FI93687C

FI93687C - Menetelmä siementen päällystämiseksi

Info

Publication number: FI93687C
Application number: FI923421A
Authority: FI
Inventors: Henryk Struszczyk; Olli Kivekaes
Original assignee: Novasso Oy
Priority date: 1992-07-29
Filing date: 1992-07-29
Publication date: 1995-05-26
Also published as: AU4572893A; US5554445A; FI93687B; DE69322392T2; EP0652707B1; DE69322392D1; EP0652707A1; FI923421A0; CA2141297A1; FI923421A; WO1994003062A1

Description

93687

Menetelmä siementen päällystämiseksi Tämä keksintö kohdistuu siementen päällystämiseen koteloimalla ne kalvopäällysteellä.

5

Yksi kaikkein tärkeimpiä sadon määrään vaikuttavia tekijöitä on kasvien optimimäärä tietyllä kylvetyllä pinta-alayksiköllä ja tämän määrän pitäminen muuttumattomana sadonkorjuuaikaan asti. Tämä on tuloksena 10 ennen kaikkea kylvettävän materiaalin laadusta ja tämän materiaalin suojelusta tauteja ja tuholaisia vastaan. Edullisin ja tehokkain menetelmä suojella kasvia tauteja ja tuholaisia vastaan on siementen peittaus tai päällyste, joka levitetään ennen kylvöä.

15 Peitattu kylvettävä materiaali varmistaa itäneiden kasvien suuremman prosenttiosuuden, kasvit kasvavat nopeasti, ja ovat terveitä ja yhtäläisiä, minkä tuloksena on tehokkaampi sato. Siementen peittauksen tehokkuus riippuu oikein valituista kemikaaleista 20 siementen peittausta varten, siementen peittauskemi-kaalien annostuksesta ja levitysmenetelmästä.

On olemassa tunnettuja kuivia, puolikuivia ja märkiä siementen peittaus- ja päällystysmenetelmiä. Tunnettu 25 siementen päällystäminen koostuu nesteellä tai kiin-. teällä tuotteella formuloidun siementen peittauskemi- kaalien sekoituksesta päällystystä varten ja sen jälkeen tapahtuvasta siementen päällystämisestä. Päällyste saadaan, kun peittauskemikaalit sitoutuvat 30 siemeneen kuivauksen jälkeen. Siemen tulee päällystetyksi peittauskemikaaleilla yhtenäisellä ja lujalla : tavalla, annostus on tarkkaa ja peittauskemikaalien • · annostus on optimoitua. Vältetään myös pölyäminen peittauksen, pakkauksen, kuljetuksen ja kylvön aikana, 35 mikä lisää työturvallisuutta. Päällystysvalmisteille tulisi olla luonteenomaista suuri tarttuvuus ja niiden tulisi muodostaa siemenen pintaan kiinteä kalvo, joka on vettä läpipäästävää tai turpoaa vedessä sekä on ---- [ ______ 93687 2 biodegradoituva. Samalla päällystysaineen käytön tulisi vähentää peittauskemikaalien annostusta sekä niiden hukkaa ympäristöön.

5 Tunnetaan puolalaisessa patentissa nro 124871 kuvattu siementen käsittelytapa, joka koostuu siemenen päällystämisestä veteen liukenemattomalla ja kosteutta läpipäästävällä kalvolla, joka sisältää päällystysval-misteet sekä kasvintuholaismyrkyt. Päällystysaine 10 koostuu 3,5 -22,5 p-%:sta tilavuutta kohti synteettis tä hartsia ja 67-87 p-%:sta tilavuutta kohti orgaanisia liuottimia, kuten alkoholia tai asetonia.

Tunnetaan myös menetelmä päällystettyjen siementen 15 valmistamiseksi, joka on kuvattu USA:n patentissa n:o 4344979,joka koostuu siementen päällystämisestä päällystysaineella, joka sisältää hydrofiilisiä synteettisiä polymeerejä, joilla on hydroksyyli-, karboksyyli-, esteri- tai karbamyyliryhmiä, yhdessä 20 peroksidiyhdisteen, kuten kalsiumperoksidin tai magnesiumperoksidin kanssa.

Julkaisun wo 85/01736 kohteena on hygroskooppinen päällystekoostumus siemeniä varten, joka käsittää 25 hienoksi jakaantunutta polyakryyliamidia ja hienoksi .- jakaantunutta polyakrylaattia perinpohjaisesti toi siinsa sekoittuneina.

