FI79091B - Bladgoedselmedel avsett foer inriktad laongtidsadministration. - Google Patents

Description

1 79091

Lehtilannoite kohdistettuun pitkäaikaiseen antoon

Keksinnön kohteena on pää- ja/tai hivenravinteita sisältävä lehtilannoite, joka on tarkoitettu juurten ulko-5 puolisiin kasvinosiin kohdistettuun pitkäaikaiseen antoon lehdille.

On tunnettua käyttää laimennettuja mineraalisuola-liuoksia kasvien lisäravinteina levittämällä niitä kasvien juurten ulkopuolisille osille. Vaikka ravinteiden otto 10 lehden kautta ei voi korvata vaan vain täydentää ravinteiden ottoa juurten kautta, antaa se kuitenkin mahdollisuuden kasvien nopeaan, kohdistettuun ravinnetäydennykseen.

Tunnetun menetelmän eräänä epäkohtana on se, että käytetyt mineraalisuolaliuokset vaikuttavat määrättyjen 15 pitoisuusrajojen yläpuolella myrkyllisestä, sillä eri viljelyskasveilla on erilainen suolapitoisuuksien sietokyky .

Lisäksi on tunnettua, että lehdillä vallitsevat liian suuret vetyionikonsentraatiot, joita aiheuttavat 20 esimerkiksi ilman epäpuhtaudet, voivat saada aikaan lehti- ja muita kasvivaurioita, joista esimerkkinä ovat ympäristöongelmana tunnetuksi tulleen "happaman sateen" aiheuttamat vauriot.

Tämän keksinnön päämääränä on saada aikaan lehti-25 lannoite, jota voidaan annostella viljelmäspesifisesti juurten ulkopuolisten kasvinosien pinnoille, jonka lannoitteen sisältämien ravinteiden liukoisuus ei ylitä käsiteltävän viljelmän sietokykyä ja joilla lannoitteilla on samanaikaisesti kyky säätää pH pitkäaikaisesti tämän 30 viljelmän sietämälle alueelle.

Tähän päämäärään päästään keksinnön mukaisin valmistein. Keksinnön mukaisille valmisteille on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimusten tunnus-merkkiosissa.

35 Tämän keksinnön mukaiset lehtilannoitteet tekevät mahdolliseksi tähän asti saavuttamattomalla tavalla kohdistetun pitkäaikaisen annon lehdille ja lehdillä 2 79091 vallitsevan pH-alueen samanaikaisen säätelyn. Ne täyttävät siten ympäristönsuojelun erään tärkeän tarpeen.

Keksinnön mukaiset lehtilannoitteet muodostavat vedessä ja/tai vesipistoisissa liuottimissa puskuriseosten 5 kiintoainedispersioita, jolloin puskurivaikutus perustuu vety- tai hydroksyyli-ionien sitoutumiseen.

Niiden pysyvyys lehdillä voidaan tarkoituksenmukaisesti saada aikaan jauhamalla hyvin hienojakoiseksi ja/tai muodostamalla hyvin hienojakoisia saostumia. Ne voivat kek-10 sinnön mukaisesti sisältää lisäksi liukenemattomia tai liukenevia tarttumista edistäviä ja kosteuteen vaikuttavia aineita, joiden avulla lannoitteiden tarttuminen vahvistuu ja vältetään huuhtoutuminen pois veden mukana ja voidaan kuitenkin samalla käyttää hyväksi pienet kosteusmäärät.

15 Keksinnön mukaisille lehtilannoitteille ominainen puskuriluonne tekee lisäksi mahdolliseksi juurten ulkopuolisilla kasvinosilla vallitsevan pH-alueen toistettavissa olevan säädön, mikä on erittäin arvokasta teknisessä mielessä.

20 Siten on mahdollista tämän puskurimekanismin kaut ta saattaa kasvien juurten ulkopuolisten osien käyttöön pitkäaikaisesti tiettyjä valittuja ravinteita myrkyttöminä pitoisuuksina sateen tai kastelun kautta tapahtuvan jokaisen luonnollisen tai keinotekoisen kastumisen yhteydessä.

