FI67987C - Metod foer tillverkning av elektriska vaermemattor - Google Patents

Description

67987 Sähkölämpömattojen valmistusmenetelmä Tämä keksintö liittyy menetelmään sähkölämpökalvon tai lämpömaton valmistamiseksi/ joka käsittää metallinauhan, 5 joka on sovitettu meander-kuvioksi niin, että se tällöin muodostaa vastuselementin, joka on kiinnitetty ainakin yhteen tukikalvoon, menetelmän käsittäessä leikkausten teon metallikalvoon ja leikkausten laajenemisen meander-kuvion aikaansaamiseksi ennen sitomistoimenpidettä, ja jossa metal-10 likalvon yli käytännöllisesti katsoen poikittain kulkevat leikkaukset laajentuvat niin, että poikittaisilla leikkauksilla varustettu kalvo kulkee kahden siirtolaitesarjän välitse, jotka laitteet kuljettavat kalvoa pituusuunnassa, viimeksi sovitetun siirtolaitteen kuljettaessa kalvoa suu-15 remmalla nopeudella kuin ensimmäinen siirtolaite, jolloin kalvo venyy valvotusti. Tällaiset lämpömatot tai -kalvot ovat hyvin tunnettuja alalla, viitaten esim. norjalaiseen patenttiin n:o 109 918 (O.G.Lund). Tämän patentin mukaisten mattojen huono puoli on se, että mutkitteleva muoto 20 saadaan aikaan ei vain leikkaamalla vastuskalvo haluttuun muotoon, vaan lisäksi edellyttää kuvattu menetelmä kalvo-aineleikkeiden poistoa vaaditun tilan saamiseksi nauhojen välille. Kalvoaineen poiston muodostama ongelma on voitettu ehdotuksella, joka on kuvattu norjalaisessa patentissa n:o 25 130 256 (H.A. Bergersen), jonka mukaan leveä vastuskalvo leikataan jatkuvasti useiksi rinnakkaisiksi pitkittäisnau-hoiksi, minkä jälkeen nämä nauhat levitetään. Mutkittelevan muodon saamiseksi näistä rinnakkaisnauhoista halutulle säh-kövastusosalle on sijoitettu hyvin tarkasti suhteessa pit-30 kittäisten vastusnauhojen asentoon ja tällä menetelmällä on hyvin vaikeaa saavuttaa hyviä tuloksia.

US-patentissa n:o 3,020,379 (P.Eisler) on myös kuvattu ratkaisuja lämmittävien sähkökalvorakenteiden saamiseksi poistamatta kalvoleikkeitä. Tässä kuvataan periaatteessa 35 kahta erilaista menetelmää mutkittelevien muotojen aikaansaamiseksi vastuskalvossa. Toisen menetelmän mukaisesti 2 67987 kalvo leikataan poikittaissuunnassa suhteessa kalvon pituussuuntaan ja leikkaukset avataan kääntämällä kalvon reuna ja kalvon loveuksella tai pakottamalla eristysainetta leikkauksiin. Toinen kuvattu menetelmä sisältää kalvon pit-5 kittäisleikkauksen, kun kalvo kulkee kalvon sopivien siirtolaitteiden yli, ja se sisältää välineet, jotka pingottavat kalvon poikittain leikkausten avaamiseksi. Jälkimmäistä menetelmää on tuskin otettu koskaan käytäntöön.

Lämpömaton valmistamiseksi mainituilla menetelmillä 10 aikaansaaduista vastusosista laminoidaan vastuskalvo yhdelle tai useammalle eristävälle tukikalvolle ja tämä koottu pitkittäisrakenne leikataan sopiviksi pätkiksi ja varustetaan kokoomakiskoilla ja päätteillä.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on kehittää me-15 netelmä sähkölämpöelementtien valmistamiseksi, joka on toiminnassa yksinkertaisempi kuin edellä mainitut menetelmät ja helpommin soveltuva automaattiseen, jatkuvaan tuotantoon.

