FI72384B - Stroemningsregulator och anvaendning av denna. - Google Patents

Description

72384

Virtaussäädin ja sen käyttö Strömningsregulator och användning av denna

Keksinnön kohteena on kaasumaisille aineille, erityisesti ilmastointi-ja ilmanvaihtolaitoksissa ilmalle tarkoitettu virtaussäädin kaasumaisen aineen tilavuusvirran pitämiseksi halutun suuruisena riittävällä tarkkuudella virtaussäätimen yli vaikuttavan paine-eron vaihdellessa määrätyissä 5 rajoissa, johon virtaussäätimeen kuuluu vaippa ja vaipan rajoittamaan virtauskanavaan sovitettu säätöelin.

Tunnetuissa matalapainesäätimissä, joiden tilavuusvirran asetusarvoa voidaan säätää suhteellisen laajasti, alapaine, jolla laite alkaa toimia, 10 nousee tilavuusvirran suuruuden kasvaessa. Pienilläkin tilavuusvirroilla alapaine on suhteellisen korkea. Myöskin yläpaine kasvaa tilavuusvirran asetusarvon myötä.

Korkeasta ja/tai tilavuusvirran asetusarvosta riippuvasta alapaineesta 15 johtuen tunnetut säätimet vaativat toimiakseen ylimääräistä puhallinener-giaa ja mahdollisesti suuremman puhaltimen, aiheuttavat paineen suurenemisen johdosta helposti ääniongelmia tai tarvetta vaimennukseen, vaikeuttavat suunnittelua sekä aiheuttavat vaikeuksia laitoksen toteutusvaiheessa.

20 Yleensä virtaussäätimissä tilavuusvirran asettelu asennuspaikalla tarkasti ja portaattomasti, etenkin jos säädin on jo asennettuna, on erittäin hankalaa ja usein käytännössä mahdotonta eikä myöskään tilavuusvirran asetusarvoa voida lukea suoraan. Tunnetuissa säätimissä ei voida myöskään lukea kuristuspainetta, jolla säädin kuristaa. Eräissä tunnetuissa säädinratkai-25 suissa toiminta-alueella oleminen on tosin ulkopuolelta havaittavissa, mutta niiden tilavuusvirtaa ei voida säätää.

Säätimen sarjavalmistuksen, varastoinnin, jakelun ja kätevän käytön edellytyksenä on, että säätimet pystytään säätämään asennuspaikalla helposti 30 ja tarkasti asennuksen jälkeenkin. Ilmastointilaitoksen tasapainoituksen ja tarkastuksen kannalta on tärkeää, että säätimen ulkopuolelta voidaan todeta, mikä on säätimen asetusarvo, onko säädin toiminta-alueella ja 72384 paljonko säädin kuristaa. Säätimen peruskonstruktion ja valmistustekniikan tulee lisäksi olla sellainen, että tarvittavat kalibrointitoimenpiteet ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja vähäisiä ja tilavuusvirran asettelusta riippumattomia.

5

Nykyisin tunnetuissa säätimissä säätöelimen liikettä ei voida rajoittaa portaattomasti. Tämän johdosta tunnettuja säätimiä ei voida käyttää ensinkään pelkästään tasapainoitukseen, jolloin ei olisi laitteiden jumittumis-vaaraa. Toiseksi tunnettuja säätimiä ei voida käyttää rajoitettuun ja hal-10 liituun korjaukseen. Kolmanneksi tunnettuja säätimiä ei voida käyttää parhaalla tavalla ilmastointilaitoksissa, joissa vaihdellaan ilmamääriä, kuten esim. eri suuruiset ilmamäärät päivä- ja yökäytössä.

Tunnetuissa säätimissä käytetään säätöelimen vastavoimana joko massaa 15 tai jousta tai jousta sekä paljetta yhdessä. Näillä kaikilla ratkaisuilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Jousien käytön huonoja puolia ovat mm. kuoleentuminen, valmistusepätarkkuus, vaurioalttius jne. Vastavoimana käytetyn massan huonoja puolia on ollut, että säädintä ei voida asentaa muualle kuin vaakasuoraan kanavaan, akselin tulee aina olla vaakasuorassa 20 ja massan tulee aina olla virtaussuuntaan nähden samalla puolella kanavaa. Vastapainona käytetyn massan hyviä puolia ovat puolestaan käyttövarmuus, valmistustarkkuus sekä muuttumattomuus. Jousen ja palkeen huonoja puolia ovat ne, että ratkaisu on häiriöalttiimpi ja kalliimpi kuin pelkkä jousi sekä lisäksi lyhytikäisempi.

