FI78805B - S-korrigerad avlaenkningskrets. - Google Patents

Description

1 78805 S-korjattu poikkeutuspiiri Tämä keksintö liittyy S-korjaukseen poikkeutuspiire-jä varten.

5 Tavanomaiset katodisädeputket videolaitteita, kuten televisiovastaanottimia tai tietokonemonitoreja, varten vaativat symmetrisen lineaarisuuskorjauksen poikkeutusvir-taan, jota nimitetään S-korjaukseksi, jotta korjataan säde-pyyhkäisykaarevuussäteen ja kuvaputken etulevyn kaarevuus- 10 säteen välinen ero. Uudet litteämmän kuvapinnan omaavat putket, joilla ei ole pallomainen etupinnan kaarevuus, vaativat monimutkaisemman S-korjauksen muodon kuin mitä käytetään tavanomaisten pallomaisen etulevyn omaavien katodisä-deputkien kanssa.

15 Sentyyppistä kuvaputkea, jolla on monimutkaisesti kaareva etulevy, on kuvattu seuraavissa US-patenttihakemuk-sissa: 1. US-patenttihakemus sarjanumero 469 772, jätetty 25. helmikuuta 1983 F.R. Ragland, Jr.:n nimissä ja otsikol- 20 taan "CATHODE-RAY TUBE HAVING AN IMPROVED SHADOW MASK CONTOUR", vastaten GB-hakemusjulkaisua 2 136 200A, julkaistu 12. syyskuuta 1984.

2. US-patenttihakemus sarjanumero 469 774, jätetty 25. helmikuuta 1983 F.R. Ragland, Jr.:n nimissä ja otsikol- 25 taan "CATHODE-RAY TUBE HAVING A FACEPLATE PANE WITH A SUBSTANTIALLY PLANAR PERIPHERY", vastaten GB-hakemusjulkaisusa 2 136 198A, julkaistu 12. syyskuuta 1984.

3. US-patenttihakemus sarjanumero 469 775, jätetty 25. helmikuuta 1983 F.J. D'Amaton ja muiden nimissä ja ot-

30 sikoltaan "CATHODE-RAY TUBE HAVING DIFFERENT CURVATURE

ALONG MAJOR AND MINOR AXES”, vastaten GB-hakemusjulkaisua 2 136 199A, julkaistu 12. syyskuuta 1984.

4. US-patenttihakemus sarjanumero 529 644, jätetty 6. syyskuuta 1983 R.J. D’Amaton ja muiden nimissä ja ot- 35 Sikoltaan "CATHODE-RAY TUBE HAVING A FACEPLATE PANEL WITH AN ESSENTIALLY PLANAR SCREEN PERIFERY”, vastaten GB-hake-musjulkaisu 2 147 142A, julkaistu 1. toukokuuta 1985.

2 78805

Yhdessä litteämmän kuvapinnan omaavan putken muodossa, joka on tyypiltään RCA 100° COTY-SP suorakulmaistaso-mainen, 27V, värikuvaputki, A68ACC10X, kaava putken etulevyn nuolimaiselle korkeudelle, z, millimetreissä etulevyn 5 keskipisteen suhteen saadaan: Z - AxX2 + A2X4 + A3Y2 + A4X2Y2 + A5 X4 Y2 + Ag Y4 + A, X2 Y4 + A8 X4 Y4 , 10 missä X ja Y ovat etäisyyskoordinaatit millimetreissä etu-levyn keskipisteestä pää- ja sivuakseleita pitkin vastaavasti ja missä:

Ax = -0,236424229 x 10'4 15 A2 - -0,363538575 x 10'8 A3 = -0,422441063 x 10'3 A4 = -0,213537355 x 10'8 A5 = +0,883912220 x 10'13 A6 - -0,100020398 x 10"9 20 A7 - +0,117915353 x 10'14

Ae « +0,527722295 x 10'21 Tällä kaavalla määritellyllä kuvaputken etulevyllä on suhteellisen matala kaarevuus etulevyn keskipisteen lä-25 hellä, joka kasvaa reunojen lähellä putken sekä pää- että sivuakseleiden kanssa yhdensuuntaisia ratoja pitkin. Kokonaistuloksena on etulevy, jolla on suhteellisen litteä kokonaisvaikutelma ja tasomaiset nurkat, nimittäin pisteet ylä-, ala-, vasenta ja oikeaa reunaa pitkin sijaitsevat 30 oleellisesti yhteisessä tasossa. Tällainen kuvaputki tuottaa symmetrisen rasterivääristymän juovapyyhkäisyn aikana, jota ei voida korjata tavanomaisilla S-muotoiluvälineillä, joita käytetään kuvaputkien yhteydessä, joilla on pallomaiset etulevyn ääriviivat.

