FI70947B - Formeringsvira - Google Patents

Description

KUULUTUSjULKAISU Π Γ) Q Λ 1 Β 11 UTLÄGGNINGSSKRIFT 7094 7 KäS (45) ^ ^ ^ (51) Kv.lk.*/lnt.CI.4 D 21 F 1/10 FINLAND (21) Patenttlhakemui — Patentansökning 791460 (22) Hakemispiivi — Ansökningsdag 07 ·05.79 (F*) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 07 ·05 -79 (41) Tullut julkiseksi — Blivlt offentlig 13.12.79

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtävlksipanon ja kuul.julkaisun pvm.—

Patent-OCh registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skrlften publlcerad 18.07.B6 (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 12.06.78 Ruotsi-Sverige(SE) 7806764-2 (71) Nordiskafilt AB, Gamletullsgatan 3» 302 44 Halmstad, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Arne Boris Johansson, Halmstad, Francisco Lorente Codorniu, Äled,

Ruots i-Sver ige(SE) (74) Leitzinger Oy (54) Muotoi1 uviira - Formeringsvira

Valmistettaessa paperia paperikoneissa kuituliete virtaa verkkomaiselle viiralle. Vesi saa valua kuitumassasta viiran aukkojen läpi. Viiran päällä kuidut muotoillaan arkiksi. Koska veden läpivaluminen tapahtuu niissä osin, joissa viiran lankamateriaali ei sitä estä, on tärkeintä, että nämä läpivirtauspaikat ovat tasaisesti jakautuneet viiran pinnalle. Muotoiluviiran läpäisevyyden tulee olla tietyn suuruinen samanaikaisesti kun viiran pinnan on oltava viiramerkkien ja kuituhukan vuoksi hyvin hienosilmäinen. Hienosilmäinen viira, joka muodostuu ohuista langoista, on kuitekin vähemmän kulutusta kestävä ja stabiili, ja sen kestoikä on näin olleen hyvin rajoitettu. Aina 1960-luvun alkuun saakka käytettiin arkinmuotoilussa yksinomaan yksikerroksisia metalliviiroja. Metallivirat korvattiin tietyillä alueilla kulutusta kestävämmillä, mutta vähemmän stabiileilla teko-kuituviiroilla, ns. muoviviiroilla. Vähäisen stabiliteettinsä vuoksi yksikerroksisia muoviviiroja ei voitu käyttää suurissa ja nopeakäynti-sissä koneissa. Vasta. ns. kaksikerroksisten muotoiluviirojen tultua keinoainemateriaalia ryhdyttiin enemmän käyttämään näissä suurissa ja nopeakäyntisissä koneissa. Muotoiluviiraan kohdistettiin sellaisissa koneissa huomattava vetojänitys, joka sen oli kestettävä venymättä pituussuunnassa ja kutistumatta poikittaissuunnassa siinä mää- 2 70947 rin, ettei sitä olisi voitu enää käyttää tarkoitukseensa.

Käytännössä käytetyt ns. kaksikerroksiset muotoiluviirat muodostuvat kahdesta kerroksesta synteettisiä kudelangoista kerroksia keskenään yhdistäcien synteettisten loimilankojen ohella. Näissä viiroissa täyttvy jossakin määrin hienosilmäisen muotoilupinnan vastavaatimus, joka pinta koostuu hienoista langoista ja kulutuspinnasta, jossa langat ovat karkeampia ja kulutusta kestävämpiä. Tämä voi tapahtua käyttämällä eri lankamittoja ja/tai kuitumateriaalia molemmissa kudekerrok-sissa. Kuitenkaan tätä vastavaatimusta ei täytä yksin toiseen suuntaan esiintyvä lankakerros. siis kerroksia yhdistävä loimilankakerros. Muotoilunäkökohtia silmälläpitäen pitäisi näiden loimilankojen olla niin hienoja kuin mahdollista, mutta koneen suuntaislankojen ominaisuudessa niiden pitäisi kyetä vastaanottamana esiintyviä vetojänni-tyksiä venymättä epätavallisen paljon.

Jokaisen ammattimiehen toiveena on aikaansaada muotoiluviira, joka muodostuu kahdesta kerroksesta täydellisiä viiroja, joista kussakin olisi loimi- ja kudelankoja, jotka olisi yhdistetty keskenään.

Lähinnä muotoiltavaa materiaalia oleva viiranosa muodostuu säännönmukaisesti hienoista langoista, jotka on saatettu hienosilmäiseen muotoon, kun taas pohjaosa muodostuu karkeammista ja kulutusta kestä-vämmistä langoista, jotka on saatettu karkeampisilmäiseen muotoon.