25

Tunnetuissa säätimissä vaaditaan säätöelimen värähtelyjen eli pumppaus-liikkeen vaimentamiseksi erityinen vaimennuslaite. Eräissä tunnetuissa ratkaisuissa käytetään mäntätyyppistä vaimennusta. Eräässä toisessa tunnetussa säätimessä käytetään paljetyyppistä vaimennusta. Edellä kuvattujen 30 vaimennusratkaisujen huonoja puolia ovat mm. ne, että vaimennusratkaisut saattavat ajanmittaan jumittua tai tukkeutua tai rikkoontua, ratkaisut vaativat huoltoa ja ne saattavat heikentää tarkkuutta.

Keksinnön päämääränä on aikaansaada parannus nykyisin tunnettuihin säädin-35 ratkaisuihin. Keksinnön yksityiskohtaisempana päämääränä on aikaansaada virtaussäädin, jossa on voitettu nykyisin tunnetuissa säätimissä esiintyvät epäkohdat.

Il 72384

Keksinnön päämäärät saavutetaan virtaussäätimellä, jolle on pääasiallis-ti tunnusomaista se, että virtaussäädin on varustettu rajoituselimillä virtaussäätimen paine-eroalueen rajoittamiseksi mainittujen rajoituseli-mien ollessa sovitettu rajoittamaan säätöelimen liikettä.

5

Eräässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa virtaussäätimelle on tunnusomaista se, että rajoittimet ovat säädettävissä. Eräässä edullisessa suoritusmuodossa rajoittimet ovat itsestään säätyviä. Eräässä edullisessa suoritusmuodossa virtaussäätimessä on rajoittimien asetteluasteikko. Erääs-10 sä edullisessa suoritusmuodossa rajoituselimet on sovitettu tarvittaessa lukitsemaan säätöelin mihin asentoon tahansa.

Useille keksinnön edullisille suoritusmuodoille on tunnusomaista se, että säätöelin on kaarevahko levy. Säätöelimen alku- ja loppuasennon 15 välinen kiertymiskulma on edullisesti olennaisesti samaa suuruusluokkaa erisuuruisilla tilavuusvirroilla paine-eroalueen ollessa sama. Säätöelimen alku- ja loppuasennot ovat riippuvaisia tilavuusvirran suuruudesta paine-eroalueen ollessa sama. Virtausäätimen toiminta-alue on edullisesti myös muutettavissa säätöelimen ja virtauskanavan välistä tehollista virtausauk-20 koa muuttamalla. Samoin virtaussäätimen toiminta-alue on edullisesti muutettavissa säätöelimen asennosta riippuvan vastamomentin aiheuttavan siirrettävän massan avulla.

Keksinnön mukaisella virtaussäätimellä saavutetaan lukuisia merkittäviä 25 etuja. Ensimmäiseksi keksinnön mukaisessa virtaussäätimessä säätöelimen liikettä voidaan rajoittaa tai säätöelimen liike voidaan tarvittaessa lukita myös kokonaan. Tämän tunnuspiirteen ansiosta keksinnön mukaista virtaussäädintä voidaan käyttää myös sellaisissa ratkaisuissa, kuten pelkästään ns. kertasäätöön perustuvassa tasapainotuksessa, jolloin ei ole 30 laitteiden jumittumisvaaraa. Toiseksi virtaussäädintä voidaan käyttää rajoitettuun ja hallittuun korjaukseen ja kolmanneksi virtaussäädintä voidaan käyttää menestyksellisesti ilmastointilaitoksissa, joissa halutaan muuttaa keskitetysti ilmavirtoja.

35 Toiseksi virtaussäädin toimii suhteellisen laajalla tilavuusvirta-alueel-la, esim. kanavanopeus 2-8 m/s ilman, että painealue, jolla virtaussäädin toimii, muuttuisi. Lisäksi virtaussäädin toimii picnemällä paine-erolla, 4 72384 kuten esim. noin 20 Pa, kuin mikään muu aikaisemmin tunnettu säädin, jossa toiminta-alue on kauttaaltaan 20-200 Pa. Keksinnön mukaisessa säätimes-sä on oivallettu käyttää hyväksi noin 90°:n suuruista säätöelimen kierty-miskulmaa, jolloin säätämällä lisäksi tehollista virtausaukkoa saadaan 5 säätöelimelle suuri liike suhteessa paine-eron muutokseen ja suhteelli sen laaja toiminta-alue.

