FI69355C - Stroemningsregulator - Google Patents

Description

69355 1 Virtaussäädin

Strömningsregulator 5

Keksinnön kohteena on kaasumaisille aineille, erityisesti ilmastointi-ja ilmanvaihtolaitoksissa ilmalle tarkoitettu virtaussäädin kaasumaisen aineen tilavuusvirran pitämiseksi halutun suuruisena riittävällä tarkkuudella virtaussäätimen yli vaikuttavan paine-eron vaihdellessa määrätyissä 10 rajoissa, johon vlrtaussäätimeen kuuluu vaippa ja vaipan rajoittamaan virtauskanavaan kiertymään pääsevästl sovitettu säätöelin, joka paine-eron kasvaessa kiertyy virtaussuuntaan nähden enemmän poikittain, jolloin kaasumaisen aineen virtauksen säätöelimeen aikaansaama vääntömomentti ja toisaalta säätöelimen asennosta riippuva vastamomentti aikaansaavat vir-15 tauskanavassa kiertyvän säätöelimen asettumaan sellaiseen tasapainoasemaan, että saavutetaan tarvittava painehäviö tilavuusvirtauksen pitämiseksi ennalta valitun suuruisena.

Tunnetuissa matalapalnesäätimissä, joiden tilavuusvirran asetusarvoa voi-20 daan säätää suhteellisen laajasti, alapaine, jolla laite alkaa toimia, nousee tilavuusvirran suuruuden kasvaessa. Pienilläkin tilavuusvirroilla alapaine on yleensä suhteellisen korkea. Myöskin yläpaine kasvaa tilavuus-virran asetusarvon myötä.

25 Korkeasta ja/tal tilavuusvirran asetusarvosta riippuvasta alapaineesta johtuen tunnetut säätimet vaativat toimiakseen ylimääräistä puhallinener-giaa ja mahdollisesti suuremman puhaltlmen, aiheuttavat paineen suurenemisen johdosta helposti ääniongelmia tai tarvetta vaimennukseen, vaikeuttavat suunnittelua sekä aiheuttavat vaikeuksia laitoksen toteutusvaiheessa.

30

Yleensä virtaussäätimlssä tilavuusvirran asettelu asennuspaikalla tarkasti ja portaattomasti, etenkin jos säädin on jo asennettuna, on erittäin hankalaa ja usein käytännössä mahdotonta eikä myöskään tilavuusvirran asetusarvoa voida lukea suoraan. Tunnetuissa säätlmissä el voida myöskään lukea 35 kuristuspalnetta, jolla säädin kuristaa. Eräissä tunnetuissa säädinratkai-suissa toiminta-alueella oleminen on tosin ulkopuolelta havaittavissa, mutta niiden tilavuusvirtaa ei voida säätää.

__ - τ 2 69355 Säätimen sarjavalmistuksen, varastoinnin, jakelun ja kätevän käytön edellytyksenä on, että säätimet pystytään säätämään asennuspaikalla helposti ja tarkasti asennuksen jälkeenkin. Ilmastolntllaitoksen tasapainoituksen 5 ja tarkastuksen kannalta on tärkeää, että säätimen ulkopuolelta voidaan todeta, mikä on tilavuusvirran asetusarvo, onko säädin toiminta-alueella ja paljonko säädin kuristaa.

Säätimen peruskonstruktion ja valmistustekniikan tulee lisäksi olla sel-10 lainen, että tarvittavat kallbrointitoimenpiteet ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja vähäisiä ja tilavuusvirran asettelusta riippumattomia. Nykyisin tunnetuissa säätlmissä säätöelimen liikettä ei voida rajoittaa portaattomasti. Tämän johdosta tunnettuja säätimiä ei voida käyttää ensinkään pelkästään ns. kertasäätöön perustuvaan tasapainoitukseen, jolloin 15 ei olisi laitteiden jumittumlevaaraa. Toiseksi tunnettuja säätimiä ei voida käyttää rajoitettuun ja hallittuun korjaukseen. Kolmanneksi tunnettuja säätimiä ei voida käyttää parhaalla tavalla ilmastointilaitokeissa, joissa vaihdellaan ilmamääriä, kuten esim. eri suuruiset ilmamäärät päivä- ja yökäytössä.

