[go: up one dir, main page]

FI82879B - Foerbaettrat foerfarande foer framstaellning av mejeriprodukter. - Google Patents

Foerbaettrat foerfarande foer framstaellning av mejeriprodukter. Download PDF

Info

Publication number
FI82879B
FI82879B FI842561A FI842561A FI82879B FI 82879 B FI82879 B FI 82879B FI 842561 A FI842561 A FI 842561A FI 842561 A FI842561 A FI 842561A FI 82879 B FI82879 B FI 82879B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
lecithin
culture
medium
acid
milk
Prior art date
Application number
FI842561A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI82879C (fi
FI842561A (fi
FI842561A0 (fi
Inventor
Robert Raymond Bily
Original Assignee
Robert Raymond Bily
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Family has litigation
First worldwide family litigation filed litigation Critical https://patents.darts-ip.com/?family=27056030&utm_source=google_patent&utm_medium=platform_link&utm_campaign=public_patent_search&patent=FI82879(B) "Global patent litigation dataset” by Darts-ip is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.
Application filed by Robert Raymond Bily filed Critical Robert Raymond Bily
Publication of FI842561A0 publication Critical patent/FI842561A0/fi
Publication of FI842561A publication Critical patent/FI842561A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI82879B publication Critical patent/FI82879B/fi
Publication of FI82879C publication Critical patent/FI82879C/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C12BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12NMICROORGANISMS OR ENZYMES; COMPOSITIONS THEREOF; PROPAGATING, PRESERVING, OR MAINTAINING MICROORGANISMS; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING; CULTURE MEDIA
    • C12N1/00Microorganisms, e.g. protozoa; Compositions thereof; Processes of propagating, maintaining or preserving microorganisms or compositions thereof; Processes of preparing or isolating a composition containing a microorganism; Culture media therefor
    • C12N1/20Bacteria; Culture media therefor
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A23FOODS OR FOODSTUFFS; TREATMENT THEREOF, NOT COVERED BY OTHER CLASSES
    • A23CDAIRY PRODUCTS, e.g. MILK, BUTTER OR CHEESE; MILK OR CHEESE SUBSTITUTES; MAKING OR TREATMENT THEREOF
    • A23C19/00Cheese; Cheese preparations; Making thereof
    • A23C19/02Making cheese curd
    • A23C19/032Making cheese curd characterised by the use of specific microorganisms, or enzymes of microbial origin
    • A23C19/0323Making cheese curd characterised by the use of specific microorganisms, or enzymes of microbial origin using only lactic acid bacteria, e.g. Pediococcus and Leuconostoc species; Bifidobacteria; Microbial starters in general
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A23FOODS OR FOODSTUFFS; TREATMENT THEREOF, NOT COVERED BY OTHER CLASSES
    • A23CDAIRY PRODUCTS, e.g. MILK, BUTTER OR CHEESE; MILK OR CHEESE SUBSTITUTES; MAKING OR TREATMENT THEREOF
    • A23C9/00Milk preparations; Milk powder or milk powder preparations
    • A23C9/12Fermented milk preparations; Treatment using microorganisms or enzymes
    • A23C9/123Fermented milk preparations; Treatment using microorganisms or enzymes using only microorganisms of the genus lactobacteriaceae; Yoghurt
    • A23C9/1234Fermented milk preparations; Treatment using microorganisms or enzymes using only microorganisms of the genus lactobacteriaceae; Yoghurt characterised by using a Lactobacillus sp. other than Lactobacillus Bulgaricus, including Bificlobacterium sp.
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A23FOODS OR FOODSTUFFS; TREATMENT THEREOF, NOT COVERED BY OTHER CLASSES
    • A23CDAIRY PRODUCTS, e.g. MILK, BUTTER OR CHEESE; MILK OR CHEESE SUBSTITUTES; MAKING OR TREATMENT THEREOF
    • A23C9/00Milk preparations; Milk powder or milk powder preparations
    • A23C9/12Fermented milk preparations; Treatment using microorganisms or enzymes
    • A23C9/123Fermented milk preparations; Treatment using microorganisms or enzymes using only microorganisms of the genus lactobacteriaceae; Yoghurt
    • A23C9/1236Fermented milk preparations; Treatment using microorganisms or enzymes using only microorganisms of the genus lactobacteriaceae; Yoghurt using Leuconostoc, Pediococcus or Streptococcus sp. other than Streptococcus Thermophilus; Artificial sour buttermilk in general
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C12BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12NMICROORGANISMS OR ENZYMES; COMPOSITIONS THEREOF; PROPAGATING, PRESERVING, OR MAINTAINING MICROORGANISMS; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING; CULTURE MEDIA
    • C12N1/00Microorganisms, e.g. protozoa; Compositions thereof; Processes of propagating, maintaining or preserving microorganisms or compositions thereof; Processes of preparing or isolating a composition containing a microorganism; Culture media therefor
    • C12N1/38Chemical stimulation of growth or activity by addition of chemical compounds which are not essential growth factors; Stimulation of growth by removal of a chemical compound

Landscapes

  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Microbiology (AREA)
  • Bioinformatics & Cheminformatics (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Zoology (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • Biotechnology (AREA)
  • Genetics & Genomics (AREA)
  • Food Science & Technology (AREA)
  • Polymers & Plastics (AREA)
  • Biomedical Technology (AREA)
  • Virology (AREA)
  • Biochemistry (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Tropical Medicine & Parasitology (AREA)
  • Medicinal Chemistry (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Dairy Products (AREA)
  • Micro-Organisms Or Cultivation Processes Thereof (AREA)

