FI68590B - Flexibel behaollare foer transport och lagring av massagods - Google Patents

Description

68590

Taipuisa säiliö massatavaran kuljetusta ja varastointia varten Flexibel behallare för transport och lagring av massagods

Keksinnön kohteena on letkumalsesta aihiosta valmistettu taipuisa säiliö massatavaran kuljetusta ja varastointia varten, joka säiliö käsittää vaipan ja pohjan sekä täyttöaukon, joka säiliö on nostettavissa yläpääs-tään, jonka säiliön vaippaan on muodostettu vekit, joiden alaosat on 5 taivutettu säiliön pohjan tasoon, ja jossa säiliössä letkumaisen aihion vapaa alareuna on suljettu pohjasaumalla, joka sijaitsee olennaisesti säiliön pohjan keskialueella, ja vekin pohjan tasoon taivutettu ylätaso on kiinnitetty vekin pohjan tasoon taivutettuun alatasoon l.iitäntäsau-malla.

10

Suomalaisessa kuulutusjulkaisussa n:o 61006 on esitetty taipuisa kuljetus- ja varastointisäiliö massatavaralle. Tällainen säiliö on edullisesti varustettu sisäsäkillä, joka on tiivistä ainetta ja koostuu olennaisesti yhdestä ainekappaleesta, jonka yläosassa on nostosilmukat 15 ja keskellä täyttöaukko. Säiliön pohjaosa koostuu vähintään neljästä pareittain yhtä isosta liuskasta, jotka ovat säiliön vaipan suoria pidennyksiä ja jotka on liitetty yhteen pareittain alareunassa siten, että liitäntäviivat leikkaavat toisensa yhdessä pisteessä. Vastaavanlaiset suursäkit on esitetty myös esim. sveitsiläisessä patentissa 20 n:o 362 970 ja saksalaisessa kuulutusjulkaisussa n:o 1 126 795. Epäkohtana näissä tunnetuissa suursäkeissä on se, että säkin pohja ei kestä suuria rasituksia, jotka kohdistuvat säkin pohjan olennaisesti keskialueelle, kun säkki täytetään massatavaralla. Tämä epäkohta johtuu siitä, että säkin pohjassa olevat liitäntäviivat leikkaavat säkin keski-25 pisteessä, jossa myös esiintyvät suurimmat jännityshuiput. Jännitys-huippujen esiintyminen säkin pohjan keskialueella johtuu puolestaan siitä, että suursäkki massatavaraa täynnä ollessaan pyrkii pohjan osalta hakeutumaan pyöreään muotoon.

2 68590

Suomalaisessa patenttijulkaisussa n:o 57382 on esitetty taipuisa säiliö massatavaran kuljetusta ja varastointia varten. Tässä tunnetussa säiliössä pohja on muodostettu liuskamaisista osista yhdistämällä ne toisiinsa liitäntäsaumoilla siten, että liitäntäsaumat on sovitettu 5 kulkemaan olennaisella etäisyydellä pohjan keskialueesta. Tällainen säiliön pohja kestää luotettavalla varmuudella kaikki ne rasitukset, jotka käytännön olosuhteissa voivat kohdistua säiliön pohjaan, koska säiliön pohjan olennaisesti keskialueella ei ole lujuutta heikentäviä liitäntäsaumoja laisinkaan. Tätä tunnettua pohjaratkaisua voidaan 10 soveltaa yhtä hyvin sellaisiin säiliöihin, jotka on varustettu yläosastaan nostosilmukoilla, kun myös säiliöihin, joissa ei ole nosto-silmukoita. Tällaiset ns. avosäkit lukitaan täyttöaukon kohdalta ja avosäkki voidaan nostaa esim. sopivalla nostokoukulla.

