FI86454B - Byggskiva konstruerad skiktvis, och foerfarande foer dess framstaellning. - Google Patents

Description

1 86454

Rakennuslevy, joka on rakennettu kerroksittain ja menetelmä sen valmistamiseksi. - Byggskiva konstruerad skiktvis, och förfarande för dess framställning.

Tämän keksinnön kohteena on kerroksittain rakennettu rakennus-levy, jolla on hyvät kimmomekaaniset ja tulenkestotekniset ominaisuudet, sopivimmin käytettäväksi kaksois- tai monikertais-lattiana tietokonehuoneissa, ja menetelmä tällaisen levyn valmistamiseksi .

Suuntausta yksinkertaiseen rakenteeseen, joka on havaittavissa rakennusteollisuudessa, on kiittäminen siitä tosiasiasta, että materiaalin, erityisesti sekarakennetyyppiä olevan materiaalin paremmalla teknillisellä ja taloudellisella käytöllä on lisääntyvä merkitys. Pääetuna on, että erilaisia ainesominaisuuksia, jotka muuten eivät liity yhteen, yhdistetään yhteen rakenne-elementtiin. Edullisimmat ominaisuudet voidaan saada tiettyjä käyttöaloja varten yksittäisten rakennekomponenttien sopivalla valinnalla. Jos esimerkiksi vetovoima ja tulenkestävyys otetaan huomioon, niin yhdistetyt edulliset ainesominaisuudet voidaan saada puhtaan kipsin yhdistelmällä lasikuitujen kanssa maton muodossa. Tällainen yhdistelmä tapahtuu jo tunnetussa prosessissa, jossa lasikuidut maton tai tekstiilin muotoon säännöllisesti jaettuina upotetaan märkäprosessissa määrissä jopa 10 paino-% puhtaaseen kipsiin, millä voidaan kompensoida puhtaan kipsilevyn kimmomekaaniset epäkohdat yhdistelmällä lasikuitujen kanssa.

Teknologinen kehitys meni edelleen monikerroslevyihin, joissa kullakin kerroksella oli osatehtävä koko levylle täytettäväksi tarkoitetusta tehtävästä. On olemassa kolme erilaista tapaa tällaisten levyjen valmistamiseksi: - Yhdistelmät, joissa kerrokset sidotaan toisiinsa sideaineella.

.2 86454 - Yhdistelmät, joissa kerrokset pidetään yhdessä rakenteellisten liitäntäelimien välityksellä.

- Yhdistelmät, joissa kerrokset pidetään yhdessä rakenteelle ominaisten tartuntavoimien välityksellä.

Tartuntaliitännöissä on epäkohtia, johtuen vanhenemisen aiheuttamasta haurastumisesta ja liitosasennuksen vaatimuksista, millä voi olla vaikutusta tukirakenneosiin. Toisessa menetelmässä yksinkertaiset esivalmistetut kerrokset myöhemmin kiinnitetään ruuveilla tai sidotaan yhteen jollakin muulla tavalla. Enemmän painoa pannaan viimeiseen mahdollisuuteen.

Esimerkiksi julkaisusta DD-PS 47099 on tunnettua, että paisu- misvoimia, jotka vaikuttavat hydrataation tapahtuessa lasikui- tuvahvisteisissa päällyskerroksissa, käytetään liitäntää varten muiden materiaalien kanssa. Tämä periaate perustuu siihen tapahtumaan, että juoksevista plastisiin olevat kipsipäällys- kerrokset kutistuvat lohenpyrstön muotoisiksi kulmikkaissa metalliasennuskehyksissä. Metalli ja lasivahvisteinen kipsi liittyvät yhteen staattisesti, jolloin metallikehys myöskin suorittaa reunan suojauksen. Jos kannatussisäke, esimerkiksi hunajakenno- tai ristikkorakenne, painetaan niin syvälle pääl- lyskerroksen sideaineseokseen (juoksevassa tilassa), että sillä . voi olla kosketus kipsin kanssa, niin voidaan saada liitäntä • 1 · näiden välillä. Kannatusainekerrosta, joka on painettu juoksevassa tilassa olevaan sideaineeseen niin pitkälle, että tartun- • · ' ” talujuus aikaansaadaan molempien kerrosten välille kovetetussa • · · : V tilassa, tavallisesti käytetään monikerroksisia levyjä valmis-• 1 • ’·· tettaessa. Tämän menetelmän mukaan on jo myöskin tunnettua, • · : : : että kipsimaitolasikuitukerros voidaan panna levyn muotoon ja lastulevy puristaa sitten kipsilasikuitukerrokseen, joka vielä on juoksevassa tilassa. Lastulevyn yläkerros esikarhennetaan • · karkealla hiekkapaperilla tai varustetaan urilla adheesion • · · • · • · 1 • · • · · • 1 « · « • · 1 • · · · • · • · • · · 3 86454 parantamiseksi kipsipäällyskerroksen ja lastulevypääkerroksen välillä.

