FI73173B - Foerfarande foer regummering av daecksstomme. - Google Patents

Description

1 73173

Menetelmä ajoneuvorengasrungon pinnoittamiseksi Tämä keksintö kohdistuu menetelmään ajoneuvorengasrungon pinnoittamiseksi käsittäen vaiheet, joissa asetetaan esivulka-noitu kuminen kulutuspinta rengasrungon ympärille, kerros vulkanoituvaa kumi pöhjaista materiaalia sijoitettuna kulutus-pinnan ja rengasrungon välille, jossa kulutuspinta ja rengas-runko ympäröidään joustavalla ilmatiiviillä päällyksellä muodostaen rengaskokoonpanon, ja jossa kohdistetaan väliaineyli-painetta kammion sisäosaan, joka kammio sisältää mainitun rengaskokoonpanon, päällyksen painamiseksi kulutuspinnan ja rengasrungon muodostamaa kokoonpanoa vastaan, sekä syötetään paineväliainetta kammiosta päällykseen ennakolta määrätyllä paine-erolla kammion ja päällyksen välillä.

Tämäntapaisessa pinnoituksessa on tavanomaista poistaa jään-nösilma joustavan elimen ja kulutuspinnan ja renkaan välisestä tilasta kerran tai useamman kerran prosessin aikana tai jatkuvasti prosessin aikana. Ilma voidaan poistaa kytkemällä putkijohto joustavan elimen ja kulutuspinnan välisestä tilasta ilmakehään tai mainitusta tilasta tyhjölähteeseen. Pinnoi-tusjärjestelmien esimerkkejä, joissa käytetään näitä periaatteita, on selostettu yksityiskohtaisesti US-patenttijui kai-suissa 2 966 936, 3 236 709, 3 325 326, 3 745 084, 3 399 551, 3 951 720, 4 075 047 ja 4 151 027. Patentit 3 325 326 ja 4 151 027 selostavat menetelmää syöttää paineistusväliainetta joustavan elimen ja rengasrungon ja kulutuspinnan muodostaman kokoonpanon väliseen tilaan paine-eron aikaansaamiseksi joustavan nestetiiviin kalvon sisäpuolen ja ulkopuolen välille.

Ilman poistaminen on tunnustettu tämän tapaisen pinnoitusjär-jestelmän tärkeäksi piirteeksi, koska ilma voi häiritä kulutuspinnan kunnollista kiinnitystä rengasrunkoon ja/tai voi johtaa epämuodostukseen ja/tai kulutuspinnan virheelliseen asetukseen. On tärkeää, että joustava elin on nestetiivis ja 2 731 73 on tiiviisti liitetty rengasrunkoon, jotta vältettäisiin pai-neenalaisen väliaineen vuotamista joustavan elimen läpi tai ohi kulutuspinnan ja rengasrungon väliseen tilaan. Vuoto saattaa johtaa edellä mainittuihin haittoihin ja siten aikaansaada mahdollisuuden rengasrikkoon.

Esillä oleva keksintö tähtää näiden ongelmien voittamiseen ja tämän saavuttamiseksi on keksinnölle tunnusomaista se, että paineväliainetta johdetaan kammiosta paine-erosäätöventtii1in kautta päällyksien jakoputkistoon joka sijaitsee kammion ulkopuolella, ja että painevä1iainetta syötetään päällykseen mainitusta päällyksien jakoputkistosta.

Selostetussa suoritusesimerkissä paine-erosäätöventtii1i syöttää paineväliainetta pää 11ysjakoputkistoon paineensäätö-venttiilin kautta. Erään 1isätunnusmerkin mukaan päällysjako-putkistoon sovitetaan päästöväline päästämään painetta, mikäli paine mainitussa jakoputkistossa nousisi asetetun arvon verran yli ennalta määritellyn paineen.

Johtojärjestelmä sisältää siis paineenalennusventtiΐ1in , joka päästää liian paineen välitilasta mikäli pai neväliai-netta vuotaa kammiosta nestetiiviin joustavan elimen läpi.

On myös olemassa laitteet välitilaan jääneen ilman poistamiseksi alkuvaiheessa. Laitteet voivat sisältää venttiilin, jolla on ensimmäinen asento, jossa välitila on kytketty 731 73 3 yhteyteen joko ulkoilman kanssa tai tyhjölähteen kanssa, ja toinen asento, jossa välitila on kytketty yhteyteen paineensäätimen jälkeiseen paineeseen, ja kolmas asento, jossa järjestelmä on kytketty kokonaan irti.