15 Epäkohtana suomalaisen patenttijulkaisun n:o 57382 mukaisessa säiliössä on se, että säiliön monimutkainen pohjarakenne estää säiliöiden valmistuksen automatisoinnin tai ainakin valmistuksen automatisointi on erittäin vaikeasti ja kalliisti toteutettavissa. Lisäksi tässä tunnetussa ratkaisussa tarvitaan useita erillisä työvaiheita, kuten esim. pohja-20 liuskojen leikkaus ja niiden kiinnitys. Näistä epäkohdista on seurauksena tällaisen säiliön tuotantokustannusten kohoaminen verrattain suuriksi.

Tunnetaan myös suursäkki, ns. vekattu suursäkki, jonka vaippaan on 25 muodostettu vekit, joiden alaosat on taivutettu säiliön pohjan tasoon.

Tässä tunnetussa vekatussa suursäkissä vekki on avonainen, jolloin vekin alapuoli on vapaana ja suursäkkiä rasitettaessa vekin yläpuoli kiristyy. Jännityshuippu kohdistuu erityisesti vekin ns. kärkipisteeseen, joka on suursäkin sisäpuolinen kärkipiste. Tällaisen vekin kärkipisteeseen muo-30 dostuvan rasituksen johdosta suursäkki murtuu usein siten, että murtuma alkaa tavallisesti nimenomaan vekin kärkipisteestä.

Suomalaisessa patenttijulkaisussa n:o 61174 on esitetty ns. vekattu suursäkki, joka on muodostettu siten, että letkumaisen aihion vapaa 35 alareuna on suljettu sinänsä tunnetulla pohjasaumalla, joka sijaitsee olennaisesti säiliön pohjan keksialueella, ja vekin ylätaso on kiinni- 3 68590 tetty vekin alatasoon liitäntäsaumalla. Tällainen liitäntäsauma antaa säiliön pohjalle jo paremman lujuuden siirtämällä rasitusvoimat pohjan keskialueesta pohja reuna-alueille. Yleensä vekkien vastakkaiset tasot on kiinnitetty toisiinsa tällaisella liitäntäsaumalla siten, että lii-5 tantäsauma kiinnittää vekin ylätason reunan vekin alatason reunaan.

Vaikka suomalaisen patenttijulkaisun n:o 61174 mukaisella taipuisalla säiliöllä saavutetaan jo suhteellisen suuri pohjan lujuus, on myös tämä tunnettu ratkaisu altis murtumiselle tai repeämiselle, joka aina alkaa 10 vekin kärkipisteestä ja etenee kärkipisteestä pohjan muulle alueelle ja heikentää säiliön pohjaa, joka lopulta murtuu pohjasauman kohdalta.

Keksinnön päämääränä on aikaansaada parannus aikaisemmin tunnettuihin taipuisiin säiliöihin massatavaran kuljetusta ja varastointia varten.

15 Keksinnön yksityiskohtaisempana päämääränä on aikaansaada ns. vekattu taipuisa säiliö, jonka pohjarakenne on luotettvan luja ja kestää myös vekin kärkipisteen osalta kalkki ne suuret rasitukset, jotka käytännön olosuhteissa voivat kohdistua säiliön pohjaan.

20 Keksinnön päämäärä saavutetaan taipuisalla säiliössä, jolle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että pohjasauman molemmilla puolilla on ainakin yksi olennaisesti pohjasauman suuntainen tukisauma, jonka etäisyys pohjasaumasta on pienempi kuin puolet liitäntäsauman puolesta pituudesta.

25

Patenttivaatimuksen 2 mukaisesti tuki sauman etäisyys on välillä 1/3 - 1/4 liitäntäsauman puolesta pituudesta.