Tästä parannuksesta huolimatta yhdistämisvaikutus kipsikerroksen ja lastulevyn välillä on vielä epätyydyttävä, joten moni-kerroslevy saattaa menettää tartuntansa lastulevyn ja kipsikerroksen välisessä rajapinnassa. Erityisesti käytettäessä kipsi-lasikuitukerrosta välikerroksena kahden lastulevyn välissä on vaarana, että lastulevykerrokset eivät kipsikerroksen alhaisesta adheesio-ominaisuudesta johtuen pysy kiinni, jos kimmornekaa-ninen rasitus on suuri.

Sen tähden tehtävänä on edelleen kehittää perinnäistä moniker-roslevyä edelleen luotettavan liitännän aikaansaamiseksi yksittäisten kerrosten välille ja siten sellaisen rakennuslevyn aikaansaamiseksi, jolla on parannetut yhdistelrnäainesominaisuu-det, erityisesti parannetut kimmomekaaniset ominaisuudet.

Tämä tehtävä on ratkaistu patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla ja keksinnön mukainen rakennuslevy on tunnettu patenttivaatimuksessa 1 esitetyistä tunnusmerkeistä.

Keksinnön mukaisessa rakennuslevyssä on joko pintakerros tai välikerros tai pinta- ja välikerroksen sideaineella tehty .;. yhdistelmä, jotka ovat melko ohuita verrattuna yhteen tai • i·» useampaan pääkerrokseen, jotka on pantu kokoon sideaineen ja ··' vahvistusaineen seoksesta. Vahvisteet sijoitetaan pintakerrok- • · · . siin ja/tai välikerroksiin, jotka eräässä edullisessa sovellu-• · · • · tusmuodossa järjestetään sideainepintakerroksen pinta-aluee- • · : seen. Olennainen keksinnöllinen ajatus on siinä, että yksit- *·’·1 täisten kerrosten välisen kosketuspinnan muodostus estetään saavuttamalla kytkentä, joka on mahdollisimman hyvä rakennus- » · levyn yksittäisten kerrosten välillä kerrosrakenteessa, jatku- • · · V : van rajakerrosalueen muodostamiseksi yksittäisten pinta-, pää- ja välikerrosten välille.

• 1 · · • · • • · · • · • · »«» • · • · • · · 4 86454

Erään edullisen sovellutusmuodon mukaan vahviste on kokoonpantu kuitujäykisteestä, sopivimmin kudotusta lasikuituniateriaalista tai lasikuitunukkamateriaalista.

Epäorgaaninen sideaine, sopivimmin kipsi tai sideaineseos voi toimia pinta-, väli- ja pääkerroksen sideaineena ja vahvistus-aineena voi olla huokoinen epäorgaaninen tai orgaaninen aine, sopivasti sekoitusveden vastaanottamista, varastoimista ja vapauttamista varten, joka sekoitusvesi tarvitaan sideaineen sitomista varten. Vesiliuotetut osaset, jotka on tehty puulas-tuista, pienistä paperipaloista, puu- tai jätepaperikuiduista, puukuitujyväsistä, kuoresta tai samankaltaisista orgaanisista aineksista, ovat erityisesti sopivia tätä varten. Erityisen hyviä rakennusaineominaisuuksia saadaan tällä kipsisidotulla lastulevyllä sen ollessa pääkerroksena. Vahvistusaineina tulevat kysymykseen myöskin ilmastetut sementtiosaset, paisutetut saviosaset tai paisutetut kiilleosaset, sopivimmin vermikuliit-ti, vaahtolasi tai vulkaaninen (luonnon) lasi, sopivimmin per-liitti tai tekovaahtohiutaleet, jotka voivat sisältää sekoitus-vettä, joka tarvitaan uudelleen hydrataatiota tai muotoilua varten. Lisäksi vedettömät rakeet, joiden raekoko on 1-5 mm, toimivat kiteyttämisen alkuunpanijoina.

Erään edullisen sovellutusmuodon mukaan sulfaattisen kalkkia . antavan aineen ja potsolaanisen aineen sideaineseosta käytetään «·» *·**. pinta-, väli- ja/tai pääkerrosten sideaineina, lujuuden lisäämiseksi, kuten lähemmin on kuvattu julkaisussa DE-OS 3 230 406.

• · • · : ** Tämä sideaineseos sisältää 50-90 paino-% kalkkia antavia ainei-·· · : ta ja 5-35 paino-% erittäin aktiivisia aluminosilikaattipotso- « · ♦ 1·· laanisia aineita, joita on runsaasti aluminaatissa. Lujuuslaa-• · : : tuja, jotka on parannettu sideaineen valinnan ansiosta, on eri tyisesti selitettävä sillä, että potsolaanikomponentit ovat ak-tiivisen savimaan olennaisia osia, kuten tuffien, monien rusko-hiilipölyjen, useiden metallurgisten kuonien jne. tapauksessa.

