FI69033C - Flexibel behaollare foer transport och lagring av massagods - Google Patents

Description

69033

Taipuisa säiliö massatavaran kuljetusta ja varastointia varten Flexibel behallare för transport och lagring av massagods

Keksinnön kohteena on taipuisa säiliö massatavaran kuljetusta ja varastointia varten, joka säiliö käsittää vaipan, pohjan sekä täyttöaukon, joka säiliö on varustettu nostosilmukoilla säiliön nostamista varten, ja jossa säiliössä nostosilmukat on muodostettu liuskamaisista osista, 5 jotka ovat säiliön vaipan yläosan suoria pidennyksiä, ja jotka liuska-maiset osat on sovitettu menemään limittäin toistensa suhteen ja yhdistetty toisiinsa ainakin yhdellä liitäntäsaumalla.

Tällaisia säiliöltä eli suursäkkejä käytetään massatavaran kuljetusta ja 10 varastointia varten ja massatavaran määrä on yleensä muutamasta sadasta kilosta useaan tonniin. Tällaiset suursäklt on aikaisemmin valmistettu siten, että alneskappale on taivutettu kaksinkerroin ja kaksinkerroin taivutettu alneskappale on saumattu yhteen yläosastaan, joka muodostaa samalla suursäkin nostosilmukan tai -silmukat. Koska tällaisissa suur-15 säkeissä sauma sijaitsee juuri sillä kohtaa, johon suursäkkiä esim.

nostokoukulla nostettaessa kohdistuu suuremmat rasitukset, on tällainen suursäkki altis murtumaan nostosilmukolssa olevaa saumaa myöten.

Taipuisa säiliö eli suursäkkl voidaan muodostaa tunnetusti myös letku-20 maisesta aihiosta, jonka yläosa ja tietenkin myös alaosa on ehyttä yhtenäistä materiaalia. Tällainen suursäkkl vaatii pystysuorat saumat, minkä johdosta rakenne on tämän johdosta lujuudeltaan huono. Tällainen ratkaisu on esitetty esim. US-patentlssa n:o 4 136 723. Jotta tällaisesta letkumalsesta aihiosta, jonka yläpää on ehyt, voitaisiin valmistaa myös 25 erittäin suuria suursäkkejä, täytyy tällaisen letkumalsen aihion halkaisijan olla myös erittäin suuri. Nykyaikaisilla koneilla, joilla valmistetaan esim. kudottua polypropeenikangasta, ei kuitenkaan voida päästä 2 69033 tiettyä halkaisijaa suurempaan haIkäisijakokoon. Näin ollen tämä on selvä rajoitus suursäkin valmistamiselle tällaisesta letkumaisesta aihiosta.

5 Suomalaisessa patentissa n:o 57381 on esitetty taipuisa ei-vekattu säiliö massatavaran kuljetusta ja varastointia varten. Tässä säiliössä nostosilmukat on muodostettu liuskamaisista osista, jotka ovat säiliön vaipan yläosan suoria pidennyksiä. Tällaiset liuskamaiset osat on yhdistetty liitäntäsaumoilla toisiinsa siten, että liitäntäsaumat on 10 sovitettu kulkemaan olennaisella etäisyydellä nostosilmukoiden keskialueesta. Tällaiset liuskamaiset osat on lisäksi sovitettu menemään limittäin toistensa suhteen siten, että toisen liuskamaisen osan alareuna on yhdistetty liitäntäsaumalla toisen liuskamaisen osan yläreunaan. Tarvittaessa voidaan ensiksi mainittujen toisien liuskamaisien 15 osien yläreuna yhdistää lisäksi liitäntäsaumalla toiseksi mainittujen toisien liuskamaisien osien alareunaa. Säiliötä voidaan soveltaa myös vekilliseen ratkaisuun.