Kolmanneksi keksinnön mukaisessa säätimessä tilavuusvirtaa voidaan säätää portaattomasti ja yksinkertaisesti asennuspaikalla, vaikka säädin olisi 10 jo asennettu paikalleen, kääntämällä yksinkertaisesti virtaussäätimessä olevaa säätönuppia. Tilavuusvirta on luettavissa suoraan asteikolta ja samoin se, paljonko säädin kuristaa ja onko säädin toiminta-alueella, ts. meneekö virtaussäätimen läpi ilmaa oikea määrä, liikaa ilmaa vai lilan vähän.

15

Keksinnön mukaisessa virtaussäätimessä vastavoimana käytetään edullisesti massaa. Kuitenkin keksinnön mukaisessa säätimessä massan huonot puolet on saatu käytännössä eliminoitua. Keksinnön mukainen vlrtaussäädin voidaan asentaa minkä suuntaiseen kanavaan tahansa ja vastavoimana käytetty massa 20 kummalle puolelle kanavaa tahansa. Tämä perustuu siihen, että säätöelimen kiertymisakseli asennetaan vaakasuoraan virtaussäätimessä olevan vaaituslaitteen avulla ja massa asemoidaan lisäksi siten, että massaa kierretään säätöelimeen nähden saman verran, mutta vastakkaiseen suuntaan kuin kulloinenkin asennustapaus poikkeaa perusasennuksesta.

25

Keksinnön mukainen vlrtaussäädin ei myöskään vaadi erillistä värähtelyjen estolaitetta eikä ainakaan jumittuvaa tai likaantuvaa ja tukkeutuvaa värähtelyjen estolaitetta, vaan yleensä pelkkä kanaviston vastapaine pitää säätöelimen vakaana. Tähän edulliseen ominaisuuteen vaikuttavat lähinnä 30 se, että säätöelin on kaarevahko ja säätöelln ei sulje kanavaa missään asennossa läheskään kokonaan. Tämän johdosta ilma pääsee virtaamaan joka puolelta säätöelintä säätöelimen ollessa "kiinni"-asennossakin. Edellä kuvattuun edulliseen ominaisuuteen vaikuttavat lisäksi esimerkiksi säätö-elimen koko ja muoto, säätöelimen kiertymisakselin paikka säätöelimeen 35 nähden, vastapainon suuruus ja paikka sekä säätöelimen rajoittimet.

Kaarevahkon säätöelimen ansiosta vlrtaussäädin saadaan tarkaksi, äänet-

II

5 72384 tömäksi ja tällainen kaarevahko säätöelin liikkuu juoheasti ääriasennosta toiseen.

Keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisien piirustuk-5 sien kuvioissa esitettyyn keksinnön erääseen edulliseen suoritusmuotoon, johon keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitus yksinomaan rajoittaa.

Kuvio 1 esittää keksinnön erästä edullista suoritusmuotoa osittain leikattuna sivukuvana.

10

Kuvio 2 esittää leikkausta pitkin kuvion 1 viivaa II-I1.

Kuvio 3A esittää keksinnön mukaisessa virtaussäätimessä käytetyn säätö-elimen erästä edullista suoritusmuotoa kaaviomaisena sivukuvana.

15

Kuvio 3B esittää keksinnön mukaisessa virtaussäätimessä käytetyn säätö-elimen erästä toista edullista suoritusmuotoa kaaviomaisena sivukuvana.

Kuvio 3C esittää keksinnön mukaisessa virtaussäätimessä käytetyn säätö-20 elimen erästä kolmatta edullista suoritusmuotoa kaaviomaisena sivukuvana.

Kuvio 3D esittää keksinnön mukaisessa virtaussäätimessä käytetyn säätö-elimen erästä neljättä edullista suoritusmuotoa kaaviomaisena sivukuvana.

25 Kuvio 3 E esittää keksinnön mukaisessa virtaussäätimessä käytetyn säätö-elimen erästä viidettä edullista suoritusmuotoa kaaviomaisena sivukuvana.