Description

1 82879
Parannettu menetelmä meijerituotteiden valmistamiseksi Tämä keksintö koskee menetelmää meijerituotteiden valmistamiseksi .
Millä tahansa meijeriväliaineella, joka johtaa nopeampaan happotuotantoon ja/tai happoa tuottavan bakteerin bakteeri-viljelmän parantuneeseen aktiivisuuteen ja/tai parantuneeseen varastointikelpolsuuteen, on kaupallista arvoa viljeltyjä meijerituotteita valmistavalle teollisuudelle, koska se nopeuttaa tuotantoa ja pienentää tarvittavan hapatevil-jelmän määrää. Pienentyneet meijeriväliainevaatimukset vähentävät kokonaisenergiankulutusta, koska vähemmän energiaa tarvitaan sterilointiin ja fermentointilämpötilojen ylläpitämiseen. Samoin parantunut viljelmän aktiivisuus ja elinkelpoisuus jäähdytysvarastoinnin aikana tekee myös mahdolliseksi viljelmien käytön pitempien ajanjaksojen ajan, mikä vaatii harvemmin tapahtuvaa panostuotantoa.
Viljeltyjen meijerielintarvikkeiden tuotannossa on useita vaiheita. Valmistettaessa esimerkiksi tavanomaisella tavalla juustoa, maito asetetaan sammioon ja lämmitetään asianmukaiseen lämpötilaan. Hapateviljelmä lisätään maidon kypsyttämi-seksi ja sopivan ajan kuluttua juoksutinuutetta tai maitoa koaguloivaa katalyyttiä sekoitetaan mukaan koagulointipro-sessin aloittamiseksi (ellei maito hyydy pelkällä hapatevil-jelmällä). Maidon, hapateviljelmän ja juoksutinuutteen tai koagulointikatalyytin ja monien muiden lisättävien aineosien määrää valvotaan tarkasti. Tuloksena olevan seoksen annetaan pysyä paikallaan, kunnes muodostuu juustoutuma. Sen jälkeen juustoutuma leikataan ja keitetään ennen valuttamista tai kastamista, tiivistämistä, suolaamista ja puristamista. Tällaisia hapateviljelmiä käytetään myös muissa happa-missa, viljellyissä meijerituotteissa, kuten kirnupiimässä, hapankermassa ja jugurtissa.
Tämän keksinnön mukaisesti aikaansaadaan menetelmä bakteeri-viljelmän valmistamiseksi, joka on tarkoitettu meijerituot- 2 82879 teiden valmistukseen, jossa menetelmässä yhdistetään happoa tuottavia bakteereja viljelyväliaineen kanssa, johon lisätään vähintään 0,01 % lesitiiniä viljelyväliaineen painosta, viljelyväliaineen ollessa steriili bakteerien kanssa yhdistettäessä, ja sitten inkuboidaan viljelyväliaineen happoa tuottavien bakteerien ja lesitiinin seosta aktiivisen, elinvoimaisen viljelmän tuottamiseksi.
On havaittu, että lesitiinin lisäys parantaa bakteerikasvua ja/tai happoa, erityisesti maitohappoa, tuottavien bakteerien elinkelpoisuutta ja saa aikaan puskurointivaikutuksen tietyissä viljellyissä meijeriväliaineissa parantaen niiden pitkäaikaista varastointikelpoisuutta.
Tämän keksinnön menetelmää voidaan käyttää eri meijeri- tai muiden erikoisviljelyväliaineiden yhteydessä, jotka ovat sopivia happoa tuottavien bakteerien, esim. maitohapatevil-jelmien kasvulle tai suspendoinnille. Koska meijeriväliai-neiden fermentoinnissa muodostuu muita happoja, kaikkia viljellyissä meijeriväliaineissa muodostuneita happoa tuottavia bakteereja voidaan käyttää. Esimerkkejä meijerivil-jelmlstä ovat massahapateviljelmät, pakastetut viljelmät, väkevöidyt bakteeriviljelmät ja pakastetut väkevöidyt massahapateviljelmät. "Meijeriväliaine" tai "maitoväliaine" on mikä tahansa väliaine, joka kykenee elättämään happoa tuottavia bakteereja, joiden ainakin yhtenä aineosana on meijerituote, kuten hera, maito, kerma tai mikä tahansa maitojoh-dannainen kuten heraproteiini, kaseiini, laktoosi tai muut maidon komponentit, joita voidaan käyttää happoa tuottavina meijeriväliaineina. "Erikoiskantoväliaine" on laajempi sanonta, joka sisältää lisäksi minkä tahansa väliaineen, joka on hyödyllinen esi-idätys-, uudelleensuspendointi- tai happoa tuottavana väliaineena, joka on vaaraton meijeriviljel-mille ja jota voidaan käyttää lesitiinin tekemiseen liukoiseksi, sekoittamiseen ja saattamiseen suspensioon sanottujen viljelmien kanssa ennen maitoväliaineen ymppäämistä sanotuilla viljelmillä; esimerkkejä ovat kuvatut maitoväliaineet ja sellaiset nesteet kuin vesi, jotka ovat vaarattomia happoa tuottaville bakteereille ja joihin lesitiiniä voidaan sekoittaa.
3 82879
Valmistettaessa happoa tuottavaa meijeriväliainetta lesitiini voidaan lisätä suoraan maitoon, heraan, kermaan tai muuhun meijerituotteeseen, jota käytetään esimerkiksi massa-hapateviljelmän valmistuksessa. Lisäksi kun "suoraan sammiossa hyytyviä" viljelmiä käytetään hapateviljelminä, kuten niitä, jotka on väkevöity ja/tai pakastettu lisättäväksi suoraan meijerituotteisiin tai kun lesitiiniä lisätään mas-sa-hapateväliaineeseen, joka on jo ympätty, voidaan valmistaa viljelyväliaine, johon lesitiiniä on sekoitettu, kuten viljelemätön maitoväliaine tai muu väliaine, joka voi toimia vaarattomana esi-inkubointi-, uudelleensuspendointi- tai maitoa tuottavana viljelyväliaineena, joka sopii hapatevil-jelmien kyllästämiseen lesitiinillä; nämä "suoraan sammiossa hyytyvät" viljelmät tai massa-hapateviljelmät voidaan ensin lisätä esiseoskantoväliaineeseen sanottujen bakteerien kyllästämiseksi lesitiinillä ennen niiden lisäystä fermentoita-vaan meijerielintarvikkeeseen. Tarkoitus on ympäröidä bakteerit runsaalla lesitiinivarastolla ennen niiden