Se, että tätä toivomusta ei ole käytännössä voitu soveltaa, aiheutuu vaikeudesta yhdistää molemmat viiranosat toisiinsa ilman, että hieno-silmäinen viiranosa häiriintyy siinä määrin, että se näkysi paperiarkissa viiramerkkinä.

Amerikkalaisesta patenttijulkaisusta 3 127 308 tunnetaan muotoilu-viira, joka muodostuu hienosilmäisestä puolesta lähinnä paperirainaa ja karkeasilmäisestä puolasta, joka toimii kulutuspuolena. Nämä molemmat puolet muodostuvat täydellisistä kudoksista, jotka on kudottu yhteen. Patenttijulkaisussa esitetään yhdyssidos, jonka mukaan karkea loimilanka 61a yhdistää molemmat viiranosat 61 ja 62.

Myös aikaisemmin on esitetty täydellisten kudosten yhteenliittämistä erityisin loimilangoin.

Tähän saakka tunnetuissa rakenteissa on siis yhdistetty molemmat ku dokset joko loimilangalla, joka kuuluu molempiin kudoksiin tai eri- 3 70947 tylsillä sideloimilangoilla. Viiramaisissa kudoksissa on normaalia, että kudinlangat kudonnan jälkeen ovat koko lailla suorina kudoksissa samalla, kun loimilangat ovat aaltomaisia muodostaen itse viiran pinnan. Tietystikin voidaan venyttämällä muuttaa varsinaista aaltomuotoa suorittamalla sen jälkeen lämpökiinnitys niin, että loimilan-kojen aallonmuodostus vähenee samalla, kun kudinlangat saavat jonkin verran aaltomuotoa. Kuitenkaan sellainen menettely ei voi kuin vähän tasoittaa niitä epätasaisuuksia, joita loimi lankoihin syntyy kudottaessa. Jos hienosi Imaisen viiranosan loimilankaa käytetään yhdyslankana, viiran aralle paperipuolelle syntyy epätasaisuutta, koska tämä loimilanka on säännöllisin välein yhdistettävä riian pohjapuo-leen. Jos yhdyslankana käytetään karkeasilmäisen viiranosan loimi-lankaa tai erillistä loimilankaa, syntyy viiran paperipuoleen epätar saisuutta, kun tämä lanka yhdistetään hienosilmäiseen viiranosaan, joka on paperirainan puolella. Nämä epätasaisuudet, jotka syntyvät loimilankoja käyttäen tehdyllä yhdistämisellä, ovat riittäviä aiheuttaakseen merkkejä herkempiin paperilaatuihin, esimerkiksi aikakauslehtipaperiin.

Loimilangoilla yhdistäminen on myös valmistusteknisesti huomattavasti monimutkaisempaa, koska sidelangat ovat toisen suuruisia kuin muut loimilangat esim. geometriselta muotoilultaan. Sideloimilankoja on sen vuoksi luotava erityisellä kutomakoneen tukilla ja ajettava eri nopeudella kuin muita loimilankoja.

Esillä olevan keksinnön kohteena on muotoiluviira paperi-, selluloosa-tai vastaaviin koneisiin, johon viiraan kuuluu ensimmäinen loimilanka-krros ja ensimmäinen kudelankakerros, jotka on kudottu yhteen täydelliseksi kudokseksi, toinen loimilankakerros ja toinen kudelankakerros, jotka on kudottu yhteen toiseksi täydelliseksi kudokseksi. Merkittävää keksinnölle on, että mainitut ensimmäinen ja toinen kudos liitetään keskenään erityisin kudosten väliin sijoitetuin sidekudinlangoin, jotka yhdistyvät mainittujen ensimmäisen ja toisen loimilankakerroksen lankoihin.

Edellä mainittu tilanne, että kudinlangat kudonnan jälkeen ovat koko lailla suorassa kudoksen sisällä, aikaansaa sen, että myös sidekudin-lanqat ovat samassa asennossa, ja aaltomaiset loimilangat viiran molemmilla puolilla kiemurtelevat näiden sidelankojen ympäri. Itse sidospisteet sijoittuvat siten kudosrungon sisälle eivätkä, kuten 4 70947 loimisidoksisissa rakenteissa, sen pintaan. Viiran pintoihin ja etenkin silloin siihen pintaan, joka on kohden materiaalirainaa, jota muotoillaan, sidepisteet eivät vaikuta. On myöskin ilmennyt, että jos materiaalirainaa vasten oleva viiran pinta jo raakakudoksessa on tsainen ja sidoskohdista häiriötön, syntyy tasaisempi pinta myös silloin, kun viiraan on kohdistettu veto lämpökiinnityksen aikana. Sidelankojen toiminta viirassa on ainoastaan yhdistää pinta- ja pohja-kangas keskenään. Niiden mitoitus ja materiaali voivat siksi olla erilaiset kuin muun lankamateriaalin. Edullisesti käytetään side-lankana hienompaa ja pehmeämpää lankamateriaalia.