35 Keksinnön kohteena on patenttivaatimusten 1, 9 ja 10 mukaiset S-korjatut juovapoikkeutuspiirit.

Il 3 78805

Keksinnön yhden piirteen mukaisesti S-korjattu juo-vapoikkeutuspiiri kuvaputkea varten sisältää juovapoikkeu-tuskäämityksen ja S-muotoilukapasitanssin kytkettynä siihen. Juovakytkin kytkettynä juovapoikkeutuskäämitykseen ja käy-5 tettynä juovapoikkeutustaajuudella, kehittää juovavirran juovapoikkeutusjakson juova-ajan aikana. Juovavirta on yleisesti saha-aaltovirta modifioituna S-muotoilukapasitanssin muodostaman aaltomuotoilun mukaisesti. Resonanssipiiri on viritetty kehittämään yleisesti sinimäinen korjausvirta 10 juovapyyhkäisyajän aikana. Resonanssipiiri on kytketty juovapoikkeutuskäämitykseen ylimääräisen saha-aaltojuova-virran modifikaation aikaansaamiseksi korjausvirran mukaisesti.

Keksintöä toteutettaessa resonanssipiiri on LC-piiri, 15 joka kehittää sinimäisen korjausvirran, jonka värähtelyjakso on likimain puolet juova-ajasta. Toteutettaessa S-kor-jaus kuvaputkea varten, jolla on yleisesti litteä äärivii-vainen etulevy, joka ei ole pallomainen, viritetty piiri tuottaa värähtelevän korjausvirran juovavirtaan, jolla on 20 di/dt, jonka etumerkkiarvo on vastakkainen S-muotoilukapasitanssin aikaansaaman juovavirran komponentin di/dt:n etumerkkiin nähden juovapyyhkäisyn niissä osissa, jotka ovat keskipisteen ja vasemman ja oikean reunan välissä.

Piirustuksissa: 25 Kuvio 1 esittää päällikuvan osittain leikattuna suo- rakulmaistasomaisesta värikuvaputkesta, joka voi käyttää keksintöä luonnehtivaa S-korjattua juovapoikkeutuspiiriä;

Kuvio 2 esittää pystyjuovanäytön kuvion 1 kuvaputken etulevyllä esittäen S-muotoilun jäännösvirheen, joka 30 voi esiintyä käytettäessä tavanomaista juovapoikkeutuspii-riä;

Kuvio 3 esittää keksintöä luonnehtivan S-korjatun juovapoikkeutuspiirin; ja

Kuvio 4 esittää aaltomuotoja, jotka liittyvät kuvion 35 3 piirin toimintaan.

4 78805

Kuvio 1 esittää suorakulmaistasomaista tyyppiä olevan värikuvaputken 10. Kuvaputkessa 10 on lasinen laippa 11, joka käsittää yleisesti suorakulmaisen etulevypaneelin 12 ja putkimaisen kaulan 14, joka on yhdistetty suppilolla 16.

5 Paneeli 12 käsittää näyttöetulevyn 18 ja kehälaipan tai sivuseinän 20, joka on saumattu suppiloon lasisulatteella 17. Etulevyn 18 sisäpinta kannattelee yleisesti suorakulmaista 3-väristä katodiluminoivaa loisteainekuvaruutua 22. Kuvaruutu on edullisesti juovakuvaruutu, jossa loisteainejuovat 10 ulottuvat yhdensuuntaisina putken sivu- tai pystyakselin Y-Y kanssa (kuvion 1 tasoon nähden kohtisuorassa suunnassa). Vaihtoehtoisesti kuvaruutu voi olla pistekuvaruutu. Moni-aukkoinen värinvalintaelektrodi tai reikälevy 24 on irrotet-tavasti asennettu etulevypaneelin 12 sisään ennalta määrä-15 tysti erillään olevaan suhteeseen kuvaruutuun 22 nähden. Elektronitykki 26, joka on esitetty kaaviollisesti katkoviivoilla kuviossa 1, on asennettu keskeisesti kaulan 14 sisään kehittämään ja kiihdyttämään kolme elektronisuihkua 28 konvergoivia reittejä pitkin reikälevyn 24 läpi kuvaruu-20 dulie 22.