20

Tunnetuissa säätimissä käytetään säätöelimen vastavoimana joko massaa tai jousta tai jousta sekä paljetta yhdessä. Näillä kaikilla ratkaisuilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Jousien käytön huonoja puolia ovat mm. kuoleentuminen, valmistusepätarkkuus, vaurioalttius jne. Vastavoimana 25 käytetyn massan huonoja puolla on ollut, että säädintä el voida asentaa muualle kuin vaakasuoraan kanavaan, akselin tulee aina olla vlrtaussuun-taan nähden vaakasuorassa ja massan tulee aina olla samalla puolella kanavaa. Vastapainona käytetyn massan hyviä puolia ovat puolestaan käyttövarmuus, valmistustarkkuus sekä muuttumattomuus. Jousen ja palkeen huonoja 30 puolia ovat ne, että ratkaisu on häirlöalttilmpi ja kalliimpi kuin pelkkä jousi sekä lyhytikäisempi.

Tunnetuissa säätimissä vaaditaan säätöelimen värähtelyjen eli pumppaus-liikkeen valmentamiseksi erityinen vaimennuslaite. Eräissä tunnetuissa 35 ratkaisuissa käytetään mäntätyyppistä vaimennusta. Eräässä toisessa tunnetussa säätimessä käytetään paljetyyppistä vaimennusta. Edellä kuvattujen vaimennusratkaisujen huonoja puolia ovat mm. ne, että valmennusratkai- 3 69355 1 sut saattavat ajanmittaan jumittua tai tukkeutua tai rikkoontua, ratkaisut vaativat huoltoa ja ne saattavat heikentää tarkkuutta.

Keksinnön päämääränä on aikaansaada parannus nykyisin tunnettuihin säädin-5 ratkaisuihin. Keksinnön yksityiskohtaisempana päämääränä on aikaansaada virtaussäädin, jossa on voitettu nykyisin tunnetuissa säätimissä esiintyvät epäkohdat.

Keksinnön päämäärät saavutetaan virtaussäätimellä, jonka tunnuspiirteet 10 on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Keksinnön mukaiselle säätimelle on ennenkaikkea tunnusomaista se, että säätöelimen kiertymisakselin suhteen olevista puoliskoista ainakin toinen puolisko on olennaisesti kaarevahko ainakin siltä virtauspinnaltaan, joka 15 on tulevaa kaasumaisen aineen virtausta vastassa.

Eräässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa virtaussäätimelle on tunnusomaista se, että säätöelimen kiertyessä virtaussäätimen toiminta-alueella säätöelimen virtauspinnan jokin osa joutuu säätöelimen virtaus-20 pinnan varjoon kaasumaisen aineen virtaussuunnasta katsottuna. Eräässä edullisessa suoritusmuodossa säätöelimen kiertyessä virtaussäätimen toiminta-alueella ainakin osa säätöelimen virtauspinnan kiertymisakse-liin nähden toisesta puoliskosta joutuu kaasumaisen aineen virtaussuunnasta nähtynä säätöelimen vastakkaisen puoliskon virtauspinnan varjoon.

25 Eräässä edullisessa suoritusmuodossa säätöelimen kiertyessä virtaussäätimen toiminta-alueella säätöelimen virtauspinnan jokin osa joutuu säätö-elimen virtauspinnan varjoon kaasumaisen aineen virtaussuuntaa ja kier-tymisakselia vastaan kohtisuorasta suunnasta katsottuna. Eräässä edullisessa suoritusmuodossa säätöelimen kiertyessä virtaussäätimen tolmlnta-30 alueella ainakin osa säätöelimen virtauspinnan kiertymlsakseliin nähden toisesta puoliskosta joutuu kaasumaisen aineen virtaussuuntaa ja kierty-misakselia vastaan kohtisuorasta suunnasta katsottuna säätöelimen vastakkaisen puoliskon virtauspinnan varjoon.

