FI73605B - Anordning foer blandning av material. - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU

[B] { 1i UTLÄGGNINGSSKR,FT 73605 c (45) Γ';:' r1 (51) KvIk.Vlnt.CI4 B 01 F 9/00

SUOMI-FINLAND

(FI) (21) Patenttihakemus - Patentansökning 792956 (22) Hakemispäivä - Ansökmngsdag 24.09.79

Patentti-ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä-Giitighetsdag 24.09.79

Patent- och registerstyrelsen (41) Tuiiutjulkiseksi-Bhv.t offemi.g 26.03.80 (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - n? fi7

Ansökan utlagd och utl.skriften publicer.id p I . U / . o / (86) Kv hakemus - Int ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus-Begärd orioritet 25.09.78 16.07-79 USA(US) 945544, 58034 (71) Sears, Roebuck and Co., 233 South Wacker Drive, Chicago, Illinois, USA(US) (72) John C. Gall, Chicago, Illinois, USA(US) (74) Oy Koi s te r Ab (54) Laite materiaalin sekoittamiseksi - Anordning för blandning av material

Keksintö koskee laitetta juoksevan materiaalin sekoittamiseksi säiliössä. Laitteessa on ensimmäinen tukilaite säiliön tukemiseksi tämän pyöriessä ensimmäisen akselin yn pari, toinen tukilaite säiliön tukemiseksi tämän pyöriessä toit en akselin ympäri, ja ensimmäinen käy ::tö.la Lte, joka on yhdistetty toiseen tukilaitteeseen säiliön pyörittämiseksi toisen akselin ympäri.

Materiaali voi olla joko nestemäistä tai o:aksi nestemäistä, esim. kaksi sekoittamatonta nestettä tai'nestesuspensio, rakeinen tai kiinteä, joko yksinään tai raemateriaai in kanssa, esim. jokin hiomisaine tai vastaava pinnanviimeistelyaine. Keksinnön mukaista laitetta selostetaan nyt suspension, esim. maalin, sekoituslaitteeseen liittyen, vaikka keksintöä vo daankin soveltaa ao. materiaalin hämmentämiseen, sekoittamiseen, puhdistamiseen, pesemiseen jne., kuten alan asiantuntijat h;'vin tietävät.

Erilaisten materiaalien, esim. maalin seko ttaminen on näihin saakka tapahtunut joko käsin seko i Itämällä tai ravista- 7 3 6 0 5 ma'le 'a Monaan 1 : vs: t . e arm i na o t e Iir. i.iki . Los· .·. s i tus to i li n t o 1 mn.a eyeee-sä. l-v/l.; mat ei i aal In sss v i. 3 t u:.; seise i :. u s 1 .a i l. L eat , esim. 'ra..; in ad'.' : a: a : ;· :t id' in··· , · ]..· ! · y t Läväi. melto nyvää tiekauiiiss.u V|\h· a me a su "a sukovse al^siaa tai .lai-J-dir hiiL ia, koska särmä io. k :: laa tällöin pääpro:»l·.·.·eman .

lisäkö .-n on i:o se L Lu mater laa I i.n so k·.- i i 1 am is l a k Lih-dyttärroäl lä ;.»· s'k: i ’ öm ä ..ns in Lu Lseon suunoian j a ski Lon vasto, k kas seen 'su:.Laas, jolloin seko i: Luminen Lupautuu leikkaus-vcsn^on ia :1.000 Laot.: m syntyvän jo niitä son.. häviävän pyör-totoi yhl ... 0 " 0 1 re :ok . dösän : yvyy . soi' a sekoili koolla tärinä s; aasiaan sos ..n sorsk . s eikä kanina jankuta . suo s lainaan kiinni, s koi okkk; . "ss ; ’ o'. n 1 s o m k.n ki.ki.sn 1 kis.: .sos ja son s unniian-vasrk.ooa s k s i ia" s o k ‘sarvi Laan itu 1.1:· eoiu : n ok i: Lava käy: Lö- ja j s.s' s u san' !. s ..' ·ο: . so. k : '·· Ί ki. kiiookaiosoa .ssks i.s tissoss 1 oäi- 1. i. ϋ oyösk.s. Vdls yhioon ..00.110:0:1:: ja on tä ry71 L i kla.o s sk sair.anaikai- kaanista rakennetta ja siinä syntyy pakostakin tärinää. Lisäksi kansi on puristettava kiinni säätiöön. Lrääsrdi .sokoi tu: laito-rakenteossd :πα t o siaal isä i i i.k pyöri’ kakkosta s>ys Lysuora osa akselissa. S s-k '' i ‘ si s i :oi in : o on tällöin tosin : 'uh laselk i sen nopea, ::t1 to s s k..ti a’sk ivs siä nyvää nio s. aan i s L a ruk·· nitkLa, jossa tarvitaan use ia kariaanIkonstruktio. Laitteessa esiintyy kuitenkin tärinää ja kansi on pui’! s t e I. Lava kiinni, säiliöön .