Kuvaputki 10 on suunniteltu käytettäväksi ulkopuolisen magneettipoikkeutuskelayksikön 30 kanssa, joka on kuviossa 1 esitetty kaaviollisesti ympäröimään kaulaa 14 ja suppiloa 16 niiden liitoskohdan läheisyydessä. Poikkeu-25 tuskelayksikön 30 vaakapoikkeutuskelat Ljj ja pystypoikkeu-tuskelat Lv on kytketty vaakapoikkeutuspiiriin 40 ja pys-typoikkeutuspiiriin 50 vastaavasti vastaavien juova- ja kenttäpoikkeutusvirtojen kehittämiseksi. Juova- ja kenttä-poikkeutusvirrat kohdistavat kolmeen elektronisuihkuun 28 30 pystysuoran ja vaakasuoran magneettivuon, jotka pyyhkäisevät suihkut vaakasuunnassa pää- tai vaaka-akselin X-X suunnassa ja pystysuunnassa sivuakselin Y-Y suunnassa suorakulmaisena rasterikuviona kuvaruudun 22 yli. Kuvaputken 10 pituusakselia on merkitty kuviossa 1 Z-Z.

35 Suorakulmaisen ja tasomaisen värikuvaputken 10 etu- levy 18 on suhteellisen litteä. Etulevyn kaarevuus on 5 78805 monimutkainen ja sitä voidaan approksimoida yllä annetun polynomilausekkeen mukaisesti. Juovapyyhkäisysuunnassa tai kun elektronisuihkut pyyhkäistään vasemmasta reunasta oikeaan reunaan vaakasuunnassa, etulevyn kaarevuus piene-5 nee vasemmasta reunasta keskelle ja sitten kasvaa jälleen oikeaa reunaa kohti.

Johtuen etulevyn pinnan kaarevuuden pinnan muutoksesta, tavanomaiset S-muotoilutekniikat muodostavat riittämättömän symmetrisen, geometrisen lineaarisuusvääristy-10 män korjauksen. Ajatellaan tilannetta, jossa yhtä etäällä olevien pystyjuovien kuvio näytetään kuvion 1 suorakulmaisen ja tasomaisen värikuvaputken kuvaruudulla käyttäen tavanomaista vaakapoikkeutuspiiriä, joka muodostaa S-korjauk-sen ainoastaan S-muotoilukondensaattorin avulla, joka on 15 kytketty sarjaan poikkeutuskäämityksen kanssa. Koska etu-levyn kaarevuus tietyn juovapyyhkäisyn aikana kasvaa keskialueelta vasempaan ja oikeaan reunaan, S-muotoilu, joka on tuotettu S-kondensaattorilla, ei voi korjata etulevyn geometrian aiheuttamaa virhettä kaikissa pisteissä juova-20 pyyhkäisyä pitkin. Parhaimmillaan voidaan aikaansaada kompromissitilanne, jossa oikealla S-kondensaattorin arvon valinnalla juovapyyhkäisyn lineaarisuus voidaan aikaansaada keskialueella ja vasemmassa ja oikeassa reunassa. Jäännösvääristymää jää vasemman reunan ja keskustan ja oi-25 kean reunan ja keskustan välisille alueille. Tällainen tilanne on esitetty kuviossa 2, jossa yhtä etäällä olevien pystyjuovien kuvio erotettuna keskimääräisillä etäisyyksillä sQ on esitetty keskialueella ja vasemmalla ja oikealla sivulla L ja R erotettuna yhdellä annetulla etäisyydel-30 lä, kun taas ne on esitetty vasemman reunan ja keskustan ja oikean reunan ja keskustan välisillä alueilla erotettuina toisella suuremmalla etäisyydellä. Kuvion 2 lyhyet katko-viivaiset pystypylväät ilmaisevat pystyjuovien ideaaliset paikat, kun täydellinen S-korjaus on aikaansaatu. Epäli-35 neaarisuus, jolloin esimerkiksi pystysjuovien näyttö esiintyy puristettuna keskustan ympärillä ja vasemmalla ja 6 78805 oikealla sivulla, kun taas se esiintyy laajennettuna näiden välillä, on tulosta kuvion 1 suorakulmaisen ja tasomaisen kuvaputken etulevyn ei-pallomaisesta muodosta eikä sitä voida korjata muuttamalla S-kondensaattorin arvoa.

5 Etulevyn geometrinen aiheuttama jäännösepälineaa- risuus voidaan korjata käyttämällä kuvion 3 vaakapoikkeu-tuspiiriä 40, joka havainnollistaa keksintöä. Vaakapoikkeu-tuspiiri 40 sisentää vaakaoskillaattori- ja ohjainpiirin 41, juovakytkimen S1, joka käsittää vaakapäätetransistorin Q1 10 ja vaimennusdiodin D1, paluukondensaattorin CR ja S-muotoi-lukondensaattorin Cg ja vaakapoikkeutuskäämityksen LH sar-jakytkennän.

