FI70776B

FI70776B - Med flytande roek impregnerat fiberfoerstaerkt livsmedelshoelje

Info

Publication number: FI70776B
Application number: FI823104A
Authority: FI
Inventors: Herman Shin-Gee Chiu
Original assignee: Union Carbide Corp
Priority date: 1981-09-11
Filing date: 1982-09-08
Publication date: 1986-07-18
Also published as: FI70776C; DK162682C; US4377187A; NL191502B; ES8401306A1; PT75538A; DK406582A; AR228914A1; SE452393B; DE3233556A1; AU8818482A; DK162682B; IT8223205A0; NO823062L; ATA339782A; FI823104A0; NO155991B; ES515630A0; PT75538B; GB2105170A

Description

ι-τ ρ r? t'7 ρ : U / / 6

Nestemäisellä savulla kyllästetty kuitu-lujitteinen elintarvikepäällys Med flytande rök impregnerat fiberförstärkt livsmedelshölje

Keksinnön kohteena on nestemäisellä savulla kyllästetty kuitu-lujitettua selluloosatyyppiä oleva elintarvikepäällys.

Käsiteltyjen lihatuotteiden kaupallisen ja kuluttajan hyväksymisen kannalta tärkeitä tekijöitä ovat pinnan ulkonäkö, haju ja maku. Tällaisten tuotteiden useimpien eri lajien yhteisenä käsittelynä käytetään "savustamista" tunnusomaisen maun, hajun ja värin antamiseksi tuotteelle. Ruokatavaratuotteet on yleensä "savustettu" saattamalla ruokatavaratuote todelliseen kosketukseen kaasu- tai sumumaisen savun kanssa. Tällaisia "sa-vustamismenetelmiä" ei kuitenkaan ole pidetty täysin tyydyttävinä useista syistä, joista mainittakoon "savustus"-käsittelyn tehottomuudet ja epätasaisuus. Koettujen epäonnistumisten takia monet lihanpakkaajat nyt käyttävät puusta johdettujen savukomponenttien erityyppisiä vesiliuoksia, joita yleensä sanotaan "nestemäisiksi savuliuoksiksi" monentyyppisten liha-ja muiden ruokatavaratuotteiden käsittelyssä.

"Nestemäiset savuliuokset" sovitetaan yleensä lihatuotteisiin monella eri tavoin, kuten sumuttamalla tai upottamalla päällykseen suljettu ruokatavaratuote sen käsittelyn aikana, mutta tämä ei ole täysin tyydyttävä, koska on mahdotonta käsitellä päällykseen suljettua tuotetta tasaisesti. Toinen menetelmä on sisällyttää nestemäinen savuliuos itse reseptiin, mutta tämä ei savukomponenttien laimenemisen takia anna tulokseksi pinnan haluttua ulkonäköä. Nestemäisen savun sisällyttäminen itse reseptiin vähentää myös lihaemulsion stabiliteettia ja tulee vaikuttamaan haitallisesti makuun siinä tapauksessa, että käytetään suuria konsentraatioita. Nestemäisen savun sumutta-minen tai sen sovittaminen upottamalla aiheuttaa myös ruokatavaran käsittelijälle haitallisia saastumis- ja laitteiston 7 0 7 7 6 korroosio-ongelmia. Lisäksi on todettu, että käsiteltäessä päällykseen suljettuja ruokatavaratuotteita nestemäisellä savulla kaupallisen käsittelyn yhteydessä, on tuloksena saatu makkaroita, joilla on epätasainen savun väri siinäkin tapauksessa, että ne kuuluvat samaan käsiteltyyn ryhmään. Vieläkin haitallisempaa on värin sellainen epätasaisuus, joka usein esiintyy saman makkaran pinnassa, kuten vaaleat ja tummat juovat tai täplät, ja jopa värittömät täplätkin.

On todettu, että päällyksen valmistaja voi tasalaatuisempina ja taloudellisemmin toimittaa päällyksiä, joilla saadaan aikaan ruokatavaratuotteiden erikoiskäsittelyjä tai rakenteellisia ominaisuuksia.

Näin ollen olisi päällyksen valmistajalle edullista aikaansaada nestemäisellä savulla kyllästetty päällys, jota ruokatavaran käsittelijä voisi käyttää savun maun, hajun ja värin antamiseksi ruokatavaran ulkopinnalle sen jälkeen, kun ruokatavara on suljettu päällykseen, ja myös käyttää päällykseen suljetun tuotteen korotetussa lämpötilassa tapahtuvan käsittelyn aikana.

Nestemäisenä savuna on usein luonnollisen puun savukomponent-tien liuos, joka on valmistettu polttamalla puuta, esim. hik-koria tai vaahteraa ja ottamalla savun luonnolliset komponentit talteen nestemäisessä väliaineessa, kuten vedessä. Vaihtoehtoisesti voidaan käytettävä nestemäinen savu johtaa puun kuivatislauksesta, toisin sanoen hajottamalla eli krakkaamalla puun kuidut eri yhdisteiksi, jotka tislautuvat puusta terva-jätteinä. Savun vesiliuokset ovat yleensä hyvin happamia, niiden pH on yleensä 2,5 tai tätä pienempi, ja titrattavissa oleva happamuus on vähintään 3 S.

Sanonnalla "savun väri-, haju- ja makukomponentit", joita tässä selityksessä käytetään nestemäisten savuseosten ja keksinnön mukaisten, nestemäisellä savulla kyllästettyjen pääl- lysten yhteydessä, tarkoitetaan sellaisia savun väri-, maku ja hajukomponentteja, jotka on johdettu kaupallisesti saata vista nestemäisistä savuliuoksista.

3 r - p. Γ7 π /

/ U i / O

Tämän keksinnön mukaisen tuotteen valmistuksessa käytetty nestemäinen savu johdetaan luonnollisen puun savukomponenteis-ta. Nestemäinen savu valmistetaan yleensä ensin epätäydelli-sesti polttamalla kovia puulajeja ja adsorboimalla täten kehitetty savu vesiliuokseen säädetyissä olosuhteissa. Epätäydellinen polttaminen pitää eräät haitalliset hiilivety-yhdisteet eli tervat liukenemattomina siten, että nämä komponentit voidaan poistaa valmiista nestemäisestä savusta. Tämän menetelmän mukaan nestemäisen savun vamistajan kannalta aikaisemmin edullisina pidetyt puun komponentit absorboituvat liuokseen tasapainoisessa suhteessa ja haitalliset komponentit voidaan poistaa. Tuloksena saatu nestemäinen savuliuos sisältää yhä tervoja merkityksellisenä konsentraationa, koska nestemäisen savun valmistajat ja käyttäjät pitävät tummanvärisiä tervoja välttämättöminä savun värin, hajun ja maun antamiseksi ruokatavaroille.

Savukäsittely on varsin kallista, ja lihanpakkausteollisuudes-sa on oletettu, että tumman savun väriominaisuuksien saavuttamiseksi lihatuotteen pinnassa on päällykseen suljettuun lihatuotteeseen kohdistettava kalliimpi savukäsittely. Tämä on tyypillisesti aikaansaatu korottamalla käsittely lämpötilaa, pidentämällä kosketusaikaa tai suurentamalla nestemäisen savun konsentraatiota, mitkä kaikki toimenpiteet lisäävät käsittely-kustannuksia.

Tämän keksinnön mukaiset päällystuotteet ovat muodoltaan let-kumaisia ja ovat selluloosatyyppiä. Lisäksi näiden päällysten seinämissä on oltava kuitulujite mittastabiliteetin saavuttamiseksi, kun päällys kyllästetään nestemäisellä savulla, ja tasaisten mittojen saavuttamiseksi, kun päällys täytetään ruokatavaralla. On todettu, että sellainen selluloosapäällys, johon kohdistetaan samantasoinen käsittely nestemäisellä savulla, mutta jonka seinämässä ei ole kuiturainaa, tulee käsit- 4 7O 7 7 6 telyn aikana mitoiltaan epäsäännölliseksi ja siltä puuttuu täyttämisen yhteydessä tarvittava mittojen tasaisuus. Tästä syystä keksinnön mukaan käytettävät päällykset ovat kuitulujitettua selluloosatyyppiä. Näitä kuitulujitettuja päällyksiä käytetään yleensä sellaisten päällykseen suljettujen ruokata-varatuotteiden valmistamiseksi, joiden täytetty halkaisija on rajoissa noin 40 mm...noin 160 mm, tai jopa suurempikin.

Kuitulujitteisia ruokatavaran selluloosapäällyksiä valmistettaessa ja käytettäessä on päällyksen vesipitoisuus eräs huomattavan tärkeä tekijä. Esimerkkinä, mutta keksintöä mitenkään rajoittamatta, mainittakoon, että päällykset voidaan rypyttää, toisin sanoen puristaa kokoon erittäin tiiviiseen laskostettuun muotoon, ennen kuin ne täytetään koneessa, joka ensin suoristaa "päällyspätkän" ja sitten täyttää täyteenpuhalletun päällyksen. Päällysten rypytyskäsittelyjen helpottamiseksi niitä vahingoittamatta on yleensä välttämätöntä, että niiden vesipitoisuus on suhteellisen pieni, tavallisesti rajoissa noin 11...noin 17 paino-% päällyksen koko painosta. Tämä vesi-pitoisuus on suhteellisen pieni verrattuna vesipitoisuuteen, joka päällykseltä vaaditaan ruokatavaraa siihen täytettäessä. Jotta kokoonpuristettu rypytetty päällys voitaisiin täyttää ilman, että päällys rikkoutuu täyttämiskäsittelyn yhteydessä, on rypytettyjen, kuitulujitteisten päällysten keskimääräisen vesipitoisuuden oltava rajoissa noin 17...noin 35 %. Vesipitoisuuden tämä alaraja on tärkeä täyttämisen aikana, koska päällyksen liiallista rikkoutumista on todettu esiintyvän pienemmillä vesipitoisuuksilla.

Tässä yhteydessä on tärkeää todeta, että tässä selityksessä ja oheisissa patenttivaatimuksissa käytetyllä sanonnalla "vesipitoisuus", kun on kysymys keksinnön mukaisista nestemäisellä savulla kyllästetyistä kuitulujitteisista selluloosapäällys-tuotteista, tarkoitetaan päällyksessä olevan veden eli kosteuden painoprosenttia päällyksen koko painosta laskettuna.

t~> r- r-< rn s / 0 / / 6

Siinäkin tapauksessa, että suurikokoisia päällyksiä tullaan käyttämään täyttämiseen litistettyinä ilman niiden muuttamista rypytetyiksi pätkiksi, ovat nämä päällykset kuivina aivan jäykkiä, ja ne pehmennetään täyttökäsittelyä varten liottamalla vedessä, yleensä noin tunnin ajan, minkä tuloksena päällys kyllästyy täyteen vesipitoisuuteen noin 60 paino-% päällyksen koko painosta. Koska tämä kostuttaminen täyteen kylläs-tymispisteeseen tapahtuu juuri ennen päällyksen käyttöä täyt-tökäsittelyissä , ei tällaisten päällysten toimittaminen millään ennalta säädetyllä lisätyllä vesipitoisuudella täyttökä-sittelyjä varten ole ollut välttämätöntä eikä edes edullista-kaan. Viimeaikainen yhä laajempi automaattisen, erittäin nopean suurpaineisen täyttölaitteiston käyttäminen tuotteita varten, joissa käytetään suurikokoisia letkumaisia ruokatavaran päällyksiä, ja tällaisten päällysten yhä suurentunut kysyntä rypytettyinä, verrattuna aikaisemmin käytettyihin lyhyihin litistettyihin pituuksiin, on kohdistanut huomion ongelmiin, jotka liittyvät tällaisten päällysten kostuttamiseen liottamalla juuri ennen käyttöä, ja on korostanut näitä ongelmia. Lisäksi esiintyy yhä suurempaa tarvetta paremmin ohjata kaikkia suurikokoisten ruokatavaran päällysten valmistukseen ja käyttöön liittyviä tekijöitä. Niinpä täytettyjen ruokatavaran päällysten ja niissä käsiteltyjen ruokatavaratuotteiden mittojen tasaisuus on tullut yhä tärkeämmäksi kaupalliseksi vaatimukseksi, ja päällyksen vesipitoisuus on todettu tekijäksi, joka liittyy tasaisuuden säätöön, samoin kuin jatkuvaan tarpeeseen helposti ja taloudellisesti täyttää päällyksiä niiden vahingoittumatta tai rikkoutumatta. Vieläkin tärkeämpää on mahdollistaa määrätyn päällyksen täyttäminen sen valmistajan suosittelemaan täysin täytettyyn kokoon toistuvasti vakiona pysyvällä täsmällisyydellä ja tulosten toistettavuudella (koon tasaisuudella).

Eräs kaupallisessa mittakaavassa sovellettu kostutusongelman ratkaisu on päällyksen valmistajalle esikostuttaa päällys ennen rypytystä ja/tai täyttämistä niin, että päällys sisältää noin 17...noin 35 paino-% vettä, laskettu kuitulujitteisen päällyksen koko painosta. Päällys voidaan sitten rypyttää tai 6 70776 kelata rullalle litteänä "ei liotettavana" muotona valmiina täyttämistä varten. Homeen kasvun estämiseksi kuitulujittei-sessa selluloosapäällyksessä tämän varastoinnin aikana sisällytetään päällykseen sienenestoainetta eli antimykoottista ainetta, kuten propyleeniglykolia. Kuten esim. on selitetty tähän hakemukseen liittyvässä US patenttihakemuksessa nro 157 008 (Ellis ja kumpp.), joka hakemus on saman haltijan nimissä kuin tämä hakemus, käytetään propyleeniglykolia vähintään noin 4 paino-% suuruisena määränä selluloosan kuivapainosta, ja myös riittävän paljon siten, että se edustaa noin 5 paino-% päällyksessä olevista nestemäisistä komponenteista.