Ny t. e:· itu.Itävä koi .s in lö koskee alussa mainitun kaltaista laitot ti ma teriaalim sekot t Lumi sek ui t a vanoina is: e s sa sälli ö ' m pyöri r ! äir.äi Lä silä y h to‘•mi suun taan, lähtönä ma L er iaal illa s us's·., s sv. ä’i hän puima; iss'em yuyämi . tärseiun ollessa tällöin hyvin vähä ts tä, jos sitä o:: iintyy ollenkaan, ääiliön kantta ei myöskään joudum pe : si..^ s aisaan hi 1.-0:0 i . Keksinnön Mukaiselle laitteella on s sumu sereo i s ta so, o. tiä luinen u/emli on järjestetty oi-keli L i s e. o ra .s'.’ mss i mmä i. e sen akse.1ei..in nähden , j a e t Lä toinen käy s ti’ 1 a 1to .. r v.. kestetty ensimmäiseen Luki1, α i LL eeseen säiliön pyöo’11 tönö' s ok " i ansimmä ison akselin ympäri säiliön pyöriessä : s: o ro aisv· 1 i s ysoräri, jolloin, ensimmäinen ja toinen kävtselei.L· 's v ö i i f l ä vä t v.::::,jävia 1 uk i ki.is : <0 ! taan rämään 3 73605

Kun materiaalisäiliötä pyöriteLään jatkuvasti yhteen suuntaan samanaikaisesti kahdessa ei-kohl[suorassa akselissa ei-pallonmuotoisena, tärinättömänä ja keinumat tomuna liikkeenä, materiaali saadaan sokoitlumaan tehokkaasti säiliössä pinnasta pohjaan saakka ja myös reunasta reunaan. Kun po. akselit pidetään tärinättömässä ja ei-kohtisuorassa asennossa ja pyörittämällä säiliötä yhteen suuntaan vakiona pysyvällä kulmanopeudella koko sekoitus/aiheen ajan, akselit voivat sijaita suunnilleen, mutta eivät kuitenkaan ehdottoman tarkasti materiaalin painopisteen ympärillä. Pyörimisnopeus voi olla suhteellisen alhainen. Näin tehostunut sckoitustoi-minto edellyttää suhteellisen pientä käyttövoimaa, laitteen mekaaninen rakenne on yksinkertainen käyttölaitteen vakio-osien ansiosta, ja tärinästä johtuvia vaikeuksia ci sanottavasti synny. Säiliötä ei tarvitse puristaa tukila itteeseen eikä myöskään kantta säiliöön, koska sekä säiliöön että kanteen vaikuttavat voimat on saatu riittävän alhaisiksi, niin ettei em. kiinnityslaitteita tarvita.

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin, jolloin siilien liittyvät muut tavoitteet ja edut käyvät ilmi. Tällöin viitataan oheisiin piirustuksiin. Säiliö on tavanomainen ja se oletetaan tässä siis lieriömäiseksi.