Kuvio 3F esittää keksinnön mukaisessa virtaussäätimessä käytetyn säätö-elimen erästä kuudetta edullista suoritusmuotoa kaaviomaisena sivukuvana. 30

Kuvio 4A esittää keksinnön mukaisen virtaussäätiraen säätöelimen alku- ja loppuasentoa suurella tilavuusvirralla sivukuvana.

Kuvio 4B esittää keksinnön mukaisen virtaussäätimen säätöelimen alku- ja 35 loppuasentoa pienellä tilavuusvirralla sivukuvana.

Kuvio 5A esittää keksinnön mukaisen virtaussäätimen tehollista virtaus- 6 72384 aukkoa pienimmillään säätöelimen ollessa säädettynä siten, että tehollinen virtausaukko on suuri, virtaussuunnasta katsottuna.

Kuvio 5B esittää keksinnön mukaisen virtaussäätimen tehollista virtausauk-5 koa pienimmillään säätöelimen ollessa säädettynä siten, että tehollinen virtausaukko on pieni, virtaussuunnasta katsottuna.

Kuvio 5C esittää keksinnön mukaisen virtaussäätimen tehollisen virtausau-kon muuttamista poikkipinnaltaan muuttuvassa virtauskanavassa sivukuvana.

10

Kuvio 5D esittää keksinnön mukaisen virtaussäätimen tehollisen virtausau-kon muuttamista erillisellä säätöelimellä sivukuvana.

Kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen virtaussäätimen paine-eroalueen rajoitin tamisperiaatetta kaaviomaisena sivukuvana.

Kuvio 7 esittää kuvion 6 yksityiskohtaa suunnasta 6A nähtynä.

Kuvio 8 esittää keksinnön mukaisen virtaussäätimen toiminta-alueen erästä 20 muuttamistapaa kaaviomaisena sivukuvana.

Kuvio 9 esittää kuvion 1 mukaista virtaussäädintä suojakotelon kannen suunnasta nähtynä mainittu kansi poistettuna.

25 Kuvio 10 esittää graafisena esityksenä keksinnön mukaisen virtaussäätimen toiminta-alueen.

Kuvio 11 esittää graafisena esityksenä keksinnön mukaisen virtaussäätimen käy 11 ösovellutuksia.

30

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa suoritusmuodossa keksinnön mukaista vakiovir-taussäädintä on merkitty yleisesti viitenumerolla 10. Säätimeen 10 kuuluu vaippa 11 sekä vaipan 11 sisälle sovitettu säätöelin 12. Tässä suoritusmuodossa säätöelin 12 on kaareva läppämäinen säätöelin, joka on muodos-35 tettu kahdesta limikkäin sijoitetusta kaarevasta läpästä 12a ja 12b. Säätöelin 12 on kiinnitetty kiertyvään akseliin 13 säätö- ja kiinnitysmutterin 14 sekä yhdistetyn holkki-, säätö- ja kiinnitysmutterin 16 avulla.

Il, 72384

Akseli 13 on laakeroitu vaippaan 11 laakereiden 15 ja 18 avulla. Säätöelin 12 kääntyy vaipan 11 rajoittamassa virtauskanavassa virtaavan ilmanvirran vaikutuksesta ja painon 23 aiheuttama vastamomentti on sovitettu saattamaan säätöelin 12 tarvittavan kuristuksen aikaansaavaan asentoon. Paino 5 23 on kiinteässä yhteydessä säätöelimeen 12 holkki-, säätö- ja kiinnitys- mutterin 16, ja siihen kiinnitetyn pyörimään pääsevästi sovitetun elimen 19 ja kannen 20 välityksellä ja kiertyy säätöelimen 12 kiertymisliikkeen mukana. Akseli 13 asennetaan vaakasuoraan suojakotelossa 32 olevan vaa'an ja vaaituskuulan 31 avulla.