• · » • ^ Kalsiumsulfaatti-dihydraatin lisäksi muodostetaan reaktion • · • · · • · • · • · 1 • · • 1 · • · · · · • · • · M· 5 86454 lisätuote kalsiumsulfaattipuolihydraatin, nimittäin trikalsium-aluminaatti-trisulfaattihydraatin ("ettringite") kanssa, joka avustaa huomattavasti lujuuden lisäystä. Sideaineseoksen kova kovetusprosessi määritetään tällä reaktiolla. Kun ettringite sitoo suuren määrän hydraattivettä (30-32 moolia H2O per mooli ettringitea), reaktion kulku on sidottu olennaisesti tilavuuden kasvuun. Tämä tilavuuden kasvu on vastaavuussuhteessa muodostetun ettringiten määrän kanssa ja on riippuvainen ajasta. Kuitenkin ettringiten muodostuminen johtaa lujuuden huomattavaan alenemiseen tai jopa rakenteelliseen tuhoon lujuuden kasvun sijasta kovetusjakson aikana.

Lujuuden kasvu saadaan, jos on saavutettavissa olosuhteet, joissa ettringite voidaan aikaansaada, ainoastaan liuosvaiheen kautta. Tämä saavutetaan erään edullisen lisäsovellutusmuodon mukaan sideaineseoksella, joka on spatiaalisesti muuttumaton kovetusjaksossa ja sen tähden katsotaan olevan sopivaa, jos seitsemän vuorokauden kovetusjakson jälkeen ei ylitetä prisma-maisen kappaleen suurinta sallittua pituuseroa 0,5 %. Jos tätä teknistä määräystä ei oteta huomioon, niin on odotettavissa rakennuslevyn lujuuden aleneminen. Muodostus liuosvaiheen avulla on suhteessa kalsiumhydroksidipitoisuuden kehityksen ja tilavuuden kasvun kanssa, kunhan vain on olemassa kipsin muuttumaton syöttö. Nyt ettringiten muodostuksen rajoittamiseksi liuosvaiheeseen kalkkikomponentteja täytyy lisätä potsolaani-siin komponentteihin nähden pienemmässä määrässä kuin on vält-;·. tämätöntä. Optimaalinen suhde voidaan määrittää vertauskokeiden ^ tilavuuden erilaisilla käyttäytymisillä edellä kuvatun edulli-1. 1 sen sovellutusmuodon mukaan.

Keksinnön mukainen menetelmä on esitetty itsenäisissä menetel-mävaatimuksissa 8 ja 9, joissa vaatimuksissa toteutuu keksinnön oleellinen perusajatus, jonka mukaan sitoutumiseen tarvittava : vesi on aina peräisin ainoastaan pääkerroksesta ja siihen • · · • · 1 • · « ♦ # • · · • · · · • · • · • •1 86454 sisältyvistä vahvistusaineista. Vaatimukset 8 ja 9 poikkeavat toisistaan siinä, että massat levitetään eri järjestyksessä.

Menetelmässä keksinnön mukaisen rakennuslevyn valmistamiseksi juokseva vahvistusaine/sideaineseos levitetään pohjapinnalle, jolloin suurin osa jauhemaisista sideaineosasista takertuu suurempien vahvistusaineosasten kosteisiin pintoihin ja siten siirtoveteen, millä vahviste sijoitetaan tämän kerroksen päälle ja jauhemainen sideainekerros vihrnoitetaan. Pääkerroksen vah-vistusaine sisältää kokonaissekoitusveden, joka on välttämätön koko sideaineksen sitomiseksi. Sitten ravistamalla, raapimalla, valssaamalla tai käyttäen alhaista pintapainetta taataan, että sullomistiiviys vahvistusaineen ja sideaineen välillä pakottaa sekoitusveden, joka on välttämätön sideaineen sitomista varten, ulos vahvistusaineesta kapillaarisen siirron vaikutuksesta ja joka sitten kulkee ympäröivään sideaineeseen ja aikaansaa yhteen liittävän kipsisideaineen muodostumisen. Siten veden määrä on riittävä sideaineen liittämiseksi pinta-, tai välikerroksen sideaineen sitomiseksi.

Edullisia menetelmän edelleenkehitelmiä on esitetty patenttivaatimuksissa 10 ja 11. Keksinnön mukaisen levyn valmistamiseksi tarkoitetuissa kaikissa menetelmissä on tavallista, että levy valmistetaan puolikuivaprosessissa.