25 Lisäksi keksinnön mukaiset puskuriseokset antavat mahdollisuuden pienentää haitallisia H+-ionipitoisuuksia, esimerkiksi happaman laskeuman aiheuttamia, sillä tavalla, että siedettävä pH-arvo säilyy pitkähkön ajan.

Keksinnön mukainen lehtilannoite voi sisältää ra-30 vinteina hiiltä, happea, typpeä, fosforia, kaliumia, magnesiumia, kalsiumia, rikkiä, rautaa, mangaania, kuparia, sinkkiä, klooria, booria, molybdeeniä, natriumia, piitä, kobolttia ja/tai alumiinia, edullisesti sidotussa muodonpa.

3 79091

Erityisen edulliseksi on osoittautunut se, että nämä ravinteet ovat sidottuina hydroksideiksi, fosfaateiksi, karbonaateiksi, silikaateiksi, oksalaateiksi, boraateiksi, molybdaateiksi, polymeeristen happojen, 5 humushappojen, aminohappojen, kelaatinmuodostajien, lig-niinisulfonihappojen, valkuaisainefraktioiden, sokerihap-pojen, algiinihappojen, hiilihappojohdannaisten, kaseii-nihappojen, rasvahappojen tai hydroksipolykarboksyy1i-happojen suoloiksi tai näiden vety-yhdisteiksi tai seka-10 saostumiksi, ja vapauttavat siten ravinteita reversiibe-listi.

Silloin kun halutaan pitkälti H+-ionikonsentraa-tiosta riippumatonta hitaasti vapauttavaa ravinnevalmis-tetta, käytetään keksinnön mukaisesti ravinteita, jotka 15 ovat sidottuina sulfaateiksi.

Irreversiibelin ravinteiden vapauttamisen ollessa kyseessä käytetään ravinteita lisäksi metalliensa, oksidiensa , ureajohdannaistensa tai melamiinin muodossa tai kapseloituina tai sekoitettuina matriiseihin, jotka 20 muodostuvat alkydihartseista, polyakrylaateista, selluloosa j ohdannaisista , synteettisistä polymeereistä, vahoista, sokereista, gelatiineista, glysideistä, stearaa-teista, palmitaateista, oleaateista, rasvoista, rasva-alkoh oleista, rikistä tai parafiineista.

25 Keksinnön mukaiset puskuriseokset soveltuvat käy tettäviksi pH-alueella 1,0 - 8,0, edullisesti 3,0 - 6,0.

Keksinnön mukainen lehtilannoite sisältää veteen niukkaliukoisia fosforihapon, hiilihapon, boorihapon, oksaalihapon, hydroksipolykarboksyylihapon, monokarbok-30 syylihapon, dikarboksyylihapon, rasvahapon ja/tai aminohapon rauta-, kalsium-, magnesium-, koboltti-, sinkki-, molybdeeni-, kupari- ja/tai mangaanisuoloja kiinteiden aineiden dispersiona vedessä ja/tai vedettömissä liuoksissa.

35 Keksinnön mukaisen lehtilannoitteen tarttumiskykyä voidaan parantaa lisäämällä liukenevia tai liukenematto- 4 79091 mia tarttumista edistäviä aineita, joista mainittakoon erityisesti seuraavat: synteettiset kopolymeraatit, ak-rylaatit, tärkkelyshydrolysaatit, proteiinihydrolysaatit, aminaatit, kaseinaatit, selluloosa, aminohapot, arabikumi, 5 vehnäjauho, polyvinyyliasetaatit, polyvinyylialkoholaatit, setyylialkoholi, lateksi, melassit, gelatiini, polyglyko-lit ja sokerit.

Ravinteiden vapautumisen säätely lehdellä paranee lisäksi yllättävästi lisättäessä keksinnön mukaiseen leh-10 tilannoitteeseen kosteuteen vaikuttavia aineita, esimerkiksi kyllästysaineita estämään huuhtoutumista runsaan veden mukana, kuten öljyjä, vahoja tai silikoneja, tai kostutusaineita pienten nestemäärien hyväksi käyttämiseksi, kuten tensidejä, glykoleja tai kollageenia.