Tunnetaan vettä imevän hartsin valmistus siementen 30 päällystämistä varten, joka on kuvattu japanilaisessa hakemusjulkaisussa n:o 63132901 ja joka on tehty ; suspendoimalla monomeerien, initiaattorien ja muiden polymer iso ivaa vesiliuosta kalvoa muodostavan monomee-rin ja loppupuolella lisätyn öljyliukoisen initiaatto-35 rin kanssa. Vettä imevänä hartsina ovat edullisia karboksyyli- tai karboksylaattiryhmiä sisältävät vinyylimonomeerit ja kalvoa muodostavina monomeereina 93687 3 styreeni ja akrylonitriili. Kemiallisia peittausainei-ta siemeniä varten käytetään lopuksi yllämainitun päällystysseoksen kanssa. Tunnetaan myös kalvoa muodostava siementen päällystysnestekoostumus, joka 5 perustuu akryylipolymeereihin ja on kuvattu eurooppalaisessa hakemusjulkaisussa n:o 334258 ja jolle on luonteenomaista se, että se sisältää polyakrylonitrii-liä tai akrylonitriilin sekapolymeeria, joka on osittain hydrolysoitu karboksyylin moolisuhteessa 10 amidiryhmiin 1:0,001 - 1:1 pitoisuudeltaan 1-15 p-% tilavuutta kohti olevassa vesiliuoksessa, jonka pH on 6,0 - 8,0 ja joka sisältää myös ravinteita ja/tai peittauskemikaaleja, kuten tuholaismyrkkyjä, sieni-myrkkyjä, hyönteismyrkkyjä ja/tai väriaineita.

15

Tunnetaan myös menetelmä modifioidun siementen peit-tauksen valmistamiseksi, joka on kuvattu puolalaisessa patentissa n:o 144192, jonka mukaan peittauskemikaa-lit, kuten tuholaismyrkyt, sienimyrkyt ja hyönteismyr-20 kyt sekoitetaan kitosaanin kanssa, joka on erityisesti happamana liuoksena 0,01 - 3 p-%:n väkevyydessä, tarttuvien lisäaineiden kanssa, jotka ovat vesiliukoisina akryylipolymeereinä, ja pinta-aktiivisten aineiden, kuten sulfonoitujen fenolien tai polyoksidien 25 kanssa, minkä jälkeen modifioitu siementen verhous ; käytetään siementen päällystämiseksi. Kitosaanilla on ainoastaan membraanin luovan aineen osa sen kiinnittäessä kemiallisen peittauksen, kuten tuholaismyrkyt, sienimyrkyt ja hyönteismyrkyt siementen pintaan.

30

Tunnettujen päällystysaineiden valmistus vaatii hyvin > kalliit raaka-aineet ja myrkylliset tai herkästi syttyvät liuottimet. Myös valmistuksen teknologiset prosessit ovat hyvin vaikeita. Näin ei ole mahdolli-35 suutta varmistaa, että lopputuotteet täyttäisivät vaatimukset, jotka koskevat tämän laatuisia valmisteita, kuten hyvä tartuntakyky, sopivan kestävän polymee-rikalvon syntyminen, läpäisevyys, biodegradoituminen 4 ·· ~ · * — 93687 ja myrkyttömyys kasveille. Samalla useimmiten käytetään päällystysvalmisteissa synteettisiä polymeerejä, jotka eivät ole turvallisia ympäristölle ja jotka ovat vaikeasti biodegradoituvia. Tunnetut päällystysvalmis-5 teet ovat ainoastaan apuaineita kemiallisia peittauk-sia varten, jotka suojelevat siementä itämisen aikana ja kasvin kasvaessa. Tunnetut päällystysvalmisteet luovat vain kalvot tai membraanit, jotka kiinnittävät kemiallisen peittausaineen siementen pintaan.