10

Vakiovirtaussäätimen 10 toiminta-aluetta tilavuusvirran osalta voidaan muuttaa kääntämällä säätönuppia 24, jolloin tässä suoritusmuodossa läppämäisen säätöelimen 12 koko ja samalla tehollinen virtausaukko, painon 23 paikka sekä säätöelimen 12 alku- ja loppuasennot muuttuvat.Läppä-15 mäisen säätöelimen 12 puoliskot 12a ja 12b liikkuvat toistensa suhteen eri suuntiin akselissa 13 ja säätörauttereissa 14,16 olevien eri kätisten kierteiden ansiosta, Akselin 13 toinen pää on lukittu sivusuunnassa laakeriin 15, jolloin säädön vaikutuksesta myöskin hoikin 16 välityksellä läp-pämäiseen sulkuelimeen 12 sen toiseen puoliskoon 12b kiinnitetty pyörimään 20 pääsevästi sovitettu elin 19 samoin kuin mainittuun elimeen 19 kiinnitetty kansi 20 liikkuvat akselin 13 suuntaisesti. Kanteen 20 kiinnitetty hammaspyörä 22 on kosketuksessa akseliin 13 ja hammaspyörä 22 joutuu akselissa 13 olevien urien muodostaman hammastangon ja pyörimään pääsevästi sovitetun elimen 19 sivuittaisliikkeen johdosta pyörimisliikkeeseen, jolloin 25 hammaspyörä 22 liikuttaa samalla hammastangon 34 välityksellä painoa 23.

Kuvioissa 3A-3F on esitetty keksinnön mukaisessa säätimessä 10 käytetyn säätöelimen eräitä edullisia suoritusmuotoja. Kuvioissa 3A-3D säätöelimen 112a,112b, 112c ja 112d kiertymisakselin 13 suhteen olevat puoliskot 30 ovat kaarevahkoja, kun taas kuvioissa 3E ja 3F ainoastaan toinen säätöelimen 112e ja 112f puolisko on kaarevahko.

Kuvioista 4A ja 4B havaitaan, että suurella tilavuusvirralla toiminta-alueen pienimmällä paine-erolla säätöelin 12 on vaakasuoremmassa asennos-35 sa kuin pienellä tilavuusvirralla vastaavalla paine-erolla.

Vastaavasti havaitaan, että pienellä tilavuusvirralla toiminta-alueen 8 72384 suurimmalla paine-erolla säätöelin 12 on pystysuoremmassa asennossa kuin suurella tilavuusvirralla vastaavalla paine-erolla.

Säätöelimen 12 asento suurimmalla tilavuusvirralla toiminta-alueen pie-5 nimmällä paine-erolla poikkeaa edullisesti noin 90° säätöelimen 12 asennosta pienimmällä tilavuusvirralla toiminta-alueen suurimmalla paine-erolla. Sen sijaan kiertymiskulma on olennaisesti samaa suuruusluokkaa kuin suurella tilavuusvirralla vastaava kiertymiskulma Φ^ paine-eroalueen ollessa sama. Keksinnön mukaisessa säätimessä 10 säätöelimen 12 minimi- ja maksimi-10 paine-erojen kiertymiskulma Φ^»1^ on siis olennaisesti samaa suuruusluokkaa eri tilavuuvirroilla. Samoilla paine-eron Δρ minimi- ja maksimiarvoilla kiertymiskulma Φ^»Φ2 on edullisesti n. 60°.

Kuvioiden 5A ja 5B mukaisesssa suoritusmuodossa keksinnön mukaisessa vir-15 taussäätimessä 10 virtauskanavan tehollista virtausaukkoa 37 muutetaan säätämällä läppämäisen säätöelimen 12 kokoa. Tässä suoritusmuodossa tehollisen virtausaukon 37 koko muutetaan liikuttelemalla läppämäisen säätöelimen 12 puoliskoja 12a ja 12b kuviossa 5A nuolella A esitetyllä tavalla.

20 Kuvion 5C mukaisessa suoritusmuodossa tehollista virtausaukkoa 37 muutetaan liikuttamalla säätöelintä 12 poikkipinnaltaan muuttuvassa virtauska-navassa 11,11a nuolella B osoitetulla tavalla, toisin sanooen siirtämällä säätöelintä 12 virtaussuunnassa.

25 Kuvion 5D mukaisessa suoritusmuodossa tehollista virtausaukkoa 37 muutetaan säätämällä virtausaukkoa virtauskanavaan asetetun yhdestä tai useammasta osasta koostuvan erillisen säätöelimen 36 avulla. Säätöelimien 36 akseleita on merkitty viitenumeroilla 35. Säätöelimiä 36 voidaan kiertää akseleiden 35 ympäri nuolilla C osoitetulla tavalla.

