FI88665B - Fungicider - Google Patents

Description

*8665

Fungisidit - Fungicider Tämä keksintö koskee fungisidisia seoksia, joilla on syner-gistisesti kohonnut vaikutus sieniä vastaan, ja menetelmää tällaisten seoksien käyttämiseksi.

Tämän keksinnön mukaiset aineet perustuvat kahteen aktiivi-aineeseen, jotka molemmat ovat tunnettuja ergosterolisyrtee-sin estäjinä.

Komponentti I on aktiiviaine propikonatsoli, 1-(2-(2,4-di-kloor ifenyyli)-4-propyyli-1,3-dioksolan-2-yylimetyyli]-1H- 1,2,4-triatsoli, jonka kaava (I) on /CjHjn tai sen suola. Aktiiviaine on kuvattu julkaisussa GB-1,522,657.

Komponentti II on aktiiviaine fenpropimorfi, 4—[3—(4-tert. butyylifenyyli)-2-metyylipropyyli J-cis-2,6-dimetyylimorfo-liini, jonka kaava (II) on >CHj V«3 CH, ·-· cHj-ό—ζ ch2-ch-ch2-n( y di) CHj ·=· N·—' XCH| tai sen suola. Aktiiviaine on kuvattu julkaisussa DE-OS 27 52 096, joka vastaa julkaisua GB-PS 1,584,290.

Propikonatsoli, komponentti I, voi olla neljässä stereoiso-meerisessa muodossa, joilla on erilaiset fungisidiset vaiku- 2 S B 665 tukset. Edullisia ovat molemmat cis-isomeerit, so. ne enan-tiomeerit, joissa triatsolyylimetyyliryhmä ja propyyliryhmä ovat dioksolaanirenkaan samalla puolella. Fenpropimorfi, cis-komponentti II, esiintyy kahdessa enantiomeerisessa muodossa, joista (-)-enantiomeeri, jolla on S-konfiguraatio, on edullinen toisena vaikutusainekomponenttina. Keksintö käsittää puhtaiden isomeerien I ja II seokset, erityisesti seokset, joissa on propikonatsolin toinen cis-enantiomeeri ja fenpropimorfin (-) cis-enantiomeeri.

Keksinnön kohteena on myös aine ja torjuntamenetelmä, jossa vaikutusainekomponentti I, propikonatsoli, on pääasiassa molempien cis-enantiomeeriensä muodossa.

Keksinnön kohteena ovat erityisesti aine ja vastaava torjuntamenetelmä, jossa vaikutusainekomponentti propikonatsoli on pääasiassa toisena cis-enantiomeerinään ja fenpropimorfi on pääasiassa (-) cis-enantiomeerinään, joka on S-konfiguraa-tiossa.

Hapoista, joita voidaan käyttää kaavan I tai II mukaisten yhdisteiden suolojen valmistukseen, voidaan mainita: halogeenivetyhappo, kuten fluorivetyhappo, kloorivetyhappo, bromivetyhappo tai jodivetyhappo sekä rikkihappo, fosfori-happo, typpihappo ja orgaaniset hapot, kuten etikkahappo, tr ifluorietikkahappo, trikloorietikkahappo, propionihappo, glykolihappo, tiosyaanihappo, maitohappo, meripihkahappo, sitruunahappo, bentsoehappo, kanelihappo, oksaalihappo, muurahaishappo, bentseenisulfonihappo, p-tolueenisulfonihappo, metaanisulfonihappo, salisyylihappo, p-aminosalisyylihappo, 2-fenoksibentsoehappo, 2-asetoksibentsoehappo tai 1,2-naftaliini -di sulfonihappo.

Suoloihin kuuluvat myös molempien emäksisten komponenttien I ia II metallikompleksit. Nämä kompleksit voivat toisistaan 3 88665 riippumatta käsittää valinnaisesti ainoastaan yhden komponentin tai myös molemmat komponentit. Voidaan valmistaa myös metallikomplekseja, jotka sitovat molemmat aktiiviaineet I ja II toisiinsa sekakompleksiksi.