10

Tunnetaan valmistajalta Siegfried Agro, Sveitsi ja markkinointiyhtiöltä Suomen Farmipalvelu Oy siementen kasvukäsittelyvalmisteiden biologisesti hajoava orgaaninen stimulaattori, joka perustuu standardiki-15 tosaaniin sisältäen 50% tätä polymeeriä kiinteässä, jauhemaisessa muodossa. Siementen käsittelyä varten käytetty menetelmä liittyy märkiin tai puolikuiviin järjestelmiin, joissa jauhetta kaadetaan siemeniin lisäten sopiva määrä vettä, ja sekoitetaan. Tätä 20 valmistetta suositellaan myös käytettäväksi yhdessä kemiallisen peittauksen, kuten tuholaismyrkkyjen, hyönteismyrkkyjen tai sienimyrkkyjen kanssa. Tunnetulle siementenkäsittelymenetelmälle ei ole ominaista aineen sopiva tarttuminen siementen pintaan, koska 25 tässä menetelmässä käytettävä kiinteänä jauheena oleva . standardikitosaani ei muodosta kalvoa ja se on liitty nyt siementen pintaan ainoastaan heikoin fysikaalisin sidoksin. Lisäksi päällystysprosessi sekä varastointi, kuljetus ja kylvö aiheuttaa paljon pölyä, jolloin 30 merkittävä osa päällystysaineesta irtoaa siemenestä.

Tunnetun päällystysaineen heikko liitos siemeneen tekee mahdolliseksi myös sen helpon peseytymisen pois maassa sateen tai kastelun aikana.

35 Tämän keksinnön kohteena on siementen päällystys- menetelmä käyttämällä mikrokiteistä kitosaania neste-dispersiona erittäin tarttuvan, läpäisevän, biodegra-doituvan ja bioaktiivisen kalvon muodostamiseksi 93687 5 siementen pinnalle. Siementen päällysteen valmistus koostuu yhtenäisen päällysteen aikaansaamiseksi siemeniin sekoittamalla siemeniä, päällystysainetta ja/tai väriaineita ja/tai ravinneaineita, joihin 5 valmiste voidaan yhdistää.

Keksinnön mukaisen menetelmän edullisen suoritusmuodon mukaisesti siementen käsittelylle kitosaanilla on 10 luonteenomaista se, että mikrokiteistä kitosaania nestedispersiona, joka sisältää 0,0001 - 10 p-% polymeeriä, jolle on luonteenomaista vähintään 1000, edullisesti 10000 - 100000 oleva keskimääräinen molekyylipaino, vedenpidätysarvo 200 - 5000 %, vähin-15 tään 35 % deasetylointiaste, 0,1 -100 μιη partikkelikoko ja 10-25 kJ/mol, edullisesti 15-20 kJ/mol ve-tysidosten energia, johdetaan siemeniin, erityisesti ruiskuttamalla tai sekoittamalla 1-30 minuutin ajan vähintään 0,01 p-% pitoisuudessa kuivaa polymeeriä 20 siementen painosta, edullisesti 0,02-0,1 p-%, minkä jälkeen liuottimen ylimäärä poistetaan ja siementen päällystyskalvo muodostuu. Kitosaanilla suoritettuun siementen käsittelyn kohdistuvan keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti mikrokiteinen kitosaanidis-25 persio sisältää nesteväliaineena epäorgaanisia ja/tai orgaanisia haihtuvia liuottimia, kuten vettä ja/tai alkoholeja tai ketoneita, kuten etyylialkoholia tai asetonia.

30 Kitosaanilla suoritettuun siementen käsittelyyn kohdistuvan keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan : mikrokiteinen kitosaanidispersio sisältää 0,001 0,1 p-% väriaineita mikrokiteisen kitosaanin painosta niiden ollessa lisätyt päällystysvalmisteeseen ohjaa-35 maan päällystävän siemenen kalvon yhtenäisyyttä.

Kitosaanilla suoritettuun siementen käsittelyyn kohdistuvan keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan 93687 6 mikrokiteinen kitosaanidispersio sisältää mahdollisesti ravinteita, kuten typpeä ja/tai fosforia ja/tai kaliumia ja/tai hivenaineita, jotka sisältävät ravinteita aina 1,0 p-%:iin asti käsiteltyjen siementen 5 painosta.