30

Keksinnön mukaisessa virtaussäätimessä 10 paine-eroaluetta rajoitetaan rajoituselimillä 25 ja 26a,26b. Rajoittimia 26 liikuteltaessa kuviossa 6 nuolilla D osoitetulla tavalla säätöelimen 12 liike rajoittuu. Rajoitti-met 26 ovat edullisesti itsestään valitun tilavuusvirran mukaan säätyviä 55 rajoituselimiä, kuten kuviossa 7 on esitetty. Tällöin rajoittimissa 26a ja 26b on viistot pinnat. Rajoittimet 26a ja 26b säätyvät itsestään ra-joitintapin 25 liikkuessa tilavuusvirtaa säädettäessä kuviossa 7 nuolella

II

9 72384 E osoitetulla tavalla. Vakiovirtaussäätimen 10 läppämäisen säätöelimen 12 liike voidaan myös lukita kokonaan tai osittain aseteltavien rajoitti-mien 26a ja 26b avulla. Rajoitintappi 25 ja suojakotelossa 32 oleva aset-teluasteikko 39 osoittavat vakiovirtaussäätimen 10 yli vaikuttavan paine-5 eron Δρ. Rajoitintapin 25 ollessa rajoittimessa 26a paine-ero ^p on pienimmillään ja rajoittimessa 26b suurimmillaan (kuvio 7). Rajoitintapin 25 ollessa rajoittimien 26a ja 26b välissä laite on toiminta-alueellaan, muulloin ilmaa menee joko liikaa tai liian vähän.

10

Kuvion 8 mukaisesti virtaussäätimen 10 toiminta-aluetta voidaan muuttaa siirrettävän massan tai painon 23 avulla siirtämällä painoa 23 nuolella F osoitetulla tavalla.

15 Paino 23 ja rajoituselimet 25 ja 26a,26b antavat automaattisesti läppämäi-selle säätöelimelle 12 eri suuruisilla tilavuusvirroilla eri lähtö- ja loppuasennot.

Keksinnön mukaisessa vakiovirtaussäätimessä 10 painovoiman vaikutus saa-20 daan samaksi säätimen asennustapauksesta riippumatta säätöelimen 12 kier-tymisakselin 13 suhteen aseteltavan lukittavan kannen 20, suojakotelossa 32 olevan kuulan kotelon 29 ja kotelossa 29 liikkuvan kuulan 30 avulla. Vakiovirtaussäädin 10 tasapainotetaan tasapainotuspainolla 38 valmistuksen yhteydessä ilman painon 23 aiheuttamaa vastamomenttia. Kuula 30 ja 25 kotelossa 29 oleva asteikko 40 osoittavat missä asennossa laite on. Kansi 20 käännetään kuulan 30 ilmoittamaa asentoa vastaavaan asentoon, kannessa 20 olevan asteikon 41 avulla ja lukitaan lukitusruuvi11a 21.

•

Keksinnön mukaisen virtaussäätimen 10 toiminta-aluetta tilavuusvirran V 50 osalta voidaan säätää portaattomasti siten, että paine-eroalue, jolla vir-taussäädin 10 toimii, ei muutu, kuten kuviossa 10 on esitetty tai saadaan muuttumaan jollakin halutulla tavalla. Kuviossa 10 viivoitettu alue tarkoittaa sitä aluetta, jolla keksinnön mukainen virtaussäädin 10 toimii. Kuvion 10 mukaisessa esimerkissä toiminta-alueen ylä- ja alapaineen suhde 55 on 1:10 eli esim. 20-200 Pascalia ja pienimmän ja suurimman tilavuusvirran V suhde 1:4, on sellainen, että se vastaa ilmavirtauksen nopeutta 2-8 m/s. Vakiovirtaussäätimen 10 toiminta-aluetta säädetään, kuten edellä on ______ - ττ~ 10 72384 jo esitetty, kääntämällä säätönuppia 24. Pyörimään pääsevästi sovitetussa elimessä 19 oleva rajoitintappi 25, akselin 13 suunnassa muuttuvat rajoit-timet 26a ja 26b ja paino 23 antavat säätöelimelle 12 eri tilavuusvirroil-la eri lähtö- ja loppuasennot. Hammastangon 34 pää ja kannessa 20 oleva 5 tilavuusvirta-asteikko 42 osoittavat ilmanvirran, jolle vakiovirtaussäädin 10 on säädetty. Rajoitintappi 25 ja suojakotelossa 32 rajoitintapin 25 kohdalla oleva asteikko 39, toisin sanoen rajoittimien 26a ja 26b asette-luasteikko, osoittavat säätimen 10 yli vallitsevan paine-eron p. Jos rajoitintappi 25 ottaa kiinni jompaankumpaan rajoittimeen 26a tai 26b, 10 virtaussäädin 10 ei ole toiminta-alueella, vaan virtaussäätimen 10 läpi menee joko liian vähän tai liian paljon ilmaa. Rajoitintapin 25 asema asteikkoon 39 ja rajoittimiin 26a ja 26b nähden voidaan todeta laitteen ulkopuolelta.