Keksinnön mukaisessa taipuisassa säiliössä käytetään hyväksi säiliön 30 vaipassa olevia vekkejä suomalaisessa patenttijulkaisussa n:o 61174 esitetyllä tavalla, jolloin saavutetaan jo verrattain luja pohjarakenne, koska vekit on suljettu ompelemalla tai muulla tavalla kiinnittämällä vekin yläpuoli vekin alapuoleen. Vekin kärkipisteen alttius murtumiselle tai repeämiselle on estetty pohjasauman molemmilla puolilla olevan tuki-35 sauman avulla, jolloin pohjan lujuus kasvaa jopa noin 25 %. Keksinnön mukainen taipuisa säiliö on lisäksi huomattavasti edullisempi valmistaa 4 68590 kuin esim. suomalaisessa patenttijulkaisussa n:o 61006 tai suomalaisessa patenttijulkaisussa n:o 57382 esitetty taipuisa säiliö. Keksinnön mukaisen taipuisan säiliön valmistuksessa tarvitaan vähemmän työvaiheita, koska pohjaliuskojen leikkaukset ja kiinnitykset voidaan kokonaan 5 välttää. Lisäksi keksinnön mukaisien säiliöiden valmistuksen automatisointi on erittäin helppo toteuttaa.

Keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti vlitaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin edullisiin suoritusmuotoΙ-ΙΟ hin, joihin keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitus yksinomaan rajoittaa.

Kuvio 1 esittää katkaistun letkun muotoista aihiota sivukuvana.

kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista aihiota aksonometrisenä kuvana.

15

Kuvio 3 esittää kuvioiden 1 ja 2 mukaisesta aihiosta valmistettua keksinnön mukaista taipuisaa säiliötä aknonometrisenä kuvana.

Kuvio 4 esittää kuvion 3 mukaisen taipuisan säiliön pohjaa viistosti 20 alhaaltapäin nähtynä ennen vekkien vastakkaisien tasojen toisiinsa kiinnittämistä.

Kuvio 5 esittää kuvion 4 mukaista pohjaa vekkien vastakkaisien tasojen toisiinsa kiinnittämisen sekä tukisaumojen ompelemisen jälkeen viistosti 25 alhaaltapäin nähtynä.

Kuvioiden 1-3 mukaisessa suoritusmuodossa taipuisa säiliö 10 on valmistettu letkumaisesta aihiosta 11, joka on avoin ylä- että alapäästään. Aihion 11 yläpäähän olennaisesti keskelle on tehty leikkaus täyttöaukkoa 30 13 varten. Lisäksi aihion 11 yläpäähän on tehty leikkaukset 18, jotka rajoittavat liuskamaiset osat 14a,14b,15a ja 15b. Letkumaisen aihion 11 alaosan reunaa on merkitty viitenumerolla 19.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisesta letkumaisesta aihiosta 11 valmistetaan 35 kuvion 3 mukainen taipuisa säiliö 10, jossa on vaippa 11a, pohja 12, olennaisesti keskeinen täyttöaukko 13 sekä nostosiImukat 14a,15a ja 14b,15b. Säiliön pohja 12 on suljettu sinänsä tunnetulla liitäntä- 5 68590 saumalla 20, joka sulkee letkumaisen aihion 11 avoimen alareunan 19. Tällöin liitäntäsauma 20 sijaitsee olennaisesti pohjan 12 keskialueella. Kuten kuviosta 3 havaitaan, taipuisa säiliö 10 on ns. vekattu säiliö, jonka vaippaan 11a on muodostettu kaksi vastakkain sijaitsevaa vekkiä.

5 Kuviossa 3 on näkyvissä ainoastaan toinen vekki, joka muodostuu katkoviivalla 21 merkityllä tavalla, toisin sanoen vekin 21 alaosa on taivutettu säiliön 10 pohjan 12 tasoon.

Nostosilmukat 14a,15a ja vastaavasti 14b,15b muodostetaan edullisesti 10 suomalaisessa patenttijulkaisussa n:o 57381 esitetyllä tavalla eli seuraavasti. Liuskamaiset osat 14a ja 15a taivutetaan limittäin toistensa suhteen ja liuskamaisen osan 14a olennaisesti alareuna yhdistetään liuskamaisen osan 15a olennaisesti yläreunaan liitäntäsaumalla 16.