35 Useille keksinnön edullisille suoritusmuodoille on myös tunnusomaista se, että säätöelin on kaarevahko levy.

Keksinnön mukaisella virtaussäätimellä saavutetaan lukuisia merkittäviä « 69355 1 etuja. Ensinnäkin virtaussäätimen asetusarvo on säädettävissä suhteellisen laajalla tilavuusvirta-alueella, esim. kanavanopeus 2-8 m/s ilman, että painealue, jolla virtaussäädin toimii, muuttuisi. Lisäksi virtaussäädin toimii pienemmällä paine-erolla, kuten esim. noin 20 Pa, kuin mikään muu 5 aikaisemmin tunnettu säädin, jossa toiminta-alue on kauttaaltaan 20-200 Pa. Keksinnön mukaisessa säätimessä on oivallettu käyttää hyväksi noin 90°:n suuruista säätöelimen kiertymlskulmaa, jolloin säätämällä lisäksi tehollista vlrtausaukkoa saadaan säätöelimelle suuri liike suhteessa paine-eron muutokseen ja suhteellisen laaja toiminta-alue.

10

Toiseksi keksinnön mukaisessa säätimessä tilavuusvirtaa voidaan säätää portaattomasti ja yksinkertaisesti asennuspaikalla, vaikka säädin olisi jo asennettu paikalleen, kääntämällä yksinkertaisesti virtaussäätlmessä olevaa säätönuppia. Tilavuusvlrta on luettavissa suoraan asteikolta ja 15 samoin se, paljonko säädin kuristaa ja onko säädin toiminta-alueella, ts. meneekö virtaussäätimen läpi ilmaa oikea määrä, liikaa ilmaa vai liian vähän.

Kolmanneksi keksinnön mukaisessa virtaussäätlmessä säätöelimen liikettä 20 voidaan rajoittaa tai säätöelimen liike voidaan tarvittaessa lukita myös kokonaan. Tämän ansiosta keksinnön mukaista virtaussäädintä voidaan käyttää myös sellaisissa ratkaisuissa, kuten pelkästään ns. kertasäätöön perustuvassa tasapainotuksessa, toiseksi virtaussäädintä voidaan käyttää pieneen hallittuun korjaukseen ja kolmanneksi virtaussäädintä voidaan 25 käyttää menestyksellisesti ilmastointilaitoksissa, joissa halutaan muuttaa keskitetysti ilmavirtoja.

Keksinnön mukaisessa virtaussäätlmessä vastavoimana käytetään edullisesti massaa. Kuitenkin keksinnön mukaisessa säätimessä massan huonot puolet 30 on saatu käytännössä eliminoitua. Keksinnön mukainen virtaussäädin voidaan asentaa minkä suuntaiseen kanavaan tahansa ja vastavoimana käytetty massa kummalle puolelle kanavaa tahansa. Tämä perustuu siihen, että säätöelimen klertymlsakseli asennetaan vaakasuoraan virtaussäätlmessä olevan vaaituslaitteen avulla ja massa asemoidaan lisäksi siten, että massaa kierretään 35 säätöelimeen nähden saman verran, mutta vastakkaiseen suuntaan kuin kulloinenkin asennustapaus poikkeaa erikseen määritetystä perusasennuksesta.

5 69355 1 Keksinnön mukainen vlrtaussäädin el myöskään vaadi erillistä värähtelyjen estolaitetta eikä ainakaan jumittuvaa tai likaantuvaa ja tukkeutuvaa värähtelyjen estolaitetta, vaan yleensä pelkkä kanaviston vastapaine pitää säätöelimen vakaana. Tähän edulliseen ominaisuuteen vaikuttavat lähinnä 5 se, että säätöelin on kaarevahko ja säätöelin ei sulje kanavaa missään asennossa läheskään kokonaan. Tämän johdosta ilma pääsee virtaamaan joka puolelta säätöelintä säätöelimen ollessa "kiinni"-asennossakin. Edellä kuvattuun edulliseen ominaisuuteen vaikuttavat lisäksi esim. säätöelimen koko ja muoto, säätöelimen kiertymisakselin paikka säätöelimeen nähden, 10 vastapainon suuruus ja paikka sekä säätöelimen rajoittimet.

Kaarevahkon säätöelimen ansiosta vlrtaussäädin saadaan tarkaksi, äänettömäksi ja tällainen kaarevahko säätöelin liikkuu jouheasti ääriasennosta toiseen.