15 Muina edullisina lisättävinä aineina mainittakoon lopuksi H -ionien luovuttajat, kuten esimerkiksi karbok-syylihapot, erityisesti etyleenidiamiinitetraetikkahappo tai glyoksyylihappo.

Erityinen etu on se, että käyttämällä keksinnön 20 mukaista lehtilannoitetta voidaan haitta-aineiden aiheuttamia sairaiden metsien vaurioita vähentää ja jatkossa estää sekä yhdessä maaperän lannoittamisen ja maanparannustoimien kanssa saada aikaan kasvustojen elpyminen ja stabiloituminen.

25 Keksinnön mukainen lannoite ratkaisee edullisesti myös ongelman, joka koskee niin kutsutun omenaruven, jota esiintyy hedelmissä paikallisen kalsiumin puutteen takia, estämistä, joka ei ole mahdollista lisäämällä kalsiumia maaperään.

30 Keksinnön mukaista lehtilannoitetta käytetään edel leen erityisen edullisesti kasvupaikkaspesifiseen lehtien kautta tapahtuvaan lannoittamiseen sellaisissa tapauksissa, joissa kasvit erityisten kasvupaikkaolosuhteiden, kuten maaperän epäedullisen pH-arvon takia eivät pysty ot-35 tamaan ollenkaan tai riittävästi ravinteita maaperän kautta.

5 79091

Lisäksi keksinnön mukainen lehtilannoite ratkaisee viljelmäspesifistä lehtilannoitusta koskevan ongelman, erityisesti silloin, kun kyseessä oleva viljelmä asettaa erityisvaatimuksia ravinteiden saannin suhteen.

5 Esimerkkinä mainittakoon tässä lehtilannoitus maissivil-jelyksillä, joissa ravinteiden puute on hyvin yleistä ja esiintyy erityisen usein nuorilla kasveilla. Tässä yhteydessä on kysymys pääasiassa fosforin, sinkin ja magnesiumin puutteesta, ilmiöistä, joista käytetään usein myös 10 nimitystä kylmäviherkato. Lämpöä suosivana kasvina ei maissi epäsuotuisassa ilmastossa nimittäin useinkaan pysty ottamaan riittävästi ravinteita maasta, mikä puute voidaan enemmänkin kuin korvata täysin ilman haittavaikutuksia antamalla keksinnön mukaista lehtilannoitetta.

15 Esimerkeistä käy ilmi lisää käyttömahdollisuuksia.

Keksinnön mukaisen lehtilannoitteen valmistus tapahtuu sinänsä tunnetulla tavalla, esimerkiksi sekoittamalla keskenään ravinteet, puskuriseos ja lisättävät aineet kulloiseenkin käsittelytapaan soveltuvassa laittees-20 sa, kuten esimerkiksi pyörivässä rummussa, rakeistimessa tai leijukerroslaitteessa, tai panostamalla ne soveltuvaan laitteeseen, kuten pyörivään rumpuun tai rakeisti-meen, ja lisäämällä lannoite, jonka ravinteiden vapauttamiseen on määrä vaikuttaa keksinnön mukaisesti, sillä 25 tavalla, että lannoite tulee täydellisesti ja riittävän yhtenäisesti päällystetyksi halutulla kerroksella.

Puskuriseosten osuus keksinnön mukaisessa lehti-lannoitteessa voi vaihdella laajoissa rajoissa.

Puskuriseosten osuus on tarkoituksenmukaisesti 30 10-90 paino-%, edullisesti 20-80 paino-%.

Keksinnön mukaista lehtilannoitetta voidaan edullisesti käyttää myös seoksena kasvinsuojeluaineiden kanssa .

Lannoitetta käytetään sinänsä tunnetulla tavalla, 35 esimerkiksi levittämällä ilmasta käsin.

6 79091

Seuraavat esimerkit kuvaavat keksinnön mukaisia lehtilannoitteita ja niiden käyttöä.