Keksinnön mukainen menetelmä mahdollistaa siementen päällystämisen dispersiona olevalla mikrokiteisellä kitosaanilla siementen pinnan päällystämiseksi erit-10 täin tarttuvalla kalvolla. Mikrokiteinen kitosaani on standardipolymeerin, poly(2-amino-2-deoksi-B,D-glukoo-si):n nykyaikainen muoto, joka on peräisin pääasiassa äyriäisjätteistä. Mikrokiteiselle kitosaanille on ominaista monet edut verrattuna standardikitosaaniin, 15 mm. suurempi vedenpidätysarvo, biologinen sopivuus, suurempi biodegradoituvuus, suora filminmuodostuskyky ja bioaktiivisuus. Keksinnön mukaisen menetelmän tärkeä tavoite on yhdistää kaikki mikrokiteisen kitosaanin edut, kuten sen biologinen käyttäytyminen 20 mukaan lukien bioaktiivisuus, kuten sienten vastainen, tuholaisten vastainen, tautien vastainen ja virusten vastainen aktiivisuus ja kontrolloitu biodegradoituvuus sen suoraan filminmuodostuskykyyn. Nämä mikrokiteisen kitosaanin ominaisuudet saavat aikaan erittäin 25 tarttuvan päällystyskerroksen siementen pintaan, : jolloin kerrokselle on luonteenomaista sopiva bioak- tiivisuus, kosteuden ja hapen läpäisy sekä biode-gradoituminen kontrolloidulla nopeudella. Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetty mikrokiteinen ki-30 tosaani on täysin myrkytön siemenille, kasveille, eläimille ja ihmisille. Keksinnön mukaisen menetelmän pääetu on saada aikaan bioaktiivinen siementen päällyste käyttämättä hyvin myrkyllisiä kemiallisia peittausaineita, jotka saastuttavat ympäristöä.

35 Samalla keksinnön mukainen mikrokiteinen kitosaani toimii monitoimiaineena siementen päällystämiseksi ja 93687 7 niiden suojelemiseksi, mukaan lukien myös typpilan-noitteiden kulutuksen väheneminen sadon kasvatuksen aikana.

5 Keksinnön mukainen menetelmä eliminoi myös kaikkien kemiallisten tuholaismyrkkyjen käytön peittausmenette-lystä ja tuottaa vahvempia ja elinvoimaisempia kasveja, jotka käyttävät paremmin maassa olevia ravinteita. Samalla keksinnön mukainen menetelmä tarvitsee vain 10 perinteisiä olemassa olevia laitteita päällystämiseksi ja lisää maataloustuotantoa vähintään 10 % kokonaissaannosta. Tehokkainta tulosta varten keksinnön mukaisessa menetelmässä tarvittava mikrokiteisen kitosaanin taso on 20 g - 100 g kuivaa polymeeriä 15 100 kg siemeniä kohti. Keksinnön mukaisen menetelmän käytössä epäorgaaninen väliaine, kuten vesi, ja/tai haihtuvat orgaaniset liuottimet, kuten alkoholit ja ketonit, kuten etylialkoholi ja/tai asetoni, mahdollistavat siementen päällystämisen yhtenäisellä poly-20 meerikalvolla, joka saa aikaan vahvan tarttuvan kitosaanikalvon siementen pintaan.

Väriaineiden käyttö keksinnön mukaisessa menetelmässä tukee yhtenäisen kalvon valmistusta. Samalla keksinnön 25 mukainen menetelmä voi käyttää hyväksi sopivaa määrää : ravinteita, jotka sisältävät typpeä ja/tai fosforia ja/tai kaliumia ja/tai hivenaineita, jotka sijaitsevat lähellä itänyttä siementä parempien olosuhteiden luomiseksi kasvaville kasveille. Käytettiin seuraavia 30 kahta päämenetelmää keksinnön mukaisesti valmistettujen päällystettyjen siementen tehon testaamiseksi: •

Siementen itämisvoiman määrittäminen: testi suoritettiin pienillä siemenillä käyttämällä yhtä 35 märän imupaperin kerrosta sekä suurilla siemenil lä kahden märän imupaperin kerroksen välissä. Idättäminen suoritettiin huoneen lämpötilassa käyttäen samaa määrää tislattua vettä kutakin 8 95687 siementyyppiä varten. Määrittämisen keskiarvotulos perustuu kolmen rinnakkaistestin tietoihin.

Versonneiden kasvien lukumäärän määrittäminen:

5 testi suoritettiin kasvihuoneolosuhteissa 20-25°C

lämpötilassa. Testatut siemenet kylvettiin höyryllä desinfioituun maahan. Vihreät kasvit ja juuret tutkittiin kahdentoista päivän jälkeen kylvöstä määrittämällä kuivapaino ja testattujen 10 kasvien keskiarvo laskettiin.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista suurempi testattujen siementen itämiskyky verrattuna vertailuna olleisiin käsittelemättömiin siemeniin.