lisäystä fermentoitavaan meijerituotteeseen. Tämä toimenpide parantaa bakteerien aktiivisuutta, kun ne lisätään fermentoitavaan meijerituotteeseen samoin kuin bakteeriaktiivisuus paranee massa-hapateviljelmissä, joita on aikaisemmin valmistettu liittämällä lesitiiniä hapateaineisiin ennen siirrostamista. Mitä tahansa lesitiiniä, joka on peräisin eläin- tai kasvi-lähteistä ja joka on normaalisti soijapavuista johdettujen fosfolipidien tai fosfatidien seos, voidaan käyttää. Nestemäistä lesitiiniä voidaan käyttää, mutta oleellisesti öljy-tön pulveroitu lesitiini on helpompi sekoittaa vesiliuoksiin. Lesitiini on parasta lisätä valittuun väliaineeseen sekoittamalla pitkään suurella leikkausnopeudella ja lämmön avulla. Näiden tekijöiden läsnäolo takaa lesitiinin täydellisen liukoisuuden väliaineeseen. Väliaineen lämpötilan tulee yleensä olla vähintään 60°C sillä hetkellä, kun lesitiini tehdään liukoiseksi. Yleensä lesitiiniä lisätään 0,01-10 paino-%:n määrät väliaineesta.
Menetelmää, jolla lesitiini lisätään väliaineeseen, tulee valvoa huolellisesti. Jos esimerkiksi lesitiini lisätään 4 82879 meijeriväliaineisiin ennen kuin ne siirrostetaan, on parasta lisätä lesitiini suoraan niihin käyttäen samalla suuren leikkausnopeuden omaavaa sekoitusta ja korkeaa lämpöä, kuten massa-hapatevällaineiden valmistuksessa. Jos meijeriväliaine on aikaisemmin siirrostettu, on parasta olla sekoittamatta sitä voimakkaasti lisättäessä lesitiini siirrostamisen jälkeen, jotta vältettäisiin bakteerien leikkautuminen ja hapen myrkyllinen vaikutus. Tässä tapauksessa lesitiiniä on toivottavaa lisätä tiettyyn määrään esiseoskantoväliainetta, jotka korkeassa lämmössä voimakkaasti yhteen sekoitettuna voidaan lisätä hapateviljelmään, jota sekoitetaan varovaisesti; saadun seoksen annetaan sitten seistä esim. 1-10 min niin, että bakteerien kyllästyminen lesitiinillä voi tapahtua ennen kuin koko seos lisätään fermentoitavaan meijerielintarviketuotteen väliaineeseen.
Erilaisia suuren leikkausnopeuden omaavia sekoitusmenetelmiä voidaan käyttää. Lesitiini voidaan sekoittaa voimakkaasti meijeriväliaineeseen tavallisessa viljelysäiliössä ennen siirrostamista ja prosessoida samalla tavoin kuin mitä tahansa massa-hapateviljelyväliaineita; tai jos esiseosvil-jelyväliaine on määrä valmistaa ensin, lesitiini voidaan sekoittaa esiseosviljelyväliaineeseen painosuhteessa n. 1:10-1:30 suuren leikkausnopeuden omaavassa sekoittimessa, kuten Viking-sekoittimessa tai lesitiini voidaan lisätä esiseosviljelyaineeseen suppilon kautta ja pikamäntäpumpul-la, joka kierrättää seosta voimakkaasti takaisin pumpun läpi, kunnes lesitiinin liukeneminen on saavutettu.
Muita aineosia, esimerkiksi fosfaattisuoloja, dekstroosia, pankreatiinia ja hiivaa voi olla läsnä meijeriväliaineessa, kuten massa-hapateväliaineissa, kuten maidossa tai herassa tai molemmissa.
Seuraavat esimerkit kuvaavat tarkemmin tätä keksintöä. Esimerkki 1 Vähärasvaista maitoa (2 % rasvaa ja 10 % muita kuiva-aineita) pidettiin autoklaavissa 121°C:ssa 10 min ja jäähdytettiin 5 82879 sitten 49°C:een. Pulveroitua Metarin K-soijapapulesitiiniä (Lucas Meyer Inc.) punnittiin osaan lämmitettyä maitoa 18 %:in paino/tilavuus-liuoksen valmistamiseksi, jota sekoitettiin sitten suurella nopeudella Waring Commercial Blender-sekoittimella 10 min. Sekoitettu lesitiiniliuos laimennettiin sitten kolmella osalla lämmitettyä steriiliä vähärasvaista maitoa, jolloin lopulliseksi lesitiiniväkevyydeksi saatiin 4.5 %. Valmistettiin myös vertaiiuväliaine, joka koostui steriilistä vähärasvaisesta maidosta, johon lesitiiniä ei lisätty. Kummankin väliaineen alku-pH oli 6,60.
Kuusi Streptococcus cremoris-hapateviljelykantaa (DPL Culture Service, Inc., San Francisco), joita käytetään kaupallisissa meijeriprosesseissa, ympättiin 4,5 %:seen lesitiiniväliainee-seen ja vertailumaitoon. Kaksi lajeista saatiin pakastekui-vattuina, väkevöityinä DPL Bulk Set-hapatepulvereina ja ympättiin suhteessa, jota suositellaan kaupalliseen massa-hapa-teviljelmän valmistukseen. Jäljellä olevat neljä lajia ympättiin 1 %:n pitoisuutena tuoreista maitoviljelmistä, joita oli kypsytetty 23°C:ssa 18 h. Tämä taso jäljitteli tehtaassa kasvatettujen välituotehapateviljelmien käsittelyä.
Jokaista ympättyä hapateväliainetta idätettiin 23°C:ssa 16 h kuten kaupallisessa käytännössä. Sen jälkeen mitattiin jokaisen viljelmän pH; niiden viljelmien pH:n, joissa käytettiin 4.5 % lesitiiniä, havaittiin yhdenmukaisesti olevan korkeamman kuin vertailunäytteillä.
Jokaista kypsytettyä viljelmää ympättiin 5 %:n määrä pastöroituun rasvattomaan maitoon, joka sisälsi 9,0 % muita kuiva-aineita. Näytteitä idätettiin 31°C:ssa tarkoituksena jäljitellä kaupallisia lyhyeksi kovettuneen maalaisjuuston valmistusolo-suhteitä. Aika, joka vaaditaan juoksutteen muodostamiseen, jolla on leikkauksen kestävä lujuus, esitetään taulukossa 1. Nopeammat hyytymisajat havaittiin niillä, jotka saatiin käyttäen lesitiiniä ainakin viidellä kuudesta kannasta (merkitty A-F) .
6 82879
Taulukko 1
Hapateviljelmä, jossa 4,5 % lesitiiniä Maitohapatevertailu- vlljelmä_
Juuston hyy- Juuston hyy-