15

Keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisien piirustuksien kuvioissa esitettyyn keksinnön erääseen edulliseen suoritusmuotoon, johon keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitus yksinomaan rajoittaa.

20 Kuvio 1 esittää keksinnön erästä edullista suoritusmuotoa osittain leikattuna sivukuvana.

Kuvio 2 esittää leikkausta pitkin kuvion 1 viivaa II-II.

25 Kuvio 3A esittää keksinnön mukaisessa virtaussäätimessä käytetyn säätö-elimen erästä edullista suoritusmuotoa kaavlomaisena sivukuvana.

Kuvio 3B esittää keksinnön mukaisessa virtaussäätimessä käytetyn säätö-elimen erästä toista edullista suoritusmuotoa kaavlomaisena sivukuvana.

30

Kuvio 3C esittää keksinnön mukaisessa virtaussäätimessä käytetyn säätö-elimen erästä kolmatta edullista suoritusmuotoa kaavlomaisena sivukuvana.

Kuvio 3D esittää keksinnön mukaisessa virtaussäätimessä käytetyn säätö-35 elimen erästä neljättä edullista suoritusmuotoa kaavlomaisena sivukuvana.

Kuvio 3E esittää keksinnön mukaisessa virtaussäätimessä käytetyn säätö- 6 69355 1 elimen erästä viidettä edullista suoritusmuotoa kaaviomaisena sivukuvana.

Kuvio 3F esittää keksinnön mukaisessa virtaussäätimessa käytetyn säätö-elimen erästä kuudetta edullista suoritusmuotoa kaaviomaisena sivukuvana.

5

Kuvio 4A esittää keksinnön mukaisen virtaussäätimen säätöelimen alku- ja loppuasentoa suurella tilavuusvirralla sivukuvana.

Kuvio 4B esittää keksinnön mukaisen virtaussäätimen säätöelimen alku- ja 10 loppuasentoa pienellä tilavuusvirralla sivukuvana.

Kuvio 5A esittää keksinnön mukaisen virtaussäätimen tehollista virtaus-aukkoa pienimmillään säätöelimen ollessa säädettynä siten, että tehollinen virtausaukko on suuri, virtaussuunnasta katsottuna.

15

Kuvio 5B esittää keksinnön mukaisen virtaussäätimen tehollista virtausauk-koa pienimmillään säätöelimen ollessa säädettynä siten, että tehollinen virtausaukko on pieni, virtaussuunnasta katsottuna.

20 Kuvio 5C esittää keksinnön mukaisen virtaussäätimen tehollisen virtausau-kon muuttamista poikkipinnaltaan muuttuvassa virtauskanavassa sivukuvana.

Kuvio 5D esittää keksinnön mukaisen virtaussäätimen tehollisen virtausau-kon muuttamista erillisellä säätöelimellä sivukuvana.

25

Kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen virtaussäätimen paine-eroalueen rajoit-tamisperiaatetta kaaviomaisena sivukuvana.

Kuvio 7 esittää kuvion 6 yksityiskohtaa suunnasta 6A nähtynä.

30

Kuvio 8 esittää keksinnön mukaisen virtaussäätimen toiminta-alueen erästä muuttamistapaa kaaviomaisena sivukuvana.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa suoritusmuodossa keksinnön mukaista vakiovlr-35 taussäädintä on merkitty yleisesti viitenumerolla 10. Säätimeen 10 kuuluu vaippa 11 sekä vaipan 11 sisälle sovitettu säätöelin 12. Tässä suoritusmuodossa säätöelin 12 on kaareva läppämäinen säätöelin, joka on muodos- li 7 69355 1 tettu kahdesta limikkäin sijoitetusta kaarevasta läpästä 12a ja 12b. Säätöelin 12 on kiinnitetty kiertyvään akseliin 13 säätö- ja kiinnitysmutterin IA sekä yhdistetyn holkki-, säätö- ja kiinnitysmutterin 16 avulla. Akseli 13 on laakeroitu vaippaan 11 laakereiden 15 ja 18 avulla. Säätöelln 5 12 kääntyy vaipan 11 rajoittamassa virtauskanavassa virtaavan ilmanvirran vaikutuksesta ja painon 23 aiheuttama vastamomentti on sovitettu saattamaan säätöelin 12 tarvittavan kuristuksen aikaasaavaan asentoon. Paino 23 on kiinteässä yhteydessä säätöelimeen 12 holkki-, säätö- ja kiinnitys-mutterin 16, ja siihen kiinnitetyn pyörimään pääsevästi sovitetun elimen 10 19 ja kannen 20 välityksellä ja kiertyy säätöelimen 12 kiertymisliikkeen mukana. Akseli 13 asennetaan vaakasuoraan suojakotelossa 32 olevan vaa'an ja vaaituskuulan 31 avulla.