Vaakaoskillaattori- ja ohjainpiiri 41 käyttää juova-kytkintä S1 vaakapoikkeutustaajuudella kuvion 4b juovapoik-15 keutusvirran juovavirtakomponentin kehittämiseksi juova-ajan kuluessa, aikojen t^-ty välillä ja paluuvirtakompo-nentin kehittämiseksi paluuajan kuluessa aikojen t^-tg välillä. Kun juovakytkin S1 on johtamaton paluuajan kuluessa, paluupulssijännite V^, joka on esitetty kuviossa 4a, kehit-20 tyy paluukondensaattorin CR yli. Sisääntulokuristimeen Lc tallentunut energia, joka kuristin on kytketty B+ liittimen ja juovakytkimen S1 väliin, korvaa juovapoikkeutushäviöt.

Juovavirta poikkeutuskäämityksessä LR on yleisesti saha-aaltovirta, joka on modifioitu S-kondensaattorin Cg 25 aikaansaaman aaltomuotoilun mukaisesti. S-kondensaattori Cg ja poikkeutuskäämitys LH muodostavat ensimmäisen reso-nanssihaarapiirin, joka värähtelee taajuudella, joka on alhaisempi kuin juovapoikkeutustaajuus, esimerkiksi taajuudella f„ = 15,625 kHz. Tyypillisesti S-kondensaattori- rl 30 juovapoikkeutuskelahaarapiirin resonanssitaajuus f on C s tyypillisesti välillä 6-8 kHz 110° poikkeutukselle.

Käyttäessään vain S-kondensaattoria virran muotoiluun 110° poikkeutuksessa suorakulmaisella ja tasomaisella värikuvaputkella, jonka etulevyn kaarevuus on suurempi va-35 semmassa ja oikeassa reunassa kuin sen kaarevuus keskellä oikeaa S-korjausta ei voida saavuttaa kaikissa juova- 7 78805 pyyhkäisyn pisteissä. Virta-aaltomuoto, joka on samanlainen kuin kuvion 4b katkoviivainen virta-aaltomuoto i^' tuotetaan kun S-korjaukseen käytetään vain S-kondensaatto-ria. Poikkeutusvirran jyrkkyys tai di/dt määrittää yhtä 5 etäällä olevien pystyjuovien muodostaman kuvion videosignaalin esitettyjen juovien välisen etäisyyden. Käytettäessä vain S-kondensaattoria, virta i^' aikaansaa epätäydellisen S-korjauksen. Kiinteäviivainen aaltomuoto i^ edustaa haluttua virta-aaltomuotoa. Katkoviivalla esitetyn virran 10 i^' di/dt vasemman reunan ja keskustan ja oikean reunan ja keskustan välisillä alueilla on liian suuri johtaen laajentuneeseen näyttöön näissä alueissa suhteessa näyttöön jäljelle jäävillä alueilla.

Keksinnön piirteen mukaisesti väliulosotoilla varus-15 tettu resonanssipiiri 60 muodostaa ylimääräisen S-korjauksen kuvion 4b S-korjatun poikkeutusvirta-aaltomuodon i^ tuottamiseksi, joka on oleellisesti korjattu kaikissa juovapyyhkäisyn pisteissä. Resonanssipiiri 60 käsittää ensimmäisen kapasitiivisen haaran kytkettynä toiseen 20 induktiiviseen haaraan induktorin liittimellä 3. S-kon-densaattori-poikkeutuskäämityshaara on kytketty resonans-sipiiriin 60 liittimellä 2, joka on induktorin väli-ulosottoliitin.

Aseteltavan induktorin avulla resonanssi-25 piiri 60 on viritetty omaamaan resonanssijakso, joka on puolet koko ajan kestosta tai noin 38 kHz:n resonanssitaa-juus fg, esimerkinomaisesti, kun juova-aika on kestoltaan 52,8 mikrosekuntia. Tämä tuottaa kaksi virran i2 värähtely-jaksoa kapasitiivisessa haarassa juova-ajan kuluessa.