Kuvio 1 on sivukuva keksinnön mukaisesta sokoittimesta, johon on pantu katkoviivoilla esitetty säiliö (töLkki), kuvio 2 on osittainen poikkileikkaus kuvan 1 sekoitin-rakenteesta, kuvio 3 on katkaistu, osittainen poikkileikkaus eräästä muusta kuvan 1 sekoitinrakenteesta, kuvio 4 on vielä eräs rakennemuunnelma poikkileikkauksena keksinnön mukaisesta sekoittimesta, kuvio 5 esittää kuvan 4 sekoittimen oikeaa puolta, kuvio 6 on kaavio materiaalin nopeuden jakautumisesta sekoittimessa; taso on poikittain materiaalisäiliöön nähden kuvan 2 linjaa 6-6 pitkin, kuvio 7 vastaa muuten kuvaa G, multa se on otettu kuvan 2 linjaa 7-7 pitkin, U 73605 kuvio 8 on osakaavio materiaalin nopeuden jakautumisesta sekoittimessa; taso on poikittain säiliöön nähden kuvan 2 linjaa 8-8 pitkin, kuvio 9 on yhdistelmä kuvien C ja 7 havainnollistamasta nopeuden jakautumisesta, kuvio 10 on katkaistu osittainen poikkileikkaus kuvan 1 sekcittimesta, ja kuvio 11 on samoin katkaistu osittainen poikkileikkaus eräästä muusta keksinnön mukaisesta sekoiliimusta.

Kuvissa 1-3 ja 10 esitetyssä konstruktiossa viitenumero 10 tarkoittaa yleensä keksinnön mukaista sekoitin!.i, jossa on kotelo 11. Se on sijoitettu alustaan 12, johon on asennettu moottori 13. Käyttöakseli 14 suuntautuu ylöspäin moottorista 13 kotelon 11 kannen läpi ja käsittää halkaisijallaan suuremman osan, joka on kiinnitetty ulkopuoliseen kiinnitys-laitteeseen 16 ja tukee sitä. Kiinnityslaite 1G toimii öisenä tukilaitteena, jota selostetaan hieman myöhemmin. Ulko-kiinnityslaitteessa on sisäpuolinen kiinnityslaite 17, loka toimii ensimmäisenä tukiosana ja jota selostetaan myös lähemmin. Sisäkiinnityslaite 17 on tarkoitettu sekoitettavaa materiaalia sisältävälle säiliölle 18.

Ulkokiinnitin 16 on yleensä lieriön muotoinen ja liittyy kiinteästi akselin 14 laajennettuun osaan 15, jota moottori 13 pyörittää akselin 14 välityksellä akselin B-B ympäri. Kotelossa 11 on ao. laakerit, esim. kuulalaakerirakenne 19, joka vähentää akselin 14 ja kotelon 11 välistä kitkaa. Moottori 13 pyörittää käyttöakselia 14 ja ulkokiinnitintä 16 yhteen suuntaan, vastapäivään asian havainnollistamiseksi.

Sisäkiinnitin 17 on yleensä lieriön muotoinen ja kiinnitetty pohjastaan akseliin 20, joka pyörii akselin A-A ympäri. Sisäkiinnitin 16 pyörii ulkokiinnittimossä 16 sopivan tukirakenteen välityksellä; ulkokoskctuspinta 21 sekä lisäksi se kohta, jossa akseli 20 menee ulkokiinnittimen 16 läpi, ts. kohta 22. Kuvan 2 rakenteessa on levy 23, jonka vino ulkoreuna on kiinnitetty akseliin 20 ja pyörii vastaavaan vino-pintaan 24 liittyen (kotelo 11, käyttöakselin 14 aukon vmpä-

II

73605 rillä). Kuten kuvasta näkyy, sisäkiinnitin 17 menee ulkokiin-nittimen 15 avonaisen yläosan läpi ja on myös auki, niin että siihen voidaan kiinnittää lieriönmuotoinen säiliö 18 (tölkki). Sisäkiinnittimessä 17 voi olla ainakin yksi leikkaus 25, jossa voi olla lovi 26 säiliön lii ulokeosaa 2 7 varten, jonka avulla sanka kiinnitetään säiliöön. Sisäkiinnittimessä 17 on mieluimmin vielä Loinen leikkuu sekä lovi kohtisuoraan leikkausta 25 vastapäätä säiliön 18 toista ulokeosaa varten.