Kanta Ymppi 16 h pH tyrnisaikä 16 h pH tymisaika (h:min) (h:min) A 1 % tuore 4,62 3:30 4,50 3:40 B 1 % tuore 4,53 3:30 4,46 3:40 C 1 % tuore 4,65 3:30 4,54 3:45 D 1 % tuore 4,53 ^3:30 4,44 3:30 E Väkevöity pulveri 4,85 4:00 4,76 4:10 F Väkevöity pulveri 4,74 3:30 4,63 3:40
Esimerkki 2
Vertailu- ja 4,5 %:n lesitiinihapateviljelmäväliaineet valmistettiin kuten esimerkissä 1. Väliaine oli Ellikers Agar, valmistaja Difco. Kolmea Streptococcus cremoris-kantaa ympättiin kuhunkin väliaineeseen 1 %:n määrä. Jokaista ympättyä hapateviljelmää idätettiin 23°C:ssa 17 h maksimi haponkehityk-sen ja solukasvun sallimiseksi, minkä jälkeen jokainen viljelmä tarkistettiin pH-arvon ja solutiheyden suhteen.
Taulukko 2 osoittaa, että keksinnön väliaineessa kasvatettujen viljelmien pH oli yhdenmukaisesti korkeampi kuin vertai-luviljelmien. Taulukossa 2 esitetyt muut tiedot osoittavat, että sama solutiheys saavutettiin molemmissa tapauksissa. Näin ollen korkeampi pH ei johdu hidastuneesta solukasvusta, josta seuraa pienempi happotuotanto, vaan paremmasta puskuroin-tivaikutuksesta, mikä tunnustetaan yleisesti edulliseksi viljelmän aktiivisuudelle ja stabiilisuudelle.
Taulukko 2
Hapateviljelmä jossa Vertailumeijeri- cfu/ml* 4'5 % lesitiiniä viljelmä_
Kanta alussa 17 h pH 17 h cfu/ml* 17 h pH 17 h cfu/ml* A 1,9xl07 4,52 9,8 x 108 4,41 1,0 x 109 B 1,3xl06 4,53 3,1 x 108 4,40 3,2 x 108 C 5,4xl07 4,63 2,5 x 109 4,57 2,4 x 109 *)cfu/ml = elinkelpoiset bakteerikolonneja muodostavat yksiköt tai solut ml:ssa.
7 82879
Esimerkki 3
Vertailu- ja 4,5 %:n lesitiinimaitoväliaineet valmistettiin kuten esimerkissä 1 ja säädettiin 31°C:en ennen ymppäystä kahdella Streptococcus cremoris-kannalla, joita oli kypsytetty vähärasvaisessa maidossa 23°C:ssa 18 h 2 %:n pitoisuudella. Viljelmiä idätettiin 31°C:ssa, joka on optimi kasvulämpötila Streptococcus cremoris-kannalle.
Kunkin viljelmän kasvua seurattiin koko idätyksen ajan valvomalla hapon kehitystä. Solutiheydet tarkistettiin ymppäyshet-kellä, fermentoinnin puolivälissä ja kypsytetyllä viljelmällä.
Taulukko 3 osoittaa, että huolimatta lesitiinin puskuroivista vaikutuksista molemDien kantojen pH, joka oli kohonnut lesi-tiiniväliaineessa, laski nopeammin kuin vertailuviljelmissä, varsinkin fermentointien toisella puoliskolla. Solutiheydet olivat hyvin samanlaiset 2,5 tunnin kohdalla, mutta molemmat lesitiinin avulla tehdyt viljelmät osoittivat parempia soluti-heyksiä kypsytetyssä viljelmässä.
Taulukko 3 _Laji A_ ___Laji B__ 4,5% lesitiiniä Vertailu 4,5% lesitiiniä Vertailu
Aika £H cfu/ml pH cfu/ml £H cfu/ml pH cfu/ml 0 6,50 1,9xl07 6,50 l,9xl07 6,50 l,3xl06 6,50 l,3xl06 2,5h 5,99 7,7xl07 5,95 6,7xl07 6,09 l,8xl07 6,12 2,4xl07 3,5h 5,55 - 5,54 - 5,70 - 5,71 4 h 5,27 - 5,28 - 5,42 - 5,53 4,5h 4,97 - 5,11 - 5,15 - 5,33 5 h 4,78 - 4,88 - 4,92 - 5,10 5,5h 4,66 4,3xl08 4,68 3,5xl08 4,75 6,6xl08 4,84 5,lxl08
Esimerkki 4
Esimerkki 3 toistettiin käyttäen esiseoskantoväliainetta, joka sisälsi 10 paino-% lesitiiniä (taulukoissa les.) esiseoksesta, joka painoi 91 kg, käyttäen suurempaa lajivalikoimaa ja seuraamalla kasvua vain pH:n kehityksen avulla elintarviketuotemai-dossa. Lesitiiniä sisältävä esiseoskantoaineväliaine valmis- 8 82879 tettiin lisäämällä pulveroitua Metarin K-lesitiiniä vähärasvaiseen maitoon 60°C:ssa ja sekoittamalla lämmintä seosta suurella nopeudella 5 min. Saatu väliaine temperoitiin 31°C:een ja siihen sekoitettiin 5 % erikseen kunkin viljelylajin juuri kypsytettyä maitoviljelmää. Tämän lesitiini-viljelmä-kantovä-liaine-esiseoksen annettiin seistä n. 5 min ja sitä lisättiin 10 % elintarviketuotemaitoon. Kuutta kaupallista Streptococcus lactis- ja cremoris-kantaa (merkitty kirjaimilla G-L), jotka edustivat aktiivisuuden, lämpötilan ja bakteriofagien herkkyysominaisuuksien valikoimaa, idätettiin kutakin erikseen sanotussa tuotemaidossa 31°C:ssa. Samoja kantoja, joita ei ollut parannettu lesitiinillä, lisättiin erikseen elintarviketuotemaitoon toimimaan vertailuina.
Taulukko 4 osoittaa, että viljelmän kehittymisnopeus, jota edustaa happotuotanto, oli nopeampaa, kun lesitiiniä käytettiin, kaikilla kuudella tutkitulla kannalla.
Taulukko 4 _EH_ · Kanta Viljelyn käsittely 3 h 3,5h 4 h 4,5h 5 h 6 h G Tarkistus 6,08 5,95 5,79 5,61 5,48 5,15 '· Lesitiinillä paran- 6,11 5,97 5,77 5,61 5,43 5,02 ; nettu H Tarkistus 5,82 5,60 5,34 5,14 4,92 4,62
Lesitiinillä paran- 5,77 5,46 5,14 4,93 4,72 4,54 : nettu I Tarkistus 5,95 5,72 5,46 5,22 5,00 4,71
Lesitiinillä paran- 5,86 5,57 5,28 5,08 4,90 4,66 nettu J Tarkistus 5,93 5,68 5,47 5,26 5,11 4,75
Lesitiinillä paran- 5,79 5,49 5,22 5,00 4,85 4,60 : nettu K Tarkistus 5,90 5,62 5,37 5,15 4,97 4,65
Lesitiinillä paran- 5,75 5,44 5,16 4,90 4,74 4,57 nettu L Tarkistus 5,99 5,75 5,58 5,40 5,25 4,86
Lesitiinillä paran- 5,95 5,66 5,41 5,19 5,01 4,70 nettu 9 82879
Esimerkki 5
Esimerkissä 4 valmistetun lesitiini-viljelmä-kantoväliaine-esiseoksen vaikutus Lactobacillus acidophilus-kannan aktiivisuuteen, joka on termofiilinen maitohappoa tuottava bakteeri, testattiin kahdessa idätyslämpötilassa. Esiseos temperoitiin joko 38°C:een tai 45°C:een ja siihen sekoitettiin 5 % Lactobacillus acidophilus-kannan tuoretta maitoviljelmää. Seoksen annettiin seistä 10 min ja lisättiin sitten fermentoitavaan elintarviketuotemaitoon.