• • · · ···· Käyttämällä esitettyä keksinnön mukaista puolikuivaa menetelmää monikerroksisten levyjen valmistamiseksi säästetään suuret muo- :'·· toilulaitteiden tiivistyksen kustannukset, jotka aiheutuvat • · · • käyttämällä märkäteknologiaa, sen johdosta, että liika vesi : ·.. lasketaan pois rakennekomponenttien valmistuksen aikana ja :Y: koneista. Vesi, joka on olemassa märkäteknologissa, on lasku- vettä, jossa on paljon kipsiosasia. Märkäteknologialla valmis- : tettujen monikerroksisten levyjen kuivaamiseksi suuri määrä * « · kiertovettä on poistettava kipsikomponenteista, mikä aiheuttaa * · « suuria kustannuksia, kuten on tavallista lämpökuivausproses- • · »·· • ♦ * · • · · m · • * · i · k • · 1 * · • · • * · 7 86454 sissa. Vesi, joka pakotetaan pois, jättää vastaavasti suuren huokostilan kovetettuun tuotteeseen, minkä johdosta aineksen tiheys pienenee ja mekaaniset ainesominaisuudet huononevat. Monikerroksisessa rakennuslevyssä käytetään puolikuivatekno-logiaa niin, että lisättyjen huokoisten ainesten esim. paisutetun saven, perliitin, pienten paperipalojen ja puulastujen vedensitomiskyky on pienempi kuin niiden taipumus vetää puoleensa vettä pää-, väli- ja pintakerrosten kapillaarisesti huokoisesta sideaineesta. Kun käytetään hyväksi keksinnön mukaan tätä tapahtumaa, on mahdollista saada vettä, joka on välttämätön puolikuivateknologialla poltetun kalkin hydrataa-tiota varten, koska viimeksi mainitussa saadaan veden liika-määrän väheneminen 50 - 70 % verrattuna kuivateknologiaan.

Näin on keksitty uusi periaate, joka on myöskin perustana monikerroksisten levyjen valmistukselle, joissa on ainakin yksi pääkerros kipsisidottuja lastulevyjä: kosteat puulastut varastoivat vettä, josta osa poistetaan uudelleen kipsisideaineen välityksellä ja joka toimii hydrataatiota varten välttämättömänä kovetusvetenä. Puulastu-kipsiseos, joka on kosteuden perustana, levitetään automaattisesti alustalle ja sen jälkeen puristetaan. Kun kipsi-sidoshiutalelevy, lukuunottamatta lisävahvistusta, on vastaavuussuhteessa tiheytensä kanssa, kasvava puristus aikaansaa lisääntyneen taivutuslujuuden. Kovetetussa levyssä lastut, jotka ensin luovuttavat veden, vahvistavat kipsi-sideainetta ja kytkeytyvät pinta- tai pääkerroksen ja viereisen kerroksen tai välikerroksen välisessä rajakerrosalueessa olevan .. kipsin kanssa.

·1 2 3 Vastaavat menetelmät maton tai kuituvahvisteisten vahvistus-’ "" aineiden valmistamiseksi voidaan toteuttaa joko jaksottaisesti tai jatkuvasti. Sopivat menetelmät yksittäisten kerrosten kerrostamiseksi, millä määrätään aineshiutaleen muodostus, voivat olla luonteeltaan sekä mekaanisia että pneumaattisia.

» · · • · 1 • · « * • · ··» • · • · « · · • · • · · * · · • « · · • · 2 • · 3 a 86454

Rajakerrosalueen muodostus, joka rajakerrosalue on asteittai-sesti jatkuva, ylimeno pääkerroksen seoksesta pinta- ja/tai välikerrosten seokseen, jolloin seoksen muuttumista on pidettävä jatkuvana muuttumisena, antaa tulokseksi pääkerroksen vahvistusaineen sitoutumisen pinta- tai välikerroksen sideaineen kanssa. Kun kerrokset on laskeutettu jo kerrostettujen kerrosten päälle, vahvistusaine tulee sideainekerrokseen pinta-alueessa, mitä edistetään mahdollisella seuraavalla kevyen paineen kohdistuksella pintaan tai ravistuksella. Vahvistusosasten suihkutusvaikutusta pääkerroksen alakerroksiin voisi lisäksi edistää rajakerrosalueen muodostus veden vaikutuksella vapaasti pääkerroksen yläkerrosalueessa.

Johtuen siitä, että patenttivaatimuksissa 8-11 esitettyjä useita menetelmiä voidaan yhdistää keskenään, fysikaaliset ominaisuudet, kuten taivutuslujuus, kimmomoduuli, .suuri tiheys jne. voidaan valita pinta-, pää- ja välikerrosten lukumäärän ja kerrospaksuuden mukaan.

Tämän keksinnön pääsisällys antaa tulokseksi tulenkestävyyden ja epäorgaanisten sideaineiden kimmomekaanisten ominaisuuksien edullisia parannuksia. Lisäksi pintakerroksen muodostuksesta on tuloksena parannettu pinnan laatu, esim. pienennetty pinnan karkeus ja pienennetty huokoisuus, mistä puolestaan voi olla seurauksena epäorgaanisesti sidotun rakennuslevyn kohotettu «M· suihkuvedenpitävyys.

« ·

• I

. Lisäyksityiskohdat, luonteenomaiset piirteet ja edut käyvät • * » [' ·* selville eräiden esitettyjen sovellutusmuotojen seuraavasta « « : '* kuvauksesta.