Tällä tunnetulla ratkaisulla taipuisan säiliön nostosilmukat saadaan 20 kestämään suhteellisen luotettavalla tavalla ne suuret rasitukset, jotka käytännön olosuhteissa voivat nostosilmukoihin kohdistua. Liitäntäsaumo-jen sijainnista johtuen taipuisien säiliöiden valmistuksen automatisointi nostosilmukoiden osalta on kuitenkin erittäin vaikea toteuttaa. Lisäksi kyseinen valmistustapa kuluttaa tarpeettoman paljon materiaalia, 25 koska liitäntäsaumat kulkevat olennaisella etäisyydellä nostosilmukoiden keskialueesta.

Suomalaisessa patentissa n:o 60175 on esitetty ns. vekillinen taipuisa säiliö, jossa liuskamaiset osat ovat vekattuja liuskamaisia osia, joissa 30 on vekin alataso ja vastaavasti vekin ylätaso. Tällaiset vekatut liuskamaiset osat on sovitettu menemään limittäin toistensa suhteen ja liuskamaiset osat on yhdistetty toisiinsa ainakin yhdellä poikittaisuuntai-sella liitäntäsaumalla. Tässä tunnetussa ratkaisusa toinen vekattu liuskamainen osa voidaan sijoittaa toisen vekatun liuskamaisen osan 35 vekin sisälle, jolloin saavutetaan erittäin luja ns. limittäissauma. Tässä tunnetussa ratkaisussa llitäntäsauma sijaitsee olennaisesti nostosilmukoiden keskialueella.

li 3 69033

Suomalaisien patenttien n:ot 57381 ja 60175 mukaisissa taipuisissa säiliöissä on yhteisenä epäkohtana se, että liitäntäsaumojen sijainnista johtuen nostosilmukoiden rypistäminen kasaan aiheuttaa hankaluuksia. Toisaalta nostosilmukoiden kasaan rypistäminen on toivottavaa, jotta 5 nostolaitteen esim. nostokoukku saadaan sovitetuksi luotettavasti nostosilmukoiden ympärille.

Nostosilmukoiden kasaan rypistäminen on eräässä tunnetussa taipuisassa säiliössä ratkaistu siten, että nostosilmukoiden ympärille on solmittu 10 kireälle narut, jolloin nostolaitteen nostokoukun sijoittaminen kasaan rypistettyjen nostosilmukoiden ympäri ei tuota hankaluuksia. Tässä tunnetussa ratkaisussa kuitenkin nostosilmukoiden lujuus on epätyydyttävä.

15 Keksinnön päämääränä on aikaansaada parannus nykyisin tunnettuihin taipuisiin säiliöihin. Keksinnön yksityiskohtaisempana päämääränä on aikaansaada taipuisa säiliö, joka on helppo nostaa, ja jossa samalla saavutetaan vähintään suomalaisien patenttien n:ot 57381 ja 60175 mukaisien taipuisien säiliöiden nostosilmukoiden lujuusominaisuudet.

20

Keksinnön päämäärät saavutetaan taipuisalla säiliöllä, jolle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että liitäntäsaumat ovat olennaisesti liuskamaisien osien pituussuuntaisia.

25 Keksinnön mukaisen taipuisan säiliön muut tunnuspiirteet on esitetty patenttivaatimuksissa 2-4.

Käytännön kokeissa on tehty se yllättävä havainto, että keksinnön mukainen nostosilmukkarakenne kestää noin 30 % tai hieman suurempiakin 30 rasituksia kuin suomalaisen patentin n:o 57381 mukainen nostosilmukkarakenne huolimatta siitä, että keksinnön mukaisessa nostosilmukkaraken-teessa liitäntäsaumat 16,17 ja 24 voivat sijaita ko. pituussuunnassa täysin vapaasti liuskamaisien osien limittäisalueella. Keksinnön mukainen säiliön nostosilmukkarakenteen lujuus on käytännön kokeiden mukaan 35 myös hieman suurempi kuin suomalaisen patentin n:o 60175 mukaisen taipuisan säiliön nostosilmukkarakenteen lujuus.

_ TT

4 69033

Keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisien piirustuksien kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin edullisiin suoritusmuotoihin, joihin keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitus yksinomaan rajoittaa.