Tämän jälkeen liuskamaiset osat 14b ja 15b taivutetaan limittäin tois-15 tensa suhteen ja liuskamaisen osan 15b olennaisesti alareuna yhdistetään liuskamaisen osan 14b olennaisesti yläreunaan liitäntäsaumalla 17. Tällöin nostosilmukoissa 14a,15a ja vastaavasti 14b,15b liitäntäsauma 16 ja vastaavasti 17 sijaitsee nostosilmukoiden vastakkaisilla puolilla. Tietenkin esim. liuskamaiset osat 14b ja 15b voidaan yhdistää toisiinsa 20 siten, että liuskamaisen osan 14b olennaisesti alareuna yhdistetään liitäntäsaumalla 17 liuskamaisen osan 15b olennaisesti, yläreunaan. Tällöin liitäntäsaumat 16 ja 17 sijaitsevat nostosilmukoiden samalla puolella.

25 Haluttaessa voidaan liuskamaisen osan 14a olennaisesti yläreuna yhdistää liuskamaisen osan 15a olennaisesti alareunaan toisella liitäntäsaumalla 16 ja vastaavasti yhdistää liuskamaiset osat 14b ja 15b toisiinsa vastaavalla tavalla. Tällöin molemmissa nostosilmukoissa 14a,15a ja vastaavasti 14b,15b on kaksi vastakkaisilla puolilla sijaitsevaa liitäntäsau-30 maa 16 ja vastaavasti 17, jotka sijaitsevat oleellisella etäisyydellä nostosilmukoiden keskialueesta.

Kuviossa 4 vekin 21 vastakkaisia tasoja on merkitty viitenumerolla 22 ja 23 sekä vekin 21 kärkipistettä viitenumerolla 24. Tällöin siis taso 35 22 on vekin 21 ylätaso ja vastaavasti taso 23 on vekin 21 alataso. Kuten kuviosta 4 havaitaan vekin 21 reunat 25 ja vastaavasti 26 ovat irti toisistaan, jolloin vekki 21 on avonainen vekki.

6 68590

Kuvion 4 mukaisella pohjalla 12 varustettua taipuisaa säiliötä 10 rasitettaessa, toisin sanoen massatavaralla täytettyä säiliötä 10 nostettaessa vekin ylätaso 22 kiristyy ja vekin alataso 23 on vapaana. Jänni-tyshuippu kohdistuu erityisesti vekin 21 kärkipisteeseen 24, jota 5 voidaan kutsua säiliön 10 pohjan 12 ns. sisäpuoliseksi kärkipisteeksi.

Käytännössä esiintyvillä kuormituksilla säiliön 10 pohja 12 murtuu usein siten, että murtuma alkaa tavallisesti vekin 21 kärkipisteestä 24.

Säiliön 10 pohjan 12 rakenne saadaan huomattavasti lujemmaksi kiinnittäkö mällä vekin 21 vastakkaiset tasot 22 ja 23 toisiinsa, toisin sanoen käyttämällä hyväksi säiliössä 10 jo valmiina olevia vekkejä 21. Kuten kuviosta 5 havaitaan vekin 21 ylätaso 22 ja vastaavasti alataso 23 on edullista kiinnittää toisiinsa ompelemalla tai muulla tavalla kiinnittämällä vekin 21 ylätason 22 reuna 25 vekin 21 alatason 23 reunaan 26.