Esimerkki 1 41.4 paino-% magnesiumkarbonaattia MgCO^ 5 6,2 paino-% magnesiumsulfaattia MgS0^*7H20 2,1 paino-% kalsiumkarbonaattia CaCO^

1.4 paino-% dikalsiumfosfaattia CaHPO^^I^O

15.0 paino-% glukoosisiirappia 1.5 paino-% natriumbentsoaattia ίο 4,0 paino-% kaliumnitraattia 1.5 paino-% attapulgiittia 0,3 paino-% hivenaineita B, Cu, Co, Mn, Mo ja Zn oksideina tai karbonaatteina 26,6 paino-% vettä 15 Esimerkki 2 24.1 paino-% rautafosfaattia FePO^‘2H20 0,3 paino-% rautasulfaattia FeSO^ 4.3 paino-% styreeni-butadieenidispersiota 4.3 paino-% proteiinihydrolysaattia 20 15,6 paino-% glukoosisiirappia 1.2 paino-% attapulgiittia 0,9 paino-% ammoniumnitraattia 0,7 paino-% ureaa 48.5 paino-% vettä 25 Esimerkki 3 24.1 paino-% rautafosfaattia FeP0^'2H20 0,3 paino-% rautasulfaattia FeSO^ 4.3 paino-% styreeni-butadieenidispersiota 4.3 paino-% proteiinihydrolysaattia 30 15,6 paino-% glukoosisiirappia 1.3 paino-% attapulgiittia 0,25 paino-% etyleenidiamiinitetraetikkahappoa 0^9 paino-% ammoniumnitraattia Q,7 paino-% ureaa 35 48,25 paino-% vettä 7 79091

Esimerkki 4 24.1 paino-% rautafosf aattia FePO^ ^21^0 0,3 paino-% rautasulfaattia FeSO^ 4.3 paino-% styreeni-butadieenidispersiota 5 4,3 paino-% proteiinihydrolysaattia 15,6 paino-% glukoosisiirappia 1.3 paino-% attapulgiittia 0,5 paino-% etyleenidiamiinitetraetikkahappoa 0,9 paino-% ammoniumnitraattia 10 0,7 paino-% ureaa 48.0 paino-% vettä

Esimerkki 5 29.0 paino-% rautafosfaattia ΡθΡΟ^*2Η2θ 1.8 paino-% rautaetyleenidiamiinitetra-asetaattia 15 10,0 paino-% glukoosisiirappia 0,5 paino-% natriumbentsoaattia 1.5 paino-% attapulgiittia 57.2 paino-% vettä

Esimerkki 6 20 29,0 paino-% rautafosfaattia 1.8 paino-% rautaetyleenidiamiinitetra-asetaattia 10.0 paino-% glukoosisiirappia 0,5 Oaino-% natriumbentsoaattia 1.5 paino-% attapulgiittia 25 0,7 paino-% gluoksyylihappoa 56.5 paino-% vettä

Esimerkki 7 pH:ta säätävien pitkäaikaisten lehdille tapahtuvien levitysten vaikutus yhteyttämispintaan ja tuore-30 painoon.

Käsitellään kasveja, jotka ovat lehtilevitystä edeltävän viljelyajan olleet saamatta tutkittua ravinne-alkuainetta. Käsittely tehtiin esimerkin 1 mukaisella keksinnön mukaisella lehtilannoitteella.

35 Annettiin 6000 mg magnesiumia/1 lehdille 14 vrk:n kuluttua istutuksesta.

s 79091

Sato korjattiin 24 vrk:n kuluttua istutuksesta. Lehtien pH-arvo säädettiin kastelun avulla koe-arvoon. Viljelyskasvina käytettiin pensaspapua "Marona". Alustana käytettiin polyuretaanivillaa, joka pidettiin 5 kosteana magnesiumia sisältämättömällä ravinneliuoksella.

Seuraavassa taulukossa esitetään saadut tulokset, joista havaitaan voimakas viherkadon väheneminen ja tuo-repainon kohoaminen käsittelemättömiin vertailukasveihin verrattuna.