Vakiovirtaussäätimen 10 toiminta-aluetta, tilavuusvirran osalta voidaan 15 muuttaa kääntämällä säätönuppia 2A, jolloin tässä suoritusmuodossa läppä-mäisen säätöelimen 12 koko ja samalla tehollinen virtausaukko, painon 23 palkka sekä säätöelimen 12 alku- ja loppuasennot muuttuvat. Läppämäisen säätöelimen 12 puoliskot 12a ja 12b liikkuvat toistensa suhteen eri suuntiin akselissa 13 ja säätömuttereissa IA,16 olevien eri kätisten kiertei-20 den ansiosta, Akselin 13 toinen pää on lukittu sivusuunnassa laakeriin 15, jolloin säädön vaikutuksesta myöskin hoikin 16 välityksellä läppämäi-eeen sulkuelimeen 12 sen toiseen puoliskoon 12b kiinnitetty pyörimään pääsevästi sovitettu elin 19 samoin kuin mainittuun elimeen 19 kiinnitetty kansi 20 liikkuvat akselin 13 suuntaisesti. Kanteen 20 kiinnitetty hammas-25 pyörä 22 on kosketuksessa akseliin 13 ja hammaspyörä 22 joutuu akselissa 13 olevien urien muodostaman hammastangon ja pyörimään pääsevästi sovitetun elimen 19 slvuittaisliikkeen johdosta pyörimisliikkeeseen, jolloin hammaspyörä 22 liikuttaa samalla hammastangon 3A välityksellä painoa 23.

30 Kuvioissa 3A-3F on esitetty keksinnön mukaisessa säätimessä 10 käytetyn säätöelimen 12 erältä edullisia suoritusmuotoja. Kuvioissa 3A-3D säätöelimen 112a,112b,112c ja 112d kiertymisakselin 13 suhteen olevat puoliskot ovat kaarevahkoja, kun taas kuvioissa 3E ja 3F ainoastaan toinen säätöelimen 112e ja 112f puolisko on kaarevahko.

Kuvioista AA ja AB havaitaan, että suurella tilavuusvirralla toiminta-alueen pienimmällä paine-erolla säätöelin 12 on vaakasuoremmassa asennossa 35 8 69355 1 kuin pienellä tilavuusvirralla vastaavalla paine-erolla.

Vastaavasti havaitaan, että pienellä tilavuusvirralla toiminta-alueen suurimmalla paine-erolla säätöelin 12 on pystysuoremmassa asennossa kuin suu-5 rella tilavuusvirralla vastaavalla paine-erolla.

Säätöelimen 12 asento suurimmalla tilavuusvirralla toiminta-alueen pienimmällä paine-erolla poikkeaa edullisesti noin 90° säätöelimen 12 asennosta pienimmällä tilavuusvirralla toiminta-alueen suurimmalla paine-erolla.

10 Sen sijaan kiertymiskulma φ^ on olennaisesti samaa suuruusluokkaa kuin suurella tilavuusvirralla vastaava kiertymiskulma paine-eroalueen ollessa sama. Keksinnön mukaisessa säätimessä 10 säätöelimen 12 minimi- ja maksimipaine-erojen välinen kiertymiskulma φ^,φ^ on si*·8 olennaisesti samaa suuruusluokkaa eri tilavuusvirroilla. Samoilla paine-eron p minimi-15 ja maksimiarvoilla kiertymiskulma on edullisesti 60°.