30 Kuten on esitetty kuviossa 4c, virran i2 värähtely sijaitsee symmetrisesti juovan keskikohdan, hetken t^, suhteen.

Paluuajan kuluessa L^, CR poikkeutuspaluuresonanssi-piiri ohjaa resonanssipiiriä 60 poikkeutuspaluuvirralla tuottaen likimain yhden virran i2 värähtelyjakson paluun 35 aikana kuvion 4c hetkien t^ ja tg välisenä aikana. Oikea vaiheistus virran värähtelyn kahden jakson juovan aikana 8 78805 ja virran värähtelyn yhden jakson paluun aikana saavutetaan sen seikan johdosta, että virta i2 tulee likimain nollaksi juova-ajan alussa ja lopussa vastaavasti kuvion 4c hetkinä t^ ja t^. Symmetrisen korjauksen aikaansaamiseksi juovan 5 keskustan suhteen on suotavaa, että virralla i2 on oleellisesti sama vaihe juovan alussa, kuvion 4 hetkinä t^ ja tg kuin juovan lopussa, hetkinä tg ja t^. Virran i2 amplitudi määräytyy induktorin L^ arvon perusteella.

Kuten juuri on kuvattu, virran i2 vaihe, taajuus ja 10 amplitudi aikaansaavat S-kondensaattorin Cg muodostaman poikkeutusvirta-aaltomuodon oikean modulaation kuvion 4b tuloksena olevan poikkeutusvirta-aaltomuodon i^ tuottamiseksi, jolla on vaadittu aaltomuoto suorakulmaistasomaisen kuvaputken geometristen juovapyyhkäisyepälineaarisuuksien 15 korjaamiseksi. Jännite , joka on syötetty poikkeutus-käämityksen LH ylitse juovan aikana, on summa S-kondensaattorin jännitteestä V ja jännitteestä V_ induktori OS Λ, L. liittimien 1 ja 2 välillä. Siten VTI1 = V + V~. Jän-1 J LH es 2 nite V2, joka on esitetty kuviossa 4d, on jäljessä virtaa 20 i2 90υ juovan aikana ja on siten verrannollinen -di2/dt. Siten V = —L„ di./dt = V „ + k di~/dt, missä k on vakio.

Yllä esitetystä havaitaan, että poikkeutuskäämityk-seen LH syötetyn jännitteen S-kondensaattorin jännitekom-ponentti V myötävaikuttaa tai aikaansaa virtakomponen-25 tin juovan aikana, joka on aaltomuodoltaan samanlainen kuin kuvion 4b katkoviivoilla merkitty virta i^'. Viritetty piiri 60 aikaansaa komponentin V2 syötettyyn poikkeutus-käämitysjännitteeseen, joka aiheuttaa kaltevuuskomponentin poikkeutusvirran kaltevuuteen, joka on verrannollinen di9/ 30 at.

Kun kuvion 4c virta i2 on kalteva alaspäin, kuten hetkestä t^ hetkeen t2, hetkestä tg hetkeen tg ja hetkestä tg hetkeen t^, virta i2 tuottaa nousevan kaltevuuden poik-keutusvirtaan i^ sen lisäksi, minkä katkoviivoilla merkitty 35 S-kondensaattorin virtakomponentti i^' aiheuttaa. Näinä laikaväleinä näyttö on laajennettu.

Il 9 78805

Kun kuvion 4c virta i2 on kalteva ylöspäin, kuten juovapyyhkäisyn vasemman reunan ja keskustan ja oikean ja keskustan välisillä alueilla, hetkestä t2 hetkeen t^ ja hetkestä t^ hetkeen t^, di/dt tai virran i2 jyrkkyys on 5 vastakkainen katkoviivoilla merkityn S-kondensaattorin vir-takomponentin i^' di/dt:lle. Näissä alueissa poikkeutusvir-ran i1 jyrkkyys vähenee tuottaen puristumisen näyttöön.

Ideaalisesti jätettäessä huomiotta häviöistä aiheutuvat vaimennusvaikutukset, joiden 4c ja 4d virta- ja 10 jänniteaaltomuotojen i2 ja V2 minimi- ja nollakohdat ovat yhtä etäällä ajallisesti toisistaan juovapyyhkäisyajän kuluessa.

Kuvio 4e esittää virran i^, joka virtaa indukto-rissa liittimeltä 2 liittimelle 1. Virran i^ tasaiset 15 osuudet ilmaisevat kasvavan di/dt poikkeutusvirtaan i^ Jyrkät osuudet ilmaisevat laskevan di/dt.

Kuten aiemmin on mainittu, LC-resonanssipiiri 60 on viritetty tekemään kaksi täydellistä värähtelyjaksoa juova-ajan kuluessa. S-kondensaattorin myötävaikutuksen 20 taajuuspoikkeutusvirtaan i^ juovan aikana, on paljon alhaisempi, likimain 7,5 kHz kuin ylitysvärähtelyvirran i2 taajuus likimain 38 kHz. Poikkeutusvirta ei siten myötävaikuta ylitysvärähtelyvirran kiihdytykseen juovan aikana.