15 Vehnälle oli ominaista noin 7,5% suurempi itämiskyky, herneelle noin 3% ja pavulle noin 7% verrattuna käsittelemättömiin siementen itämiskykyyn. Samalla tutkimukset osoittavat, että keksinnön mukainen menetelmä eroaa käsiteltyjen siementen suuremmalla 20 versonneiden kasvien lukumäärällä: 15% suurempi pavulla, 8,0% vehnällä ja 12% rypsillä verrattuna samaan käsittelemättömiä siemeniä luonnehtivaan tunnuslukuun.

25 Mikrokiteistä kitosaania voidaan valmistaa esimerkiksi : - - suomalaisesta patentista n:o 83426 tunnetulla tavalla, jossa kitosaaniliuosta etikkahapon vesiliuoksessa syötetään jatkuvasti reaktoriin yhdessä natriumhydroksidin kanssa.

30

Keksinnön mukaista menetelmää käytetään maataloudessa tunnettujen, kemiallisten peittausaineiden vaatimien menetelmien sijaan siementen suojelemiseksi ennen kylvöä. Keksintöä selostetaan enemmän seuraavissa 35 esimerkeissä, jotka eivät rajoita patenttivaatimusten laajuutta.

93687 9

Esimerkki 1.

1.33 paino-osaa mikrokiteisen kitosaanin vesidisper-5 siota, joka sisälsi 1,5 p-% polymeeriä, jolle oli tunnusomaista keskimääräinen molekyylipaino 78000, deasetylointiaste 72%, vedenpidätysarvo 1240%, hiuk-kaskoko 10-20 μια ja vetysidosten energia kalvomuodossa 21,3 kJ/mol sekoitettiin 100 paino-osan kanssa pavun 10 siemeniä 5 minuutin ajan. Tämän jälkeen käsitellyt siemenet kuivattiin 30°C:ssa 15 minuutin ajan. Saadulle siementen pinnoilla olevalla mikrokiteisen kitosaanin kalvolle oli tunnusomaista erittäin hyvä tarttuvuus. Käsittelyprosessin jälkeen ei havaittu mitään 15 kitosaanijäännöksiä.

Käsiteltyjen, 0,02 p-% mikrokiteistä kitosaania sisältävien käsiteltyjen siementen itämiskykytesti osoitti 97,5% tehokkuutta, kun taas käsittelemättömil-20 le vertailusiemenille oli tunnusomaista 91,3% tehokkuus. Versonneiden kasvien lukumäärän testi osoitti, että versonneiden kasvien prosenttiosuus oli 91%, kun taas sama käsittelemättömien siementen tunnusluku oli 79,5%. Käsitellyt siemenet tuottivat 12 päivän jälkeen 25 vihreän kasvin keskimääräisen painon 2,23 g sekä s 0,07 g juuria kasvia kohti, kun taas käsittelemättömät siemenet tuottivat vastaavasti 2,22 g ja 0,06 g.

Esimerkki 2.

30 20 paino-osaa mikrokiteisen kitosaanin vesidisper-• siota, joka sisälsi 0,1 p-% polymeeriä, jolle oli luonteenomaista keskimääräinen molekyylipaino 6700, deasetylointiaste 75%, vedenpidätysarvo 3890%, hiuk-35 kaskoko 0,1 - 15 μιη ja vetysidosten energia kalvomuodossa 18,3 kJ/mol sekoitettiin 100 paino-osan kanssa vehnänsiemeniä 15 minuutin ajan. Tämän jälkeen käsitellyt siemenet kuivattiin 33°C:ssa 30 minuutin ajan.

______ ··· I ______ 93687 10

Mikrokiteisestä kitosaanlsta saadulle, siementen pinnalla olevalle kalvolle oli tunnusomaista erinomainen tarttuvuus. Käsittelyprosessin jälkeen ei havaittu mitään kitosaanijäänteitä.

5 Käsitellyille, 0,02 p-% mikrokiteistä kitosaania sisältäville vehnänsiemenille suoritettu itämiskyky-testi osoitti 87,7% tehokkuutta, kun taas käsittelemättömille vertailusiemenille oli ominaista 80,3% 10 tehokkuus. Versonneiden kasvien lukumäärän testi osoitti, että käsitellyistä siemenistä versonneiden kasvien prosenttiosuus oli 83%, kun taas käsittelemättömien siementen sama tunnusluku oli 75%. Käsitellyt siemenet tuottivat 12 päivän jälkeen vihreän kasvin 15 keskimääräisen painon 0,27 g sekä 0,03 g juuria, kun taas käsittelemättömät siemenet tuottivat vastaavasti arvot 0,25 g ja 0,02 g.