Kuvioiden 5A ja 5B mukaisesssa suoritusmuodossa keksinnön mukaisessa vir-taussäätlmessä 10 virtauskanavan tehollista virtausaukkoa 37 muutetaan säätämällä kaarevan läppämäisen säätöelimen 12 kokoa. Tässä suoritusmuo-20 dossa tehollisen vlrtausaukon 37 koko muutetaan liikuttelemalla läppämäisen säätöelimen 12 puoliskoja 12a ja 12b kuviossa 5A nuolella A esitetyllä tavalla.

Kuvion 5C mukaisessa suoritusmuodossa tehollista virtausaukkoa 37 muute-25 taan liikuttamalla säätöellntä 12 poikkipinnaltaan muuttuvassa virtauska-navassa 11,11a nuolella B osoitetulla tavalla, toisin sanooen siirtämällä säätöellntä 12 virtaussuunnassa.

Kuvion 5D mukaisessa suoritusmuodossa tehollista virtausaukkoa 37 muute-30 taan säätämällä virtausaukkoa virtauskanavaan asetetun yhdestä tai useammasta osasta koostuvan erillisen säätöelimen 36 avulla. Säätöelimlen 36 akseleita on merkitty viitenumerolla 35. Säätöelimiä 36 voidaan kiertää akseleiden 35 ympäri nuolella C osoitetulla tavalla.

35 Keksinnön mukaisessa virtaussäätimessä 10 paine-eroaluetta rajoitetaan rajoituselimillä 25,26a,26b. Rajoittimia 26a ja 26b liikuteltaessa kuviossa 6 nuolilla D osoitetulla tavalla säätöelimen 12 liike rajoittuu. Rajoit- li 9 69355 1 timet 26a ja 26b ovat edullisesti itsestään valitun tilavuusvirran mukaan säätyviä rajoituselimiä, kuten kuviossa 7 on esitetty. Tällöin rajoittimis-sa 26a ja 26b on viistot pinnat. Rajoittimet 26a ja 26b säätyvät itsestään rajoitintapin 25 liikkuessa tilavuusvirtaa säädettäessä kuviossa 7 nuolella 5 E osoitetulla tavalla. Vakiovirtaussäätimen 10 läppämäisen säätöellmen 12 liike voidaan myös lukita kokonaan tai osittain aseteltavien rajoitti-mien 26a ja 26b avulla. Rajoitintappi 25 ja suojakotelossa 32 oleva aset-teluastelkko 39 osoittavat vakiovirtaussäätimen 10 yli vaikuttavan paine-eron p. Rajoitintapin 25 ollessa rajoittimessa 26a paine-ero p on pie-10 nimmillään ja rajoittimessa 26b suurimmillaan (kuvio 7). Rajoitintapin 25 ollessa rajoittimien 26a,26b välissä laite on toiminta-alueellaan, muulloin ilmaa menee joko liikaa tai lilan vähän.

Kuvion 8 mukaisesti virtaussäätimen 10 toiminta-aluetta voidaan muuttaa 15 siirrettävän painon 23 avulla siirtämällä painoa 23 nuolella F osoitetulla tavalla.

Paino 23 ja rajoituselimet 25 ja 26a,26b antavat automaattisesti läppä-mälselle säätöellmelle 12 eri suuruisilla tilavuusvirroilla eri lähtö-20 ja loppuasennot.

Keksinnön mukaisessa vakiovirtaussäätimessä 10 painovoiman vaikutus saadaan samaksi säätimen asennustapauksesta riippumatta säätöellmen 12 kier-tymisakselln 13 suhteen aseteltavan lukittavan kannen 20, suojakotelossa 25 32 olevan kuulan kotelon 29 ja kotelossa 29 liikkuvan kuulan 30 avulla.

Vaklovlrtaussäädin 10 tasapainotetaan tasapalnotuspainolla 38 valmistuksen yhteydessä ensin ilman painon 23 aiheuttamaa vastamomenttia. Kuula 30 ja kotelossa 29 oleva asteikko 40 osoittavat, missä asennossa laite on. Kansi 20 käännetään kuulan 30 ilmoittamaa asentoa vastaavaan asentoon kannessa 30 20 olevan asteikon 41 avulla ja lukitaan lukitusruuvilla 21.