Laitetta käytettäessä sekoitettavaa materiaalia, esim. maalia, sisältävä säiliö 18 pannaan sisäkiinnitLimeen 17 niin pitkälle, että säiliön pohja on kiinnittimen 17 pohjan päällä ja/tai ulokeosa 27 on kiinnittimen 17 syvennyksessä 25. Kannen pitämiseen paikallaan ei tarvita puristusmekanismiä (ks. kuva 16, kansi 35 säiliössä 13). Kannessa 35 voi olla tavanomainen kieli 36 (kuva 10), joka menee renkaanrnuo toi seen syvennykseen 37, joka on tehty sisälaippaan 38, kun kansi 35 puristetaan säiliön yläpäähän. Sekoitin 10 saa käyttövoimansa moottorista 13 kuvan esittämällä tavalla, kun johto 28 yhdistetään sopivaan voimanlähteeseen. Moottori 13 pyörittää akselia 14, ts. sen halkaisijaltaan suurempaa osaa 15, joka liittyy puolestaan osaan 16 ja 17. Säiliö 18 (tölkki) pyörii vastapäivään akselin B-B ympäri. Samanaikaisesti, akseli 20 ja levy 23 pyörivät vastapäivään akselin B-B ympäri, koska akseli 20 on laakeroitu ulkokiinnittimen 16 koti ta in 22 ja kiinnittyy sisäkiinnittimeen 17, viimeksi mainitun pyöriessä ulkokiinnittimen 16 avulla. Akseli 20 ja levy 23, joiden keskusta on akselilla A-Λ, liikkuu akselin B-B ympäri siinä terävässä kulmassa, joka muodostuu lait teen molempien akselien väliin, kuva 2. Koska levy 23 pyörii kotelon 11 vi-nopintaan 24 liittyen, se (23) ja tämän vuoksi myös akseli 20, johon se on kiinnitetty, pyörivät akselin A-Λ ympäri johtuen siitä, että po. levy pyörii akselin B-B ympäri em. kulmassa akselien välissä levyn ulkopinnan pyöriessä taas pinnan 24 kanssa. Levyn 23 liike ja sen pyörimistoiminto (-yhteys) pyörittävät akselia 20, joka puolestaan pyörittää sisäkiinniritintä 17, joka on kiinnitetty akseliin 20 ja säiliöön 18.

b 73605 Säiliön 18 alkaessa pyöriä akselin A-A ympäri, lovi 28 tukeutuu säiliön 18 ulokeosaan 77, jolloin ulkokiinnittimen 17 ja säiliön 18 väliin muodostuu varma lukitus.

Tällä tavoin säiliö 18 ja siinä oleva sekoitettava materiaali pyörivät samanaikaisesti ensimmäisen akselin A-A ja toisen akselin B-3 ympäri samassa suunnassa. Po. akselit eivät ole keskenään kohtisuorassa, ts. ne ov.it tietyssä terävässä kulmas- ‘ sa kuvan 2 mukaisesti, ensimmäisen akselin A-A pyöriessä toisen akselin B-B ympäri. Akselit A-A ja B-B leikkaavat mieluimmin Toisensa (kuva 4) säiliön 18 rajaamassa tilassa. Kuvasta 4 voidaan nähdä, että säiliö 18 on pantu sisäkii rm i11imeen 17, joka toimii ensimmäisenä tukilaitteenä ja lukee säiliötä 18 tämän pyöriessä ensimmäisen akselin A-A ympäri.. Ulkokiinnitin toimii puolestaan toisena tukilaitteena, joka tukee säiliötä ]8 tämän pyöriessä toisen akselin B-B ympäri. Moottori 13 ja käyttöakse-li 14 toimivat taas ensimmäisenä käyttölaitteena, joka on yhdistetty ulkokiinnittimeen 16, joka pyörittää säiliötä 18 toisen akselin B-B ympäri. Levy 23 ja akseli 20 on yhdistetty sisäkiin-nittimeen 17 ja ne toimivat toisena käyttölaitteena sekä pyörittävät säiliötä 18 ensimmäisen akselin A-A ympäri. Edelleen voidaan todeta, että ulkokiinnit in 16 tuke.' sisäkiinnitintä 17 ja ainakin osaa toisesta käyttölaitteesta, ts. akselista 20 ja levystä 23 (toinen akseli B-B). Käyttölaitteet pyörittävät ao. tukiosia samaan suuntaan. Ensimmäinen akseli A-A liikkuu toisen akselin edellä, jonka ympäri säiliö 18 ja sen sisältö pyörivät.