Keksinnön eräänä tarkoituksena on aikaansaada nestemäisellä savulla kyllästetty kuitulujitteinen selluloosaa oleva ruokatavaran päällystuote, jonka antimykoottinen laatu on riittävän hyvä homeen kasvun estämiseksi, mutta ilman että käytetään mitään ainetta, joka lisätään ainoastaan antimykoottisen vaikutuksen saavuttamiseksi, joten päällyksellä toisin sanoen on antimykoottinen ominaisuus "in situ".

Keksinnön toisena tarkoituksena on aikaansaada tällainen tuote, jolla on antimykoottinen ominaisuus "in situ", ja jonka vesipitoisuus myös on riittävän suuri siten, että tuotetta voidaan myöhemmin käyttää ruokatavaran käsittelyssä ilman lisäkostutusta.

Keksinnön tarkoituksena on edelleen aikaansaada nestemäisellä savulla kyllästetty kuitulujitteinen selluloosaa oleva ruokatavaran päällystuote, jolla on antimykoottinen ominaisuus "in situ", huomattava vesipitoisuus ja nestemäisen savun optimisi-sältö siten, että se antaa savun tunnusomaisen tumman värin päällykseen suljetun ruokatavaran ulkopinnalle ja samalla pysyttää savun hyväksyttävät haju- ja makuominaisuudet.

Keksinnön muut kohteet ja edut selitetään seuraavassa lähemmin ja selviävät oheisista patenttivaatimuksista.

7 70776

Keksinnön yhteenveto Tämän keksinnön mukaan saadaan kuitulujitteinen selluloosaa oleva ruokatavaran päällystuote, jossa on puusta johdettua nestemäistä savua, mukaanluettuna savun väri-, haju- ja maku-komponentit, joka nestemäinen savu on kyllästetty päällyksen seinämään. Kyllästettyä nestemäistä savua on läsnä riittävän suurin määrin siten, että saadaan päällys, jonka absorptioin-deksi on vähintään noin 0,15 aallonpituudella 340 nm, jolla päällyksellä on antimykoottinen ominaisuus ilman mitään erikoista antimykoottista ainetta, ja jonka kosteuspitoisuus on noin 17...noin 60 paino-% päällyksen koko painosta.

Tämä tuote täyttää keksinnön kaikki edellä mainitut tavoitteet, toisin sanoen antimykoottinen ominaisuus "in situ", sopiva vesipitoisuus siten, että päällystä voidaan käyttää ruokatavaran käsittelyssä ilman lisäkostutusta, nestemäisen savun optimaalinen sisältö, joka on pienempi kuin mitä tähän asti on pidetty välttämättömänä savun tumman värin antamiseksi päällyksessä käsitellylle ruokatavaralle.

Piirustusten lyhyt selitys

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti laitetta, joka soveltuu keksinnön mukaisen nestemäisellä savulla kyllästetyn kuitulujittei-sen ruokatavaran selluloosapäällyksen valmistamiseksi käyttämällä pinnoitusvyöhykkeenä nestemäisen savun upotuskaukaloa.

Kuvio 2 esittää päällyksen absorptioindeksin funktiona piirrettynä käyrästönä kokonaisten kinkkujen savunvärin voimakkuutta (kokoviivoin) ja bolognamakkaroiden (katkoviivoin), joita tuotteita on käsitelty keksinnön mukaisessa nestemäisellä savulla kyllästetyssä päällyksessä.

Kuvio 3 esittää käyrästönä päällyksen absorptioindeksin ja nestemäisen savupinnoitteen suhdetta kolmelle kaupan saatavalle nestemäiselle savulle.

8 70776

Kuvio 4 esittää kaaviollisesti poikkileikkauksena laitteistoa, jota käytetään ympäristöolosuhteiden (suhteellisen kosteuden) säätämiseksi kokeissa, joita käytetään keksinnön mukaisen tuotteen antimykoottisen ominaisuuden havainnollistamiseksi.

Eräiden edullisina pidettyjen suoritusmuotojen selitys

Taulukossa A on lueteltu useita kaupan saatavia tervapitoisia nestemäisiä puunsavuja ja niiden eräitä ominaisuuksia, joita on pidetty tärkeinä keksinnön tarkoitusperiä varten (jotka selitetään seuraavassa). Laite ja menetelmä edullisena pidettyä tyyppiä olevien tyypillisten nestemäisten savujen valmistamiseksi on lähemmin selitetty US-patenttijulkaisussa 3 106 473 (Hollenbeck) ja 3 873 741 (Melcer ja kumpp.).

Edullisena pidetyn suoritusmuodon mukaan keksintöä sovellettaessa käytetyn nestemäisen savuseoksen kokonaishappopitoisuus on vähintään noin 6 paino-% ja edullisesti vähintään noin 9 paino-%. Kokonaishappopitoisuus on kvalitatiivinen mitta, joka osoittaa tervapitoisuutta ja valmistajien käyttämien nestemäisten puunsavujen värjäyskykyä. Korkeampi kokonaishappopitoisuus tarkoittaa yleensä suurempaa tervapitoisuutta. Sama koskee nestemäisen savun kiinteiden komponenttien kokonaispitoisuutta. Menetelmät, joita nestemäisen puunsavun valmistajat käyttävät kokonaishappopitoisuuden (kokonaishappa-muuden) ja kiinteiden komponenttien koko määrän määrittämiseksi ovat seuraavat: 9 7 0 7 76

G

<D

•H

P

•H

q

V

G

O dP 3

Λ -P

e - 4-» O »O Q) χ G -p »0 csooo«or>-HOoeDO m h » e< G SO •••••O*** · · · · r

03 g O ON CO Γ' CD g ι/' < H © ΙΛ fS »H » -H

-μ Ό 05 H rH rH M £ C/3 3 -H -H -H g ^

> tt) OJ _ e QJ

(ö-pq -h g w ® -o .S 8 ω 8 ^ | S ^

e -ho 2" S I

2 ** * . OM

3 · a o c ^

^ t> «p4 · M % CX

„ C » ö· «Ό 2 P w .h * ^ «q <u < * e a> w W I % « w «rH *H μ •HO O O O in ID «»•ΟΦ'Μ'ϋΦ ^43(¾ . · « · · φ φ O Ή X! Π £

6 PiäP N H ffi O !N -H3 H O

(U 3 iH iH O >H WCaau^ft! pXcoiiiii o a> 4J ex o o ^ to id 3 ininmoomor-vc o «n σ <n *i> o o X v o <u -H 3 ......... .... <D<9 tn ΓΕ q (0W rHOCOOfNrHO -erN ΓΝ O CO VO u «n *03

r* »H <H -H rH rH rH <H rH Ή O "H O Ή >ιΌ .pj G

+J 0 0 Λ « u * u (0 P :0 (rtv+j *5 ^ ** O c c

> O-η ϊο* §Ä 6 C

£ * ^ JC Φ O O Ό Φ fj* ^ V PUm*C9'2_v <2 >h b o ** <0 ^ *2

<d «U£<PA>PJJ

O w tU 4«> il c O ^ ^ — — -. -W3OC «O c,

C in e m bOa)(e«urO *H

3 3 "to «0 ” ·£ OÄe2*ButoW

H a< < -r — voj3J2X1~—.

33 < < B H- - J3 XJ

rfl <0 q rs O rH — — ^ *2 ^ TT*

H y; 03 φ 03 a) φ rH rH H tfi n U 13 ~ Q £ O Ό O

•H JCJCJejCIIIII wwyo W — ^ •n O O O OUUXUU «CNO— — (0 E E E E I H H M 30

+J M) VJWWCnrH-HrHrH-H O

W >, OOOOOW··!! .Xl Γ? <HrHrHrHB(0mOaa

S .LL «eiBfObbbbb.ttBBBB

5 2 >,>,>,>,« BtBfllOOOOOO

«| ssssssssemss 10 70776

Nestemäisen savun kokonaishappopitoisuuden määritys 1. Punnitaan tarkasti noin 1 ml nestemäistä savua (suodatetaan tarpeen vaatiessa) 250 ml:n pikariin.

2. Laimennetaan noin 100 ml:11a tislattua vettä ja titrataan 0. 1.N NaOH-standardiliuoksella pH-arvoon 8,15 (pH-mittari).

3. Lasketaan kokonaishappopitoisuus etikkahapon painoprosenttina käyttämällä seuraavaa yhtälöä: 1 ml. 0,1000 N NaOH = 6,0 mg HAc

Kiinteiden komponenttien kokonaismäärän määritys 1. Pipetoidaan noin 0,5 ml nestemäistä savua punnitulle 6 cm:n kostealle alumiinikiekolle, johon on sovitettu kuivattu Whatman nro 40-suodatuspaperikiekko, ja punnitaan täsmällisesti. Nestemäisen savun on oltava kirkasta, ja tämä varmistetaan suodattamalla.

2. Kuivataan 2 tuntia 105 °C:ssa vetokaapissa, tai 16 tuntia 105 °C:ssa tavallisessa uunissa.

3. Jäähdytetään huoneenlämpöön kuivauskaapissa ja punnitaan.

4. Lasketaan kiinteiden komponenttien kokonaismäärä painoprosentteina nestemäisestä savusta.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetty nestemäinen savu voi myös sisältää muita komponentteja, joita voidaan edullisesti käyttää letkumaisen ruokatavaran päällyksen käsittelyssä savun komponenttien sovittamiseksi, esim. glyserolia, jota voidaan käyttää pehmentimenä.

Mitään erillistä antimykoottista ainetta ei tarvita, kuten edellä jo selitettiin. Voi kuitenkin tulla kysymykseen, että eräillä komponenteilla, kuten propyleeniglykolilla, joka lisätään muita tarkoituksia varten, esim. pehmentimenä, myös voi olla antimykoottisia vaikutuksia.

11 7 0 7 7 6

Haluttaessa voi läsnä olla myös muita komponentteja, joita normaalisti käytetään ruokatavaran päällysten valmistuksessa tai niiden 1isäkäsittelyssä, esim. kuorittavuutta helpottavia aineita, ja mineraaliöljyjä.

Varsinkin voidaan päällysten sisäpintaan valinnaisesti pinnoittaa aineita, jotka parantavat kuitulujitteisten päällysten kuorittavuutta ruokatavaratuotteista, kuten kinkuista ja makkaroista, esim. pihvirullista, kalkkunarullista, bolognamakka-roista, jne, jolloin tämä pinnoittaminen voidaan tehdä ennen keksinnön mukaista ulkopuolista käsittelyä nestemäisellä savulla, ja ennen rypyttämistä tai tämän jälkeen. Näistä kuorit-tavuutta helpottavista aineista mainittakoon eräinä esimerkkeinä karboksimetyyliselluloosa ja muut vesiliukoiset sellu-loosaeetterit, joiden käyttö on selitetty US-patenttijulkai-sussa nro 3 898 348, myönnetty 5.8.1975 (Chiu ja kumpp.) johon julkaisuun tässä yhteydessä viitataan, edelleen "Aquapel" (toiminimen Hercules, Inc. tavaramerkillä varustettu tuote) joka sisältää alkyyliketeenidimeerejä, ja jonka käyttö on edelleen selitetty US-patenttijulkaisussa nro 3 905 397, myönnetty 16.9.1975 (H.S. Chiu) jonka selitykseen tässä yhteydessä viitataan, ja "Quilon", toiminimen E.I. duPont De Nemours Co, Inc., tavaramerkillä varustettu tuote, joka sisältää rasvahap-pokromyyliklorideja, joiden käyttö on lähemmin selitetty US-patentti julkaisussa nro 2 901 358, myönnetty 25.8.1959 (W. F. Underwood ja kumpp.) jonka selitykseen tässä yhteydessä viitataan.

Kuorittavuutta helpottava aine voidaan sovittaa letkumaisen kuitulujitteisen päällyksen sisäpintaan soveltamalla jotain ennestään tunnettua menetelmää. Niinpä tämä kuorittavuutta helpottava aine voidaan sijoittaa letkumaiseen päällykseen "nestekuplana" samalla tavalla kuin on selitetty esim. US-patentti julkaisussa nro 3 378 379 (Shiner ja kumpp.). Päällys saatetaan etenemään nestekuplan ohitse, joka tällöin pinnoittaa päällyksen sisäpinnan. Kuorittavuutta helpottava aine voidaan vaihtoehtoisesti sovittaa kuitulujitteisen päällyksen 12 70776 sisäpintaan, jonka ylitse päällys saatetaan etenemään, esim. rypytyskoneen karan ylitse samalla tavalla kuin on selitetty US-patenttijulkaisussa nro 3 451 827 (Bridgeford).

On myös huomattava, että keksinnön mukaiseen nestemäisellä savulla kyllästettyyn kuitulujitteiseen päällystuotteeseen voidaan painaa merkki, tavaramerkki tai kirjoitus, kuten on selitetty esim. US-patenttijulkaisussa nro 3 316 189, jonka selitykseen tässä yhteydessä viitataan.