5 Kuvio 1 esittää katkaistun letkun muotoista aihiota sivukuvana.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisesta aihiota aksonometrisenä kuvana.

Kuvio 3 esittää kuvioiden 1 ja 2 mukaisesta aihiosta valmistettua 10 keksinnön mukaista taipuisaa säiliötä aksonometrisenä kuvana.

Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen nostosllmukkarakenteen erästä edullista suoritusmuotoa aksonometrisenä kuvantona.

15 Kuvio 5 esittää leikkausta pitkin kuvion 4 viivaa V-V.

Kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen nostosllmukkarakenteen erästä toista edullista suoritusmuotoa aksonometrisenä kuvana.

20 Kuvio 7 esittää keksinnön mukaista taipuisaa säiliötä, jonka nosto- silmukat on erikseen rypistetty kasaan ja ympäröity tarramateriaalilla, aksonometrisenä kuvana.

Kuvio 8 esittää keksinnön mukaista taipuisaa säiliötä, jonka nosto-25 silmukat on rypistetty ensin yhdessä kasaan ja ympäröity kireälle solmituilla naruilla, aksonometrisenä kuvana.

Kuvoiden 1-3 mukaisessa suoritusmuodossa taipuisa säiliö 10 on valmistettu letkumalsesta aihiosta 11, joka on avoin sekä ylä- että alapääs-30 tään. Aihion 11 yläpäähän olennaisesti keskelle on tehty leikkaus täyttöaukkoa 13 varten. Lisäksi aihion 11 yläpäähän on tehty leikkaukset 18, jotka rajoittavat liuskamaiset osat 14a,14b,15a ja 15b. Letkumaisen aihion 11 alaosan reunaa on merkitty viitenumerolla 19.

35 Kuvoiden 1 ja 2 mukaisesta letkumalsesta aihiosta 11 valmistetaan kuvion 3 mukainen taipuisa säiliö 10, jossa on vaippa 11a, pohja 12, olennaisesti keskeinen täyttöaukko 13 sekä osista 14a,15a ja 14b,15b muodos- 5 69033 tettu nostosilmukat 25a ja 25b. Säiliön pohja 12 on suljettu sinänsä tunnetulla liitäntäsaumalla 20, joka sulkee letkumaisen aihion 11 avoimen alareunan 19. Liitäntäsauma 20 sijaitsee olennaisesti pohjan 12 keskialueella. Kuten kuviosta 3 havaitaan, taipuisa säiliö 10 on tässä 5 suoritusmuodossa ns. vekattu säiliö, jonka vaippaan 11a on muodostettu kaksi vastakkain sijaitsevaa vekkiä. Kuviossa 3 on näkyvissä ainoastaan toinen vekki, joka muodostuu katkoviivalla 21 merkityllä tavalla, toisin sanoen vekin 21 alaosa on taivutettu säiliön 10 pohjan 12 tasoon.

10 Kuviossa 4 esitetyt liuskamaiset osat 14a ja 15a, vastaavasti 14b ja 15b ovat säiliön vaipan suoria pidennyksiä, jotka on sovitettu menemään limittäin toisiinsa nähden. Kuten kuviosta 4 havaitaan, keksinnön perusoivalluksen mukaisesti limittäin sovitetut liuskamaiset osat 14a ja 15a on liitetty toisiinsa ainakin yhdellä pitkittäissuuntaisella saumalla 15 16. Kuvion 4 mukaisessa suoritusmuodossa nostosilmukolden molemmissa reunoissa on pitkittäissuuntaiset liitäntäsaumat 16 ja 17 sekä keskellä samoin pitkittäissuuntainen apullitäntäsauma 24. Saumat 16,17 ja 24 ovat pyörökudotusta materiaalista valmistetun säiliön 10 loimilankojen suuntaisia saumoja. Saumat 16 ja 17 ovat edullisesti liuskamaisien osien 20 14a ja 15a sivureunolssa. Lisäksi saumat 16 ja 17 ulottuvat hieman limittäisalueen yli ja sitovat liuskamaisien osien 14a ja 15a, vastaavasti 14b,15b reunat valppaan 11a.