Keksinnön mukainen Lehtien Ruotien välinen viherkato Tuorepaino lehtilannoite pinnoilla Absoluuttinen x) Suhteel- vallitseva linen g % ___pH-arvo

Esimerkin 1 mukainen koostumus 5,0 48 75 31,3 113 15 2,0 45 70 31,9 116

Vertailu (käsittelemätön) 5,0 64 100 27,6 100 2,0 65 101 26,3 95 x) % lehtien kokonaispinta-alasta 20

Esimerkki 8 pH:ta säätävien pitkäaikaisten lehdille tapahtuvien levitysten vaikutus tuorepainoon.

Käsiteltiin kasveja, joille ei lehtilevitystä edel-25 tävänä kasvatusaikana annettu tutkittavaa ravinnealku-ainetta. Käsittely tapahtui esimerkin 2 mukaisella keksinnön mukaisella lehtilannoitteella.

Annettiin 2000 mg/1 rautaa lehdille 10 vrk:n kuluttua istutuksesta. Sadonkorjuu tapahtui 22 vrk:n ku-30 luttua istutuksesta.

Tutkittava viljelyskasvi oli pensaspapu "Marona". Kasvualustana käytettiin rautaa sisältämättömällä ravinne-liuoksella kasteltua polyuretaanivillaa.

Seuraavassa taulukossa annetaan saadut tulokset, 35 joista käy ilmi suuri tuorepainon nousu käsittelemäctö-miin vertailukasveihin verrattuna.

9 79091

Keksinnön Tuorepaino mukainen lehtilannoite_______________g______________%__

Esimerkin 2 mukainen koostumus 20,6 100

C

J Vertailu (Käsittelemätön) 19,8 96

Esimerkki 9 pH:ta säätävien pitkäaikaisten lehdille tapahtuvien levitysten vaikutus tuorepainoon.

Esimerkin 8 mukainen menettely toistettiin käyttäen esimerkin 3 mukaista keksinnön mukaista lehtilannoi-tetta.

Tulokset käyvät ilmi seuraavasta taulukosta.

Keksinnön Tuorepaino 15 mukainen lehtilannoite g %

Esimerkin 3 mukainen koostumus 23,0 112

Vertailu (Käsittelemätön) 19,8 96

Esimerkki 10 pH:ta säätävien pitkäaikaisten lehdille tapahtuvien levitysten vaikutus tuorepainoon.

Esimerkin 8 mukainen menettely toistettiin käyttäen esimerkin 4 mukaista keksinnön mukaista lehtilan- 25 noitetta.

Tulokset näkyvät seuraavasta taulukosta.

Keksinnön Tuorepaino mukainen lehtilannoite g % 30

Esimerkin 4 mukainen koostumus 23,3 113

Vertailu (käsittelemätön) 19,8 96

Esimerkki 11 35 pH:ta säätävien pitkäaikaisten lehdille tapahtu vien levitysten vaikutus tuorepainoon.

10 79091 Käsiteltiin kasveja, joille ei lehtilevitystä edeltävänä kasvatusaikana annettu tutkittavaa ravinne-alkuainetta. Käsittely tehtiin keksinnön mukaisella, esimerkin 5 mukaisella lehtilannoitteella.

5 Annettiin 3000 mg rautaa/1 lehdille 19 vrk:n ku luttua istutuksesta.

Sato korjattiin 39 vrk:n kuluttua istutuksesta. Tutkittava viljelyskasvi oli pensaspapu "Marona". Kasvualustana oli raudattomalla ravinneliuoksella kas-10 teltu polyuretaanivilla.

Seuraavassa taulukossa annetaan saadut tulokset, joista käy ilmi suuri tuorepainon nousu käsittelemättömiin vertailukasveihin verrattuna.

Keksinnön mukainen Tuorepaino 15 lehti lannoite______g__%

Esimerkin 5 mukainen koostumus 48,8 110

Vertailu (käsittelemätön) 44,5 100 20 Esimerkki 12 pH:ta säätävien pitkäaikaisten lehdille tapahtuvien levitysten vaikutus tuorepainoon.

Meneteltiin esimerkin 11 mukaisesti käyttäen esimerkin 6 mukaista keksinnön mukaista lehtilannoitetta.