Kuten edellä mainittiin, kyllästyy riittävän paljon nestemäistä savua kuitulujitteiseen päällykseen siten, että saadaan absorptioindeksi, joka on vähintään noin 0,15, edullisesti vähintään noin 0,4, ja parhaiten noin 0,4...noin 1,0. Erikoisen tumman värin saamiseksi on kyllästetyn päällyksen absorptioindeksi edullisesti vähintään 1,5. "Absorptioindeksillä" mitataan päällyksen kyky antaa savun väriä päällykseen suljetulle ruokatavaralle ja tämä indeksi määritetään keksinnön mukaan soveltamalla seuraavaa menetelmää:

Absorptioindeksi

Pannaan 10 ml:aan metanolia nestemäisellä savulla käsitellyn kuitulujitteisen päällyksen noin 12,9 cm2 kokoinen pala. Tunnin liotusajan jälkeen metanoli on uuttanut kaikki savukompo-nentit päällyksestä, jolloin täten saadun savukomponentteja sisältävän metanolin ultraviolettiabsorptioarvo määritetään aallonpituudella 340 nm. Tämä arvo määritellään päällyksen absorptioindeksiksi. Tämä 340 nm aallonpituus on valittu, koska spektroskooppiset mittaukset savulla käsiteltyjen päällysten monilla nestemäisen savun uutoksilla osoittavat parhaan korrelaation savumäärän kanssa tällä alueella.

Yllätyksellisesti on havaittu, että nestemäinen savu on niin tehokas antimykoottinen aine, että se voi estää homeen kasvun päällyksessä, joka on esikostutettu suureen vesipitoisuuteen. Tämä tarkoittaa, että haluttaessa myöhempää käsittelyä varten 13 70776 suuria vesipitoisuuksia, jotka aina edustavat täyttä kyllästymistä, toisin sanoen noin 60 paino-% vettä päällyksen koko painosta, voidaan näitä suuria vesikonsentraatioita käyttää keksinnön mukaisia nestemäisellä savulla kyllästettyjä päällyksiä käytettäessä ilman vaaraa homeen kasvusta käsittelyn ja varastoinnin aikana.

Jos halutaan saavuttaa suuria vesipitoisuuksia päällyksessä siihen suljetun ruokatavaratuotteen pienillä savun väritasoil-la voidaan käyttää sellaista kaupan saatavaa nestemäistä savu-liuosta, jonka kokonaishappopitoisuus on pieni ja kiinteiden komponenttien kokonaispitoisuus myös on pieni. Syy, miksi täten halutaan käyttää kaupan saatavaa savua, jolla on pieni happopitoisuus, on havainto, että laimennettaessa vedellä sellaista nestemäistä savuliuosta, jonka kokonaishappopitoi-suus ja kiinteiden aineiden kokonaispitoisuus ovat suuret, tapahtuu tervojen saostumista nestemäisessä savuliuoksessa.

Tervojen saostumista nestemäisessä savuliuoksessa olisi vältettävä. Haluttaessa erittäin suuria vesipitoisuuksia voi olla edullista puhkaista kuitulujitteinen päällys ennen kuin tämä kyllästetään nestemäisellä savulla. Täten saadut esipuhkaistut reiät päästävät nestemäisen savun vesiliuoksen tunkeutumaan kuitulujitteisen päällyksen sisäpuolelle (sen ollessa litistettynä, jos se pinnoitetaan kuvion 1 mukaisen järjestelmän avulla). Vesipitoisuus nousee täten, koska osa nestemäisestä savusta on kosketuksessa päällyksen seinämän sisäpinnan kanssa. Eräs edullisena pidetty esipuhkaisumenetelmä on selitetty US-patenttijulkaisussa nro 3 779 285 (Sinibaldo).

Esimerkki I

Suoritettiin sarja kokeita nestemäisen savun antimykoottisen vaikutuksen osoittamiseksi, kun tämä savu oli kyllästetty eri suurin määrin eri vesipitoisuudet omaavien päällysten seinämään. Yleinen menetelmä oli, että valmistettiin näkyvien ho- 14 r; n n n f.

meiden seos ja levitettiin tätä seosta nestemäisellä savulla kyllästetyn päällyksen pintaan ja myös vertailupäällysnäyttei-den pintaan, joita ei oltu kyllästetty nestemäisellä savulla. Näytteet varastoitiin sitten tulpilla suljetuissa koeputkissa määrätyissä suhteellisissa kosteuspitoisuuksissa ripustamalla ne määrätyllä tavalla kyllästetyn suolavesiliuoksen yläpuolelle. Kulloinkin käytetyn suolan valinnalla saadaan perusta päällyksen vesipitoisuuden ennalta määräämiseksi, toisin sanoen päällyksen vesipitoisuuden ja kyllästyneen suolaliuoksen yläpuolella vallitsevan, tasapainotilassa olevan suhteellisen kosteuden suhteena. Eri pitkien varastojaksojen jälkeen pääl-lysnäyte pestiin fosfaattipuskuriliuoksessa ja saadun pesu-liuoksen näytettä levitettiin homeenkasvuväliaineelle (jona oli perunadekstroosiagari, jossa oli 10 % viinihappoa) ja inkuboitiin viisi vuorokautta. Inkuboinnin jälkeen laskettiin viljelyalustalle ilmestyvien näkyvien homeiden määrä, joka verrattiin alkuperäisessä näytteessä olevien näkyvien homeiden määrään. Home laskettiin silmin käyttämällä tummakenttäistä välinettä "Quebec Colony Viewer, Model 330", 1,5-kertainen suurennus, myyjä American Optical Company, Instrument Division, Buffalo, New York.

Lähemmin selitettynä valittiin kokeita varten kaksikymmentä-kaksi näkyvää hometta, jotka ovat tyypillisiä lajeja, joita esiintyy selluloosapäällysten valmistuksen, ruokatavaran täyttämisen ja käsittelyn erilaisissa kaupallisissa ympäristöissä. Toinen ryhmä, jossa oli kolme näkyvää hometta, valittiin sen perusteella, että ne kykenevät kasvamaan selluloosassa alennetuissakin kosteusolosuhteissa. Mainitut ensimmäiset kaksikym-mentäkaksi hometta on varastoitu laitoksessa Food Science Institute, Union Carbide Corporation, Chicago, IL, jossa ne ovat kasvaneet pitkiä aikoja, eli useita vuosia. Ne on lueteltu taulukossa B sisäisellä identifiointinumerolla ("FPD-nume-rolla") sekä kokeellisella identifioinnilla. Taulukossa B on myös lueteltu kaksi hometta joko niiden luokituksen American Type Culture Collection number ("ATCC") tai muun mainitun luokituslähteen avulla.

15

r- r n n /: i O / ( O

Taulukko B Homeseos FPD-numero Kokeiltu identifiointi P2B Penicillium P2C E mitään helposti tunnistettavia kuromatiloja voi kuulua Mycelia Steriles-ryhmään P2D Penicilliuin P2E Penicillium p4 Trichoderms P5 Paecilomyces P9 Paecilomyces

PllA Penicillium P11B Penicillium P12A Aspergillus P12B Penicillium 51 Fusar ium 52 Penicillium 53 Monocillium 54 Penicillium 55 Penicillium

Sg Penicillium

Rl Penicillium R2 Penicillium R3 Penicillium

Vi Penicillium v2 Penicillium

Penicillium (joko P2D tai Ρχ2β)

Aspergillus glaucus (lähde: T. LaBuza U., Minnesota)

Aspergillus niger ATCC 1004

Sarja nestemäisellä savulla käsiteltyjä kuivia kuituluj ittei-sia selluloosapäällysnäytteitä valmistettiin eri suurin savu-määrin, joten niillä oli eri suuret UV-absorptioarvot (absorp-tioindeksit) . Kolme erilaista kaupallista nestemäisen savun 16 7077 6 tervapitoista laatua käytettiin sellaisinaan liuoksissa, joissa oli 89 paino-% nestemäistä savua ja 11 paino-% glyserolia, nimittäin "Charsol C-6", "Charsol C-12" ja "Royal Smoke B Prime". Päällyksen laakaleveys kuivana oli 14,7 cm. Käsittely tehtiin upottamalla päällyksen jännittämätön ulkopinta nestemäiseen savukylpyyn säädetyn pituiseksi kosketusajaksi ja pyyhkimällä pois ylimääräinen vapaa neste päällyksen pinnasta, minkä jälkeen nestemäisellä savulla kyllästetyn päällyksen UV-absorbanssi (absorptioindeksi) mitattiin aallonpituudella 340 nm. Nestemäisten savupinnoitteiden painot (sellaisenaan käytettyä nestemäistä savuliuosta mg/cm^ päällyksen pintaa) laskettiin absorptioindeksistä käyttämällä aikaisemmin jokaista nestemäistä savua varten laadittuja kaiibrointikäyriä. Kuvio 3 esittää kolmen kaupan saatavan nestemäisen savun absorpt ioindeks in ja nestemäisen savumäärän suhdetta. (Kuvio 3 selitetään lähemmin seuraavassa) . Kahdeksan erilaisen nestemäisellä savulla kyllästetyn päällysnäytteen ominaisuudet on lueteltu taulukossa C.

17 7 0 7 7 6

H

α> to >ν <d f—I ^ ιΗ Γ-* KT3 lo SB *> (¾ rr

CM

^ Cg >, 0)0 j-r~oocDa'j-r^r-~ (H a) — i to O' n rt 'ΐ S λ r—\ 4-* bO r #» #s #% *> λ * * a) -Pg ot-cMco'mt£iiooo

•H -H

•H O O

to C C

=03 C ·Η

X ·Η ItJ

CU (¾ Π3 I—i

H I

a o > ·Η Π3 +->·Η OOtNmOr-trlOin co cu co ornvoOvr^fSCN^ £, X . ······· 4_i +J OQ) ©0«-l<“1<-tf“t©© nj >> tO Ό —» >

Η Λ C Λ, _ tO

<U < -H 2 2 *

CO sd ti j „T

>v v, +j W ·Η (fl ••tj t !> w (0 u x X “ j.....*i o > *{ ·* <t) £ ω 5 5 5 5 £ g to “ ® «EEEEE^X 0 5 CO X rtf e > C +»

•H COX ©ΓΜΡ'ΟΟνΟ^Ρ in 3 <D

<1) O'H m (N VC fM >| O (fl> X

x^<fl :u fi njtom O v Ί r-t Ή to Ο ·Η x 6 >> >> <ϋ - x +j i Ο Ο ·* X X > CN1 c +J U <U r- -μ 3

O tn β· H I >» X

X ω ^ o cj a <υ x c -H -. >>to 3 a> CD, ^ 2 2 2 2 2 «1 2 νί « H r-i

rHC 0)(¾ tOO CM

3 Φ W ^ ^ h f) U tJ tJ λ n fj W CO C

*0 ·Η ·Η>» iflUUUUUOUU ·Η fi ·Η C

E-tW ^+J t^rtHHHHUHH 3 jd > T) g _ ^OOOOO OO X >* o 0)C C tomtom»—IW® 3 ο 2 c +·1 3 ”OkiUhJtot40kito cor “ > gca««««>v«a

OctJ ^xxxxxoxx -— 2 to Μυυυυυοίϋυ « jq G 3 <u h

CD -H

+j rö —iCMoo^iCvcr-oo

M +J

>> 0 U

STtJ SU <U

2 G > 18 70776

Taulukon B homeet sekoitettiin suunnilleen yhtä suurin määrin siten, että niiden alkukonsentraatio oli 420 000/ml nestettä, minkä jälkeen ne laimennettiin fosfaattipuskurilla siten, että jokainen 0,1 ml:n suuruinen määrä homeliuosta sisälsi 1000 organismia. 0,1 ml liuos pipetoitiin aseptisissa olosuhteissa ennalta leikatuille näytteille, joiden leveys oli 12,7 mm ja paksuus oli 0,076 mm, ja jotka oli leikattu kuivasta kuitulu-jitteisesta selluloosapäällyksestä, joka oli kyllästetty nestemäisellä savulla, kuten taulukossa C on lueteltu. Vertailun vuoksi homeliuos myös pantiin päällyksen vertailunäytteille, joita ei oltu kyllästetty nestemäisellä savulla. Tämän jälkeen savuliuoksella käsitellyt päällysnäytteet kuivattiin ilmassa aseptisissa olosuhteissa käyttämällä kuivauskupua, jossa virtaus tapahtuu laminaarisesti.

Kuten edellä mainittiin, käytettiin jokaista päällystyyppiä varten eri suuria vesipitoisuuksia, mikä aikaansaatiin eri suolojen kyllästyneiden liuosten avulla. Päällysten vesipitoisuudet ja suolat on lueteltu seuraavassa taulukossa D.

Taulukko D

Päällyksen vesipitoisuuden säätöön käytetyt suolat: Päällyksen vesi- Tasapainon suh- Käytetty kyllästynyt pitoisuus (a) teellinen kos- liuos teuspitoisuus 30 °C:ssa(b> 16.2 72 Natriumkloridi 17.2 80 Ammoniumsulfaatti 22.3 98 Kaliumkromaatti 30.0 90 Bariumkloridi 33,7 92 Kaliumnitraatti 38.0 96 Dinatriumfosfaatti 47.1 100 Deionoitu vesi (a) vesipitoisuus % H^Osa päällyksen koko painosta.