Keksinnön pääominaisuudet on määritelty oheisissa patenttivaatimuksissa. Edellä mainitut ja muut tavoitteet 20 käyvät selvästi ilmi keksinnön toteutusmuotojen seuraavas-ta, yksityiskohtaisesta kuvauksesta, joka liittyy piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää kaaviomaisesti keksinnön menetelmää s ähkölämpömatto j en valmistamiseksi, 25 kuvio 2 esittää kaaviomaisesti menetelmän leikkaus- ja pingotusvaiheita, kuvio 3 esittää kaaviomaisesti menetelmää, jolla leikkaustoimintaa ohjaavat kalvon paksuuden ilmaisin ja kalvon pituuden valvontalaite, 30 kuvio 4 esittää menetelmää, jolla saadaan aikaan pääte-/kokoomak i skovälineet, kuvio 5 esittää pääte-/kokoomakiskolaitetta, kuvio 6 esittää lukitustoimintaa, kuvio 7 esittää eristyskalvon aukkoja, 35 kuviot 8-11 esittävät neljä vaihtoehtoista päätettä/ liitäntää, joilla lämpöelementit on varustettava, 67987 3 kuviot 12-13 esittävät lämpömattojen välistä kytkentää, kuvio 14 esittää päättömän kalvon poikittaisleik-kausviivoja, ja 5 kuviot 15-16 esittävät vaihtoehtoisia kalvon leik- kausvälineitä.

Varastokelalta, kuvio 1, syötetään koottu metalli-nen/muovinen kalvo tai laminaatti 2, joka koostuu raaka-ainemetallikalvosta 3, joka on laminoitu hieman leveämmäl-10 le eristyskalvolle 4 kuvion 2 mukaisesti, joka näyttää kuvion 1 laitteen kaaviomaisesti ja josta eräät koneosat on poistettu selvyyden vuoksi. Laminoinnin voi vaihtoehtoisesti suorittaa tavallisena tandemtoimintana (ei näytetty) ennen laminaatin syöttöä kuljetuslaite 5 tai muun 15 kalvonsiirtovälineen kohdalle. Suotavan mutkittelevan muodon saamiseksi vastusnauhalle vedetään koottu kalvo nyt kohti toista kalvon kuljetuslaitetta 6 ja leikkuriryhmä 7 on järjestetty leikkaamaan kalvon kuvion 2 mukaisesti. Leikkauksen voi toteuttaa monella eri tavalla, kuten ku-20 vataan kuvioiden 15-16 yhteydessä. Kootun laminaatin 2 eristyskalvon 4 tulisi olla helposti venyvää ainetta, kuten polyeteeniä tai nailonia. Kuten on mainittu, on kootun laminaatin eristysosa 4 metalliosaa 3 leveämpi, ja keksinnön mukaisesti on seuraavan vaiheen tarkoituksena laajentaa 25 kootussa laminaatissa tehtyjä leikkauksia pitkittäisvenytyk-sellä. Siksi koottu laminaatti 2 viedään kalvon kolmannen kuljetuslaitteen 8 yli, joka pyörii tai liikkuu hieman suuremmalla pitkittäisnopeudella kuin kalvon kuljetuslaitteet 5 ja 6. Venytyksen ohjaamiseksi käytetään kalvonvenytysde-30 tektoria 9. Toisessa vaiheessa leikattu ja venytetty koottu laminaatti 2 laminoidaan eristyskalvolle 11 ja mahdollisesti myös kalvolle 10, jotka syötetöön vastaavilta varasto-keloilta 12 ja 13. Saatu laminaatti 14 viedään eristyskalvon hitsauslaitteen 15 läpi laminoidun vastuskalvon 16 vai- 67987 4 niistämiseksi, jonka voi kelata kelalle 17. Tehtyä kalvoa voidaan mitata jatkuvasti kalvon pituuden valvontalaitteella 18, joka kykenee ohjaamaan myöhemmin kuvattavia toimintoja.

Kalvon kuljetuslaitteella 8 aikaansaatu venytys-5 ja/tai laimnointitoiminta voidaan yhdistää virtakiskon kiinnitystoiminnan kanssa, jolla yksi tai kaksi pitkittäistä virtakiskonauhaa, jotka syötetään varasto-kelalta 20, sidotaan venymän kalvon 4 sivualueisiin. Virtakiskot 19 olisi mieluiten kiinnitettävää venyvän 10 kalvon 4 samalle puolelle kuin vastuskalvo 3 valmiin tuotteen päätteiden kiinnityksen helpottamiseksi.