Metallikompleksit muodostuvat perustana olevasta orgaanisesta molekyylistä ja epäorgaanisesta tai orgaanisesta metalli-suolasta, esimerkiksi halogenidista, nitraatista, sulfaatista, fosfaatista, asetaatista, trifluoriasetaatista, trikloo-riasetaatista, propionaatista, tartraatista, sulfonaatista, salisylaatista, bentsoaatista jne. toisen pääryhmän alkuaineesta, kuten kalsiumista ja magnesiumista, ja kolmannen ja neljännen pääryhmän alkuaineesta, kuten aluminiumista, tinasta tai lyijystä sekä ensimmäisen - kahdeksannen sivuryh-män alkuaineesta, kuten kromista, mangaanista, raudasta, koboltista, nikkelistä, kuparista, sinkistä jne. Edullisia ovat neljännen jakson sivuryhmän alkuaineet. Metallit voivat tällöin esiintyä eriarvoisissa muodoissaan. Metallikompleksit voivat esiintyä yksi- tai useampiytimisinä, t.s. ne voivat sisältää yhden tai useamman orgaanisen molekyyliosan li-gandina, kuten esimerkiksi edellä mainituissa seoskomplek-seissa, jotka muodostuvat propikonatsolista ja fenpropimor-fista.

Käytännössä käytetään mieluimmin puhtaita aktiiviaineita I ja II, joihin voidaan lisätä myös muita maatalouskemialli-sia aktiiviaineita, kuten insektisidejä, akarisidejä, nema-tisideja, herbisidejä, kasvua sääteleviä aineita ja lannoitteita, erityisesti kuitenkin muita mikrobisideja.

Viime vuosina on markkinoille kasvavassa määrin tullut nk. ergosterolibiosynteesin estäjiä, ts. valmisteita, joiden fungisidivaikutus perustuu siihen, että ne estävät sienten solukalvossa esiintyvän ergosterolin biosynteesin. Fungisi-dit, joiden molekyylissä on 1H-1,2,4-triatsolitähde, vaikut- 4 *8665 tavat tavallisesti tällä tavoin 14-C-demetyloinnin estäjinä (=DMI). Vuosikausia kestänyt triatsolipohjäisten valmisteiden käyttö on epäilemättä johtanut paikoin sellaisten sieni-kantojen syntymiseen, joiden herkkyys on selvästi vähentynyt.

Nyt on yllättäen osoittautunut, että propikonatsolin ja fenpropimorfin seosten fungisidinen vaikutus ei ole ainoastaan additiivinen vaan niillä on selvä synergistisesti kohonnut vaikutus. Kuitenkin käytännön kannalta on tavattoman tärkeä vielä eräs seikka, nimittäin se - täysin ennalta aavistamaton - tosiasia, että synergistisesti kohonnut vaikutus havaitaan myös sellaisilla eristetyillä sienillä, joiden herkkyys triatsolifungisideille on vähentynyt.

Tämän johdosta tämä keksintö aivan olennaisesti rikastuttaa tunnettua tekniikkaa.

Tämän keksinnön kohteena on kaksikomponenttisen seoksen lisäksi myös menetelmä sienien torjumiseksi, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että sienien sairastuttama tai niille alttiiksi joutunut kohta käsitellään mielivaltaisessa järjestyksessä tai samanaikaisesti a) kaavan I) mukaisella aktiiviaineella propikonatsolilla tai sen suolalla ja b) kaavan (II) mukaisella aktiiviaineella fenpropimorfilla tai sen suolalla, jolloin suolat voidaan valita myös siten, että molemmat aktiiviaineet ovat sitoutuneet happotähteeseen tai kun kyseessä on metallikompleksi, keskusmetallikationiin.

Molempien aktiiviaineiden edullisia seossuhteita ovat I:II = 10:1 - 1:20, edullisen suhteen ollessa 1:11=5:1-1:5. Useissa tapauksissa edullisia ovat seokset, joissa puhtaiden aktiiviaineiden seossuhde on I:II = 1:1 - 1:5, esim. 2:5.

Keksinnön mukaisilla aktiiviaineseoksilla I+II on erittäin edulliset parantavat, estävät ja systeemiset fungisidi- 5 38665 ominaisuudet viljelykasvien suojaamiseksi. Näillä aktiiviai-neseoksilla voidaan erilaisten hyötyviljelmien kasveilla tai kasvinosilla (hedelmät, kukat, lehdistö, varsi, sipulit, juuret) esiintyvät mikro-organismit ennalta ehkäistä tai hävittää, jolloin myös myöhemmin kasvavat kasvinosat säästyvät tällaisilta mikro-organismeilta. Tämä pätee erityisesti myös mikro-organismeilla, jotka ovat kehittäneet vähentyneen herkkyyden triatsoli-luokan fungisideja vastaan.