19 70776

Kuvio 4 näyttää laitetta, jota käytettiin säädetyn ympäristön (suhteellisen kosteuspitoisuuden) pysyttämiseksi antimykootti-sissa kokeissa. Ulkopuolisen lasisen koeputken 170 halkaisija oli 25 mm ja pituus 200 mm, ja tämän sisäpuolelle ripustettiin kumitulpasta 172 sisäpuolinen lasinen koeputki 171, jonka halkaisija oli 13 mm ja pituus 100 mm. Päällyksen liuskamainen näyte 173 (leveys 12,7 mm, pituus 76 mm) sijoitettiin sisäpuolisen koeputken 171 ulkopinnalle ja pidettiin paikallaan kuminauhojen 174a ja 174b avulla. Kyllästynyt suolaliuos 175 (5 g ylimääräistä suolaa 10 ml:ssa kyllästynyttä suolaliuosta) oli ulkopuolisen koeputken 170 pohjalla.

On huomattava, että taulukon C jokainen päällysnäyte, vertai-lunäyte mukaanluettuna, tutkittiin kahdesti jokaisessa ympäristön koeputkessa siten, että saatiin sarja tällaisia putkia jokaiselle niistä seitsemästä suhteellisesta kosteusarvosta, jotka on esitetty taulukossa D. Useita tällaisia putkisarjoja valmistettiin siten, että savukäsittelyn antimykoottinen vaikutus voitiin tutkia eri ajanjaksoina.

Ensimmäinen sarja päällysnäytteitä poistettiin koeputkista sen jälkeen, kun ne oli varastoitu kaksi viikkoa 30 °C:ssa ja tutkittiin näkyvien homeiden määrä. Näiden kahden viikon kokeiden tulokset on yhteenvetona esitetty taulukossa E.

20 7 0 7 7 6

Taulukko E

Savulla kyllästettyjen päällysten ja vertailupäällysten kahden viikon pituinen varastointi A: Päällysnäytteet, joita ei kyllästetty nestemäisellä savulla.

Päällyksen Näköhavainto 1,5-kertai- Havaittujen homei- todellinen sella suurennuksella den määrät (b) kosteuspitoisuus 16.2 ei näkyvää kasvua 4,6,7,6 17,5 " " " 3,6,4,5 22.3 jonkin verran näkyvää kasvua 15,11,mitätön,3 30.3 runsaasti näkyvää kasvua määrä liian suuri laskettavaksi 33,7 runsaasti näkyvää kasvua 38.0 runsaasti näkyvää kasvua 47.1 runsaasti näkyvää kasvua B: Päällysnäytteet, jotka oli kyllästetty nestemäisellä savulla:

Levyviljelyllä ja tutkimalla inkuboituja levyjä 1,5-kertaisel-la suurennuksella ei saatu selviä homeiden havaintoja kaikkien savulla käsiteltyjen päällysten yhteydessä kaikilla prosenttimääräisillä vesipitoisuuksilla.

(a) vesipitoisuus on % H20:a päällyksen koko painosta (b) laskennat tehty kahdesta kaksoiskappaleesta käyttämällä kahta päällyskappaletta, joilla oli taulukossa ilmaistu vesipitoisuus

Toinen sarja päällysnäytteitä poistettiin koeputkista neljän viikon pituisen 30 °C:ssa tapahtuneen varastoinnin jälkeen ja tutkittiin näkyvien homeiden määrät. Tämän neljän viikon kokeen tulokset on yhteenvetona näytetty taulukossa F.

21 70776

Taulukko F

Savulla kyllästettyjen päällysten ja vertailupäällysten neljän viikon pituinen varastointi A: Päällysnäytteet, joita ei kyllästetty nestemäisellä savulla: Päällyksen Näköhavainto 1,5-kertai- Havaittujen homeiden todellinen sella suurennuksella määrät kosteuspitoisuus 16.2 ei näkyvää kasvua 0,0,0,1 17,5 ei näkyvää kasvua 0,0,0,0 22.3 näkyvää kasvua määrä liian suuri laskettavaksi 30.3 runsaasti näkyvää kasvua -M- 33,7 runsaasti näkyvää kasvua -"- 38.0 runsaasti näkyvää kasvua -"- 47.1 runsaasti näkyvää kasvua -"- B: Päällysnäytteet, jotka oli kyllästetty nestemäisellä savulla

Levyviljelyllä ja tutkimalla inkuboituja levyjä 1,5-kertaisel-la suurennuksella ei saatu selviä homeiden havaintoja kaikkien savulla käsiteltyjen päällysten yhteydessä kaikilla prosenttimääräisillä vesipitoisuuksilla (a) vesipitoisuus on % H20:a päällyksen koko painosta (b) laskennat tehty kahdesta kaksoiskappaleesta käyttämällä kahta päällyskappaletta, joilla oli taulukossa ilmaistu vesipitoisuus

Taulukoista E ja F nähdään, että sekä kahden viikon antimy-koottisessa kokeessa että neljän viikon antimykoottisessa kokeessa ei havaittu mitään selvää homeiden esiintymistä missään päällysnäytteessä, joka oli käsitelty nestemäisellä sa- 22 70776 vulla. Nämä kokeet näyttävät, että nestemäisellä savulla on antimykoottinen vaikutus kaikissa savulla käsitellyissä päällyksissä kaikilla vesipitoisuuksilla. Näistä lukuarvoista voidaan päätellä, että tällaisella savulla käsitellyt päällykset vastustavat homeen kasvua kaupallisen käsittelyn ja varastoinnin kaikissa odotettavissa olevissa olosuhteissa kaikilla vesipitoisuuksilla aina noin 50 prosenttiin asti ja tätä suuremmillakin.

Sanonta "ei yhdenmukaista homeiden havaintoa" tarkoittaa, että mitään tilastollisesti merkitsevää homeiden ilmestymistä ei esiintynyt päällyksissä, jotka oli kyllästetty nestemäisellä savulla. Taulukon E mukaisten kahden viikon kokeiden yhteydessä laskettiin viisi eristettyä hometta eri levyillä kaikkiaan 224 levystä, jotka tutkittiin. Taulukon F mukaisten neljän viikon kokeiden yhteydessä laskettiin neljä eristettyä hometta eri levyillä kaikkiaan 224 levystä, jotka tutkittiin. Nämä homeen kasvut olivat sattumanvaraisesti jakautuneet, eikä missään tapauksessa kahden viikon kokeessa esiintynyt homeen-kasvu myös esiintynyt neljän viikon kokeessa samalla vesipitoisuudella ja samalla nestemäisellä savumäärällä. Näiden erillisten homeen kasvujen sattumanvaraisella ilmestymisellä ei katsota olevan mitään tilastollista merkitsevyyttä, vaan luullaan, että nämä erilliset homeen kasvut aiheutuvat ympäristöstä kotoisin olevasta saastumisesta, joka tapahtui joskus sen aikajakson aikana, jolloin päällysnäytteet poistettiin ympäröivistä koeputkista, kun päällysnäytteet pestiin fosfaat-tipuskuriliuoksella, ja kun täten saatu pesuliuos sitten levitettiin homeen kasvuväliaineelle.

Tällaista sattumanvaraista saastumista esiintyy tyypillisesti siinä tapauksessa, että homeitiö tulee siepatuksi ilmasta. Joka tapauksessa kahden viikon kokeiden ja neljän viikon kokeiden tuloksista päätetään, että päällyksessä oleva nestemäinen savu on hävittänyt kaikki homeet, joilla päällysnäytteet oli ympätty. Tästä voidaan turvallisesti tehdä se johtopäätös, että pitkäaikainen koe antaisi samat tulokset.

70776 23

Valmistusmenetelmät

Keksinnön mukainen nestemäisellä savulla kyllästetty kuitulu-jitteinen selluloosapäällys voidaan edullisesti valmistaa kaupallisesti saatavissa olevilla uudelleenkelauskoneissa, jotka on sovitettu siten, että niissä voidaan käyttää yhteen ainoaan upotukseen perustuvaa nestemäisen savun sovitussäiliö-tä sekä eräitä seuraavassa selitettäviä sisäisiä muunnoksia. Kuvio 1 esittää kaaviollisesti tällaiseen käyttöön soveltuvaa laitetta. Erikoisesti on muunnetussa uudelleenkelauskoneessa 10 ensimmäinen pyöritettävä kelaltapoistoakseli 11, jolla on rulla 12 kuitulujitettua kuivaa ruokatavaran selluloosapääl-lystä litteänä kelattua. Tämä litteä päällystä sisältävä rulla 12 kiinnitetään ensimmäiselle akselille 11 tunnettujen välineiden avulla, esim. käyttämällä ilmaistukkaa (ei kuvattu).

Litteä päällys 13 pujotetaan uudelleenkelauskoneen 10 läpi vetämällä tämä päällyksen ensimmäinen pää ensimmäisen reunan-ohjausrullan 14 alitse, tämän jälkeen takometri-syöttörullan 15 ylitse ja tämän jälkeen vaappuvan kiristysrullan 16 alitse, joka on sijoitettu suunnilleen samalle korkeudelle kuin ensimmäinen reunanohjausrulla 14. Tämän jälkeen litistetty päällys 13 vedetään ensimmäisen joutorullan 17 ylitse, joka on sijoitettu takometrirullaa korkeammalle ja tämän jälkeen toisen joutorullan 18 alitse, joka sijaitsee suunnilleen ensimmäisen joutorullan 17 korkeudella. Nyt litistetty päällys 13 vedetään ' ylöspäin ja sijoitetaan pituussuunnassa välin päässä toisistaan olevien toisten reunanohjausrullien 19 ja 20 päälle, jotka edullisesti sijaitsevat samalla korkeudella. Jännityksen mittausrulla 21, jonka kummassakin päässä on jännitysmittarin tuntolaite, on sijoitettu molempien ohjausrullien 19 ja 20 välillä olevaan asentoon siten, että se siirtää litteää päällystä alaspäin välissään. Tarvittava ensimmäinen suurin jarruttava vääntömomentti kohdistetaan kelaltapoistumista pidättävän jarrun avulla, joka yhteistoimii kelalta poistamisakse-lin 11 kanssa, ja jota ohjaa vaappuvan rullan käyttämä säädin (ei näytetty) vaappurullan 16 luona. Rullan 21 luona olevat jännityksen mittarit tunnistavat jännitettyyn litteään pääl- 70776 24 lykseen 13 vaikuttavan jännityksen, ja jännitystä osoittava signaali välitetään jännityksen näyttölaitteeseen 23. Näyttölaitteena 23 on edullisesti tallentava laite, joka sallii keskijännityksen helpomman asettamisen.

Jännityksen alainen litteä päällys 13 siirtyy sitten kolmannen joutorullan 24 ohjaamana nestettä sisältävään suljettuun tilaan 25, jolloin se liikkuu neljännen joutorullan 26 ylitse.

Tämän jälkeen jännityksen alainen päällysraina 13 tulee vedetyksi alaspäin nestemäistä savua sisältävään upotussäiliöön 27 pituussuunnassa välin päässä toisistaan olevan ensimmäisen upotusrullan 29 ja toisen upotusrullan 30 vaikutuksesta, jotka rullat sijaitsevat samalla korkeudella. Jännityksen alaisen litistetyn päällyksen ulkopinta pinnoittuu nestemäisellä savulla pinnoitusvyöhykkeessä 28, ja tulee tämän jälkeen vedetyksi ylöspäin joutuessaan kosketukseen toisen pyöritettävän akselin 31a ja rullasydämen 31b kanssa, joka sydän pysytetään akselilla 31a sopivien pidätysvälineiden, kuten ei-näytetyn ilmaistukan avulla. Käytön aikana litteänä uudelleenkelattu toinen päällysrulla 32 muodostuu sydämelle uudelleenkelausvyö-hykkeeksi, ja sivulevyt 33 on sovitettu akselin 31 vastakkaisiin päihin reunojen ohjaamiseksi ja päällysten peräkkäisten kerrosten suuntaamiseksi. Litteän päällyksen kosketusaika (upotusaika) upotussäiliössä 27 on hyvin lyhyt, esim. 0,2 sekuntia. Tämä on lyhyempi aika kuin mikä tarvitaan päällyksen seinämän kyllästämiseksi merkityksellisessä määrin nestemäisellä savulla, mutta riittävän pitkä nestemäisen savun pinnoittamiseksi tasaisesti jakautuneena nestekalvona toisen rullan viereisten kerrosten väliin.