15 Keksinnön mukaisessa virtaussäätimessä 10 voidaan säätöelimen 12 liikettä rajoittaa tai lukita säätöelin 12 kokonaan säädettävien rajoittimien 26a ja 26b avulla, kuten edellä on jo todettu. Tämä antaa kuvion 11 mukaisesti erilaisia mahdollisuuksia.

20 Kuviossa 11 osoitettu tapaus a) kuvaa sitä, että virtaussäädintä 10 käytetään ainoastaan ilmastointilaitoksen tasapainottamiseen. Ilmastointilai-tosta tasapainotettaessa säätöelin 10 asettuu automaattisesti oikeaan asentoon. Tämän jälkeen säätöelin 10 lukitaan rajoituselimien 26a ja 26b avulla. Ilmastointilaitos voidaan virtaussäätimillä näin tasapainot-25 taa, mikä tarkoittaa sitä, että ilmastointilaitoksen joka paikassa on oikeat ilmamäärät, mutta ilmastointilaitokseen asennetut säätimet 10 eivät pyri pitämään tilavuusvirtaa V ennallaan, jos se ulkopuolisesta vaikutuksesta pyrkii muuttumaan. Ilmavirtaa voidaan tällöin keskitetysti muuttaa. Lukitsemisen johdosta ei ole myöskään säätimien 10 jumittumisvaaraa.

30

Kuviossa 11 osoitettu tapaus b) kuvaa sitä, että virtaussäätimelle 10 annetaan pieni korjausmahdollisuus, esim. +20 Pa. Säätöelimet 10 asettuvat tasapainotettaessa oikeaan asentoon. Virtaussäätimien 10 säätöelintä 12 ei nyt lukita rajoittimien 26a ja 26b avulla täysin, vaan säätöelimelle 35 12 annetaan vähäinen liikemahdollisuus kumpaankin suuntaan. Tällöin vir taussäädin 10 korjaa pienillä paineen vaihteluilla tilavuusvirtaa, jos tilavuusvirran suuruus pyrkii muuttumaan. Toisaalta, jos virtaussäädin 11 72384 10 jostakin syystä jumittuu» ei se tällöinkään aiheuta olennaisen suurta virhettä.

Kuviossa 11 osoitettu c) tapaus kuvaa sitä, että ilmastointilaitos tasa-5 painotetaan suurimmalla ilmamäärällä, kun virtaussäädintä 10 käytetään ilmastointilaitoksissa, joissa käytetään suuruudeltaan erilaisia ilmavirtoja. Yleensä päiväkäytössä käytetään suurempaa tilavuusvirtaa. Ilmas-tointilaitosta tasapainotettaessa säätöelimen 12 liikettä rajoitetaan alapaineen rajoittimella 26a. Tällä aikaansaadaan se, että säätöelin 12 10 estää päiväkäytössä ilmamäärän kasvun, mutta ei aiheuta minkäänlaisia ongelmia yökäytössä, kun ilmamäärää keskitetysti pudotetaan. Jos säätöelin 12 pääsisi kääntymään täysin auki-asentoon, saattaisi yökäytössä johonkin paikkaan ilmastointilaitoksessa tulla lähes yhtä paljon ilmaa kuin päivä-käytössä ja vastaavasti johonkin muuhun paikkaan tulisi hyvin vähän.

15

Kuviossa 11 merkitty d) tapaus kuvaa sitä, että ilmastointilaitos tasapainotetaan pienemmällä ilmamäärällä, kun virtaussäädintä 10 käytetään ilmastointilaitoksissa, joissa käytetään suuruudeltaan erilaisia ilmavirtoja. Virtaussäätimen 10 säätöelimen 12 liikettä rajoitetaan ylä-20 paineen rajoittimella 26b. Säätöelin 12 ei pääse kääntymään kiinni-asen-toon, jolloin säätöelin 12 ei aiheuta ongelmia, kun ilmavirtaa keskitetysti suurennetaan.