Aktiiviaineseokset ovat tehokkaita seuraaviin luokkiin kuuluvia kasvipatogeenisia sieniä vastaan: Ascomycetes (esim. Venturia, Podosphaera, Erysiphe, Monilinia, Uncinula); Basidiomycetes (esim. suvut Hemileia, Rhizoctonia,

Puccinia); Fungi imperfecti (esim. Botrytis, Helminthospo-rium, Rhynchosporium, Fusarium, Septoria, Cercospora, Alter-naria ja erityisesti Pyricularia)♦ Aktiiviaineseokset vaikuttavat systeemisesti. Niitä voidaan käyttää myös peit-tausaineina siemenviljan käsittelyssä (hedelmät, mukulat, jyvät) ja kasvipistokkailla sieni-infektioilta suojaamiseksi sekä maaperässä esiintyviä kasvipatogeenisia sieniä vastaan. Keksinnön mukaisten aktiiviaineseosten etuna on se, että kasvit sietävät niitä erityisen hyvin ja että ne ovat ympäristöystävällisiä .

Kohdeviljelminä tässä esitetyille indikaatioalueille sopivat tämän keksinnön puitteissa esim. seuraavat kasvilajit: viljat (vehnä, ohra, ruis, kaura, riisi, durra ja niiden sukulaiset); juurikkaat (sokerijuurikas ja rehunauris); siemen-, kivi- ja marjahedelmät (omenat, päärynät, luumut, persikat, mantelit, kirsikat, mansikat, vadelmat ja karhunmarjät); palkokasvit (pavut, linssit, herneet, soija); öljyviljelmät (rapsi, sinappi, unikko, oliivit, auringonkukka, kookos, risiini, kaakao, maapähkinä); kurkkukasvit (kurpitsa, kurkut, melonit); kuitukasvit (puuvilla, pellava, hamppu, juutti); sitrushedelmät (appelsiinit, sitruunat, grapet, mandarii- 6 88665 nit); vihannesta jit (pinaatti, keräsalaatti, parsa, kaalilajit, porkkanat, punasipuli, tomaatti, perunat, paprika); laakerikasvit (avokado, kaneli, kamferi) tai sellaiset kasvit kuin maissi, tupakka, pähkinät, kahvi, sokeriruoko, tee, viinirypäleet, humala, banaani- ja luonnonkumikasvit sekä koristekasvit (kukat, pensaat, lehtipuut ja havupuut, kuten männyt). Tämä luettelo ei aseta kuitenkaan minkäänlaista rajoitusta.

Kaavojen I ja II aktiiviaineseoksia käytetään tavallisesti koostumusten muodossa. Kaavan I ja kaavan II mukaisia ak-tiiviaineita voidaan käyttää samanaikaisesti, mutta niitä voidaan käyttää myöskin peräkkäin 24 tunnin sisällä käsiteltäville pinnoille tai kasveille, yhdessä mahdollisesti muiden valmistustekniikassa tavallisten kantoaineiden, tensi-dien tai muiden annostuksen vaatimien lisäaineiden kanssa.

Sopivat kanto- ja lisäaineet voivat olla kiinteitä tai nesteitä ja vastaavat valmistustekniikassa tarkoituksenmukaisia aineita, kuten esim. luonnolliset tai regeneroidut mineraaliaineet, liuottimet, dispergointi-, kostutus-, kiin-nitysaineet, paksuntavat aineet, sideaineet tai lannoitteet.

Edullinen menetelmä aktiiviaineseoksen, joka sisältää ainakin toisen näistä kaavan I ja II mukaisista aktiiviaineista, levittämiseksi on levittäminen maanpäällisille kasvinosille, ennen muuta lehdistölle (lehtiannostus). Annostusten lukumäärä ja käyttömäärä määräytyvät taudinaiheuttajan biologisista ja ilmastollisista elinolosuhteista. Aktiiviaineet voivat joutua kasveihin myös maaperästä juuriston kautta (systeeminen vaikutus) siten, että kasvin kasvupaikka kastetaan nestemäisellä koostumuksella tai aine levitetään maahan kiinteässä muodossa esim. granulaattina (maa-annostus). Kaavojen I ja II mukaisia yhdisteitä voidaan käyttää myös sie-menjyviin (Coating) siten, että jyvät joko kostutetaan pe- 1 88665 räkkäin yhden aktiiviaineen nestemäisessä valmisteessa tai ne päällystetään jo yhdistetyllä koostumuksella. Tämän lisäksi ovat kasveilla erityisissä tapauksissa muut annostus-tavat mahdollisia, esim. silmuihin tai hedelmiin kohdistuva käsittely.

