnitettyjen vaakarankojen (28, 41) varaan vaakarangoissa (28, 41) olevien koukkujen (30) välityksellä, jotka sopivat yhteen pystyrangoissa (1, 1') olevien ulospäin avautuvien asennusreikien (3, 4) kanssa.

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainenasennusmenetelmä,tunnettusiitä,ettärankajärjestelmän pystyrangat (1,1') perustetaan perustuslevyn (15) välitykselläjerillisen uuden tai vanhoihin rakenteisiin ankkuroidun perustuksen (9) tai palkin (32) tai rankajärjestelmän varaan muodostetun ansasrakenteen (33) tai näiden yhdistelmärakenteiden varaan ja pystyrangat (1,1') tuetaan ja ankkuroidaan pystyasentoon erillisellä säädettävälläkiinnitysjäijestelmällä 20 (17,18,19,20,21,22,23,24,25,26)taipystyrangat(l, Γ) perustetaan ns. mastopilareiksi.

3. Jonkin patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen asennusmenetelmä, tunnettu siitä, että rankajärjestelmän vaakarangat (28, 41) kiinnitetään kuorilevyyn (34, 34') niiden valmistuksen yhteydessä vaakarangan (28,41) materiaalista stanssattujen ulokkeiden (35) 25 tai kuorilevyyn (34, 34') tehtyihin reikiin (37) kiinnitettyjen pulttien tai (38) avulla tai •: kuorilevyt (34,34') asennetaan rankajärjestelmän vaakarankojen (28,41) varaan jälkityönä kuorilevyyn (34, 34') kiinnitettyjen koukkujen tai kiinnityseleimien avulla siten, että vaakarangoissa (28,41) on koukkujen sijaintia ja niiden kokoa vastaavat reiät.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 ...3 mukainen asennusmenetelmä, tunnettu siitä, että rankajärjestelmän vaakarangat (28,41) sijaitsevat kuorilevyn (34,34') korkeuteen nähden •. vapaasti valittavissa paikoissa, sopivimmin suuruusluokaltaan neljännespisteiden kohdilla silloin, kun vaakarankoja(28) on kaksi kappalettajakuorilevyn (34) korkeuden keskimmäisen 2/3 - osakorkeuden alueella silloin, kun vaakarankoja (28) on kahta enemmän. 35

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 ...4 mukainen asennusmenetelmä, tunnettu siitä, että rankajärjestelmän vaakarangat (28) on kiinnitetty kuorilevyyn (34) koko pituudeltaan tai sopivimmin keskimmäisen kolmasosapituuden matkalta. 13 95957

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 ...5 mukainen asennusmenetelmä, tunnettu siitä, että rankajäijestelmän vaakarankojen (28, 41) ja kuorilevyn (34, 34') välissä on 2...10 mm, sopivimmin 3...5 mm ilmarako (36).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 ...6 mukainen asennusmenetelmä, tunnettu siitä, että kuorilevyn (34, 34 ) yhdessä tai useammassa reunassa on yksi tai useampi ura (39) tiivistenauhaa (40) varten.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1...7 mukainen asennusmenetelmä, tunnettu siitä, että 10 kuorilevyn (34) leveys on sopivimmin 1200 mm ja korkeus sopivimmin 1400 mm.

9. Jonkin patennivaatimuksen 1 ..8 mukaisen asennusmenetelmän käyttö seinärakenteiksi, kattorakenteiksi, näkö-ja meluesteiksi tai suoja-ja osastoiviksi rakenteiksi. 15 20 25 30 « 35 £ 95957