Kuviossa 11 merkitty tapaus e) tarkoittaa sitä, että virtaussäädin 10 25 saa korjata ilmavirtaa koko sillä paine-eroalueella, millä virtaussäädin 10 tyydyttävästi toimii. Rajoituselimet 26a ja 26b ovat ääriasennossaan.

Edellä on esitetty ainoastaan keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja ja on selvää, että niihin voidaan tehdä lukuisia modifikaatioita oheisis-30 sa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Ei ole esimerkiksi tarkoitus rajoittaa keksintöä pelkästään pyöreäpoikki-pintaisiin kanaviin.

Claims (11)

72384

1. Kaasumaisille aineille, erityisesti ilmastointi- ja ilmanvaihtolaitok-sissa ilmalle tarkoitettu virtaussäädin kaasumaisen aineen tilavuusvirran pitämiseksi halutun suuruisena riittävällä tarkkuudella virtaussäätimen (10) yli vaikuttavan paine-eron (Δρ). vaihdellessa määrätyissä rajoissa, 5 johon virtaussäätimeen (10) kuuluu vaippa (11) ja vaipan (11) rajoittamaan virtauskanavaan sovitettu säätöelin (12), tunnettu siitä, että virtaussäädin (10) on varustettu rajoituselimillä (25;26a,26b) vir-tauseäätimen paine-eroalueen rajoittamiseksi mainittujen rajoituselimien (25;26a,26b) ollessa sovitettu rajoittamaan säätöelimen (12) liikettä. 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtaussäädin, tunnettu siitä, että rajolttimet (26a,26b) ovat säädettävissä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen virtaussäädin, tunnettu 15 siitä, että rajoittimet (26a,26b) ovat Itsestään säätyviä tilavuusvirran asetusarvoa muutettaessa.

4. Jonkin patenttivaatimuksien 1-3 mukainen virtaussäädin, tunnet-t u siitä, että säätöelin (12) on sovitettu kiertymään virtaussäätimen 20 (10) yli vaikuttavan paine-eron (Δρ) muuttuessa.

5. Jonkin patenttivaatimuksien 1-4 mukainen virtaussäädin, tunnet-t u siltä, että vlrtaussäätime88ä (10) on rajoituselimien (25;26a,26b) asetteluastelkko (39). 25

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen virtaussäädin, tunnettu siltä, että rajoitintappi (25) ja mainittu rajoituselimien asetteluastelkko (39) on sovitettu osoittamaan virtaussäätimen (10) yli vaikuttavan paine-eron (Δρ) · 30

7. Jonkin patenttivaatimuksien 1-6 mukainen virtaussäädin, tunnet-t u siitä, että vlrtaussäätimen (10) toiminta-alue on muutettavissa sää-töelimen (12) ja virtauskenavan välistä tehollista vlrtausaukkoa (37) muuttamalla. 72384

8. Jonkin patenttivaatimuksien 1-7 mukainen virtaussäädin, tunnet-t u siitä, että rajoituselimet (25;26a,26b) on sovitettu lukitsemaan säätöelimen (12) liikkeen kokonaan.

9. Jonkin patenttivaatimuksien 1-8 mukaisen virtaussäätimen käyttö, tunnettu siitä, että virtaussäädintä (10) käytetään ilmavirtojen kertasäätöön perustuvaan tasapainotukseen.

10. Jonkin patenttivaatimuksien 1-8 mukaisen virtaussäätimen käyttö, 10 tunnettu siitä, että virtaussäädintä (10) käytetään ilmavirtojen tasapainotukseen siten, että tasapainottumisen jälkeen virtaussäädin (10) estetään korjaamaan tilavuusvirtaa paineen vaihdellessa suhteellisen vähässä määrässä.

11. Jonkin patenttivaatimuksien 1-8 mukaisen virtaussäätimen käyttö, tunnettu siltä, että virtaussäädintä (10) käytetään ilmavirtojen tasapainotukseen siten, että tasapainottamisen jälkeen virtaussäädin (10) asetetaan korjaamaan tilavuusvirtaa ainoastaan paineen kasvaessa tai pienetessä. 20 „ t 72384