Kombinaation yhdisteitä käytetään lisäksi muuttamattomina tai mieluimmin yhdessä valmistustekniikassa tavanomaisten apuaineiden kanssa ja valmistetaan siksi esim. emulsiokon-sentraateiksi, siveltäviksi tahnoiksi, suoraan ruiskutettaviksi tai laimennettaviksi liuoksiksi, laimeiksi emulsioiksi, ruiskutusjauheiksi, liukoisiksi jauheiksi, pölytteiksi, granulaateiksi, kapseloimalla esim. polymeerisiin aineisiin tunnetulla tavalla. Käyttömenetelmä, kuten ruiskutus, sumutus, pölytys, sirotus, sively tai kaataminen, samoin kuin aineen laatu valitaan toivottuja päämääriä ja annettuja olosuhteita vastaavasti. Sopivat käyttömäärät ovat yleensä 50 g - 2 kg aktiiviainetta/ha, erityisesti 100 g - 600 g aktiivi-ainetta/ha.

Valmisteet valmistetaan tunnetulla tavalla, esim. sekoittamalla ja/tai jauhamalla aktiiviaine hyvin levitysaineiden, kuten liuottimien, kiinteiden kantoaineiden ja mahdollisesti pinta-aktiivisten yhdisteiden (tensidien) kanssa.

Liuottimina kysymykseen voivat tulla: aromaattiset hiilivedyt, mieluimmin fraktiot Cg - C12, kuten esim. ksyleeni-seokset tai substituoidut naftaliinit, ftaalihappoesterit, kuten dibutyyli- tai dioktyyliftalaatti, alifaattiset hiilivedyt, kuten sykloheksaani tai parafiini, alkoholit ja glykolit, sekä niiden eetterit ja esterit, kuten etanoli, ety-leeniglykoli, etyleeniglykolimonometyyli tai -etyylieetteri, ketonit, kuten sykloheksanoni, vahvasti polaariset liuottimet, kuten N-metyyli-2-pyrrolidoni, dimetyylisulfoksidi tai dimetyyliformamidi sekä mahdollisesti epoksoidut kasviöljyt, kuten epoksoitu kookospähkinäöljy tai soijaöljy; tai vesi.

β 88665

Kiinteinä kantoaineina, esim. pölytteisiin ja dispergoitu-viin jauheisiin, käytetään yleensä luonnollisia kivijauhei-ta, kuten kalsiittia, talkkia, kaoliinia, montmorilloniittia tai attapulgiittia. Fysikaalisten ominaisuuksien parantamiseksi voidaan lisätä myös korkeadisperssiä piihappoa tai korkeadisperssejä, imukykyisiä polymeerejä. Rakeisina, ad-sorptiivisina granulaattikantoaineina kysymykseen tulevat tyypiltään huokoiset, kuten esim. hohkakivi, tiilimurska, sepioliitti tai bentoniitti, ei-sorptiivisina kantoaineina esim. kalsiitti tai hiekka. Tämän lisäksi voidaan käyttää lukuisia etukäteen rakeistettuja aineita, jotka ovat luonteeltaan epäorgaanisia tai orgaanisia, kuten erityisesti dolomiitti tai murskatut kasvi jäännökset. Erityisen edullisia annostusta edistäviä lisäaineita, jotka voivat vaikuttaa käyttömäärän vähentämiseen, ovat myös luonnolliset (eläinperäiset tai kasviperäiset) tai synteettiset kefaliini- ja le-sitiinisarjojen fosfolipidit, kuten esim. fosfatidyyli-eta-noliamiini, fosfatidyyliseriini, fosfatidyyliglyseroli, ly-solesitiini, plasmalogeenit tai kardiolipiini, joita voidaan saada esimerkiksi eläin- tai kasvisoluista, erityisesti aivoista, sydämestä, maksasta, munanruskuaisesta tai soijapavuista. Käyttökelpoisia kauppaseoksia ovat esim. fosfatidyy-likoliini-seokset. Synteettisiä fosfolipidejä ovat esim. dioktanoyyli-fosfatidyylikoliini ja dipalmitoyylifosfatidyy-likoliini.

Pinta-aktiivisina yhdisteinä kysymykseen tulevat riippuen aina valmistettavasta, kaavan I ja II mukaisesta aktii-viaineesta, ei-ionigeeniset, kationi- ja/tai anioniaktiivi-set tensidit, joilla on hyvät emulgoivat, dispergoivat ja kostuttavat ominaisuudet. Tensideillä tarkoitetaan myös ten-sidiseoksia.