Toisen rullan uudelleen kelautumisen ja ensimmäisen rullan kelalta poistumisen aikana pienennetään poistumista vastustavan jarrun 21b pidättävää, kelalta poistoakseliin kohdistuvaa vääntömomenttia rainan edellä mainitun vakiojännityksen ylläpitämiseksi ensimmäisen rullan halkaisijan pienetessä. Tämän jakson aikana pysytetään uudelleen kelautuva litteä päällys uudelleenkelausvyöhykkeessä niin kauan, että nestemäinen savu- 25 7 0 7 7 6 kalvo kyllästää päällyksen seinämän. Esimerkkinä mainittakoon, että päällyksen nopeuden ollessa 183 m/min ja rullan pituuden 732 m, on minimiaika, jonka litteä päällys pysyy toisella rullalla huomattavan savun absorption saavuttamiseksi, noin 5 minuuttia. Kun litteän päällyksen toinen eli jälkipää irroit-tuu ensimmäiseltä akselilta 11, tulee tämä jännityksetön pää vedetyksi nestepinnoitusvyöhykkeen 28 läpi, jolloin nestemäinen savukalvo muodostuu jälkipäähän, minkä jälkeen tästä jäl-kipäästä tulee toisen uudelleenkelausrullan 32 ulko-osa. Seu-rantapuserrusrulla 34 on reunasta reunaan uudelleenkelatun litteän päällysrullan 32 linjalla, mutta takaisin vetäytyneessä asennossa irti kosketuksesta tämän toisen rullan 32 muodostumisen aikana. Nyt tämä puserrusrulla 34 painautuu välineen 35 vaikutuksesta toisen rullan 32 koko ulkopintaan reunasta reunaan. Tämän puserrusrullan 34 tehtävänä on pusertaa jäljellä oleva nestemäisen savun liikamäärä uudelleen kelatun litteän päällyksen ulkokerroksista. Toista rullaa 32 pyöritetään sitten hitaasti siten, että nestemäinen savu jakautuu tasaisesti päällyskerrosten läpi. Rullan jatkaessa pyörimis-tään nestemäinen savu kyllästää päällyksen seinämän. Tätä varten moottori 36 on mekaanisesti liitetty ei-kuvatuin välinein (esim. akselin) avulla toiseen akseliin 11 ja saattaa nesteellä pinnoitetun uudelleen kelatun toisen päällysrullan 32 pyörimään hitaasti samanaikaisesti kuin puserrusrulla 34b koskettaa sitä. Nestemäisen savun tämän absorptiojakson aikana toisen akselin pyörimisnopeus voi olla noin 50...60 kierr/min. Edellä selitetty nestemäisen savun absorptiomenetelmän mukainen lyhyt upotus nestemäisen pinnoittamisen suorittamiseksi jännityksenalaisella rullalla on tämän hakemuksen kanssa samanaikaisesti jätetyn hakemuksen kohteena, johon tässä yhteydessä viitataan.

Keksinnön havainnollistamiseksi mainittakoon, että tätä menetelmää on menestyksellisesti sovellettu nestemäisellä savulla kyllästettyjen kuitulujitteisten litteiden päällysten valmistamiseksi, joiden leveydet kuivina ja Iitteinä ovat olleet rajoissa noin 51...305 mm. Tällöin on käytetty muunnettua mallia "Model 142" olevaa uudelleenkelauskonetta, joka on 26 7 0 7 7 6 ostettu toimittajalta Stanford Division, Wood Industries, Salem, Illinois, jota konetta kuvio 1 kaaviollisesti näyttää. Varsinaiset muunnokset kohdistuivat kahteen toiminnalliseen pääalueeseen, nimittäin välineisiin, jotka pysyttävät litteän päällyksen vakiojännityksen alaisena päällyksen siirtyessä nestemäisen savun pinnoitusvyöhykkeen läpi uudelleenkelausvyö-hykkeeseen, ja edelleen välineisiin, jotka antavat reunojen tarkan ohjauksen, joka tarvitaan rullalle kelatun tuotteen saamiseksi, joka sisältää nestemäistä savua tasaisin määrin.

Näiden muunnosten yksityiskohdat on selitetty edellä mainitussa samanaikaisesti jätetyssä hakemuksessa.

Vaikka nestemäinen savu edullisesti pinnoitetaan ja kyllästetään päällyksen seinämään edellä selitetyn upotusmenetelmän avulla, voidaan käyttää muitakin menetelmiä. Niinpä päällys voidaan upottaa tavanomaiseen säiliöön, jossa tasapainoinen absorptio saavutetaan litteän päällyksen kulkiessa säiliön läpi. Koska tätä menetelmää sovellettaessa päällyksen pinnan ja nestemäisen savun välisen kosketusajan on oltava useita minuutteja, on päällyksen oltava mitoiltaan huomattavasti suurempi kuin se pieni ja matala kaukalo, jota voidaan käyttää edullisena pidetyn nestemäisellä savulla tapahtuvan käsittelymenetelmän yhteydessä. Kuvion 1 näyttämä ensimmäinen kelalta-poistamisakseli 11 - rulla 12 - yhdistelmä ei ole välttämätön, kunhan litteän päällyksen toinen pää pidetään jännityksen alaisena niin, että päällys voidaan vetää täten jännitettynä nestemäistä savua sisältävän upotuskaukalon läpi. Niinpä upo-tuskaukalo voidaan sijoittaa välittömästi kuivaavien puserrus-rullien alavirran puolelle päällyksen valmistusjärjestelmän lähtöpäähän.

Toinen sopiva menetelmä nestemäisen savun sovittamiseksi päällyksen ulkopintaan on pinnoittaa rullan avulla, toisin sanoen painaa nestemäinen savukalvo litistetyn päällyksen ainakin toiseen pintaan käyttämällä sopivaa rullaa, kuten "Anilox Roll"-tyyppistä rullaa. Tällaisessa käsittelyssä litistetty päällys voidaan pinnoittaa toispuolisesti tai molemminpuoli- sesti. Vielä eräs toinen menetelmä nestemäisen savun sovitta miseksi päällyksen pintaan on sumuttaa neste päällyksen aina kin toiseen pintaan.

27 7 0 7 7 6

Jokainen edellä selitetty nestemäisen savun kyllästysmenetelmä perustuu päällyksen pinnan ulkopuoliseen käsittelyyn. Käsittely voi myös olla sisäpuolinen, esim. sovellettaessa kuplamene-telmää.

Eräs toinen mahdollinen menetelmä nestemäisen savun sovittamiseksi on sisäpuolinen sumutus vaiheessa, jossa kuitulujittei-nen selluloosapäällys rypytetään pätkäksi. Tämän menetelmän erikoisongelmana on välttää savulla pinnoitetun rypytetyn pätkän epätasaisuus. Jos oletetaan, että nestemäinen savu sovitetaan tasaisesti, voisi tasainen kuvio häiriintyä päällyksen pinnan liikkuessa rypytyksen ja pätkän kokoonpuristami-sen takia. Voisi todennäköisesti myös esiintyä vakava ympäristön saastumisongelma, koska savuliuoksen sumutus johtaa työympäristön saastumiseen savun hajulla.

On huomattava, että nestemäinen savu, joka on pinnoitettu päällyksen pintaan joko ulkopuolisesta tai sisäpuolisesti pinnoittamalla ei esiinny ainoastaan pintapinnoitteena. Savun väri-, haju- ja makukomponentit, jotka pinnoitetaan pinnalle, tunkeutuvat päällyksen selluloosarakenteeseen, koska selluloosa absorboi vettä savuliuoksesta. Päällyksen seinämän poikkileikkauksen tarkastus osoittaa esiintyvän värigradientin päällyksen seinämän poikitse, jolloin savulla käsitellyn pinnan väri on tummempi kuin päällyksen seinämän vastakkaisella sivulla oleva pinta.

Edellisestä selviää, että nestemäisellä savulla tapahtuvan pinnoituskäsittelyn eräs tärkeä seikka on vaihe, jossa päällyksen seinämän tehokas kyllästyminen tapahtuu. On olemassa kaksi vaihtoehtoa. Kyllästyminen voi tapahtua kohdassa, jossa päällys ensin saatetaan kosketukseen nestemäisen savun kanssa, tai kyllästyminen voi tapahtua päällyksen savun kanssa tapahtuvan alkukosketuksen jälkeen, kuten järjestelmässä, joka 7 0 7 7 6 28 edellä on yksityiskohtaisesti selitetty kuvion 1 perusteella. Jos esim. nesteen täydellinen absorptio on saatava tapahtumaan liikkuvassa litteässä päällyksessä ennen uudelleenkelausta, on laite sovitettava ja konstruoitava siten, että syntyy riittävän pitkä päällyksen kulku- ja nestekosketusaika siten, että nestemäinen savu pääsee täydellisesti tunkeutumaan päällykseen. Tämä edellyttää pakosta enemmän tilaa vaativan laitteiston käyttämistä, kuvion 1 näyttämään järjestelmään verrattuna, siinäkin tapauksessa, että päällyksen kulkunopeudet ovat pienet. Hitaat käsittelynopeudet lisäävät myös valmistuskustannuksia. Suuret käsittelynopeudet, kuten noin 183 m/min, voivat olla epäkäytännöllisiä siinä tapauksessa, että nestemäisen savun tasapainoinen absorptio halutaan tapahtuvan nesteen kosketuspisteessä.

Toinen näkökohta, joka on otettava huomioon nestemäisen savun käsittelymenetelmän valinnassa on, että selluloosapäällysten glyserolipitoisuus pyrkii laimentumaan eli uuttautumaan pois päällyksestä nestemäisen savun vaikutuksesta, jos päällys upotetaan upotuskaukaloon suhteellisen pitkäksi ajaksi. Tämä ei ole mikään ongelma edullisena pidetyssä kuvion 1 näyttämässä käsittelymenetelmässä, koska kosketusaika on niin lyhyt, että mitään glyserolin sanottavaa poisuuttautumista ei voi tapahtua. Sen sijaan uuttautuminen on ongelma siinä tapauksessa, että selluloosapäällys upotetaan upotusaltaaseen huomattavan paljon pitemmiksi ajoiksi, ja tässä tapauksessa on täyden-nysglyserolia lisättävä upotusaltaaseen uuttautumismenetysten kompensoimiseksi. Tämä uuttautumisongelma havainnollistettiin kokeessa, jossa 14,7 cm leveä kuiva kuitulujitteinen selluloosapäällys upotettiin "Charsol C-12"-nestemäiseen savukylpyyn eri pitkiksi ajoiksi. Näytteet poistettiin näiden upotusaiko-jen jälkeen, pyyhittiin kuiviksi, ja tutkittiin sekä "Charsol C-12"-määrät että glyserolipitoisuudet. Tämän kokeen tulokset on yhteenvetona esitetty taulukossa G, ja glyserolin uuttautu-misen suuruus havaitaan vertaamalla samantyyppiseen käsittelemättömään kuitulujitteiseen selluloosapäällykseen, jonka glyserolipi toisuus oli 36,0 paino-% glyserolia, kuivan selluloosan painosta laskettuna.

7 0 7 7 6 29

Taulukko G

Glyserolin uuttautuminen nestemäisen savun vaikutuksesta Päällyksen Laskettu nestemäisen Käsitellyn päällyksen upotusaika savun määrä mg/cm^ glyserolipitoisuus, paino-% 30 sek. 1,24 28,1 1 min. 1,55 26,2 2 min. 1,86 20,1 5 min. 2,48 12,2

Nestemäisen savun määrä

On todettu, että nestemäisellä savulla päällystetyissä kuitu-lujitteisissa päällyksissä käsitellyn ruokatavaran ulkopinnan savun värin voimakkuuden ja savun määrän (eli päällyksen ab-sorptioindeksin) suhde ei ole suoraviivainen. Tämän on todennut eri henkilöiden muodostama väripaneeli, joka on tarkastanut sellaisten kinkkujen ja bolognamakkaroiden pintoja, joita on käsitelty tämän keksinnön mukaisissa savulla käsitellyissä päällyksissä siten, että nestemäistä savua on käytetty eri suurin määrin. Todettiin, että savun värinvoimakkuus suurenee nopeasti hyvin pienillä savumäärillä ja absorptioindekseillä aina indeksiarvoon noin 0,15 asti. Absorptioindeksien suuremmilla arvoilla savun värin voimakkuus suurenee merkityksellisesti hitaammin. Tämä tarkoittaa, että käsittelijä voi saavuttaa huomattavan voimakkaan savun värin käsitellyn ruokatavaran pintoihin käyttämällä suhteellisen pieniä savumääriä, jotka vastaavat absorptioindeksin arvoja vähintään noin 0,15...noin 1,5. Haluttaessa saada savun syvempiä värejä on käytettävä paljon suurempia nestemäisen savun määriä, jotka antavat absorptioindeksin suurempia arvoja, 1,5 tai tätä suurempia. Tämän keksinnön mukaisen nestemäisellä savulla kyllästetyn kuitulujitteisen päällystuotteen eräässä edullisena pidetyssä suoritusmuodossa on riittävän paljon nestemäistä savua siten, että saavutetaan rajoissa noin 0,4...noin 1,0 oleva absorptio- 30 7’ U 7 7 6 indeksi. Tämä erikoisen edullisena pidetty absorptioindeksien alue 0,4...1,0 on valittu, koska savun väri voidaan saavuttaa paremmin säädetysti ja toistettavin tuloksin, kun käytetään päällyksiä, joiden sisältämät savumäärät antavat näissä rajoissa olevia absorptioindeksejä.

Ammattimiehet voivat helposti määrätä nestemäisen savun määrän suureena mg/cm2 päällyksen pintaa, joka on tarpeen halutun absorptioindeksin saavuttamiseksi, käyttämällä kuvion 3 kaltaista kalibrointia. Kuvio 3 esittää niitä absorptioindeksejä, jotka saavutetaan eri suurilla savumäärillä käytettäessä kolmea kaupan saatavaa nestemäistä savuliuosta. Jos käsittelijä haluaa käyttää jonkin muun nestemäisen savun vesiliuosta, voi hän laatia oman kalibrointikäyränsä tätä määrättyä savuliuosta varten.