Kuvio 2 näyttää kalvon kalvonvenytysdetektorin 9 vain osittain venytetyn kalvon näyttämiseksi paremmin. Venytysastetta ei näytetä mittakaavassa, koska metalli-15 nauhoja tarvitsee vain siirtää hieman erilleen mutkit-televan sähkövastusnauhan tai -radan saamiseksi. Venytettävää kalvoa 4 venytetään kohdissa 25, kun taas metallikalvoa 3, joka on tehty vastusaineesta, kuten lyijystä tai lyijy-/tinaseoksesta tai muusta sopivasta 20 vastusaineesta, pingotetaan vain mitättömän vähän leik-kaamattomalla alueella 26, eikä vastuselementillä 27 ole taipumusta käyristyä.

Vastusnauhojen leveyttä ja tietyssä määrin myöskin venytysastetta voidaan muuttaa määrätynpitoisten mattojen 25 valmistamiseksi, joilla on erisuuruiset vastukset ja wattiluvut.

Kuvio 3 näyttää kaaviomaisesti järjestelyt, joilla leikkurin 7 leikkuuteriä 30 ja 31 ohjataan ohjauslaitteen 32 avulla, joka antaa signaaleja tai käskyjä 30 leikkauksen suorittamiseksi halutuissa kohdissa lämpö-mattojen saamiseksi, joissa vastusnauhoilla on halutut leveydet.

5 67987

Vastuskalvon paksuuden pitäisi olla mahdollisimman tasainen ja kun paksuus tunnetaan tiettyjen toleranssien sisällä, voidaan valmistaa määrätynpituiset lämpömatot, joiden wattiluku on etukäteen määrätty, yksinkertaisesti säätämällä vastusnauhan leveys. Kun kalvon kuljetuslaittei-5 den 5 ja 6 kiertonopeus tiedetään, voidaan ohjauslaite 32 varustaa välineellä, joka säätää halutut vastus- tai wattilukuarvot. Terä 30 alkaa leikata halutussa kohdassa ja halutulla hetkellä ja sen voi järjestää seuraamaan kalvon pitkittäisliikettä leikkauksen aikana. Heti kun terä 10 30 on suorittanut leikkauksen, se nostetaan ylös ja terä palaa lähtökohtaansa kalvon poikittaissuunnassa sekä kalvon pituussuunnassa. Terä 31 odottaa nyt leikkauskäskyään, jonka saatuaan se suorittaa leikkauksena loppuun samalla tavalla kuin on kuvattu terän 30 kohdalla. Terien pitkit-15 täisliikettä ei ole näytetty. Kun kysymyksessä ovat täys-pitkät, ylös- ja-alas liikkuvat leikkuuterät (ei näytetty), voi leikkaustoiminta todennäköisesti tapahtua niin nopeasti, että terän pitkittäisliikettä ei tarvita.

Vastuskalvon paksuus on luokassa 5-25^um, joten on 20 hyvin vaikeaa saada aikaan tasaista paksuutta, esim.

11 jam + 5 %, kalvon koko pituudella tai koko rullassa.

Tämä vaikeus voidaan kuitenkin voittaa käyttämällä kalvon paksuuden detektoria 33. Kuten kuvio 3 näyttää, syötetään signaalit detektorista 33 ohjauslaitteeseen 32, jossa ta-25 pahtuu leikkauskäskysäätöjen muunnos, niin että leikkuri 7 (30 ja 31) valmistaa vastusnauhat, joilla on, ei sama ja ennaltamäärätty leveys, vaan sama ja ennaltamäärätty vastus pituusyksikköä kohden. Näin varmistetaan se, että on mahdollista valmistaa helposti määrätynpituiset lämpö-30 matot, joilla on ennaltamäärätty wattiluku.

6 67987

Leikkuumekanismin 7 (30 ja 31) säätöä voidaan helpottaa käyttämällä kalvon pituuden valvontalaitetta 18 (kuvio 3, kuvio 1), joka voidaan esim. suunnitella lähettämään tahdistavat sähkösignaalit ohjauslaitteeseen 32. Laite 18 voidaan esim. suunnitella kehittämään ja 5 lähettämään yhden signaalipulssin kalvon pituuden cm tai tuumaa kohden. Vaihtoehtoinen sijainti kalvon pituuden valvontalaitteelle 18 voi olla heti hitsauslaitteen 15, kuvio 1, takana, jossa laminoitu vastuskalvo 16 on täysin vakaa.