Edellä on esitetty ainoastaan eräitä keksinnön edullisia suoritusmuotoja ja alan ammattimiehelle on selvää, että niihin voidaan tehdä lukuisia modifikaatioita oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen 35 ajatuksen puitteissa. Ei ole esimerkiksi tarkoitus rajoittaa keksintöä pelkästään pyöreäpoikkipintaisiin kanaviin.

Claims (7)

1. 69355 10
2. 1 Patenttivaatimukset
3. 1. Kaasumaisille aineille, erityisesti ilmastointi- ja ilmanvaihtolaitok-sissa ilmalle tarkoitettu vlrtaussäädin kaasumaisen aineen tilavuusvirran 5 pitämiseksi halutun suuruisena riittävällä tarkkuudella virtaussäätimen (10) yli vaikuttavan paine-eron (4p) vaihdellessa määrätyissä rajoissa, johon vlrtaussäätimeen (10) kuuluu vaippa (11) ja vaipan (11) rajoittamaan virtauskanavaan kiertymään pääsevästi sovitettu säätöelin (12), joka paine-eron kasvaessa kiertyy virtaussuuntaan nähden enemmän poikit- 10 tain, jolloin kaasumaisen aineen virtauksen säätöelimeen (12) aikaansaama vääntömomentti ja toisaalta säätöelimen (12) asennosta riippuva vasta-momentti aikaansaavat virtauskanavassa kiertyvän säätöelimen (12) asettumaan sellaiseen tasapainoasemaan, että saavutetaan tarvittava painehä-viö tilavuusvirtauksen pitämiseksi ennalta valitun suuruisena, t u n - 15. e t t u siitä, että säätöelimen (12,112a,112b,112c,112d,112e,112£) kiertymisakselin (13) suhteen olevista puoliskoista ainakin toinen puolisko on olennaisesti kaarevahko ainakin siltä vlrtauspinnaltaan, joka on tulevaa kaasumaisen aineen virtausta vastassa.
4. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vlrtaussäädin, tunnettu siltä, että säätöelimen (12,112a,112b,112c.112d,112e,112f) kaarevuus on sellainen, että sen kiertyessä virtaussäätimen (10) toiminta-alueella säätöelimen virtauspinnan jokin osa joutuu säätöelimen virtausplnnan varjoon kaasumaisen aineen virtaussuunnasta katsottuna. 25
5. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vlrtaussäädin, tunnettu siitä, että säätöelimen (12,112a,112b,112c,112d,112e,112f) kaarevuus on sellainen, että sen kiertyessä virtaussäätimen toiminta-alueella ainakin osa säätöelimen virtausplnnan kiertymisakseliin (13) nähden toisesta 30 puoliskosta joutuu kaasumaisen aineen virtaussuunnasta nähtynä säätö-elimen vastakkaisen puoliskon virtauspinnan varjoon. 1 Patenttivaatimuksen 1 mukainen vlrtaussäädin, tunnettu siitä, että säätöelimen (12,112a,112b,112c,112d,112e,112f) kaarevuus on 35 sellainen, että sen kiertyessä virtaussäätimen toiminta-alueella säätö-elimen virtauspinnan jokin osa joutuu säätöelimen virtauspinnan varjoon kaasumaisen aineen virtaussuuntaa ja kiertymisakselia (13) vastaan kohti- 69355 1 suorasta suunnasta katsottuna.
6. 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtaussäädin, tunnettu siltä, että säätöelimen (12,112a,112b,112c,112d,112e,112f) kaarevuus on 5 sellainen, että sen kiertyessä virtaussäätimen toiminta-alueella ainakin osa säätöelimen virtauspinnan kiertymisakseliin (13) nähden toisesta puoliskosta joutuu kaasumaisen aineen virtaussuuntaa ja kiertymisakselia (13) vastaan kohtisuorasta suunnasta katsottuna säätöelimen vastakkaisen puoliskon virtauspinnan varjoon. 10
7. 6. Jonkin patenttivaatimuksien 1-5 mukainen virtaussäädin, tunnet- t u siitä, että säätöelin (12,112a,112b,112c,112d,112e,112f) on kaarevah-ko levy. 15 20 25 30 35 69355 12