Esimerkki II

Suoritettiin sarja kokeita, joiden tarkoituksena oli verrata ruokatavaran ominaisuuksia, kun ne oli käsitelty: a) keksinnön mukaisissa, tervapitoisella nestemäisellä savulla, jonka koko-naishappopitoisuus oli n. 12 paino-%, kyllästetyissä päällyksissä, b) päällyksissä, joita ei oltu käsitelty savulla, c) päällyksissä, jotka oli kyllästetty tervattomalla nestemäisellä savulla, ja d) tavanomaisessa savustamossa, jossa päällys saatettiin todelliseen kosketukseen puun nestemäisen tai kaasumaisen savun kanssa käsittelyn aikana kaupallista käsittelyä soveltaen. Erikoisesti arvosteltiin bolognamakkara- ja kinkku-tuotteita pinnan värin, kuorittavuuden ja sellaisten ongelmien suhteen, jotka liittyivät pinnan epätasaiseen väriin päällyksessä olevan painetun tekstin alla. Arvosteltiin myös hajun hyväksyttävyys jokaista päällystyyppiä varten ennen täyttämistä ja tämän aikana. (On huomattava, että päällykset, jotka on kyllästetty tervattomalla nestemäisellä savulla, kuuluvat hakijan eri keksintöön, joka on selitetty tähän hakemukseen liittyvässä hakemuksessa nro 823536 nimellä "Tervasta puhdis- 31 70776 tettu nestemäinen savu ja käsitellyt ruokatavaran päällyk set" .) Näissä kokeissa käytettiin kuitulujitteisia selluloosatyyppiä olevia päällyksiä, joiden laakaleveys kuivana oli 16,5 cm. Kaikki päällykset pinnoitettiin sisäpuolisesti liuoksella, jossa oli ainetta, joka helpottaa päällyksen kuorimista käsitellystä ruokatavarasta.

Tämä sisäpuolinen pinnoite muodostettiin ennen kuin ulkopinta kyllästettiin nestemäisellä savulla. Kuorittavuutta parantavana aineena oli "Quilon", toiminimen E.I. duPont de Nemours Co tavaramerkki, joka aine sisältää rasvahappokromyyliklorideja. Tämä parannettu kuorittavuutta parantava aine lisättiin soveltamalla menetelmää, jonka Underwood ja kumpp. ovat esittäneet US-patenttijulkaisussa nro 2 901 358, jonka selitykseen tässä yhteydessä viitataan. Näissä kokeissa käytettiin nestemäisenä savuna "Royal Smoke AA"- nestemäistä savua, joka kyllästettiin päällyksiin vaihtelevin määrin.

Kaikki päällykset olivat esipuhkaistuja, toisin sanoen niihin oli puhkaistu pieniä reikiä päällyksen seinämään ilman ja rasvataskujen poistamiseksi ruokatavaran käsittelyn aikana.

Valmistettiin kahdeksan päällysnäytettä, kuten taulukossa H on selitetty. Näytteet nro 1, 2 ja 5 olivat tämän keksinnön mukaisia suoritusmuotoja (päällykset kyllästetty tervapitoisella nestemäisellä savulla). Lisäksi näytteet nro 3 ja 4 olivat päällyksiä, jotka kyllästettiin nestemäisellä savulla, jonka tervapitoisuus on pienennetty pieneen määrään. Näyte 6 oli vertailupäällysnäyte ilman savukäsittelyä. Näytettä 7 käsiteltiin tervapitoisella nestemäisellä savulla ruokatavaran käsittelyn aikana pyörittämällä päällykseen täytettyä raakaa lihaa 15 sekuntia kaukalossa, jossa oli "Royal Smoke AA"-nestemäistä savua. Näytettä B käsiteltiin puun kaasumaisella savulla ruokatavaran käsittelyn aikana.

32 7 0 7 7 6

Taulukossa I on lueteltu näissä kokeissa käytetyn bolognamak-karan resepti. Kinkkukokeita varten kokonainen luuton materiaali puhdistettiin liikarasvasta, minkä jälkeen sen painoa lisättiin 30 % pumppaamalla siihen suolaliuosta, jonka koostumus on esitetty taulukossa J. Kokonainen luuton materiaali leikattiin sitten kappaleiksi täyttämistä varten.

Taulukko I

Bolognamakkaran resepti

Komponentti Määrä tavallisia sianlihaleikkeitä 22,7 kg juurikasleikkeitä 22,7 kg vettä 11,35 kg suolaa 1,14 kg natriuronitriittiä 113,5 g natriumerytrobaattia 28,4 g "Griffith"-bolognamakkaran maustetta 227 g valkosipulia 28,4 g 33 70776 v -r Ή

iV O

z

O

m C <0 C j< « g 3 C <β h oi .-5 * *< e ^ c 5 * C .5 O o«

Is £ -2 || 3 3 S -5 3 «75 * *2 -¾ 3 _»β·Γ-, OQ.

gvCid-H rt v « >.h 3 v « b a: > v jc q v 5m2i§‘^eei.r( 1¾ .-( 2 3 O 0) -H tl ·Η -h 3 ~co>*JULd j<r w φ w s* c J3 « (0 « « fl .O 3 r V OD rn U1 U) y— O , -]

o * " - “ * “ Ifl Q

Ä T- CN (M N CM o r ^ 3 'Γ1 +1 +1 +1 +1+1*1 c «

*0 3 r-H

X O' CM O O 00 O >,H

ro O

t'* ώ 00 Γ+* r— Wtft _. <o 3 «v

Ä XJ

^ X to ,- •v G Ο Ο *Λ O O O O wO ffl· 1/) *H ^ *»·»«« y λ 3 Z M- <N r- CO fl.

> -S0* 5 Sv

tj > V

jl m “

^ 5 tl -H

M C M

O 0C UI UI O U1 o rH

3 O CM CM O f'OOOO *--rt * Ή - - - r,

Ot-c,^ 0 '01 “ G «

0 3 -H

3 ·π V

2 Λ « ΙΟ f; £(ii 2 Η ω

*0 c »H

£ O ^ CS N ιΛ w03i-4 CN to fs. CD tO >r-l ζ S * * * * * ·* (¾ O) 3 U ro CM m u> a- CMtn

> N QJ _V

(31 c -π ^ e *h a) 4-» ,Ξ, i E " Ji + o ti 2 “ C m- ai Λ a» « .he - C v «) u •β 10 v m o v -1-1 3 01 W ,_ Ifl « « v q dl „ . > (» v v v c «o 3 01 (0 01 _ .

3 01 01 V V 30 33 M-- > CCe«> >> ,0

v e e £ '£ ?! * O <0 -H

£ .h S S -2 -2 5 « » JiOio +" *7 w H £ £ H v v

L gCC33 »0<0CC

fc Γ*ί*ίαα· W D 4) φ 0» ΉΤ3

O >00 Ή > c C tt C

3 >VV01(0^(0l(S-H*H (0 V ·νΜ ·* V-H.HVVO 01 30 1« «01 . 0.0.001-(0 BB (0 (0 «0

I q«ie«iOul(OCOlB 3 (B

3 > > > > 3 (Q V (0 3 e F( v >J.(.i.qxS3äS > .5 § 3-2 ί ί ί ί ί α * ^ « (0-HU1 = ® M H H H Hv· H M z Z vv O O V V « H H -H «I r-(

ί o OVOV

3 V 0) O > (0 v v 3 30 -h oi 3 >» >> O r- CM n a- ui (O I-. eo ZZOlt-i *D afl *TJ m ^ _ H H Z C « £ 34 <-- f'7 n /· / u / ib

Keskiarvot, joilla ei ole samaa indeksiä, ovat merkityksellisesti erilaiset P.0,1 tasolla (Duncan's Multiple Range Test).

Taulukko J

Suolaliuoksen koostumus

Komponentti Paino-%

Vettä 87,64

Suolaa 8,07

Sakkaroosia 2,20

Natriumfosfaattia 1,83

Natriumerytrobaattia 0,20

Natriumnitriittiä 0,57 Täyttölaitteena käytettiin "VEMAG Model 3000 S" alipaineista täyttölaitetta, jota valmistaa ja markkinoi Robert Reiser Company, Inc., Boston, Mass., ja SHIRMATIC Model F Precision Sizer, jota valmistaa ja myy Union Carbide Corporation, New York City. Halkaisijat, rikkoutumiset, arvioidut hajun voimakkuudet ja käsittelyominaisuudet merkittiin muistiin täyttämisen aikana.

Lämpökäsittelyä varten päällykseen suljetut kinkut ja bologna-makkarat pantiin samaan savustuskammioon. Yhtä tällaista kammiota käytettiin näytteitä 1...6 varten, koska savua ei erikseen lisätty minkään näytteen 1...6 yhteydessä. Käytettyyn lämpötilajaksoon liittyi lämpötilan nousu arvosta n. 60 arvoon n. 82 °C tunnin aikana, minkä jälkeen ruokatavara pidettiin n. 82 °C:ssa, kunnes saavutettiin tuotteen sisäinen lämpötila n. 68 °C. Suhteellinen kosteus pidettiin 30 %:ssa koko jakson aikana, ja koko kypsytysaika oli kuusi tuntia. Käsitellyille ruokatavaroille suihkutettiin tunnin ajan kylmää vettä, minkä jälkeen niiden annettiin olla tunnin ajan huoneenlämmössä, ennen kuin ne jäähdytettiin kylmällä vedellä (4,4 °C) . Näytteet 7 ja 8 käsiteltiin vastaavasti puun nestemäistä ja kaasu- 35 7 0 7 7 6 maista savua sisältävässä tilassa, joten ne pantiin toiseen savustamokammioon, jossa niihin kohdistettiin samat lämpöolo-suhteet kuin ensin mainittuun näyteryhmään. Aluksi ainoastaan näyte 8 pantiin kammioon, jossa sitä käsiteltiin puun kaasumaisella savulla 7...10 minuuttia yli 60 °C lämpötilassa. Kaasumainen savu kehitettiin 399 °C:ssa "Kartridge Pak Generator System"-laitteessa (puuhakkeiden syöttöasettelu = 7), jota valmistaa Kartridge Pak Company, Davenport, Iowa. Tämän jälkeen näyte 7 (joka tätä ennen oli upotettu 15 sekunniksi "Royal Smoke AA"-nestemäiseen savuun) pantiin samaan kammioon, jossa näyte 8 oli. Tämän jälkeen molempia näytteitä 7 ja 8 käsiteltiin samoissa olosuhteissa, joissa näytteet 1...6 käsiteltiin.

Näiden kokeiden tulokset on yhteenvetona esitetty taulukoissa H, K ja L.

Päällyksen subjektiivisen hajukokeen (taulukko H) suoritti useita henkilöitä käsittävä paneeli, eikä tämä koe osoittanut rypytettyjen päällysten hajun mitään merkityksellistä eroa savulla kyllästettyjen päällysten eri näytteiden kesken. Taulukossa H on myös esitetty hajun subjektiivinen arviointi päällysten täyttämisen aikana. Täyttökoneen käyttäjä teki tämän arvion.

Päällyksiin suljettujen ruokatavaratuotteiden tultua käsitellyiksi arvosteltiin valmiiden päällykseen suljettujen tuotteiden pinnan väri. Tämän arvostelun teki kahdeksan henkilön väripaneeli, jolloin henkilöt erikseen arvostelivat värin tasaisuuden ja värin hyväksyttävyyden. Tämän jälkeen päällykset kuorittiin lihatuotteista, minkä jälkeen väripaneeli arvosteli kuorittuja lihatuotteita lihapinnan värin tasaisuuden ja hyväksyttävyyden kannalta. Väripaneelin arvostelun tulokset on esitetty taulukoissa K ja L. Kun päällykset kuorittiin käsitellyistä tuotteista, arvosteltiin kuorittavuus asteikon I. ..5 mukaan (1 = erinomainen, 5 = huono). Nämä kuorittavuutta osoittavat lukuarvot (esitetty yhteenvetona taulukossa II) 36 Γ" I'· ^ Π f : ϋ / / 6 osoittavat, että keksinnön mukaisessa päällystuotteessa käsitellyt sekä kinkku- että bolognamakkaratuotteet olivat kuorit-tavuudeltaan rajoissa hyvä...erinomainen. Kuorimisen jälkeen havaittiin painetuista päällyksistä kotoisin olevissa kaikissa kinkku- ja bolognamakkarakappaleissa pinnan epätasaista väriä painatuksen alla. Koska kuitenkin nestemäisellä ja kaasumaisella savulla käsitellyissä vertailunäytteissä myös oli vähintään yhtä suurta värin epätasaisuutta painatuksen alla, tehtiin se johtopäätös, että keksinnön mukaisissa savulla kyllästetyissä päällyksissä käsitellyt ruokatavarat olivat yhtä hyvin hyväksyttävissä kuin vertailupäällyksissä käsitellyt ruokatavarat.