Viljelmien kasvua tarkkailtiin seuraamalla pH:n kehitystä 6.5 h ajan. Taulukko 5 osoittaa, että hapon kehitys sekä 38° C:ssa että 45°C:ssa kasvoi verrattuna vertailuviljelmään.
Taulukko 5
L. acidophilus, 38°C L. acidophilus, 45°C
Lesitiinillä Lesitiinillä parannettu Vertailu parannettu Vertailu tQ 6,50 6,50 6,50 6,50 2 h 6,18 6,29 6,09 6,13 3.5 h 6,04 6,14 5,91 5,96 5 h 5,87 6,01 5,72 5,82 6.5 h 5,77 5,83 5,66 5,75
Esimerkki 6
Tutkittiin 1,0 %:sen lesitiini-maitoväliaineen vaikutusta Streptococcus cremoris-viljelmän aktiivisuuteen 4°C:ssa tapahtuneen varastoinnin jälkeen. 1 paino-% lesitiiniä lisättiin maitoon kuten edellä esitettiin ja verrattiin vertailumaitoon, jossa ei ollut lesitiiniä. Kolmea Streptococcus cremoris -kantaa, joita oli kypsytetty vähärasvaisessa maidossa 23°C:ssa 18 h, ympättiin 1 %:n määrä väliaineisiin, jotka oli tempe-roitu 23°C:een. Viljelmiä idätettiin 23°C:ssa 18 h ja jäähdytettiin 4°C:een.
Jokaisen viljelmän aktiivisuus testattiin päivinä 0 (juuri kypsytettynä), 1, 4 ja 7 ymppäämällä 5 %:n määrä pastöroituun rasvattomaan maitoon, joka sisälsi 9,0 % muita kuiva-aineita, idättämällä 31°C:ssa ja tarkistamalla pH 3,5 h kuluttua. Taulukko 6 osoittaa, että kaikki kolme kantaa, joita 10 82879 on kasvatettu 1,0 %:sessa lesitiiniväliaineessa, osoittavat lievästä merkittävään parannusta happoa tuottavassa aktiivisuudessa 4:ntenä päivänä ja huomattavaa aktiivisuuden parannusta 7:ntenä päivänä verrattuna niiden aktiivisuuteen ver-tailumaitoväliaineessa.
Taulukko 6
_Kanta C _Kanta H _Kanta J
Päi- Ver- Ver- Ver- viä 1,0% les, tailu 1,0% les, tailu 1,0% les, tailu 0 5,06 4,99 5,05 5,00 5,08 5,03 1 5,25 5,18 5,24 5,20 5,21 5,21 4 5,22 5,23 5,31 5,36 5,20 5,32 7 5,45 5,60 5,86 5,98 5,56 5,72
Esimerkki 7
Tutkittiin hyvin pienten lesitiinimäärien vaikutusta viljelmän aktiivisuuteen viidellä Streptococcus cremoris- ja lactis-kannalla. Koemaitoväliaine valmistettiin lisäämällä joko 0,05 tai 0,10 paino-% pulveroitua Metarin K-lesitiiniä vähärasvaiseen maitoon 60°C:ssa, sekoittamalla lämmintä seosta ·: suurella nopeudella 5 min ja autoklavoimalla sitten 121°C:ssa 10 min. Väliaine, jossa oli ja ei ollut lesitiiniä, jäähdytettiin 23°C:een ja siihen ympättiin 1 % jokaisen testattavan : kannan juuri kypsytettyä maitoviljelmää. Viljelmä idätettiin 23°C:ssa 18 h ja testattiin sitten pH:n ja aktiivisuuden suhteen.
Jokaisen kypsytetyn viljelmän aktiivisuus tarkistettiin ymppäämällä 2 %:n määrä 9,0 %:seen rasvattomaan maitoon, idättämällä 31°C:ssa ja tarkistamalla pH 3,5 h kuluttua. Taulukko 7 osoittaa, että pH:n kehitys kaikilla viidellä viljelmällä : oli yleensä parempi 0,05 ja 0,10 %:sessa lesitiinimaidossa kasvatetuilla soluilla verrattuna vertailuviljelmään. Vaikka tarkat määrät, joilla lesitiini hyödyntää eri tyyppisiä kantoja, voivat vaihdella, mitattava viljelmäaktiivisuuden parannus havaittiin kaikilla tutkituilla kannoilla joko 0,05 tai 0,1(J %:n lesitiinimäärällä.
11 82879
Taulukko 7 0,05%:n les. 0,10%:n les.
Vertailuväliaine väliaine_ väliaine_
Aktiivi- Aktiivi- Aktivi-
Kanta 18h pH suus 18h pH suus 18h pH teetti H 4,40 5,36 4,44 5,28 4,48 5,30 I 4,39 5,23 4,41 5,16 4,44 5,18 J 4,34 5,21 4,34 5,28 4,34 5,15 K 4,29 4,86 4,31 4,81 4,34 4,87 L 4,34 5,15 4,36 5,10 4,38 5,09
Esimerkki 8
Vaikutusta, joka bakteeriviljelmien esiliottamisella veden ja lesitiinin liuoksessa on viljelmän aktiivisuuteen sen jälkeen kun se on lisätty tuotemaitoon, tutkittiin käyttäen Streptococcus cremoris-kantaa. Tässä esimerkissä vesi toimi erikois-kantoväliaineena, joka teki lesitiinin liukoiseksi ja suspen-doi uudelleen ja esi-idätti siihen lisätyt bakteeriviljelmät. Tämä erikoisväliaine valmistettiin lisäämällä 1,25 paino-% pulveroitua Metarin K-lesitiiniä 63°C:ssa olevaan tislattuun veteen ja käyttämällä suuren leikkausnopeuden sekoitusta 2 mi-nuutin ajan. Seosta steriloitiin sitten 83 kN/mz:n paineessa 10 min. Steriloitu viljelyväliaine valmistettiin samalla tavoin, mutta ilman lesitiiniä.
Kumpaankin väliaineeseen sekoitettiin 20 % tuoretta emäviljel-mää ja esi-idätettiin 10 min (ensimmäinen koe) ja 18 h (toinen koe) 21°C:ssa. Kummankin viljelmän aktiivisuus tarkistettiin ymppäämällä 2 %:n määrä 10 %:seen rasvattomaan maitoon, idättämällä 31°C:ssa ja tarkistamalla pH 4 ja 5 tunnin kuluttua. Lisätarkistus suoritettiin lisäämällä 2 % tuoretta emäviljel-mää suoraan 10 %:seen rasvattomaan maitoon identtisin menetelmin, mutta ilman lesitiiniä tai esi-idätystä.
Taulukko 8 osoittaa, että pH:nlasku, ts. hapon kehittyminen viljelmillä, joita esi-idätettiin erikoiskantovällaineissa, jotka oli valmistettu käyttäen lesitiiniä, oli parempi kuin tarkistusvi1jelmillä. Lesitiinillä parannetut viljelmät synnyttivät myös kiinteämmät hyytymät testimaidossa.
i2 82879
Taulukko 8
Viljelmän esi-idätys 18 h 4 h pH 5 h pH
1 %:n lesitiinimäärällä parannettu (vesi) 5,61 5,30
Vertailu (vesi) 5,72 5,41
Viljelmän esi-idätys 10 min 1 %:n lesitiinimäärällä parannettu (vesi) 5,40 4,92
Vertailu (vesi) 5,43 5,01
Ilman viljelmän esi-idätystä
Vertailu (maito) 5,46 5,03