15 Kuviossa 5 tällaista liitäntäsaumaa on merkitty viitenumerolla 27.

Keksinnön perusoivalluksen mukaisesti kuviossa 5 esitettyä pohjarakennetta parannetaan muodostamalla pohjasauman 20 molemmille puolille ainakin yksi olennaiseti pohjasauman 20 suuntainen tuklsauma 29. Tukisauman 20 29 etäisyys d pohjasaumasta 20 täytyy olla sellainen, että tukisaumat 29 tehokkaasti estävät rasitushuipun kohdistumisen vekin 21 kärkipisteeseen 24. Tämä etäisyys d on suuruudeltaan edullisesti noin 1/3 - 1/4 liitäntä-sauman 27 puolesta pituudesta L/2. Luonnollisesti etäisyys d voi olla hieman myös tätä pienempikin ja tukisaumat 29 voivat sijaita niin 25 lähellä pohjasaumaa 20 kuin käytännön ompelutekniikka huomioon ottaen on mahdollista. Mikäli tukisaumojen 29 etäisyys d pohjasaumasta 20 on huomattavasti suurempi, toisin sanoen yli puolet pituudesta L/2, el tukisaumoilla 29 ole enää samaa rasitushuipun estovaikutusta ja tällöin murtuminen on mahdollista alkaa vekin 21 kärkipisteestä 24.

30

Keksinnön mukaisen taipuisan säiliön 10 pohjan 12 lujuutta voidaan edelleen tehostaa kiinnittämällä vekin 21 vastakkaiset tasot 22 ja vastaavasti 23 lisäliitäntäsaumalla 28. Kuviossa 5 on käytetty kahta lisälii-täntäsaumaa 28, jotka sijaitsevat olennaisesti vekin 21 keskialueella.

35 Liitäntäsaumojen 28 käyttämien ei yleensä ole tarpeellista, koska tukisaumat 29 estävät murtumisen alkamisen vekin 21 kärkipisteestä 24, joka on pohjan 12 heikoin kohta.

7 68590

Keksintö ei ole mitenkään kriittinen säiliön 10 yläosan suhteen.

Kuviossa 1-3 esitetyssä suoritusmuodossa on käytetty erästä edullista nostosilmukkarakennetta, joka on esitetty suomalaisessa patenttijulkaisussa n:o 57381. Keksinnön mukainen säiliön 10 pohjarakenne 12 soveltuu 5 luonnollisesti myös avosäkkeihin tai muunlaisilla nostosilmukoilla varustettuihin suursäkkeihin. Lisäksi on huomattava, että keksintö ei ole mitenkään kriittinen vekkien 21 muodostamistavan suhteen. Vekit 21 voidaan tehdä myös säiliön 10 pohjasauman 20 ompelun jälkeenkin tekemällä pohjasauman 20 nurkkiin vekit.

10

Edellä on esitetty ainoastaan eräs keksinnön edullinen suoritusmuoto ja alan ammattimiehelle on selvää, että esitettyyn suoritusmuotoon voidaan tehdä lukuisia modifikaatioita oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (2)

8 68590

1. Letkumaisesta aihiosta (Π) valmistettu taipuisa säiliö (10) massatavaran kuljetusta ja varastointia varten, joka säiliö (10) käsittää vaipan (11a) ja pohjan (12) sekä täyttöaukon (13), joka säiliö (10) on nostettavissa yläpäästään, jonka säiliön (10) vaippaan (11a) on muodos- 5 tettu vekit (21), joiden alaosat on taivutettu säiliön (10) pohjan (12) tasoon, ja jossa säiliössä (10) letkumaisen aihion (11) vapaa alareuna (19) on suljettu pohjasaumalla (20), joka sijaitsee olennaisesti säiliön (10) pohjan (12) keskialueella, ja vekin (21) pohjan (12) tasoon taivutettu ylätaso (22) on kiinnitetty vekin (21) pohjan (12) tasoon taivu-1Q tettuun alatasoon (23) liitäntäsaumalla (27), tunnettu siitä, että pohjasauman (20) molemmilla puolilla on ainakin yksi olennaisesti pohjasauman (20) suuntainen tukisauma (29) , jonka etäisyys (d) pohja-saumasta (20) on pienempi kuin puolet 1iitäntäsauman (27) puolesta pituudesta (1/2 L). 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen taipuisa säiliö, tunnettu siitä, että tukisauman (29) etäisyys (d) on välillä 1/3 - 1/4 liitäntä-sauman (27) puolesta pituudesta (1/2 L).