Seuraavassa tarkoittaa "aktiiviaine" seosta, jossa on kaavan I ja II mukaista yhdistettä suhteessa 1:2 - 1:4 (% = painoprosentti) .

9 88665

Ruiskutus jauheet a) b) c) aktiiviainetta 25 % 50 % 75 %

Na-ligniinisulfonaattia 5 % 5 %

Na-lauryylisulfaattia 3 % - 5 %

Na-di-isobutyylinaftaliinisulfonaattia - 6 % 10 % oktyylifenolipolyetyleeniglykolieetteriä (7-8 moolia etyleenioksidia) - 2 % - korkeadisperssiä piihappoa 5 % 10 % 10 % kaoliinia 62 % 27 %

Aktiiviaine sekoitetaan hyvin lisäaineiden kanssa ja jauhetaan hyvin sopivassa myllyssä. Saadaan ruiskutus jauheet, jotka voidaan laimentaa vedellä kulloinkin halutun konsent-raation omaaviksi suspensioiksi.

Emulsiokonsentraatti aktiiviainetta 10 % oktyylifenolipolyetyleeniglykolieet-teriä (4-5 moolia etyleenioksidia) 3 %

Ca-dodekyylibentseenisulfonaattia 3 % risiiniöljypolyglykolieetteriä (35 moolia etyleenioksidia) 4 % sykloheksanonia 30 % ksyleeniseosta 50 % Tästä konsentraatista voidaan valmistaa vedellä laimentamalla kulloinkin halutun konsentraation omaavat emulsiot.

10 88665 Pölytteet a) b) aktiiviainetta 5 % 8 % talkkia 95 % kaoliinia - 92 %

Saadaan käyttövalmiit pölytteet siten, että aktiiviaine sekoitetaan kantoaineiden kanssa ja jauhetaan sopivassa myllyssä .

Ekstrudoitu granulaatti aktiiviainetta 10 %

Na-ligniinisulfonaattia 2 % karboksimetyyliselluloosaa 1 % kaoliinia 87 %

Aktiiviaine sekoitetaan lisäaineiden kanssa, jauhetaan ja kostutetaan vedellä. Tämä seos ekstrudoidaan ja lopuksi kuivataan ilmavirrassa.

Päällystetty granulaatti aktiiviainetta 3 % polyetyleeniglykolia (mol.p. 200) 3 % kaoliinia 94 % (mol.p. = molekyylipaino)

Hienoksi jauhettu aktiiviaine laitetaan sekoittimeen poly-etyleeniglykolilla kostutetun kaoliinin kanssa samanaikaisesti. Tällä tavalla saadaan pölyttömät päällystetyt granu-laatit.

Synergistinen vaikutus esiintyy fungisideilla aina silloin, kun aktiiviainekombinaation fungisidinen vaikutus on suurem- 11 S8665 pi kuin yksittäin annostettujen aktiiviaineiden vaikutusten summa.

Odotusarvo E annetulle aktiiviaine-kombinaatiolle, esim. kahden fungisidin kombinaatiolle, noudattaa niin sanottua COLBY-mallia [alunperin käytetty ainoastaan laskettaessa herbisidiseosten odotusarvoa E]:

X · Y

E = X + Y - - 100 jossa X = % sinen vaikutus fungisidilla I annoksella p g akti iviainetta/ha Y = % sinen vaikutus fungisidilla II annoksella q g akti iviainetta/ha E = fungisidien I ja II vaikutuksen odotusarvo annoksella p + q g aktiiviainetta hehtaaria kohden.

1) COLBY, LR. "Calculating synergistic and antagonistic responses of herbicide combination". Weeds 15, s. 20-22.

2) LIMPEL et al., 1062 "Weeds control by ... certain combinations". Proc. NEWCL. vol. 16, s. 48-53]

Kun todellinen, havaittu vaikutus (O) on suurempi kuin laskettu (E), on kombinaatio vaikutukseltaan yliadditiivinen, t.s. sillä on synergistinen vaikutus.

Seuraavissa esimerkeissä lasketaan E edellä esitetyn yhtälön mukaisesti.

12 «8665

Fungisidinen vaikutus "aitoa lehtihometta" (Echt Mehltau) vastaan talvivehnällä 11 senttimetriä syviin kylvömaljoihin (pinta 30 x 40 cm) kylvetään kasvihuoneessa 20°C:ssa noin 95 kasvia talvivehnä-lajiketta "Kanzler". 2-lehtivaiheessa kasvit ympätään Erysiphe qraminis tritici isolaatilla, jolla on alentunut sens iti ivisyys DMI-fungisideille.