Keksinnön ymmärtää tarkemmin seuraavan yksityiskohtaisemman selostuksen perusteella yhdessä piirustusten kanssa, joissa kuvio 1 on kaaviollinen kuvaus ajoneuvorenkaan pinnoitus-järjestelmästä, joka esittää esillä olevan keksinnön periaatteet ; kuvio 2 on piirros, joka esittää paineen ja ajan suhdetta kammiossa ja päällyksessä kuviossa 1 esitetyssä pinnoitusjärjestelmässä ; kuvio 3 on poikkileikkaus, joka esittää esillä olevan keksinnön periaatteet; kuvio 4 on poikkileikkaus, joka esittää päällyksen ja kulu-tuspinnan suhdetta kuviossa 3 esitetyssä kuvannossa, ja kuvio 4A on kuvion 4 tapainen kuvanto esittäen sydänmate-riaalia sovitettuna päällyksen ja kulutuspintamateriaalin' välille.

Yleisesti viitaten kuvioon 1 on selostettu ajoneuvorenkaan pinnoitusjärjestelmä, joka sisältää autoklaavin tai paineistetun kammion 110, jossa on aukko 112. Rengaskokoonpa-noja 114 on sijoitettu autoklaaviin 110. Väliainepaine-lähde 116 on liitetty paineensäätöventtiiliin 120 paineen-syöttöjohdolla 118. Paineensäätöventtiili 120 on asetettu sulkeutumaan kun paine saavuttaa 0,59 MPa. Paineensäätöventtiili 120 on liitetty kammioon 110 johdolla 121. Ren-gaskokoonpano tässä suoritusesimerkissä käsittää rengas-rungon 140 ja esivulkanoidun kulutuspinnan 142. Pehmikeku-mi tai sidemateriaali 144 on sovitettu esivulkanoidun kulutuspinnan 142 ja rengasrungon 140 väliin kulutuspinnan sitomiseksi rengasrunkoon. Rengasrunko ja kulutuspinta muodostavat rengaskokoonpanon 114. Joustava nestetiivis kalvo tai päällys on ulkopäällys, joka peittää ulomman osan, ja 4 L_ _____ 73173 sisempi päällys 146A, joka peittää sisäosan. Tiivistys suoritetaan päällyselinten välillä, yleisesti osoitettu merkinnällä 147. Tästä johtuen kammion sisäinen paine 0,59 MPa vaikuttaa myöskin rengasrungon sisäpuolella ja rengasrungon ulkopuolella pakottaen päällykset 146 ja 146A rengasrunkoa vastaan, kuten kuviossa 3 esitetään. Sovitus 154 liittyy johtoon 158, joka liittyy päällysjakoput-kistoon 160. Johtoon 158 on sovitettu venttiilielin 162. Venttiilieli-mellä on kolme asentoa. Se voi olla yhdistetty ilmakehään, se voi olla suljettu tai se voi yhdistää päällyksen päällysjakoputkis-toon 160. Johto 164 kulkee painekammiosta 110 paine-eron-säätöventtiiliin 166. Venttiili 166 avautuu, kun paine kammiossa 110 saavuttaa 0,1 MPa. Johto 168 yhdistää säätövent-tiilin 166 paineensäätöventtiiliin 169. Paineensäätövent-tiili 169 on liitetty päällysjakoputkistoon 160 johdolla 171. Tyhjöpumppu 172 on liitetty johtoon 171 ja sen toimintaa selostetaan yksityiskohtaisemmin myöhemmin. Päästövent-tiili 173 on liitetty päällysjakoputkistoon 160. Päästö-venttiili on asetettu toimimaan esimerkiksi 0,55 MPa:in paineessa.

Tämä järjestelmä toimii asettamalla rengaskokoonpano 114 painekammion 110 sisään ja yhdistämällä päällys johdolla 158 päällysjakoputkistoon 160. Sen jälkeen kun rengaskokoon-panot 114 on yhdistetty ja aukko 112 on suljettu ja lukittu avataan tyhjöpumppu 172 johtoon 171 ja paineensäätöventtiili 169 sulkeutuu. Tyhjöpumppu laskee esimerkiksi n. 710 mm alipainetta jakoputkistoon. Tämä aiheuttaa painetta rengas-kokoonpanolle 114 pitäen päällykset 146 ja 146A varmassa kosketuksessa rengasrunkoon 140. Väliainepainelähde 116 avataan, ja se syöttää paineistettua väliainetta paineen-syöttöjohdon 118 kautta paineensäätöventtiiliin 120, joka vuorostaan päästää painetta johdon 121 kautta kammioon 110.