• · • · · a « « • ·

Kuvio 1 on kaaviollinen poikkileikkaus kaksikerroksisesta ί/.j rakennuslevystä vahvisteen ollessa lähellä pintaa, • · · • » * • · · • · • · · « · • · · • · • · · « ·» « · » « · • · • « • · · 3 86454 kuvio 2 on poikkileikkaus kaksikerroksisesta keksinnön mukaisesta rakennuslevystä vahvisteen ollessa välittömästi pinnassa, kuvio 3 on kaaviollinen poikkileikkaus keksinnön mukaisesta kolmikerroksisesta rakennuslevystä vahvisteen ollessa sovitettu välikerrokseen, kuvio 4 esittää keksinnön mukaista seitsenkerroksista rakennus levyä.

Kuviossa 1 esitetty kaksikerroksinen levy 10 käsittää pintakerroksen 12, joka on melko ohut verrattuna rakenteen kokonaispaksuuteen ja pääkerroksen 14 paksuuteen. Pintakerros 12 puolestaan sopivimmin käsittää kovetettuja sideaineosasia 16, joista ainoastaan muutamia on esitetty kuviossa 1. Sideaine-kerrokseen on sovitettu karkea lasikuitumatto 20 sulkupintoi-neen vahviste-elimeksi siten, että ainoastaan ohut kerros jää maton ja pinnan välille, joka kerros käsittää ainoastaan sideainetta. Tätä asemaa kuvataan lähellä pintaa olevana asemana.

Pääkerros 14 tulee pintakerroksen 12 jälkeen ja käsittää sideaineosasia 16 sekä vahvisteaineita 18, joista ainoastaan muutamia on esitetty piirustuksessa. Pääkerroksen 14 ja pintakerroksen 12 väliin on järjestetty välikerros 24, joka koostumuksia sen suhteen, muodostaa jatkuvan rajakerrosalueen sideaine-···· ....: vahvisteseoksesta pintakerrokseen, joka lasikuitumaton lisäksi, • · ;·. jossa on pinnan päällyste/sulku, sisältää ainoastaan side-• · · !. . ainetta.

♦ 1 · • · • · * · \ |1 Kuvio 2 on samanlainen poikkileikkaus kuin kuvion 1 mukaisessa • · · '·1·1 esimerkissä keksinnön mukaisesta kaksikerroksisesta rakennus-levystä. Tässä tapauksessa vahvistekuitukerros on tehty välit- • · tömästi pintaan, mikä on välttämätöntä esimerkiksi, kun pinta-: kerroksen paksuus tehdään mahdollisimman pieneksi.

*** · i • · · * · • · • · · • · • « φ • · · • · · · • · • ♦ • · · ίο 86454

Kuvion 3 mukaisessa sovellutusmuodossa on esitetty kaksi pää-kerrosta 14, jotka sisältävät sideaine-vahvisteseosta, ja väli-kerros 22, joka sisältää sideainetta yhdessä vahvistavan karkean lasikuitumaton 20 kanssa.

Kuvio 4 on edellä mainittujen sovellutusmuotojen yhdistelmä ja esittää kaaviollista poikkileikkausta monikerroksisesta rakennuslevystä, joka käsittää kaksi pintakerrosta, kaksi välikerrosta ja kolme pääkerrosta. Jatkuva rajakerrosalue 24 on kaikkien pinta-, väli- ja pääkerrosten välillä.

Keksinnön mukaista rakennuslevyä selitetään edelleen seuraavas-sa eräiden esimerkkien avulla, joissa kipsiä käytetään sideaineena ja puulastuja vahvistusaineena.

Seuraavissa esimerkeissä kipsilastulevyä valmistetaan monikerroksisten levyjen muodossa, joiden koko on 660 mm x 560 mm x 38 mm. Lisäaine-sideainesuhde x = 0,25, kipsilastulevyrungon kuivatiheys saavuttaa arvon » 1 200 kg/m^ ja hydraattivesi-sideainesuhde w = 0,16. Tämän laatuisten levyjen taivutuslujuus oli 14N/mm2.

Jos puolikuivaprosessi tapahtuu ilman ongelmia, on olennaisesti tärkeää aikaansaada homogeenisesti kuohkea nukka-aines, joka •j. sisältää lisäaine-sideaineseosta, joka ei saa sisältää konglo- meraatteja ja jolla on hyvät juoksuominaisuudet. Tämä saavu- :·. tetaan liuottamalla lisäaine tai vahvistusaine riittävässä mää- !. . rässä vettä ja sen jälkeen sekoittamalla se sideaineen kanssa • · · # » sopivassa sekoituslaitteessa halutun suhteen mukaan. Näissä “ esimerkeissä saatiin tyydyttäviä tuloksia, kun käytettiin • 1 « *·1.1 Lödige-sekoitusrurnpua, jossa oli vannas ja sisäänpantu siipi. Toisena erittäin tärkeänä prosessikomponenttina on menetelmä, • · jota käytetään lisäaine-sideaineseoksen levittämiseksi. Hyviä « · · : .1 : tuloksia saatiin kaksitelalevitysasemalla.