Em. rakenteessa ensimmäinen akseli A-A on suunnilleen yhdenmukainen lähinnä lieriönmuotoisen säiliön 18 akselin kanssa, ja toinen akseli B-B leikkaa säiliön pohjan ja sivun peräkkäiset leikkauskohdat, niin että säiliössä oleva materiaali pyörii molempien akselien ympäri; ne ovat suunnilleen säiliön ja ko. laitteen painopisteessä. Akseli A-A ja B-B voidaan siirtää erilleen toisistaan (kuvat 4 ja 5) jonkin verran, esim. 1/7". Kuitenkin akselien väli suositetaan pienemmäksi, ts. 1/2 - 1/4", mikäli akselit siirretään erilleen. Pyörintä näiden akselien ympäri, riippumatta siitä, ovatko ne kiinni toisissaan tai erillään, takaa tehokkaan ja perusteellisen sekoitustoiminnon, tärinä on minimaalinen, samoin muuten helposti esiintyvät tasapainoprob-leemat.

' 73605

Kuvassa 3 nähdään käyttölaite (pakkokäyttö), joka on järjestetty sisäkiinnitt imeen IV korvaamalla levyn 28 ja pinnan 24 vino pinta vinohammaspyörillä 29 ja 30, jotka vaslaavat kuvassa v esitetystä käyttötoiminnosta. Tällöin pystytään kuitenkin eliminoimaan luistaminen, jota voi esiintyä esim. maa1 1 n päästessä tunkeutumaan levyn 23 tai pinnan 24 vinoon pintaan.

Kuvissa 4 ja 5 esitetyssä rakenteessa akne’it A-A ja ö-B on siirretty toisistaam jonkin matkaa, vaikka - kuten kuvasta 4 voidaan todeta - ne näyttävät olevan keskenään terävässä kulmassa. Akseli A-A menee kuvien havainnolliulamalla Lavalla säiliön 18 keskiviivan läpi, mutta akseli B-B on sen sijaan siirretty jonkin matkan päähän siitä linjasta, joka on esitetty kuvien 1-3 rakenteeseen liittyen. Tässä rakenteessa akseli B-B oi leikkaa säiliön 18 pohjan ja sivun peräkkäisiä leikkauskohtia, vai.n ainoastaan peräkkäisiä kohtia säiliön sivun kehällä. Akselien siirtäminen erilleen toisistaan voidaan havaita selvästi kuvasta 5, josta voidaan lisäksi todeta, että Akselit eivät: itse asiassa leikkaa toisiaan, kuten rakenteissa l — 3 , vaan näyttävät li-ikkauvan toisensa, ks. kuva 4.

Kuvissa 4 ja 5 on käytetty kuvia J-2 vastaavia viitenumerolta, koska melkein kaikki osat: ovat identtisiä lal suunnilleen identtisiä. Koska levy 23, joka pyörii akselin A-A ympäri., on siirretty akseliin B-B nähden, levyyn 23 on tehty pyöreä reuna 31 vinon reunan asemesta, jolloin syntyy parempi pislekosketus pintaan 24 (mahdollistaa liukumisen reunan 31 ja pinnan 24 viis-toudesta riippuen).

Kuvat 6-9 havainnollistavat teoriassa sitä toimintaa, jonka uskotaan tapahtuvan keksinnön mukaisella laitteella, ts. nopeuden jakautumista, joka tapahtuu säiliössä olevassa materiaalissa laitteen ollessa käynnissä. Kuvassa 6 nähdään nopeuden jakautuminen leikkauksena, joka on otettu kohtisuoraan akseliin B-B materiaalin läpi kuvan 2 liniaa 6-6 pitkin. Suurin nopeus ja pienin nopeus V^, jotka kohdistuvat materiaalin pintaan säiliön sivuseinämän lähellä, ja sisäpuoliset nuolet esittävät sisäpuolisia nopeuksia liikkeen tapahtuessa säiliön 15 keskiosaa päin. Nämä nopeudet ilmaisevat suurimmat mahdolliset nopeudet, jos koko massa pyörisi samanlaisella noneudella. Tämä 8 73605 tilanne esitetään vain hava i n no Hintavana selitykseni). Käytännössä siihen ei kuitenkaan päästä.