Claims (9)

1. Menetelmä bakteeriviljelmän valmistamiseksi, joka on tarkoitettu meijerituotteiden valmistukseen, tunnettu siitä, että yhdistetään happoa tuottavia bakteereja viljely-väliaineen kanssa, johon lisätään vähintään 0,01 % lesitiiniä viljelyväliaineen painosta, viljelyväliaineen ollessa steriili bakteerien kanssa yhdistettäessä, ja sitten inku-boidaan viljelyväliaineen, happoa tuottavien bakteerien ja lesitiinin seosta aktiivisen, elinvoimaisen viljelmän tuottamiseksi .
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanottu viljelyväliaine on maitoväliaine.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lesitiiniä lisätään sanottuun väliaineeseen sekoittaen suurella leikkausnopeudella ja n. 60°C:n lämpötilassa.
4. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happoa tuottavat bakteerit ovat maitohappoa tuottavia bakteereja.
5. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viljelyväliaine sisältää 0,01-10 paino-% lesitiiniä.
6. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittua happoa tuottavien bakteerien ja steriilin viljelyväliaineen seosta inkuboidaan ennen lesitiinin lisäämistä.
7. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että inkuboitava väliaine saadaan lisäämällä pulveroitua lesitiiniä ja happoa tuottavia bakteereja viljelyväliaineeseen. 14 82879
8. Menetelmä maitoelintarvikkeen valmistamiseksi, tunnettu siltä, että lisätään minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukaisella menetelmällä saatua viljelmää maitoväliaineeseen ja fermentoidaan saatua seosta.
9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sillä valmistetaan juustoa, kirnupiimää, hapan-kermaa tai jugurttia.
FI842561A 1983-06-27 1984-06-26 Foerbaettrat foerfarande foer framstaellning av mejeriprodukter. FI82879C (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US50792883A 1983-06-27 1983-06-27
US50792883 1983-06-27
US53267383 1983-09-16
US06/532,673 US4544636A (en) 1983-06-27 1983-09-16 Starter cultures of improved activity for dairy products and process of making same