Esimerkki 3.

20 50 paino-osaa mikrokiteisen kitosaanin vesidispersiota samoin ominaisuuksin kuin esimerkissä 2 sekoitettiin 100 paino-osan kanssa vehnänsiemeniä kuten esimerkissä 2. Saadulle siementen pinnoilla olevalle mikrokiteisen 25 kitosaanin kalvolle oli ominaista erinomainen tarttuvuus. Mitään kitosaani jäänteitä ei havaittu käsittelyprosessin jälkeen.

Käsitellyille 0,05 p-% mikrokiteistä kitosaania 30 sisältäville vehnänsiemenille suoritettu itämiskyky-testi osoitti 85,3% tehokkuutta, kun taas käsittele-V mättömille vertailusiemenille oli ominaista 80,3% tehokkuus. Versonneiden kasvien lukumäärän testi osoitti, että käsitellyistä siemenistä versonneiden 35 kasvien prosenttiosuus oli 80,5%, kun taas käsittelemättömien vertailusiementen sama tunnusluku oli 75%.

Käsitellyt siemenet tuottivat 12 päivän jälkeen 0,25 g keskimääräisen vihreän kasvin painon sekä 0,03 g 93687 11 juuria, kun taas käsittelemättömät siemenet tuottivat vastaavasti 0,25 g ja 0,02 g.

Esimerkki 4.

5 2,17 paino-osaa mikrokiteisen kitosaanin vesidisper-siota, joka sisälsi 0,92 p-% polymeeriä, jolle oli luonteenomaista keskimääräinen molekyylipaino 312000, deasetylointiaste 59%, vedenpidätysarvo 745%, hiukkas-10 koko 25-50μιη ja vetysidosten energia kalvomuodossa 12.3 kJ/mol, sekoitettiin 100 paino-osan kanssa herneen siemeniä 20 minuutin ajan. Tämän jälkeen käsitellyt siemenet kuivattiin 29°C:ssa 20 minuutin ajan. Saadulle, siementen pintaa peittävälle mikroki- 15 teisen kitosaanin kalvolle oli ominaista erittäin hyvä tarttuvuus. Mitään kitosaanijäänteitä ei havaittu käsittelyprosessin jälkeen.

Käsitellyille, 0,02 p-% mikrokiteistä kitosaania 20 sisältäville herneensiemenille suoritettu itämiskyky-testi osoitti 97,5% tehokkuutta, kun taas käsittelemättömille vertailusiemenille oli ominaista 94,5% tehokkuus. Versonneiden kasvien lukumäärän testi osoitti, että käsitellyistä herneensiemenistä verson-25 neiden kasvien prosenttiosuus oli 86,5%, kun taas : - - käsittelemättömien siementen sama tunnusluku oli 87%.

Käsitellyt siemenet tuottivat 12 päivän jälkeen 0,64 g keskimääräisen vihreän kasvin painon sekä 0,09 g juuria, kun taas käsittelemättömät siemenet tuottivat 30 vastaavasti 0,58 g ja 0,08 g.

Esimerkki 5.

13.3 paino-osaa mikrokiteisen kitosaanin vesidisper-35 siota, jolla oli esimerkin 1 ominaisuudet, sekoitettiin 100 paino-osan kanssa pavunsiemeniä 5 minuutin ajan. Käsittelyprosessi sekä kalvon käyttäytyminen olivat samat kuin esimerkissä 1.

12 93687 Käsitellyille, 0,2 p-% mikrokiteistä kitosaania sisältäville siemenille suoritettu itämiskykytesti osoitti 99,3% tehokkuutta, kun taas käsittelemättömille vertailusiemenille oli ominaista 99% tehokkuus.

5 Versonneiden kasvien lukumäärän testi osoitti, että käsitellyistä siemenistä versonneiden kasvien prosenttiosuus oli 95%, kun taas käsittelemättömien siementen sama tunnusluku oli 80%.