Kuvassa 7 nähdään nopeuden jakautuminen .leikkauksena, joka on otettu kohtisuoraan aksel iin A-Λ nähden kuvan '/ 1 inj ia 7-7 pitkin. Saavutettu nopeus syntyy materiaalin pyöriessä ikselin A-A ympäri maksiminopeudella säiliön seinämän lähellä. Csimerk^ kina voidaan mainita, että kuvassa 9 leikkauksen b-b ulompien osien kokonaisnopeus olisi vaakatasossa, kun taas kohtisuoraan po. ulko-oslin nähden tällöin syntyvä nopeus on vektorit V^ + V^, kuten kuvasta voidaan todeta. Vektorien kokonaisnopeus (VI + V3) ja tästä aiheutuva nopeus V^ on tietyssä kulmassa tasoon G — 6 nähden leikkausten b-b ja 7-7 kulmasiir-rosta johtuen. On huomattava, että syntyy vertikaalikomponentti ' VRV, joka on positiivinen säiliön toisella sivulla ja negatiivinen toisella. Vertikaalikomponentt i.en VRy summa saa aikaan kierron säiliössä 18, materiaalin pohjasta pintaan. Kuvista voidaan havaita, että muutokset nopeudessa vaakatasossa ja vertikaali-kierto mahdollistavat peräkkäin koko materiaalin nopeudet 0:sta alkaen (keskusta). Nopeus on suurempi kuin 0, jos akselit on siirretty kuvien 4 ja 5 esittämällä lavalla V. + V., maksimiarvoon.

1 o

Suurin mahdollinen nopeusero materiaalissa tapahtuu myös akselien A-A ja 3-ö leikatessa toisensa tai näennäisesti leikatessa toisensa (kuva 4) säiliön 18 rajaamassa tilassa. Sen sijaan nopeusero on pienempi siinä kohdassa, jossa akselit eivät leikkaa toisiaan. Lisäksi epäyhtenäisten osien (kuva 8, kuvan 2 linjaa 8-8. pitkin) nopeuden jakautuminen on sellainen, että se aiheuttaa suhteellisesti vakavampia nopeudenmuutoksia tai pyörteiden muodostumista kuin materiaalin yhtenäisissä osissa. Tälläkin kertaa kaikki nopeudet ovat mahdollisia. Nämä nopeudenmuutokset saavat puolestaan aikaan sekoittamisessa tarvittavan 'leikkaustoi-minnon’ ja tapahtuvat pehmeästi ja jatkuvasti ilman voimakasta sekoitusvaihetta, mikä voi olla ainakin joillekin materiaaleille haitallinen.

Vielä eräässä rakenteessa (kuva 11) esitetään sekoittaminen säiliössä 40 haluttaessa suorittaa sekoittaminen irtotavarana tai tavallisuudesta poikkeavassa säiliössä (kuvissa 1-5 ja 10 tavallinen säiliö). Tässä rakenteessa käyttöakseli 41 menee kotelon läpi. Kotelo voi vastata koteloa 11. Akseli lähtee moot-

7 3 6 O S

torista (ei kuvassa), joka voi olla samanlainen kuin moottori 13 kuvissa 1-2. Viitenumerot oval samat edellyttäen, että kuvan 11 rakenteessa on samoja osia kuin kuvien 1 ja 7 mukaisessa rakenteessa (myös sama rakenneselos;us). Käyttöakselissa UI on halkaisijaltaan suurempi osa 42, joka on kiinnitetty kampi o saan 43. Po. osan vastakkainen pää tukeutuu laakeriin 44 ja on sen kanssa mieluimmin samaa rakennetta. Akseli 45 on laakeroitu osaan 44, jonka yläpäässä on ylöspäin suuntautuva osa 46, joka tukee (pyörivä rakenne) säiliön 40 pohjaa, joka on vuorostaan kiinnitetty akseliin 4 5 ja pyörii sen mukana. Kuvan '7 rakennetta vastaavasti akseliin 45 on kiinnitetty levy 23, jossa on vino ulkoreuna ja joka pyörii kotelon 11 vastaavaan viistoon pintaan 24 liittyen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kuvan 3 mukaista hammasrakennetta. Sai] Lö 40 on suljettu kai neliä 47, jossa voi olla pari kulmalovla 48 kehän vastakkai: illa puolilla tappeja 49 varten, jotka on kiinnitetty säiliön 40 vastakkaisille puolille ja lukitsevat kannen 47 (irrotettavana) säiliöön.