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI842561A0 FI842561A0 (fi) 1984-06-26
FI842561A FI842561A (fi) 1984-12-28
FI82879B true FI82879B (fi) 1991-01-31
FI82879C FI82879C (fi) 1991-05-10

Family

ID=27056030

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI842561A FI82879C (fi) 1983-06-27 1984-06-26 Foerbaettrat foerfarande foer framstaellning av mejeriprodukter.

Country Status (11)

Country Link
US (1) US4544636A (fi)
EP (1) EP0130775B2 (fi)
AU (1) AU570693B2 (fi)
CA (1) CA1199829A (fi)
DE (1) DE3466779D1 (fi)
ES (1) ES533739A0 (fi)
FI (1) FI82879C (fi)
GR (1) GR81446B (fi)
IE (1) IE55421B1 (fi)
NO (1) NO163697C (fi)
NZ (1) NZ208663A (fi)

Families Citing this family (6)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE3546511A1 (de) * 1985-11-16 1987-05-21 Meyer Lucas Gmbh & Co Verfahren zur aktivierung von in der lebensmittelverarbeitung verwendeten mikroorganismen mit hilfe von lecithin
US6787348B1 (en) 1998-08-26 2004-09-07 Chr. Hansen Liquid starter cultures having improved storage stability and use thereof
AU1773700A (en) * 1998-08-26 2000-07-31 Chr. Hansen A/S Liquid starter cultures having improved storage stability and use thereof
US20080070288A1 (en) * 2000-09-25 2008-03-20 Rhodia Chimie Activator for a ferment based on lactic acid bacteria
ES2254703T3 (es) * 2001-08-03 2006-06-16 Chr. Hansen A/S Metodo y aparato para preparar un producto lacteo.
WO2010113680A1 (ja) * 2009-03-31 2010-10-07 株式会社ヤクルト本社 乳酸菌の培養方法および飲食品