Keksinnön mukainen muotoiluviira on tavalliseen tapaan kudottu päätty-mättömäski tai saumattu sellaiseksi. Päättymättömäksi kudotussa rakenteessa muodostuvat koneen suuntaislangat kudoksen kudinlangoista samalla, kun loimilangat muodostavat poikittaislankajärjestelmän viiran käyttöasennossa. Päättymättömäksi saumatussa rakenteessa tilanne on päinvastainen.

Seuraavassa selvitetään keksintöä lähemmin viittaamalla oheiseen kaaviomaiseen loimilankoja pitkin eri sidosmalleja esittävään leikkaus-piirustukseen, jossa:

Kuviot 1-3 esittävät suoritusmuotoja suhteellisen hienosilmäisestä kudoksesta 1, joka viiran käyttöasemassa on muotoiltavan materiaalin puolella. Tämä kudos - jäljempänä päällys-kangas - on valmistettu kaksivartiseksi, joka merkitsee, että jokainen loimilanka 2 sitoo päältä joka toisen ku-delanrran 3a ja alta joka toisen kudelangan 3b. Toinen ja karkeampisilmäinen kudos 4, joka on kudottu nelivartiseksi Kypert-muodoksi, muodostaa viiran pohjakankaan. Tässä pohjakankaassa 4 on myös kaksi täydellistä lankajärjestelmää, nimittäin loimilanka 5, joka kulkee kolmen perättäisen kudelangan 6a päältä ja yhden, neljännen kudelangan 6b alta. Näiden molempien kankaiden 1, 4 väliin on kudottu kudelangat 7, jotka on yhdistetty sekä päällys- että pohjakankaan loimilankoihin 2, 5. Nämä sidekudelangat 7 voidaan sijoittaa harvempaan tai tiheämpään.

70947

Kuviossa 1 sidekudelangat ovat suhteellisen harvassa, nimittäin vasta päällyskankaan joka kahdennentoista kudelangan jälkeen.

Kuviossa 2 esitetään esimerkkinä jonkin verran tiheämpi sidekude-lankojen 7 sijoittelu, ja

Kuviossa 3 esitetään edelleen sidekudinlankojen 7 vielä tiheämpi sijoittelu.

Kuvioissa 4 ja 5 esitetään, kuinka päällyskankaan 1 ja pohjakankaan 4 muotoilu voidaan suorittaa lukuisin tavoin. Kuviossa 4 molemmat kankaat 1 ja 4 ovat nelivarsimuodossa. Kuvion 5 mukainen suoritusmuoto eroaa aikaisemmin esitetystä sikäli, että molemmat kankaat 1, 4 on kudottu kolmivarsimuotoon ja että kudelankojen tiheyssuhde päällys- ja pohjakankaissa on 3:1 2:1 sijasta, kuten kuviossa on esitetty.

9 Päällys- ja pohjakankaan 1, 4 kudosmuotoilua ja tiheyssuhdetta 1,4 voidaan siis vaihdella eri tavoin, kuten myös voidaan ajatella erilaisia kankaiden välisiä tiheyssuhteita. Yhteistä niille kaikille on, että molemmat kankaat on ankkuroitu yhdeksi järjestelmäksi sidekude-langoilla 7, jotka on kudottu kankaiden 1, 4 väliin. Koska nämä sidekudelangat 7, kuten muutkin kudelangat 3a, 3b, 6a, 6b, ovat suhteellisen suoria samalla, kun loimilangat 2, 5 ovat aaltomaisia, sidekudelangat 7 tulevat kudonnan jälkeen kokonaisuudessan sijoittumaan kaksinkertaisen viiran sisään. Nämä sidekudelangat 7 eivät siis joudu kosketuksiin viiran pintaosien kanssa eivätkä näin ollen voi, kuten laita sideloimilankojen kanssa on, häiritä kokonaiskudoksen säännöllisyyttä päällyskankaan molempien lankajärjestelmien 2 ja 3a, 3b välillä.