» • · « * · · • · · * · • 1 * 1 · 11 86454

Esimerkki 1

Panosprosessissa kipsi-lastuseosta, joka oli valmistettu jo edellä esitetyn mukaan, ruiskutetaan muotoilulaatikkoon kaksi-telaisen levitysaseman välityksellä ja valmistettu lasikuitu-matto pannaan sen päälle. Sitten puhdasta kipsiä sirotellaan maton päälle seulan välityksellä ja kipsi-lastuseosta levitetään jälleen maton päälle. Lopuksi pieni pintapaine kohdistetaan levyyn niin, että levitysveden huuhteluvaikutus aikaansaa Jatkuvan rajakerrosalueen muodostumisen levyn komponenttijakau-tumaan, niistä vielä on seurauksena lastujen ulkoneminen vahvis-tusmatosta, mikä lisää maton kiinnitystä rajakerrosalueessa pinta- ja pääkerroksien välissä. Vaikutus kasvaa sitä enemmän, mitä laajemmat vahvistusmaton silmukat ovat.

Pääkerroksen vahvistusaine liotettiin niin paljolla vedellä, että saadaan riittävä määrä hydraattivettä, joka tarvitaan puhtaan kipsin kerrosta varten. Seurauksena kokonaisvesi-sideainesuhde w = 0,35.

Tässä esimerkissä puhdas kipsi sekoitettiin lisäaineiden kanssa suhteessa x2 = 0,00025 (lisäaine, viitaten puhtaaseen kipsiin), kuten on tavallista kipsiteknologiassa.

Esimerkki 2 • « · ♦ .. Kostutettu lasikuitumatto sijoitetaan muotoilulaatikon pohjal-* · k · 1 . le. Ohut kerros puhdasta kipsiä sirotellaan maton pinnalle seu-• « · - lan välityksellä ja kipsi-lastulevyn pääkerros levitetään sen » · - 2 päälle kaksitelalevitysaseman välityksellä kuohkean ainesnukan • · '.V saamiseksi. Johtuen tarvittavasta hydrataatiovedestä puhdas kipsikerros poistaa pintaveden vahvistusmatosta ja kovetusta : ·.: varten tarvittavan jäännösveden kipsi-lastulevynukasta, millä veden kulun aikana saadaan haluttu rajakerrosalue ja tuloksena * . oleva yhteenkytkeytyminen johtuen vahvistuspuulastoista. Kun « · · • • · • · · 4 4 4 • 4 · • 4 4 4 4 · · • 4 t · 2 • 44 12 86454 kevyt pintapaine kohdistetaan asetettuun nukkaan, tämä puristetaan ja vahvistusmatto pannaan sitten nukan päälle. Sitten puhdasta kipsiä sirotellaan maton päälle. Lopuksi levy saatetaan viimeisen puristusvaiheen alaiseksi, kun pintapaine kohdistetaan siihen. Jälleen vesi-sideainesuhde w = 0,35. Koska veden vähäinen liikamäärä sen veden määrään nähden, joka tarvitaan pääkerroksen sideaineen hydrataatiota varten, lisätään -, mikä on välttämätön vaihe prosessiteknisistä syistä pölyn liiallisen määrän estämiseksi lisäainesideaineseoksen mekaanisen suihkutuksen aikana - epäkohta, joka on yhteydessä mainittuun teknilliseen etuun nimittäin, että on olemassa kipsilastuseok-sen sisältämä 1iikavesimäärä, voidaan tasapainottaa sillä, että veden liikamäärä toimii pintakerroksen kipsin kovettamiseksi.

Esimerkki 3

Lasikuitumatto pannaan muotoilulaatikon pohjalle ja valmistettu puhtaan kipsin, veden ja lisäaineen juokseva seos levitetään sen pinnalle ja hajoitetaan tasaisesti, siten käytetyn määrän vähentämiseksi. Tätä lietettä varten pidetään vesi-kipsisuhde w = 0,7 ja lisäainesuhteeksi valitaan x2 = 0,00025. Kipsi-lastuseos levitetään tämän kerroksen päälle, millä ylläpidetään vesi-sideainesuhde w = 0,2, eikä myöhemmin mitään liikavettä lisätä kipsi-lastunukkaan. Näin vältetään huokostilan muodos-tuminen kuivauksen aikana, jonka huokostilan muodostuminen voi-·:*·· si alentaa kipsi-sideaineen lujuutta. Tässä prosessissa vesiva-^ rastot ovat ulkokerroksissa, jotka luovuttavat hydrataatiovettä pääkerrokseen, jos on olemassa veden paikallista puutetta, mil-;·, lä haluttu rajakerrosalue muodostuu uudelleen, kun vesi kulkee . pääkerrokseen. Jos päätepuristusta varten käytettyä painetta • * t ' * edellä olevissa esimerkeissä lisätään, voidaan vaikeudetta valmistaa suuremman tiheyden omaava levy. Kuitenkaan paineen lisä- • ♦ · *. *: yksellä päätepuristusta varten ei ole mitään seurauksia veden ·«· V * kululle vahvistusaineista sideaineeseen, vaan pikemminkin tar-koituksena on pienentää vapaata huokostilaa, mistä on »i* • · 4 4 • · · • · 13 86454 seurauksena kasvanut levyn lujuus. Näin esimerkiksi esimerkin 1 mukaisella menetelmällä valmistetun levyn, jonka kuiva tiheys on 1 ,550 kg/m^, taivutuslujuus on 18 N/mrn^.