10 Maton haulutun pituuden perusteella säädetään ohjauslaite 32 leikkaamaan halutun määrän leikkauksia kootussa kalvossa, niin että voidaan sijoittaa päätteet haluttuihin kohtiin. Päätteet Voi tehdä tinatuista kupari-nauhoista, jotka juotetaan tai hitsataan kiinni vastusnau-15 ho.ille ja kokoomakiskoille.

Maton päätteet voidaan tehdä kahdella tavalla.

Eräs tapa on näytetty kuviossa 4, joka näyttää laitteen, joka varustaa virtakiskot 19 päätteillä 35. Varasto-kelalta 20 virtakiskot 19 kulkevat juottolaitteen 36 20 ohi jossa päätteet 35 juotetaan kiini virtakiskoihin määrätyissä kohdissa, kuten myös kuvio 5 näyttää. Sähkö-kytkentä pääteliuskojen 35 ja vastuselementin 27 (kuvio 2) välillä voidaan suorittaa juottokoneessa 37 ennen kuin koottu laminaatti 2 laminoidaan eristyskalvojen 10 ja 11 vä-25 liin. On kuitenkin myös mahdollista suorittaa tämän juotetun kytkennän valmistus myöhemmässä vaiheessa, esim. hitsaus-koneen 15 jälkeen, koska se hyvin pieni lämpö, joka tarvitaan hyvän kytkennän saamiseksi, tuskin vahingoittaa kalvoja 10 ja 11. Kalvojen 10 ja 11 mahdolliset vauriot 30 juottokohdassa voi helposti korjata. Tarvittaessa olisi kiinnitettävä pääteliuskat 48, kuvio 11, juottokoneessa.

Toinen tapa toteuttaa päätteiden valmistus on tekemällä aukot tai reiät 40, kuvio 7, ennaltamäärätyissä kohdissa eristyskalvossa 11 ennen sen hitsausta kiinni 35 leikatulle, kootulle laminaatille 2, niin että päästään käsiksi virtakiskoihin 19 ja vastuselementin 27 haluttuihin 7 67987 osiin ja päätteiden asennuksen helpottamiseksi. Tämä näytetään kuviossa 6, jossa kelalta 13 syötetty eristyskalvo 11 kulkee reikälukituskoneen 41 kautta ennen kuin se laminoidaan laminaatille 2, virtakiskolle (-kiskoille) 19 ja eristyskalvolle 10. Virtakisko (-kiskot) 19 voidaan 5 varustaa pääteliuskoilla 35 tai jättää ilman näitä.

Pääteliuska 35 tai pääteliuskat 45-47 (kuviot 8-10) voidaan kiinnittää päätteiden juottokoneessa 42, joka on hitsauskoneen 15 takana tai myöhemmässä vaiheessa.

Päätteet 48, kuvio 11, voidaan kiinnittää juottokoneessa 42 tai myöhemmässä vaiheessa. Juottokonetta 42 2Q voidaan ohjata ohjauslaitteesta 32, kuvio 3, käsin.

Jotta varmistettaisiin, että rei'itykset 40, kuvio 7, kalvossa 11,jotka tekee lukituskone 41, kuvio 6, toisen päätteidentekomenetelmän mukaisesti, ja että kiinnitetyt päätteet 35, kuvio 5, jotka kiinnittää ^5 juottokone 36, kuvio 4, ensimmäisessä menetelmässä, tulevat oikeisiin kohtiin maton halutun pituuden mukaisesti ja myöskin vastuselementin 27 oikeiden kohtien mukaisesti, voidaan lukituskonetta 41 ja juottokonetta 36, kuvio 4, ohjata ohjauslaitteesta 32, kuvio 3.

Kuvioissa 8-10 näytetään erilaiset päätteidenteko-20 laitteet 45-47, joilla vastuskalvo 16 varustetaan ulkopuolisella kytkennällä 46 virtakiskon 19 ja vastuselementin 27 välissä, kuvio 9, ja ulkopuolisella kytkennällä vain virtakiskon 19 kanssa, kuvio 10. Kaikki nämä kytkennät voidaan tehdä ohjelmoidun juottokoneen 36, kuvio 4, avulla.