Kun paine kammiossa saavuttaa 0,10 MPa, sulkeutuu tyhjö-pumppu ja paineensäätöventtiili 169 avautuu. Tällöin päällyksen paine muuttuu n. 710 mm:n tyhjöpäineesta ilma- 731 73 5 kehän paineeseen eli nollapaineeseen. Esitetyssä kuviossa kammion paine pidetään 0,1 MPa:in paineessa noin 30 min, jona aikana kammion lämpötila nousee arvoon 71°C. Kun lämpötila saavuttaa esimerkiksi 71°C:n venttiili 120 avautuu uudelleen ja tällöin päällys ja kammio pysyvät noin 0,1 MPa:in paine-erossa, ja kestää noin 15 min ennenkuin kammio saavuttaa 0,6 MPa:in paineen, jolloin paineensäätö-venttiili 120 sulkeutuu. Mikäli jokin päällyksistä 114 vuotaisi vulkanoinnin jälkeen, päästöventtiili 173 avautuu kun paine päällysjakoputkistossa 160 saavuttaa 0,55 MPa. Mikäli on kysymyksessä suuri purkaus, voi operaattori jatkaa tarkistamalla venttiilielimet 162 päätelläkseen mikä rengasyksilö aiheuttaa ongelman ja joko avata se ulkoilmaan tai sulkea järjestelmä, ja näin estää muut renkaat vahingoittumasta vioittuneesta päällyksestä 114. Kuvioon 2 viitaten on esitetty, että päällyksen alipaine vulkanoinnin alkaessa on n. 710 mm. Noin 15 min jakson alkamisesta kun kammion paine on noussut arvoon 0,10 MPa poistetaan alipaine, ja päällyksen paine menee nollaan. Nämä olosuhteet pysyvät yllä esitetyn mukaisina noin 30 min ajan, jolloin käyrä esittää, että järjestelmä nousee vulkanointi-olosuhteisiin, joissa kammion paine on 0,6 MPa ja päällyksen paine on 0,5 MPa.

Kuvio 4 esittää päällyksen asemaa yhdessä kulutuspinnan ja liitosviivan 176 ja rengasrungon 140 kanssa. Kuvio 4A esittää sydänmateriaalia 175, jota voidaan käyttää joissakin sovellutuksissa sijoitettuna päällyksen 146 ja renkaan kulutuspinnan 142 välille mahdollistaen kaiken ilman poistua sydänmateriaalin kautta, sovituksen 154 kautta ja johdon 158 kautta. Silloin, kun tämä on tarpeellista, suositellaan, että sydänmateriaali jatkuu liitosviivan 176 alle kokoonpanon 114 toiselta puolelta toiselle. Kun pinnoitus-järjestelmän valitut suoritusesimerkit on esitetty ja tässä yksityiskohtaisesti selostettu, voivat asiantuntijat tunnistaa erilaisia vaihtoehtoisia suoritusesimerkkejä esillä olevan keksinnön käyttämiseksi kuten seuraavissa patenttivaatimuksissa on määritelty.

Claims (4)

73173

1. Menetelmä ajoneuvorengasrungon pinnoittamiseksi käsi ttäen vaiheet, joissa asetetaan esivulkanoitu kuminen kul u-tuspinta (142) rengasrungon (140) ympärille, kerros (144) vulkanoituvaa kumipohjaista materiaalia (144) sijoitettuna kulutuspinnan ja rengasrungon välille, joissa kulutuspinta ja rengasrunko ympäröidään joustavalla i1 mätiivii11ä päällyksellä (146) muodostaen rengaskokoonpanon, ja joissa kohdistetaan vä 1 iaineylipainetta kammion (110) sisäosaan, joka kammio sisältää mainitun rengaskokoonpanon, päällyksen (146) painamiseksi kulutuspinnan ja rengasrungon muodostamaa kokoonpanoa vastaan, sekä syötetään paineväliainetta kammiosta (110) päällykseen (146) ennakolta määrätyllä paine-erolla kammion (110) ja päällyksen (146) välillä, tunnettu siitä, että paineväliainetta johdetaan kammiosta (110) paine-erosäätö-venttiilin (166) kautta päällyksien jakoputkistoon (160), joka sijaitsee kammion (110) ulkopuolella, ja että painevä1iainetta syötetään päällykseen (146) mainitusta päällyksien jakoputki s to s ta (160).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu paine-erosäätöventtii1i (166) syöttää väli ai ne pai netta päällysj akoputki stoon pai neen säätöventti i1i n (169) kautta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paine-erosäätöventtii1i (166) asetetaan arvoon noin 0,1 MPa ja paineensäatöventtii1i (169) asetetaan arvoon noin 0,48 MPa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päällysjakoputkistoon (160) sovitetaan päästövä-line (173) päästämään painetta, mikäli paine mainitussa jako-putkistossa nousisi asetetun arvon verran yli ennalta määritellyn paineen.