• · · • · m · • · • 1 • · · • · • 1 1 • ·« » · · • 1 · • · « » · • 1 1 t • · · • · ·

Claims (11)

14 86454

1. Rakennuslevy, joka on rakennettu kerroksittain ja jossa on ainakin yksi pintakerros (12) ja/tai välikerros (22), joka muodostuu hydratoidusta sideaineesta ja tähän pinta- (12) ja/tai välikerrokseen (22) sovitetusta vahvistusaineesta (20), sekä ainakin yksi päukorios (14), joka sopivimmin muodostuu hydratoidusta sideaine- (16) /lisäaine- tai vahvistusainemassasta (18), tunnettu siitä, että pääkerroksiin (14) verrattuna ohuempien pinta- (12) ja/tai välikerrosten (22), jotka on muodostettu kiintoainetilaan muuttuvasta sideaineen (16) ja vahvistusaineen (20) seoksesta, ja sideaine- (16) /lisäaine-tai vahvistusainemassasta (18) muodostuvien pääkerrosten (14) väliin on muodostettu rajakerrosalue (24), joka kerroskoostu-muksen suhteen muodostaa jatkuvan rajakerrosalueen pinta- (12) ja/tai välikerrosten (22) ja pääkerrosten (14) välille, jolloin lisäaine- tai vahvistusainernassaan (18) sisältyy pinta- (12) ja/tai välikerrosten (22) ja pääkerrosten (14) sitoutumiseen tarvittava koko sekoitusvesi vesiky1lästettyjen hiukkasten muodossa .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rakennuslevy, tunnettu siitä, että sideainepintakerroksessa (12) oleva vahviste (20) *;·*: sijaitsee lähellä pintaa olevalla alueella. • · • · · ;·.·. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rakennuslevy, tunnet- ;·. t u siitä, että vahviste (20) sijaitsee välittömästi sideaine- • «i \ . pintakerroksen (12) pinta-alueella. I I I

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen rakennuslevy, « · · tunnettu siitä, että vahviste (20) on kokoonpantu kui-' tujäykisteestä, sopivimmin kudotusta lasikuituinateriaal ista tai • ;..j lasi kuitunukkamater iaal ista. is 86454

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen rakennuslevy, tunnettu siitä, että pinta- (12), väli- (22) ja pääker-rosten (14) sideaineena (16) on epäorgaaninen sideaine, sopi-vimmin kipsi, ja että pääkerroksen lisäaineena tai vahvistus-aineena (18) on huokoinen epäorgaaninen tai orgaaninen aine, joka soveltuu imemään, säilyttämään ja luovuttamaan vettä ja jolla on vahvistava vaikutus, sopivimmin puulastut, paperihake, puun kuidut, puun kuiturakeinen materiaali tai kaarna.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen rakennuslevy, tunnettu siitä, että pinta- (12), väli- (22) ja pääker-rosten (14) sideaineena (16) on sideaineseos, joka sisältää sulfaattia sisältäviä, kalkkia antavia ja potsolaanisia aineita, jolloin se koostuu 50 - 90 paino-%:sta kalsiumsulfaattia, 3-25 paino-%:sta kalkkia antavia aineita ja 5 - 35 paino-%:sta aktiivista aluminosilikaattipitoista potsolaania, jossa on runsaasti aluminaattia.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen rakennuslevy, tunnet- t u siitä, että kalsiumsulfaatin, kalkkia antavien aineiden ja aktiivisten aluminosulfaattipitoisten, runsasaluminaattisten potsolaanisten aineiden seossuhde on sellainen, että ettringi- ten muodostus rajoittuu liuosvaiheeseen, jolloin ennakkornää- räyksenä sopiville sideaineseoksille on se, että niitä pidetään ;·. tilavuudeltaan muuttumattomasti kovettuvina, jos seitsemän päi-... vän kovetusajan jälkeen prismamaisen koekappaleen suurinta sal-I. * littua pituudenmuutosta 0,5 % ei ylitetä ja sen jälkeen on \ / todettavissa pituudenmuutos/aika-käyrän suppeneva kulku.