Family Cites Families (9)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE697440C (de) * 1939-02-05 1940-10-14 Johannes Paessler Verfahren zur Gewinnung eines Gemisches von Quark und Lecithin
US3278313A (en) * 1963-01-28 1966-10-11 Pacific Vegets Le Oil Corp Process for producing cheddar type cheese containing polyunsaturated fat
US4110476A (en) * 1977-01-10 1978-08-29 Johnson/Rhodes Cultured Foods, Inc. Preparation of liquid and frozen yogurt products
US4343817A (en) * 1978-02-24 1982-08-10 Arthur M. Swanson Natural cheese analog
US4289789A (en) * 1979-06-25 1981-09-15 M P Food Technology, Inc. Instant yogurt drink composition
US4289788A (en) * 1979-06-25 1981-09-15 M P Food Technology, Inc. Instant yogurt composition
US4277503A (en) * 1979-10-19 1981-07-07 Bily Robert Raymond Addition of lecithin to increase yield of cheese
JPS5831897B2 (ja) * 1980-07-15 1983-07-09 明治乳業株式会社 クリ−ムチ−ズ様食品の製造法
AU2823484A (en) * 1983-04-11 1984-11-07 Mid-America Dairymen Inc. Cheese starter media and method of making same

Also Published As

Publication number Publication date
GR81446B (fi) 1984-12-11
CA1199829A (en) 1986-01-28
FI82879C (fi) 1991-05-10
ES8505808A1 (es) 1985-06-16
ES533739A0 (es) 1985-06-16
EP0130775A1 (en) 1985-01-09
NZ208663A (en) 1987-10-30
NO163697C (no) 1990-07-04
NO163697B (no) 1990-03-26
IE841618L (en) 1984-12-27
IE55421B1 (en) 1990-09-12
FI842561A (fi) 1984-12-28
AU2987984A (en) 1985-01-03
DE3466779D1 (en) 1987-11-19
AU570693B2 (en) 1988-03-24
EP0130775B1 (en) 1987-10-14
EP0130775B2 (en) 1993-06-30
US4544636A (en) 1985-10-01
FI842561A0 (fi) 1984-06-26
NO842590L (no) 1984-12-28

Similar Documents

Publication Publication Date Title
Blanchette et al. Production of cottage cheese using dressing fermented by bifidobaceria
CA1050909A (en) Flavor enhancement using lipolytic enzyme system from mucor miehel
PL183572B1 (pl) Sposób wytwarzania produktów żywnościowych wzbogaconych w galakto-oligosacharydy, pożywka do otrzymywania produktów żywnościowych wzbogaconych w galakto-oligosacharydy oraz produkt żywnościowy wzbogacony w galakto-oligosacharydy
Gilliland Concentrated starter cultures
US4870020A (en) Preparation of compositions including acid-resistant bifidobacteria
EP0974269B1 (en) Fermented milks enriched with iron and processes for producing the same
US4191782A (en) Method for diacetyl flavor and aroma development in creamed cottage cheese
FI71055C (fi) Foerfarande foer framstaellning av aromhaltiga livsmedel
JPH043186B2 (fi)
FI82879B (fi) Foerbaettrat foerfarande foer framstaellning av mejeriprodukter.
US3480443A (en) Manufacture of fermented milk products
RU2337558C2 (ru) Закваска, предназначенная для прямого внесения в молочную основу, и способ производства кисломолочных пищевых продуктов
EP0575010B1 (en) Method of preparing a fermented milk product
EP0521166B1 (en) Lactic acid bacterium starter, containing peroxidase, fermented milk product, and production thereof
US4713341A (en) Starter cultures of improved activity for dairy products and process of making same
RU2428040C1 (ru) Способ производства творога
CH683103A5 (it) Fermenti lattici in associazione simbiotica, preparazione di un concentrato e loro impiego nella preparazione di prodotti alimentari e dietetico-therapeutici.
RU2731738C1 (ru) Штамм бактерий Lactobacillus delbrueckii subsp. Bulgaricus K 1903, используемый в качестве закваски прямого внесения для приготовления кисломолочных продуктов
JPH08116872A (ja) 乳酸菌スターター用培養基およびこれを用いたチーズの製造方法
RU2088660C1 (ru) Способ получения бактериальной закваски "симбитер" и способ производства бактериального концентрата с ее использованием для кисломолочных продуктов
RU2607023C1 (ru) Сухая бактериальная закваска для производства кисломолочных продуктов и способ ее получения
GB946927A (en) Improvements in or relating to preserving milk-based foods
Djilali et al. Z. jujuba and spirulina extracts as prebiotic to improve milk clotting and develop functional yoghurt
RU2731718C1 (ru) Штамм бактерий Lactobacillus acidophilus K 1902, используемый в качестве закваски прямого внесения для приготовления кисломолочных продуктов
RU2731731C1 (ru) Штамм бактерий Lactobacillus acidophilus K 1901, используемый в качестве закваски прямого внесения для приготовления кисломолочных продуктов

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed

Owner name: BILY, ROBERT RAYMOND