Kuvan 11 mukaisen sekoittimen ollessa käytössä sekoitettava materiaali, esim. neste 50 pannaan säiliöön 40; haluttu läyt-tömäärä, esim. säiliön kannen alaosaan saakka. Materiaalia voidaan lisätä säiliöön kallistamalla seko it intä vasemmalle, jolloin säiliö 40 on suunnilleen pystysuorassa. Kansi 47 pannaan paikalleen ja lukitaan kääntämällä se siten, että tapin 49 menevät loviin 48. Käyttövoimana on moottori, joka pyörittää akselia 41, kampiosaa 43, laakeriosaa 44, säiliötä 40 ja akse .ia 45 akselin B-B ympäri. Samanaikaisesti, koska akseli 45 pyörii akselin B-B ympäri levyn 23 ollessa kosketuksessa viistoon pintaan 24, levy 23 ja akseli 4 5 ja tämän vuoksi myös akseliin 4 5 k i inni lei Oy säiliö 40 pyörivät akselin A-A ympäri. Näin materiaali 50 ja säiliö 40 pyörivät samanaikaisesti ja jatkuvasti ensimmäisen akselin A-A ympäri ja toisen akselin B-B ympäri samassa suunnassa (ei kehän suunnassa) tärinänä. Po. akselit eivät ole kohtisuorassa toisiinsa nähden, vaan tietyssä terävässä kalmassa kuvan 11 havainnollistamalla tavalla ja leikkaavat toisensa säiliön 40 rajaamassa tilassa.

Tässä rakenteessa akseli, johon säiliö 40 on kiinnitetty, ja iaakeriosan 44 ylöspäin suuntautuva osa 46, joka tukee (pyörivä rakenne) säiliön 40 pohjaa, toimivat ensimmäisenä tukilaitteena 10 73605 ja tukevat säiliötä tämän pyöriessä ensimmäisen akselin A-A ympäri. Kampi 43, laakeri 44 ja myös tämän (44) ylöspäin suuntautuva osa 4 6 toimivat, toisena tukilultteena tukien säiliötä 4 0 tämän pyöriessä akselin B-B ympäri. Moottori (ei kuvassa 11) ja kampiosaan 43 yhdistetty käyttöaks· :li 41 toimivat ensimmäisenä käyttölaitteena ja pyörittävät säi iötä 40 toisen akselin B-B ympäri. Levy 23, johon akseli 46 on yhdistetty, toimii taas toisena käyttölaitteena ja pyörittää säiliötä ensimmäisen akselin A-A ympäri. Näin ollen säiliön 40 pyöriessä loisen akseLin B-B ympäri ensimmäisen käyttölaitteen uvuila se pyörii samanaikaisesti toisen käyttölaitteen avulla ensimmäisen akselin A-A ympäri.

Kuten edellä selostettiin, keksinnön mukaisella se-koituslaitteella materiaalin sekoiitäminen voidaan suorittaa tehokkaasti ja perusteellisesti materiaalin kierron tapahtuessa säiliön molemmilta sivuilta sekä säiliön pianasta sen pohjaan. Lisäksi keksintöön voidaan soveltaa tavallisia käyt-töosia, jotka on koottu yksinkertaiseksi ra ken Leeks :i . Sekoitti-men käyttökustannukset on saatu alhaisemmiksi ja niiden huolto vähäisemmäksi kuin aikaisemmin esitellyissä vastaavissa laitteissa pyörimisnopeuksien ollessa alhaisia ja pyörimisen tapahtuessa jatkuvasti yhteen suuntaan. Aikaisemmissa sekoitinraken teissä käytettyjä jarrulaitteita, suunnanvaihtomekanisme ja ja '.ärytys-mekanismeja ei tarvita. Tämä lisää taas laitteen käyttöikää, alentaa sen valmistuskustannuksia ja vähentää huoltoa.