Energia, joka kiertää viritetyssä piirissä 60, 25 korvataan paluun toisen puoliskon aikana, kuten on esitetty kuviossa 4c, jossa virran i2 maksimi paluun aikana on tasoltaan suurempi kuin virran minimi. Jännitteen V2 keskiarvo kasvaa paluun loppua kohti, kuten on esitetty kuviossa 4d. Kasvu ilmaisee paluun toisen puoliskon aikana 30 lisätyn energian. Tulisi myös huomata, että vaikka ei ole täysin ilmeistä aaltomuotoesityksistä virran i2 ja jännitteen V2 amplitudit laskevat hivenen juovan loppua kohden esiintyneiden häviöiden johdosta.

Koska resonanssipiiri 60 on viritetty siten, että 35 virta i2 tuottaa kaksi värähtelyjaksoa juova-ajan kuluessa, virralla i2 on sama vaihe hetkinä t^ ja t^. Sitä vastoin 10 78805 S-kondensaattorin myötävaikutus poikkeutusvirtaan tuottaa vain noin puoli värähtelyjaksoa juovan aikana. Tämän tuloksena poikkeutusvirralla on hetkellä t^ vaihe, joka on vastakkainen vaiheelle hetkenä t^. Näillä kahdella 5 virralla i^ ja ^2 on siten vastakkaiset vaiheet hetkenä t^. Tätä havaintoa tuetaan havaitsemalla, että kuvion 4e jännite \?2 alkaa laskea hetkenä t^ samalla kun kuvion 4a jännite alkaa kasvaa hetkenä t^.

Poikkeutusvirran i1 korkea di^dt siirtää virran 10 ±2 vaihetta 360° kunkin paluujakson aikana. Virran i^ vastakkainen vaihe hetkenä t^ ja sen korkea positiivinen di.j/dt paluun aikana aiheuttaa nopean virran 12 laskun nollakohtaansa paluun aikana. Nollakohdan ylityksen hetki riippuu piiritetyn piirin 60 Q-arvosta ja piirissä 15 60 kiertävän energian määrästä verrattuna kiertävän poik- keutusenergian määrään. Esimerkiksi vaimennusvastus, joka on hypoteettisesti sijoitettu rinnan kondensaattorin kanssa, johtaa aikaisempaan nollan ylitykseen, koska virran ^2 amplitudi on pienempi hetkellä t^ ja siten vaadi-20 taan vähemmän aikaa virran I2 vaihesiirtoon. Paluun lopun aikana nimittäin virran 12 nollakohdan ja hetken tg välisenä aikavälinä virta ^2 varaa kondensaattoria positiivisesti maan suhteen. Tämän aikavälin aikana virta ±2 on verrannollinen di^/dt:hen ja palaa nollaan hetkellä tg. 25 Tällä tavoin virran ±2 vaihe on asetettu hetkenä tg tai hetkenä t^ siten, että virta 12, joka ylitysväräh-telee riippumattomasti juovan aikana, alkaa oleellisesti nollasta ja siirtyy negatiiviseen suuntaan. Siten virittämällä LC-resonanssipiiri 60 muodostamaan kaksi värähtely-30 jaksoa juovan aikana, virran 12 vaihe tulee samaksi hetkinä t^ ja tj.

Väliulosotoilla varustettu kela muodostaa paremman erotuksen virtojen i^ ja ^2 välille ja johtaa parempaan piirin 60 Q-arvoon kuin ilman väliulosottoa. Paluun 35 aikana poikkeutuspiirin 40 loppuosa lataa resonanssipii-riä 60 ja pienentää piirin 60 Q-arvoa. Piirin 60 korkea 11 78805 Q-arvo on edullinen symmetrisen S-korjauksen aikaansaamista varten. Matala Q-arvo johtaa voimakkaampaan laskuun virran i2 ja jännitteen V2 amplitudeissa juovan loppua kohti ja johtaa vähäisempään S-korjaukseen kuvaruudun oikeassa lai-5 dassa kuin vasemmassa laidassa.

Oikealla S-kondensaattorin arvon valinnalla aikaansaamalla vähäinen ylikorjaus tai näytön puristuminen keskiosassa ja juovapyyhkäisyn vasemmassa ja oikeassa reunassa ja aikaansaamalla vähäinen alikorjaus tai laajennus vasem-10 man reunan ja keskustan ja oikean reunan ja keskustan välisillä alueilla, resonanssipiiriä 60 voidaan käyttää aikaansaamaan kompensoiva korjausvirtakomponentti i2, joka vastustaa S-kondensaattorin Cg aikaansaamaa yli- ja alikor-jausta näytön linearisoimiseksi oleellisesti koko juova-15 pyyhkäisyn ylitse.