Väripaneelin bolognamakkaroiden ja kinkkujen yhteydessä tehtyjen arvostelujen tulokset ennen päällysten kuorimista ruokatavaroista ja kuorimisen jälkeen on esitetty taulukoissa K ja L. Keksinnön mukaisissa savulla käsitellyissä päällyksissä käsiteltyjen kinkkujen ja bolognamakkaroiden värin hyväksyttävyys oli jatkuvasti hyvä (näytteet 1...5). Näyte 5 oli esipuh-kaistu ennen kuin päällystä käsiteltiin nestemäisellä savulla, jolloin nestemäinen savu tunkeutui esipistetyistä reisistä litistetyn päällyksen sisään ja aiheutti täten savun värin paikallisia suurempia konsentraatioita ruokatavaran pinnassa esipuhkaistujen reikien alueilla. Tästä aiheutuu näytteen 5 alempi hyväksyttävyysarvo. Näytteen 6 värin hyväksyttävyys oli huono, koska tämän näytteen 6 mukaisessa päällyksessä valmistettuja ruokatavaroita ei käsitelty minkäänlaisella savulla. Näytteiden 7 ja 8 värin hyväksyttävyys oli hyvä, koska näytteen 7 ruokatavarat käsiteltiin nestemäisellä savulla ja näytteen 8 ruokatavarat käsiteltiin kaasumaisella savulla. Asettelu alttiiksi valolle ei muuttanut eri näyteiden kolorimetristä suhdetta, mikä antaa syyn olettaa, että kaikki haalistuivat suunnilleen yhtä nopeasti.

•n ' ': f"? r’f < 3 / ; I ; : ,* \ > ,Z | y)iJ ········ J3 .H>, *«IOOC«-4COQ ^ *< S x Ή + f + 1 +1 Ή +1 +1 +1 o 3 5> ecDCDoortircsoi o

« «d *£ * * * " " ^ * " nV

-μ -p ω ω - ,_! 0 «U U U O Λ JO ·γΗ(Β > & % JäJijiximumm ω ι> P +-1 3 niMNirtfaeo ·η ^ 3 Ή ........ _g c ΟΧ·»4·Η·-ΙΟΟΟΟΟ H *o®

'-i 3 X L C JC

T- P> c m +l +| +| +| +1 +l +1+1 3 β ϋ

G -H g I

♦H ^ £i*H Of^fnr^OI^Or- Ήμ %h c h f sio ........ +;β>«η«« Φ u a) 0> S c “ u ^ c 4J .Ώ β> ω *> Vi § w .

a , _j ,_j ** rH Φ 9 E

.:7 nS «βββΛ£ββ G a>uj . ό <

Γ x S BO· Nttfcchin 3 W *> lv C

fd r-H ·Η tn CNIOf'tNtNCCOf'' ·Η QJ B OJ C

G ·*$ G ·····*## ii c ®H O ^ C 30 W3 ai H 3 -w « •H . O. > CD „ ^ Ztc a " o ·> ^ O · to 0*O >-« «*» 1 με chilin " iQfl CO It9l

μι Q > BE Z

<I) U) *S *b1 β * * > o! m E s 2 ±: ^

8 ^ tnÄostyoijS

f ·η>. *η^ο»ηοι^<*-ιμ it a xa >> *0 M ~ iP «»4 £ U A) »e g* +1 +1 +f +i +1 +1 +1 +1 8 &<«*»3^w -H O »0 j7 m · r-l Q3 λ: > tnor^oomeou-i c 3 «

c o >>........ m m«xoEO

π} X x: »«•«•»ro.-trdr') P to yi q,® p g e $ 2· e e .c « (d a> 3 S 2 - o x <u i .So -u

M pe to 1 5 ^ όό tun? ® ^cR

id X Ή ΛΛ·α«β»νιϋϋ -t-’'-! · « c U

3 o 13' .55 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 « I

2 S Λ £ moineinoo® S 3 .. e «o σ> u ^ o ad id..... e ΐ 10 p .u e o HCQ G > E cj 3 3 Q w cu en

+-* I CP -H

0) -H - b S

•n Id λ O Λ O .3 pj PJ

•HW (0ώβ«ϋ«3ϋ-ώ r-4^3 3 (d ΜονβοοοίΛΓ^ιΗ φω-Γ-ι to+j ........ Φ ^t-ioo^r-ifin e -m ^

m e 5| O O

-μ ·Η CO +1 +1 +1 +i +1 +1 +1 +1 -H L ^ 3^3 lAinmoiAfninm ^ .§1 »π^ιηΝίΛΝη >’ω·> 0)

+-1 r-4fMrO<»l/3\Ct^OO * >—I

>» O ad e Z C

38 ί- ,-, τη n s ι · N Μ Ο ΙΛ ® Iη VP Ifi ^ ^ t *··»···» •ηηηοοοοο *1 Ή +1 4-1 +| 4*1 4*1 4*1 ο

(D cJ <*inNrii/iiniflifi O

||·§|>4τ»«»»·«·ϊ*4ΐηιρ ^ 43 -3 h 3 O £ ta m

p ΛΛΛΔϋΌββ '3 O

+-< θΗβ·«ιηιη« <0 «4 0) cg...... · . H ( to 2*-»·^οο·ηοοο '2 *o« 0' 2 +1 4-1 4*1 4*1 4*1 4*1 4*1 ® S6 S, c Ώ * *h t •H e r^oeofNr^oroai +-1 ·. *h c S?Jä'9*....... $ ψ e « e >> £ϋχ>-*0 .¾ c · w * f_, «I ώ Λ* w 5 ϋ ϋ ϋ ϋ ·3ΪΡ5| * I <0 « £ β θ £ β « ««u ·Ό<

·Η «β«ΐΊΛβν»τ _ -X ¢) (k, C

Ο C E »4J- X

> .ρ Μ menooanoo» Q S » -*J e S >IÄ &3.*3§.

r* Il +J φ>Ό > ·»* Λ 5 *01c c«< **in H > a «fi «« * ,τ’ϊ!*..** C7 Spjaffifi ♦ m 2 $ h c « *> w •5 «p £ o o o o *<u-¾ *2·« wifi ^ pH C .CO*» O H i o a^i/S«oinchtneoo *X h e> w »» S! i-p........ 11 4 snip »n s _w -p ohhohooh ^ J x a >, a *H ?j J? +1 +1 4| 4| 4| 4| 4| 4| .. ω n 4J 5 *< <5! o gcg O - h ** ® :ro y>> HOincninmo® X m C 3 B*h *

> c*qC ······*· h ω β X O E O

35 £ £ ω o« O. ai tr 1 % S^e E£« +J ΰ ω·3 2 ' >*U o ω 'S. i dj ro e · CO -4 S H i: υ 3 h « σ>£ 2 HrS «e£JS«OOO H H) »ecu O 23h inooi/iotnomro o ου — :θ AO © O O O O O H H n^'rrt O >* ti _ 1 > < ? S c e ii^ j t. 5 c 4-|4*|4*ΐ4·|4*|4-|4*ΐ4·| ^ .¾ S 10 -H c il

^ JJ .5 m ft M -rj (J 4J -I -H

o-H m l 3 ©ooooaoocoin l 3 c β σ> υ 2 *n j3 3 ........ S B H 2 ^ c ° h g H >2 'rinf^r’imHCSoi g M H o (ή U © "c W *H "§ π

dJ *H <y AgO

Ph V; ±j * “ CO

β S iftcemeDNeNmr-i *h dl

f~*W ·.··..·. rH+^X

g 4*1 4*1 4*1 4-1 4-1 4*1 4*1 4*1 j| | jS

*?3 mtnsDOOCDOD» -h !y o

Il « ,· ,· ,· ,· ,· v ,· Il g a>

tn 4NCI4in«N(D * H

f§ 39 7 0776 Tässä esimerkissä valmistettujen bolognamakkaranäytteiden tummuus ja punaisuus arvosteltiin käyttämällä "Gardiner XL-23 Colorimeter"-laitetta, jossa oli 3,8 cm aukko, joka oli standardoitu valkoisella levyllä soveltamalla kauttaaltaan standard ikäs i ttelymenetelmiä , jotka on selitetty "Gardiner XL-23 Tristimulus Colorimeter"-laitteen käyttöohjeessa. Tämä menetelmä antaa tummuudelle "L"-arvot ja punaisuudelle ”a"-arvot. Vaikka "L"-arvot ja "a"-arvot soveltuvat eräissä käyttötapauksissa nestemäisellä savulla kyllästetyissä päällyksissä käsiteltyjen ruokatavaroiden, kuten nakkimakkaroiden tummuuden arvostelemiseksi, on todettu, että nämä kolorimetriset arvostelut eivät sovellu tummempien tuotteiden, kuten bolognamak-karoiden pinnan värin arvostelemiseksi. Tämä johtuu suuremmista tummuustasoista, koska kolorimetri huomaa tummuuden eroja, joita ihmisen silmä ei havaitse. Kolorimetrinen kinkun pintojen arvostelu ei myöskään ole sopiva, koska kinkun pinta ei ole väriltään tasainen esiintyvien rasva-alueiden takia. Tässä tapauksessa ihmisen silmä voi helpommin havaita kinkun koko pinnassa esiintyviä värin eroavuuksia, joita kolorimetri ei havaitse. Tästä syystä on savun väri ja tummuus arvosteltu käyttämällä henkilöiden muodostamaa paneelia, joka arvostelee värin subjektiivisesti. On huomattava, että väripaneeli itse asiassa paremmin edustaa sitä, minkä kuluttaja pitää savun hyväksyttävänä värinä, kun hän ostaa kinkkua tai bolognamakka-raa.

Esimerkki III

Suoritettiin sarja kokeita luuttoman kinkun sen pintavärin osoittamiseksi, joka keksinnön mukaisilla nestemäisellä savulla kyllästetyillä päällyksillä voidaan saavuttaa käyttämällä eri suuria nestemäisen savun määriä, jolloin luuton kinkku suljettiin päällykseen korotetussa lämpötilassa suoritetun käsittelyn ajaksi.

Päällys o.li kuituluj itteista selluloosatyyppiä , jonka .laakale-veys kuivana oli noin 19,3 cm. Tässä esimerkissä käytettiin nestemäisenä savuna "Charsol C-6"-tyyppistä savua 0,56 mg/cm2 40 7 0 7 7 6 suuruista määrää varten ja Charsol C-12"-tyyppistä savua kaikkia suurempia määriä varten. Kuorittavuutta parantavana liuoksena sovitettiin edellä mainittua "Quilon"-ai.netta päällyksen sisäpintaan soveltamalla edellä selitettyä kuplansiirtomene-telmää. Tämän jälkeen nestemäinen savu sovitettiin päällysten ulkopintaan upottamalla päällykset käsin nestemäiseen savu-liuokseen eri pitkiksi ajoiksi ja tämän jälkeen pyyhkimällä ne kuiviksi. Kokonaisia luuttomia kinkkuja ja niiden paloja täytettiin nestemäisellä savulla kyllästettyihin päällyksiin käyttämällä "Shirmatic Model 405-H Sizer"-laitetta, jota valmistaa ja myy Union Carbide Corporation. Tämän jälkeen kinkulla täytetyt päällykset joutuivat tavanomaiseen käsittelyyn, jolloin niitä lämmitettiin, kunnes kinkkujen sisälämpötila oli saavuttanut 67 °C:n, jolloin suhteellinen kosteus pidettiin arvossa 35...40 %, mutta savua ei lisätty tavalliseen tapaan. Tämän jälkeen päällykset kuorittiin käsitellyistä kinkuista. Eri sattumanvaraisesti otettuja näytteitä tarkasti sitten silmin väripaneeli, jossa arvostelijoina oli yhdeksän laboratorion henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Näitä henkilöitä pyydettiin arvioimaan jokaisen näytteen ulkopinnan värin voimakkuus käyttämällä 6 pisteen miellyttävyysasteikkoa, kuten seuraavassa on esitetty: 1. erittäin vaalea 2. kohtuullisen vaalea 3. hiukan vaalea 4. hiukan tumma 5. kohtuullisen tumma 6. erittäin tumma

Jokaiseen kokeeseen sisältyi vertailuna ei-savustettu tuote. Lukuarvot koottiin ja analysoitiin tilastollisesti merkitvk-sellisten erojen toteamiseksi. Näiden kokeiden tulokset on yhteenvetona esitetty taulukossa M ja kuvion 2 käyränä (koko-viivoin) .

7 0 7 7 6 41

Taulukko M

Kinkun värjääntyminen eri savumäärillä

Nestemäisen Upotus- Päällyksen Värin voimakkuus savun "Charsoi aika absorptio- (Värin paneeli) C-12" määrä indeksi (mg/cm2) 0<a) 0 0,00 1,3 0 0 0,00 1,7 0,56(b) Kylpyyn/ kylvystä 0,15 3,2 1,21 20 sek. 0,32 3,4 1,71 50 sek. 0,47 3,7 3,55 4 min. 0,95 4,4 6,09 17 min. 1,62 5,1 (a) ainoastaan tässä vertailunäytteessä oli päällyksen sisäpuolinen kuorittavuutta helpottava pinnoite.

(b) muutettu vastaamaan "Charsol C-12"-savua itse asiassa käytetystä "Charsol C-6"-määrästä.