10 Esimerkki 6.

0,76 paino-osaa mikrokiteisen kitosaanin vesidisper-siota, joka sisälsi 5,25 p-% polymeeriä, jolle oli tunnusomaista keskimääräinen molekyylipaino 56375, 15 deasetylointiaste 69%, vedenpidätysarvo 1030%, hiukkasten keskimääräinen koko 20-40 Mm ja vetysidosten energia kalvomuodossa 19,0 kJ/mol, sekoitettiin 3 paino-osan kanssa etyylialkoholia ja 0,01 paino-% kanssa vihreää väriainetta, minkä jälkeen ne sekoitet-2 0 tiin 100 paino-osan kanssa rypsin siemeniä. Käsittelyprosessi sekä kalvon käyttäytyminen olivat samat kuin esimerkissä 1.

Käsitellyille, 0,04 paino-% mikrokiteistä kitosaania 25 sisältäville siemenille suoritettu itämiskykytesti osoitti 95,5% tehoa, samaa kuin käsittelemättömille siemenille. Versonneiden kasvien lukumäärän testi osoitti, että käsitellyistä siemenistä versonneiden kasvien prosenttiosuus oli 85,3%, kun taas käsittele-30 mättömien siementen sama tunnusluku oli 73,3%. Käsitellyt siemenet tuottivat 12 päivän jälkeen keskimää-v räisen vihreän kasvin painon 0,125 g, kun taas käsit telemättömät siemenet tuottivat vastaavasti arvon 0,100 g.

35

II

93687 13

Esimerkki 7.

50 paino-osaa mikrokiteisen kitosaanin dispersiota 5 veden, etyylialkoholin ja asetonin seoksessa suhteessa 5:1:0,5, seoksen sisältäessä 0,01 paino-% polymeeriä samoin ominaisuuksin kuin esimerkissä 1, sekoitettiin 100 paino-osan kanssa herneensiemeniä, 0,02 p-% kanssa punaista väriainetta sekä 0,2 p-% K20, 0,02 p-% P205, 10 0,01 p-% N ja 0,001 p-% hivenaineita kanssa. Käsitte lyprosessi sekä kalvon käyttäytyminen olivat samat kuin esimerkissä 2.

Käsitellyille, 0,05 p-% mikrokiteistä kitosaania 15 sisältäville siemenille suoritettu itämiskykytesti osoitti 97% tehokkuutta, kun taas käsittelemättömille siemenille oli ominaista 94,5% tehokkuus. Käsitellyt siemenet tuottivat 12 päivän jälkeen keskimääräisen vihreän kasvin painon 0,60 g ja 0,10 g juuria, kun 20 taas käsittelemättömät siemenet tuottivat vastaavasti 0,58 g ja 0,08 g.

« »

Claims

93687 Patenttivaatimukset;

1. Menetelmä siementen päällystämiseksi käyttämällä kitosaania, tunnettu siitä, että kitosaani on mikro- 5 kiteistä kitosaania nestedispersion muodossa sisältäen nestevällaineena epäorgaanisia ja/tai orgaanisia haihtuvia liuottimia, kuten vettä ja/tai alkoholeja tai ketoneita, kuten etyylialkoholia tai asetonia, ja 0,0001 - 10 p-% polymeeriä, jolle on tunnusomaista 10 keskimääräinen molekyylipaino vähintään 1000, edullisesti 10000 - 100000, vedenpidätysarvo välillä 200 -5000%, deasetylointiaste vähintään 35%, hiukkaskoko välillä 0,1 - 100 μιη ja vetysidosten energia kalvomuo-dossa 10-25 kJ/mol, edullisesti 10-20 kJ/mol, jolloin 15 mainittu nestedispersio lisätään ruiskuttamalla tai sekoittamalla, esimerkiksi 1-30 minuutin ajan, polymeerin pitoisuuden ollessa vähintään 0,01 p-% siementen painosta, edullisesti 0,02 - 0,1 p-%, minkä jälkeen liuottimen ylimäärä poistetaan ja siementä 20 peittävä polymeerikalvo muodostuu.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikrokiteisen kitosaanin dispersio sisältää 0,001 - 0,1 p-% väriaineita mikrokiteisen 25 kitosaanin painosta, jolloin ne on lisätty päällystys-; valmisteeseen siementen päällysteen yhtenäisyyden valvomiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että mikrokiteisen kitosaanin dispersio sisältää ravinteita, kuten typpeä ja/tai fosforia ja/tai kaliumia ja/tai hivenaineita sisältäviä ravinteita, edullisesti aina 1,0 p-% määrään asti käsiteltyjen siementen painosta. 93687