Kun resonanssipiiri 60 on lisätty kuvion 3 poikkeu-tuspiiriin 40, kuvion 2 pystyjuovakuviot muuttuvat yhtä etäälle sijoitetuiksi juoviksi, jotka sijaitsevat katko-viivamerkkien paikoilla. Pystyjuovat A-E eivät muuta paik-20 kojaan, koska näiden juovien pisteet vastaavat juovapyyhkäisyn hetkiä, joina virta i2 on nolla.

Resonanssipiirin 60 lisäys johtaa vähäiseen juova-poikkeutusvirran laskuun lisätyn impedanssin johdosta. Tämä lasku voidaan kompensoida juovapoikkeutuspiirin leveyden 25 asettelupiirillä, jota ei ole esitetty kuviossa 3.

Edulliset arvot kuvion 3 piirin komponenteille ovat seuraavat: CD = 13 000 pikofaradia I\

Cg = 0,47 mikrofaradia 30 L„ = 1 millihenry, 1 ohmi n

Ci = 0,047 mikrofaradia = 400 mikrohenryä liittimien 3 ja 1 välillä = 16 mikrohenryä liittimien 2 ja 1 välillä Värikuvaputki on 110°, 27V, COTY-SP värikuvaputki, 35 A68ACC10X, jonka on valmistanut RCA Corporation, 12 78805

Video Domponent and Display Division, Lancaster, Pennsylvania .

Jäljellä oleva S-vääristymän määrä R, joka on läsnä, kun käytetään vain S-kondensaattoria, on noin 7 % mitattuna 5 kuvion 2 pystyjuovien suurimmasta poikkeamasta keskimääräisestä etäisyydestä Sg, missä R (smax-s0)/s0xl00%

10 ja missä s = suurin välimatka kahden pystyjuovan välillä. J max JJ

Resonanssipiiri 60 syöttää ylimääräisen S-korjauksen määrältään G. Empiirisesti on havaittu, että kun induktorin alemman osuuden induktanssin ja vaakapoikkeutuskäämityk-

sen L„ induktanssin välinen suhde on likimain 4, on aikaan-H

15 saatu oikea ylimääräisen S-korjauksen määrä.

Claims (10)

1. S-korjattu juovapoikkeutuspiiri, joka käsittää: juovapoikkeutuskäämityksen (LH);

5 S-muotoilukapasitanssin (Ca), joka on kytketty juo- vapoikkeutuskäämitykseen (LH); juovakytkimen (Sx ), joka on kytketty juovapoikkeu-tuskäämitykseen ja jota käytetään juovapoikkeutustaajuudella juovavirran kehittämiseksi juovapoikkeutuskäämitykseen 10 juovapoikkeutusjakson juova-aikavälin aikana ja paluuvir-ran kehittämiseksi paluuaikavälin aikana, joka juovavirta on yleisesti saha-aaltovirta, jota on modifioitu S-muotoi-lukapasitanssin (Cs) aikaansaaman aaltomuotoilun mukaisesti, tunnettu 15 resonanssipiiristä (60), joka on viritetty kehittä mään yleisesti sinimuotoinen korjausvirta juova-aikavälin aikana, jolla korjausvirralla on värähtelytaajuus, joka on juova-aikavälin käänteisarvon harmoninen taajuus, jolloin resonanssipiiri (60) on kytketty juovapoikkeutuskää-20 mitykseen (LH) ylimääräisen saha-aaltojuovavirran modifikaation aikaansaamiseksi korjausvirran mukaisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen S-korjattu juovapoikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että korjausvir ralla on värähtelyjakso, joka on puolet juova-aikavälistä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen S-korjattu juovapoikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että korjausvir ralla on kaksi värähtelyjaksoa juovapoikkeutusjakson juova-aikavälin aikana ja yksi värähtelyjakso paluuaikavälin aikana.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen S-korjattu juovapoikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että paluuvirta juovapoikkeutuskäämitykseltä (L,, ) vaiheistaa uudelleen korjausvirran paluuaikavälin aikana, jotta sallitaan korjausvirran vaiheen olevan saman juova-aikavälin alussa ja 35 lopussa. i4 78805

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen S-korjattu juovapoikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että juovapoik-keutuskäämitys (1¾ ) ja S-muotoilukapasitanssi (Ca) on kytketty sarjaan muodostamaan ensimmäinen haara, ja että re- 5 sonanssipiiri käsittää ensimmäisen kapasitiivisen haaraan (C: ) kytkettynä toiseen induktiivisen haaran (Lx ) liitoskohdassa (3), jolloin poikkeutuskäämitys (LH) on kytketty mainittuun liitoskohtaan (3).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen S-korjattu juova-10 poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että paluuvirta juovapoikkeutuskäämiltä (1¾ ) aikaansaa nopean varautumisen mainitussa kapasitiivisessa haarassa (Cx) korjausvirtavä-rähtelyn yhden jakson tuottamiseksi paluuaikavälin aikana.