Saastumisen tullessa näkyviin 5 päivän kuluttua ymppäyksestä (3-lehtivaihe; saastuneisuus 10-12 %) yksittäinen aktiiviai-ne tai fungisidiseos annostetaan vesipitoisena suspensiona ruiskutuslaitteella kenttäolosuhteissa. Annostuksen jälkeen saastumisen muuttuminen ymppäyksellä käsitellyissä kasvipin-noissa (primäärisaastumisen arviointi) määritettiin säännöllisin väliajoin.

Käytettiin taulukossa mainittuja käyttömääriä. Jokainen osa-koe (16 kpl) suoritettiin toistaen 3 kertaa.

13 >>8665

Taulukko

Tulos 11 päivää kokeen alusta

Osakoe g akti iviainetta/ha Sieni- E 0 n:o saastu- laskettu saatu neisuus %:inen %:inen ..... . ... . %:ssa vaikutus vaikutus

Aktiivi- Aktiivi- Ι'ΓΟτηνΓ ainetta I ainetta II ivaani j 1 (kontrolli )--72 2 25 - 57 - 21 3 50 - 60 - 17 4 125 - 32 - 56 5 - 25 47 - 35 6 - 50 23 - 68 7 - 125 9 - 88 8 750 1 99 9 25 25 28 49 61 10 25 50 11 75 85 11 25 125 4 91 94 12 50 25 25 46 65 13 50 >50 4 73 95 14 50 125 1 90 99 15 125 25 6 72 92 16 125 50 2 82 97

Kuten nähdään, esiintyi aivan erilaisilla seossuhteilla osa-kokeissa nro 9 - nro 16 synergistisesti kohonnut fungisidi-vaikutus.

Samanlaiset synergistisesti kohonneet vaikutukset saavutetaan myös ohralehtihometta, viljaruostetta (Puccinia spp.) ja muita patogeenejä vastaan.

Claims (10)

14 *8665

1. Fungisidinen aine, joka muodostuu ainakin kahdesta aktiiviaineesta, tunnettu siitä, että toinen aktiiviaine on kaavan I mukainen propikonatsoli CjH7n r—i j o, tai sen suola, ja toinen aktiiviaine on kaavan II mukainen fenpropimorfi /Hi ?Hi y—v CH, — CHj-C—«f" CHi-CH-CHi-n' / (II) cHj ·=· *—ν CHi tai sen suola, jolloin aktiiviaine!ta on läsnä synergis-tisen fungisidisen aktiivisuuden aikaansaavat määrät.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aine, tunnettu siitä, että propikonatsoli on pääasiassa molempien cis-enantiomeeriensä muodossa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen aine, tunnettu siitä, että propikonatsoli on pääasiassa toisen cis-enantiomeerinsä muodossa ja fenpropimorfi pääasiassa (-) cis-enantiomeerinsä muodossa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aine, tunnettu siitä, että painosuhde I:II on 10:1 - 1:20.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen aine, tunnettu siitä, että painosuhde I:II on 5:1 - 1:5.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen aine, tunnettu 15 88665 siitä, että painosuhde I:II on 1:1 - 1:5.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen aktiiviainekombinaation käyttö sienien torjunnassa tai sienisairauksien ennalta ehkäisyssä.

8. Menetelmä sienien torjumiseksi, tunnettu siitä, että mielivaltaisessa järjestyksessä tai samanaikaisesti käsitellään sienillä saastuneet tai niille alttiiksi joutuneet paikat a) kaavan I mukaisella aktiiviaineel-la, propikonatsolilla .CjH7n 91 Γ“Ί Cl-/ I (I) ·=· ·«*« tai sen suolalla ja b) kaavan II mukaisella aktiiviai-neella, fenpropimorfilla .CHj CHj ?Η| y*“*v CHi-i—·' )—CHz-^H-CHz-n' 'd (II) CHj =· —\ CHj tai sen suolalla, jolloin aktiiviaineita käytetään syner-gistisen fungisidisen aktiivisuuden aikaansaavina määrinä.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että propikonatsolia käytetään pääasiassa molempien cis-enantiomeeriensä muodossa.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että propikonatsolia käytetään pääasiassa toisen cis-enantiomeerinsä muodossa ja fenpropi-morfia pääasiassa (-) cis-enantiomeerinsä muodossa. ie 88665