Kuviossa 4 esitetty nostosllmukkarakenne voidaan helposti rypistää 25 kasaan, koska nostosilmukassa ei ole haitallisia polklttaisuuntalsia saumoja laisinkaan. Tällaisen kasaan rypistetyn nostosilmukan ympärille voidaan tarvittaessa sovittaa pressutelppl, tarramateriaalia tai vastaavaa, jolloin nostosilmukat pysyvät luotettavasti kasaan rypistetyssä asennossa, jolloin nostolaitteen käyttäminen on erittäin helppoa. Kumpi-30 kln noetosilmukka 25a ja 25b voidaan erikseen rypistää kasaan ja ympäröidä esim. tarramateriaalllla 26 kuten kuviossa 7 on esitetty, tai nostosilmukat 25ab25b rypistetään ensin yhdessä kasaan ja kasaan rypistetyt nostoilmukat ympäröidään esim. kireälle solmituilla naruilla 27, kuten kuviossa 8 on esitetty.

6 69033

Kuvio 5 esittää leikkausta pitkin kuvion 4 viivaa V-V. Kuviosta 5 käy ilmi se, että tässä suoritusmuodossa liuskamaiset osat 14a ja 15a, vastaavasto 14b ka 15b ovat vekattuja liuskamaisia osia, joissa on vekin alataso 22 ja vastaavasti vekin ylätaso 23. Keksinnön mukainen tapuisa 5 säiliö ei luonnollisestikaan ole rajoitettu vekattuun ratkaisuun, vaan keksinnön periaatetta voidaan yhtä hyvin soveltaa myös ei-vekattuun säiliöön.

Kuvion 6 mukaisessa suoritusmuodossa vekattu liuskamalnen osa 15a, 10 vastaavasti 15b on sijoitettu vekatun liuskamaisen osan 14a, vastaavasti 14b vekkirakenteen sisälle. Muutoin kuviossa 6 esitetty suoritusmuoto on sama kuin kuvion 4 mukainen suoritusmuoto.

Edellä on esitetty ainoastaan keksinnön eräitä suoritusmuotoja ja alan 15 ammattimiehelle on selvää, että niihin voidaan tehdä lukuisia modifi kaatioita oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

it

Claims (4)

69033 7

1. Taipuisa säiliö massatavaran kuljetusta ja varastointia varten, joka säiliö (10) käsittää vaipan (11a), pohjan (12) sekä täyttöaukon (13), joka säiliö (10) on varustettu nostosilmukoilla (25a,25b) säiliön (10) nostamista varten, ja jossa säiliössä (10) nostosilmukat (25a,25b) on 5 muodostettu liuskamaisista osista (14a,15a; vastaavasti 14b, 15b), jotka ovat säiliön (10) vaipan (11a) yläosan suoria pidennyksiä, ja jotka liuskamaiset osat (14a,15a; vastaavasti 14b,15b) on sovitettu menemään limittäin toistensa suhteen ja yhdistetty toisiinsa ainakin yhdellä liltäntäsaumalla (16,17,24), tunnettu siitä, että liitäntä-10 saumat (16,17,24) ovat olennaisesti liuskamaisien osien (14a,15a; vastaavasti 14b,15b) pituussuuntaisia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että liitäntäsaumat (16,17) ovat liuskamaisien osien (14a,15a; vastaavasti 15 14b,15b) sivureunoissa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen säiliö, tunnettu siltä, että liitäntäsaumat (16,17) on sovitettu ulottumaan hieman limittälsalueen yli ja sitomaan liuskamaisien osien (14a,15a; vastaavasti 14b,15b) 20 reunat vaipaan (11a).

4. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että apuliitäntäsauma (24) sijaitsee liuskamaisien osien (14a,15a; vastaavasti 14b,15b) keskialueella.