Taulukon M lukuarvot ja kuvion 2 kokoviivoin piirretty käyrä osoittavat savun värin voimakkuuden nopeaa nousua käsitellyn koko kinkun ulkopinnoissa arvosta 1,7 arvoon noin 3, kun nestemäisen savun määrä suurennettiin arvosta 0 arvoon noin 0,56 mg/cm2, ja absorptioindeksi oli noin 0,15. Tällä alueella on koko kinkun värin voimakkutta esittävä kuvion 2 näyttämä käyrä erittäin jyrkästi nouseva. Suuremmilla nestemäisen savun määrillä vähintään arvoon 3,55 mg/cm2 ja absorptioindeksillä noin 1,0 suureni koko kinkun savun värin voimakkuus hiukan arvosta noin 3 arvoon noin 4,4. Tällä alueella on värin voi-makkuuskäyrän nousu hyvin laaka. Savun värin varianssin analyysi väripaneelin arvostelemana osoittaa, että värin voimakkuudella ei ole mitään todella merkityksellistä eroa tällä alueella. Nestemäisen savun määrällä 6,09 mg/cm2 on värin voimakkuus 5,1, mikä on merkityksellisesti suurempi. Tämä värin voimakkuus on yhä hyväksyttävissä oleva värin taso. Näin ollen saavutetaan hyväksyttävissä oleva värin voimakkuus savu- määrillä, jotka ovat rajoissa noin 3,6...noin 6,9 mg/cm^ pääl lyksen pintaa, mikä vastaa päällysten absorptioindeksejä noin 0,15...noin 1,6.

42 7 0 7 7 6

Esimerkki IV

Suoritettiin toinen koesarja bolognamakkaran pinnan värin osoittamiseksi, joka on saavutettavissa nestemäisen savun eri määrillä käyttämällä tämän keksinnön mukaisia eri suurilla nestemäisillä savumäärillä kyllästettyjä päällyksiä, joihin bolognamakkaran emulsio suljettiin korotetussa lämpötilassa tapahtuvan käsittelyn ajaksi.

Päällykset olivat kuitulujitteista selluloosatyyppiä, joiden laakaleveys kuivina oli noin 14,7 cm. Päällyksen sisäpintaan sovitettiin ensin kuorittavuutta parantavaa liuosta, joka sisälsi edellä mainittua "Quilon"-ainetta. Tämän jälkeen nestemäinen savu sovitettiin päällysten ulkopintaan upottamalla päällykset käsin nestemäisen savun liuokseen eri pitkiksi ajoiksi ja pyyhkimällä ne sitten kuiviksi. Nestemäisenä savuna käytettiin "Charsol C-6"-savua 0,64 ja 0,91 mg/cm2 suuruisten määrien saavuttamiseksi, ja "Charsol C-12"-savua kaikkia suurempia määriä varten.

Valmistettiin taulukon I mukaisen bolognamakkarareseptin mukainen emulsio, joka täytettiin nestemäisellä savulla kyllästettyihin päällyksiin ja vertailupäällykseen, jota ei kyllästetty nestemäisellä savulla, käyttämällä "Shirmatic Model 400 F Sizer"-tyyppistä laitetta.

Bolognamakkaraemulsiolla täytetyt päällykset käsiteltiin sitten tavanomaiseen tapaan, jolloin käsittelyyn liittyi ulkopuolisen lämpötilan korotus n. 60...82, kunnes saavutettiin bolognamakkaran sisälämpötilan. 71 °C. Savua ei lisätty tämän käsittelyn aikana. Tuotteiden jäähdyttyä päällykset kuorittiin käsitellystä bolognamakkarasta. Tämän jälkeen eri näytteitä tarkasti silmin väripaneeli, jossa oli seitsemän niistä henkilöistä, joita käytettiin esimerkin ITI väripaneelissa, käyttä- 43 70 77 6 mällä samaa 6 pisteen miellyttävyysasteikkoa. Tiedot koottiin ja analysoitiin tilastollisesti merkityksellisten erojen toteamiseksi. Savun värin varianssianalyysi ei osoittanut mitään todella merkityksellistä eroa savumääri1le, jotka olivat rajoissa 0,91...4,54 mg/cm2, mikä vastasi absorptioindeksien aluetta 0,24...1,19. Nestemäisen savumäärän ollessa 6,74 mg/ cm2 oli värin voimakkuus 5,3, mikä on merkityksellisesti suurempi. Tämä värin voimakkuus on yhä hyväksyttävissä oleva värin taso. Näin ollen saavutetaan värin hyväksyttävissä oleva voimakkuus käyttämällä näissä rajoissa olevia savumääriä ja päällyksiä, joiden absorptioindeksit ovat rajoissa noin 0,24 ...noin 1,77.

Taulukko N

Bolognamakkaroiden väri eri savumäärilla

Nestemäisen Upotus- Päällyksen Värin voimakkuus savun "Charsol aika absorptio- (Värin paneeli) C-12" määrä indeksi (mg/cm2) 0 0 0,0 1,6 0,64(a) Kylpyyn/ kylvystä 0,17 2,7 0,9l(a) 20 sek 0,24 4,7 1,47 10 sek 0,38 4,9 1,86 20 sek 0,49 4,7 2,14 30 sek 0,56 4,4 2.73 1 min 0,72 4,0 3,50 2 min 0,92 4,6 4,54 4 min 1,19 4,7 6.74 10 min 1,77 5,3 (a) muutettu vastaamaan "Charsol C-12"-savua itse asiassa käytetystä "Charsol C-6"-määrästä.

Taulukon N lukuarvot ja kuvion 2 katkoviivoin piirretty käyrä osoittavat myös savuvärin nopeaa nousua bologna-ruokatavarn ulkopinnassa alueella noin 1...4,5, kun nestemäisen savun 44 70776 määrä suurenee arvosta 0 arvoon noin 0,91 mg/cm^, -jolloin absorptioindeksi vastaavasti nousee nollasta arvoon noin 0,24. Tällä alueella on bolognamakkaran kuvion 2 näyttämä värin voimakkuuskäyrä hyvin jyrkkä. Suuremmilla nestemäisillä savu-määrillä arvoon 4,54 rag/cm2 asti ja vastaavilla absorptioin-deksien arvoilla arvoon 1,19 asti suurenee savuvärin voimakkuus ainoastaan arvosta 4,7 arvoon noin 5,3. Bolognamakkaran värin voimakkuus, joka saavutetaan hyvin suurilla savumääril-lä, esim. 6,74 mg/cm2, mikä vastaa absorptioindeksiä 1,7, on yleensä tummempi kuin mitä normaalikaupassa halutaan, ja tämän värin voimakkuuden saavuttamiseksi tarvittava nestemäisen savun määrä on huomattavan suuri. Nestemäisen savun tällaisia suuria määriä käytettäessä pidetään savukäsittelyn kustannuksia aivan liian suurina.

Vaikka ruokatavaran ulkopinnan värin voimakkuuden ja nestemäisellä savulla kyllästettyjen kuitulujitteisten päällysten sisältämän nestemäisen savun määrän suhde on osoitettu ainoastaan kokonaisina käsitellyillä kinkuilla ja bolognamakka-roilla, luullaan saman yleisen suhteen pätevän muille proteii-nipitoisille ruokatavaroille, joita käsitellään päällyksissä.

Kuitumaisten päällysten käsittely nestemäisellä savulla keksinnön mukaisten tuotteiden valmistamiseksi suoritetaan edullisesti poikkeuksellisen puhtaissa säädetyissä ympäristön olosuhteissa, jotka ovat paljon ankarammat kuin mitä normaalisti käytetään ruokatavaran valmistuskomponentin käsittelyssä. Tämä on eräs tärkeä vaatimus puhtaan ympäristön lisäksi, koska metallista kuluneet hiukkaset (pääasiallisesti rauta, kupari, messinki) joutuessaan kosketukseen päällyksen kanssa reagoivat nestemäisen savupinnoitteen kanssa, mikä johtaa itsestään tapahtuvaan hapettumiseen ja käsitellyn päällyksen värin muuttumiseen. Tätä värin muuttumista esiintyy ainoastaan metallisaasteen läheisyydessä olevalla välittömällä alueella, ja tämä alue on halkaisijaltaan harvoin yli 2...10 mm. Pinnoitus- ja uudelleenkelausjärjestelmän rakennemateriaalien on oltava 1) varsin kulumisen kestäviä ja 2) reagoimattomia nestemäisen savun kanssa. On todettu, että eräät metallit ja 45 7 0 7 7 6 lejeeringit täyttävät nämä ankarat vaatimukset. Näitä metalleja ovat eräät alumi ini le jeer ingit, kromipinnoite, tinalejee-ringit ja eräät karkaistut teräkset. Metallisaastunnan ja värin muuttumisongelmien pääasiallisena ratkaisuna on kuitenkin valmistaa savulla käsitellyt päällykset pölyttömässä ympäristössä. Tämä tarkoittaa, että valmistuksessa käytetyissä kaikissa koneissa, ei ainoastaan savupinnoitus- ja uudelleen-kelausjärjestelmässä ei saa olla metallipölyä ja että päällyksiä on käsiteltävä ja pakattava ympäristössä, jossa ei ole metallipölyä.

Vaikka keksinnön eräät edullisena pidetyt suoritusmuodot tässä on selitetty yksityiskohtaisesti, on selvää, että niitä voidaan muuntaa, ja että eräitä tunnusmerkkejä voidaan käyttää ja jättää muita käyttämättä, m,ikä kaikki lankeaa keksinnön ajatuksen ja tavoitteen puitteisiin. Niinpä tässä selityksessä on käsitelty savun väri-, haju- ja makukomponenttien vesiliuoksia. Keksinnön piiriin kuuluu myös tällaisten savun komponenttien vedettömien liuosten käyttäminen. Samoin on tässä selitetty savulla käsiteltyjä päällyksiä, joissa sisäisenä pinnoitteena on ollut kuorittavuutta parantavaa ainetta. Keksinnön piiriin kuuluu myös sellaisen savulla käsitellyn päällyksen aikaansaaminen, jossa on sisäisenä pinnoitteena adheesio-ainetta, kuten käytetään kuivissa makkaroissa, esim. salami-makkaroissa. Edullinen adheesioaine on selitetty US-patentti-julkaisussa nro 3 378 379 (E.A. Shiner). Lisäksi keksinnön piiriin kuuluu sellaisen savulla käsitellyn päällyksen aikaansaaminen, jossa ulkopinnoitteena on vettä läpäisemätön kalvo, kuten polyvinylideenikloridin sekapolymeraatin muodostama sulkupinnoite.

Claims

1. Kuitulujit teinen selluloosaa oleva elintarvikepäällys, jonka seinämään on kyllästetty puusta johdettua savun väri-, haju- ja makukomponentteja sisältävää nestemäistä savua, jonka kokonaishappopitoisuus on vähintään noin 6 % nestemäisen savun painosta, tunnettu siitä, että päällyksen vesipitoisuus on noin 17...noin 60 % päällyksen koko painosta ja että nestemäistä savua on kyllästetty seinämään sellaisin määrin, että päällyksen absorptioindeksi on vähintään noin 0,15 mitattuna aallonpituudella 340 nm, jolloin seinämään kyllästetty nestemäinen savu antaa päällykselle antimykoottisen ominaisuuden ilman mitään erillistä antimykoottista ainetta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällys, tunnettu siitä, että päällyksen absorptioindeksi on vähintään noin 0,4.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällys, tunnettu siitä, että päällyksen absorptioindeksi on vähintään noin 0,4...noin 1,0.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällys, tunnettu siitä, että päällyksen absorptioindeksi on vähintään noin 1,5.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällys, tunnettu siitä, että päällyksen vesipitoisuus on noin 17...noin 50 % päällyksen koko painosta.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällys, tunnettu siitä, että päällyksen vesipitoisuus on noin 17...noin 35 % päällyksen koko painosta.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen päällys, tunnettu siitä, että se on rypytetty. 47 7 0 7 7 6

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällys, tunnettu siitä, että se sisäisenä pinnoitteena sisältää kuor ittavuutta parantavaa ainetta.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällys, tunnettu siitä, että se sisäisenä pinnoitteena sisältää adheesioainetta.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällys, tunnettu siitä, että siinä on ulkopuolinen sulkupinnoite.

11. Menetelmä kuitulujitteisen selluloosaa olevan elintarvi-kepäällyksen valmistamiseksi, jolla on antimykoottinen ominaisuus ilman erillisen antimykoottisen aineen lisäystä, t u n n e tt u siitä, että menetelmä käsittää päällyksen seinämän kyllästämisen puusta johdetulla savun väri-, haju- ja makukomponentteja sisältävällä nestemäisellä savulla, jonka kokonaishappopitoisuus on vähintään noin 6 % nestemäisen savun painosta, siten että nestemäistä savua on läsnä riittävän suurin määrin päällyksen absorptioindeksin saamiseksi arvoon, joka on vähintään noin 0,15 aallonpituudella 340 nm mitattuna, ja päällyksen vesipitoisuus on noin 17...noin 60 % päällyksen koko painosta.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että päällyksen absorptioindeksi on vähintään noin 0,4.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että päällyksen absorptioindeksi on vähintään noin 0,4...noin 1,0.

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että päällyksen absorptioindeksi on vähintään noin 1,5. 48 70776

15. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että päällyksen vesipitoisuus on noin 17...noin 50 % päällyksen koko painosta.

16. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että päällyksen vesipitoisuus on noin 17...noin 35 % päällyksen koko painosta.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että päällys rypytetään.

18. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että se käsittää kuorittavuutta parantavan aineen pinnoittamisen päällyksen sisäpintaan.

19. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että se käsittää adheesioaineen pinnoittamisen päällyksen sisäpintaan.

20. Patenttivaatimuksen 11 mukaisella menetelmällä valmistettu päällys, tunnettu siitä, että se käsittää sulku-pinnoitteen aikaansaamisen päällyksen ulkopintaan. 49 r-> r ^ n < Patentkrav / J / ' υ