Alan asiantuntijat ymmärtävät, että keksinnön mukaisiin rakenteisiin voidaan tehdä erilaisia muutoksia keksinnön suoja-piiristä poikkeamatta. Keksintö ei ole siis rajoitettu am. erikoisrakenteeseen, vaan se on tarkoitettu vain esimerkiksi, sillä keksinnön suojapiiri on rajattu vain oheisilla patenttivaatimuksilla.

Claims (5)

1. Laite juoksevan materiaalin sekoittamiseksi säiliössä (18, 40), jossa laitteessa on ensimmäinen tukilaite (17,45,46) säiliön tukemiseksi tämän pyöriessä ensimmäisen akselin (A-A) ympäri, toinen tukilaite (15,16,43,44) säiliön (18,40) tukemiseksi tämän pyöriessä toisen akselin (B-B) ympäri, ja ensimmäinen käyttölaite (13,14,41), joka on yhdistetty toiseen tukilaitteeseen (15,16,43,44) säiliön (18.40) pyörittämiseksi toisen akselin (B-B) ympäri, tunnet-t u siitä, että toinen akseli on järjestetty ei-kohtisuorasti ensimmäiseen akseliin (A-A) nähden, ja että toinen käyttölaite (20, 23,29) on yhdistetty ensimmäiseen tukilaitteeseen (17,45,46) säiliön (18.40) pyörittämiseksi ensimmäisen akselin (A-A) ympäri säiliön (18.40) pyöriessä toisen akselin (B-B) ympäri, jolloin ensimmäinen ja toinen käyttölaite pyörittävät vastaavia tukilaitteitaan samaan suuntaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen tukilaite (15,16,43,44) tukee ensimmäistä tuki-laitetta (17,45,46) ja osaa toisesta käyttölaitteesta (20,24,29), joka on sovitettu pyörittämään ensimmäistä tukilaitetta (17,45,46) toisen akselin (B-B) ympäri.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että säiliö (18) ja ensimmäinen ja toinen tukilaite (17,16) ovat oleellisesti sylinterimäisiä ja sijoitettu siten, että toinen käyttölaite (20,24,29) pyörittää säiliötä (18) ja ensimmäistä tukilaitetta (17) ensimmäisen akselin (A-A) ympäri ja samanaikaisesti ensimmäinen käyttölaite (13,14) pyörittää säiliötä (18) ja ensimmäistä sekä toista tukilaitetta (17,16) toisen akselin (B-B) ympäri.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen käyttölaite (13,14) käsittää ensimmäisen akselin (14), joka on kiinnitetty toiseen tukilaitteeseen (15,16) ja tukee sitä ensimmäisen ja toisen tukilaitteen (17,16) pyörittämiseksi vastaavien akseliensa ympäri.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen akseli (14) pyörii pyörimättömässä kotelossa (11) ja toinen käyttölaite käsittää toisen akselin (45), joka on 12 73605 laakeroitu toiseen tukilaitteeseen (43,44) ja yhdistetty ensimmäiseen tukilaitteeseen (45,46) ja pyörivään laitteeseen (23,29), joka liittyy pyörimättömään osaan (24,30) toisen akselin (45) ja ensimmäisen tukilaitteen (17) pyörittämiseksi, jolloin ensimmäisen käyttölaitteen (41) aikaansaama ensimmäisen akselin (41,42) pyöriminen aiheuttaa ensimmäisen ja toisen tukilaitteen pyörimisen toisen akselin (B-B) ympäri ja saa samanaikaisesti aikaan ensimmäisen tukilaitteen (17) pyörimisen ensimmäisen akselin (A-A) ympäri, kun toista akselia (45) pyörittää pyörivä osa (23,29), joka pyörii ensimmäisessä akselissa (41,42) ollessaan kosketuksissa pyörimättömään osaan (11) . 13 7360 5