25 Tulokset käyvät ilmi seuraavasta taulukosta.

Keksinnön mukainen Tuorepaino lehti lannoite_g_%_

Esimerkin 6 mukainen koostumus 54,0 121 30 Vertailu (käsittelemätön) 44,5 100

Claims (11)

11 79091

1. Pää- ja/tai hivenravinteita sisältävä lehtilan-noite, joka on tarkoitettu juurten ulkopuolisiin kasvin- 5 osiin kohdistettuun pitkäaikaiseen antoon lehdille, tunnettu siitä, että pH:n säätämiseksi arvoon 1,0 - 8,0 lehtilannoite sisältää veteen niukkaliukoisia fosforiha-pon, hiilihapon, boorihapon, oksaalihapon, hydroksipoly-karboksyylihapon, monokarboksyylihapon, dikarboksyylihapon, 10 rasvahapon ja/tai aminohapon rauta-, kalsium-, magnesium-, koboltti-, sinkki-, molybdeeni-, kupari- ja/tai mangaani-suoloja kiinteiden aineiden dispersiona vedessä ja/tai vedettömissä liuoksissa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lehtilannoite, 15. u n n e t t u siitä, että se sisältää ravinteina hiiltä, happea, typpeä, fosforia, kaliumia, magnesiumia, kalsiumia, rikkiä, rautaa, mangaania, kuparia, sinkkiä, klooria, booria, molybdeeniä, natriumia, piitä, kobolttia ja/tai alumiinia, edullisesti sidotussa muodossa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen lehtilannoite, tunnettu siitä, että ravinteet ovat sidottuina hydroksideiksi, fosfaateiksi, karbonaateiksi, silikaateiksi, oksalaateiksi, boraateiksi, molybdaateiksi, polymeeristen happojen, humushappojen, aminohappojen, kelaatinmuodos-25 tajien, ligniinisulfonihappojen, valkuaisainefraktioiden, sokerihappojen, algiinihappojen, hiilihappojohdannaisten, kaseiinihappojen, rasvahappojen tai hydroksipolykarbok- syylihappojen suoloiksi tai näiden vety-yhdisteiksi tai sekasaostumiksi.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen lehtilannoite, tunnettu siitä, että ravinteet esiintyvät sidottuina sulfaateiksi.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen lehtilannoite, tunnettu siitä, että ravinteet ovat metalliensa, 35 oksidiensa, hiilijohdannaistensa tai melamiinin muodossa. i2 79091

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen lehtilannoite, tunnettu siitä, että ravinteet on kapseloitu matriiseilla tai sekoitettu sisään matriiseihin, jotka koostuvat alkydihartseista, polyakrylaateista, selluloosa-5 johdannaisista, synteettisistä polymeereistä, vahoista, sokereista, gelatiineista, glysideistä, stearaateista, palmitaateista, oleaateista, rasvoista, rasva-alkoholeista, rikistä tai paratiineista.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lehtilannoite, 10 tunnettu siitä, että se sisältää lisäksi tarttumista edistävää ainetta.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen lehtilannoite, tunnettu siitä, että se sisältää tarttumista edistävänä aineena synteettisiä kopolymeraatteja, akrylaatte- 15 ja, tärkkelyshydrolysaatteja, proteiinihydrolysaatteja, alginaatteja, kaseinaatteja, selluloosaa, aminohappoja, arabikumia, vehnäjauhoa, polyvinyyliasetaattia, polyvinyy-lialkoholaatteja, setyylialkoholia, lateksia, melassia, gelatiinia, polyglykolia ja/tai sokeria. ^0 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lehtilannoite, tunnettu siitä, että se sisältää lisäksi kosteuteen vaikuttavia aineita.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lehtilannoite, tunnettu siitä, että se sisältää kosteuteen vai- 25 kuttavina aineina öljyjä, vahoja, silikoneja, tensidejä, glykoleja ja/tai kollageenia.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lehtilannoite, tunnettu siitä, että se sisältää lisäksi H+-ionien luovuttajaa, edullisesti karboksyylihappoa, erityisesti 30 etyleenidiamiinitetraetikkahappoa tai glyoksyylihappoa. 13 79091