8. Menetelmä patenttivaatimuksen 1, 2, 4, 5, 6 ja/tai 7 mukai-sen rakennuslevyn valmistamiseksi, joka levy on rakennettu ker- : roksittain ja jossa on ainakin yksi pintakerros (12) ja/tai ____: välikerros (22), joka muodostuu hydratoidusta sideaineesta ja ... tähän pinta- (12) ja/tai välikerrokseen (22) sovitetusta vahvistusaineesta (20), sekä ainakin yksi pääkerros (14), joka 16 86454 sopivimmin muodostuu hydratoidusta sideaine- (16) /lisäaine-tai vahvistusainemassasta (18), tunnettu siitä, että lisäaine tai vahvistusaine- (18) /sideainemassa (16), sopivim-min suhteessa x = 0,05 - 0,5 kerrostetaan sirottelemalla jaksottaisesti tai keskeytymättömästi levyn päälle tai kuljetus-hihnalle, jolloin lisäaine tai vahvistusaine on kyllästetty vedellä siten, että saadaan vesi-sideainesuhde w = 0,16 - 0,6, että vahvistusaine (20) levitetään tähän kerrokseen, jauhemainen sideaine (16) sirotellaan päälle ja sitten lisäaine- tai vahvistusaine (18) ja sideaineosasten (16) välistä sullomisti-heyttä lisätään tärisyttämällä, hankaamalla, valssaamalla tai käyttämällä pintapainetta alle noin 1,5 N/mm^ siten, että lisäaineen tai vahvistusaineen välisten kosketuskohtien kautta sopivimmin kapillaarisen johtumisen avulla saadaan aikaan, että vesi siirtyy lisäaineesta tai vahvistusaineesta (18) pääkerrok-sen (14) sideaineeseen (16) ja pintakerroksen (12) sideaineeseen (16), jolloin muodostuu jatkuva rajakerrosalue (24) ja sideaineen hydratoitumisen seurauksena koossapysyvä kipsimat-riisi.

9. Menetelmä patenttivaatimuksen 1, 3, 4, 5, 6 ja/tai 7 mukaisen rakennuslevyn valmistamiseksi, joka levy on rakennettu ker-roksittain ja jossa on ainakin yksi pintakerros (12) ja/tai ·:··· välikerros (22), joka muodostuu hydratoidusta sideaineesta ja • tähän pinta- (12) ja/tai välikerrokseen (22) sovitetusta vah-vistusaineesta (20), sekä ainakin yksi pääkerros (14), joka ;·. sopivimmin muodostuu hydratoidusta sideaine- (16) /lisäaine- . tai vahvistusainemassasta (18), tunnettu siitä, • · · • · « '* sideaine (16) levitetään jaksottaisesti tai keskeytymättömästi sirottelemalla levyn päälle tai kuljetushihnalle, että vahviste *· *· (20) upotetaan kuivaan sideaineeseen, sen päälle sirotellaan • · · : sideaine- (16) / lisäaine- tai vahvistusainemassa (18), jolloin lisäaine- tai vahvistusaine (18) sisältää vesimäärän, joka tar-.··*. vitaan päakerroksessa ja pintakerroksessa olevan sideaineen kovettamiseksi, sopivimmin vesisideainesuhteessa 0,3 - w - 0,6 17 86454 ja lisätään lisäaine- tai vahvistusaine-(18) ja sideaineosasten (16) välistä sullomistiheyttä tärisyttämällä, hankaamalla, valssaamalla tai käyttämällä kevyttä pintapainetta noin alle I, 5 N/mm^ siten, että lisä- tai vahvistusaineen ja sideaineen välisten kosketuskohtien kautta sopivimmin kapillaarisen johtumisen avulla saadaan aikaan, että vesi tulee ulos vahvistusai-neesta ja siirtyy sideaineeseen, jolloin samalla muodostuu jatkuva rajakerrosalue (24).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisä- tai vahvistusaineen (18) avulla tuotavan veden määrä on pienempi kuin se veden määrä, joka on välttämätön pääkerroksessa (14) ja pintakerroksessa (12) olevan sideaineen (16) kovettamiseksi ja että veden määrä, joka tarvitaan erityisesti pintakerroksen (12) sideaineen (16) kovettamiseksi, saadaan vahvistusaineesta, joka on upotettu kuivaan sideaineeseen (16), koska edellinen on kostutettu ainakin vesimäärällä, joka riittää yhdessä lisä- tai vahvistusaineessa (18) olevan veden kanssa aikaansaamaan läsnä olevan sideaineen (16) kovettumisen . II. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen menetelmä, ...V tunnettu siitä, että standardoimisaineita, esimerkiksi hidastimia tai kiihdyttimiä lisätään veteen, jolloin niiden • « • 1.. suhde sideaineen (10) pääkomponenttiin on 0,01 - 1,0 %. • · · • · • · • · · • · • « · • · i » • 1 » 18 86454