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen 15 S-korjattu juovapoikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että korjausvirta aikaansaa korjauksen juovapoikkeutuksen epälineaarisuudelle, joka on aiheutunut rasteripyyhkäisystä kuvaputkessa (10), jolla on epäpallomainen etulevy (18), jonka kaarevuus on erilainen sivureunoilla kuin keskellä.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen S-korjattu juova poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että mainittu induktiivinen haara käsittää väliulosotolla varustetun kelan (1^), jolloin juovapoikkeutuskäämitys (LH ) on kytketty liitoskohtaan (3) kelan (Lx ) väliulosoton (2) kautta. 25 9. S-korjattu juovapoikkeutuspiiri televisionäyt- tölaitteessa, jossa on kuvaputki (10), joka sisältää elek-tronitykkirakenteen (26) elektronisuihkun kehittämiseksi ja kiihdyttämiseksi iskeytymään fosforikuvaruudulle, joka sijaitsee kuvaputken etulevyllä, käsittäen: 30 juovapoikkeutuskäämityksen (1¾ )? S-muotoilukapasitanssin (C3 ), joka on kytkettynä j uovapoikkeutuskäämitykseen; juovakytkimen (S1), joka on kytketty mainittuun juovapoikkeutuskäämitykseen juovavirran kehittämiseksi 35 siihen juovapoikkeutusjakson juova-aikavälin aikana elek- is 78805 tronisuihkun j uovapyyhkäisemiseksl fosforlkuvaruudun ylitse etulevyn vasemman ja oikean reunan välillä, tunnet-t u siitä, että etulevy (18) on muodoltaan epäpallomainen ja suhteellisen litteä omaten kaarevuuden, joka on yleises-5 ti suurempi vasemmassa ja oikeassa reunassa kuin keskellä, ja että mainittu juovapoikkeutuspiiri käsittää edelleen LC-viritetyn piirin (60), joka on kytketty poikkeu-tuskäämitykseen (L„) sellaisen värähtelevän korjausvirta-komponentin lisäämiseksi juovavirtaan, jolla on di/dt, 10 jonka etumerkkiarvo on vastakkainen S-muotoilukapasitanssin (C3) muodostaman juovavirtakomponentin di/dt:lie siinä juovapyyhkäisyn osassa, joka on keskustan ja vasemman tai oikean reunan välissä jäännös-S-vääristymän korjaamiseksi etulevyn vasemman ja oikean reunan välillä tapahtuvan juo-15 vapyyhkäisyn aikana.

10. S-korjattu juovapoikkeutuspiiri käsittäen: juovapoikkeutuskäämityksen (LH); S-muotoilukapasitanssin (Cs), joka on kytketty juo-vapo i kkeutu skäämi tykseen; 20 juovakytkimen (Sj), joka on kytketty juovapoikkeu- tuspiiriin ja jota käytetään juovapoikkeutustaajuudella juovavirran kehittämiseksi juovapoikkeutuskäämitykseen juovapoikkeutusjakson juovapyyhkäisyaikavälin aikana ja paluuvirran kehittämiseksi juovapaluuaikavälin aikana, joka 25 juovavirta on yleisesti saha-aaltovirta, jota on modifioitu S-muotoilukapasitanssin muodostaman aaltomuotoilun mukaisesti, tunnettu resonanssipiiristä (60) yleisesti sinimäisen väräh-telykorjausvirran kehittämiseksi juovapyyhkäisyaikavälin 30 aikana, joka resonanssipiiri (60) on kytketty mainittuun juovapoikkeutuskäämitykseen (LH) ja viritetty kehittämään värähtelevä korjausvirta, joka on vaiheistettu tuottamaan nollan suuruinen värähtelevä korjausvirta sekä mainitun juovapyyhäisyaikavälin alussa että lopussa saha-aaltojuo-35 vavirran ylimääräisen modifikaation aikaansaamiseksi mainitun korjausvirran mukaisesti. 16 78805