25 Kuvio 11 näyttää ulkopuolisen kytkennän 48 vastus- elementin 27 kanssa. Tällainen kytkentä kalvon sivuaineeseen, jossa ei ole virtakiskoa, voidaan aikaansaada aukkojen 40 kautta, kuvio 7, juottamalla kytkentäkappale 48 kiinni vastuselementiin 27.

β 67987 Lämpömattojen valmistamiseksi laminoidusta vastus-kalvosta 16 on tämä kalvo leikattava poikittain sopiyan-pituisiksi matoiksi. Kuvio 12 näyttää kaksi lämpömattoa 50, kumpikin varustettuna kahdella päätteellä 45. Virta-kiskojen 19 tehtävänä on vain vakauttaa kalvo ja periaat-5 teessä matot voisivat olla ilman virtakirkoja, jos ne varustettaisiin päätteillä 48, kuvio 11. Useat matot voi sitten kytkeä helposti rinnan näytetyllä tavalla ja päätteet 45 voi kytkeä verkkoon tai muuhun sopivaan voimanlähteeseen.

Kuvio 13 näyttää kaaviomaisesti vaihtoehdot 10 lämpömatot 55, jotka voi kytkeä sarjaan. Kuten on näytetty, on jokainen matto 55 varustettu vain yhdellä virtakiskolla 19 ja kytkentöjä on kolme tyyppiä, joista 46 muodostaa sisäisen kytkennän virtakiskon 19 ja vastus elementin 27 keskeen, 47 muodostaa ulkoisen kyt-15 kennän virtakiskosta 19 ja 48 muodostaa ulkoisen kytkennän vastus elementistä 27. Kytkennät 48 tehdään mieluiten sen jälkeen, kun on tehty ennaltamääräyt aukot 40, kuvio 7, eristyskalvossa 10, ennen sen hitsausta kiinni kootulle laminaatille 2.

20 Kuvio 14 näyttää kaaviomaisesti kuinka jatkuva vastuskalvo 16 voidaan varustaa päätteellä 45. Välimatka perättäisten päätteiden 45 välillä, jotka on kytketty ylempään virtakiskoon 19, vastaa oleellisesti maton haluttua pituutta ja samoin tekee välimatka niiden perättäisten päätteiden välillä, jotka on kytketty alempaan 25 virtakiskoon. Kun päätön vastuskalvo 16 leikataan yksittäisiksi matoiksi 50, kuvio 12, olisi kalvo leikattava leikkausviivojen 60 mukaisesti, kuvio 14. Mutkien lukumäärä kulloinkin kahden leikkausviivan välillä on tavallisesti niin suuri, että ilman vaikeutta voidaan saada aikaan 30 määrätynpituiset matot, joilla on oleellisesti sama vastus.

Eräs esimerkki tyypillisestä matosta, joka valmistetaan po. keksinnön menetelmällä, on tehty seuraavilla arvoilla: pituus 2150 mm; leveys 600 mm; nauhan leveys 5,4 mm; maton paksuus 0,2 mm; ohmia mattoa kohden 235 ohmia; 35 mutkien lukumäärä 254; kuormitus mattoa kohden 190 wattia.

9 67987

Lattian, seinän ja sisäkaton sopivien lämpömattojen 2 koot voivat olla alueella 0,5-10 ra , jolloin vastusnauhan 2 leveys on 2-20 mm ja kuormitukset ovat 50-500 W/m .

Leikkurin 7, kuvio 1, vaihtoehtona voidaan käyttää valssia 65, kuvio 15, joilla on tasaisin välein sijoitettuja, 5 pitkittäisiä leikkuuteriä, jotka liikkuvat nopeudella, joka vastaa kuljetuslaitteesta 5 kuljetuslaitteeseen 6 liikkuvan, kootun kalvon pitkittäisnopeutta. Itse asiassa voidaan rulla 5,6 ja leikkuuvalssi 65 kytkeä toimimaan samalla kehänopeudella.

10 Eräs vaihtoehtoinen ratkaisu haluttujen leikkausten tekemiseksi kalvoon voisi olla pyörivien terien 70 käyttö kuvion 16 mukaisesti. Terien profiili voi vaihdella ja terän pitkittäissärmä voidaan suunnitella poikkeamaan emäviivasta esim. niin, että se seuraa hieman ruuvimaista 15 viivaa, mutta paras leikkaustapa saavutetaan leikkureilla, joilla nauhan leveyden voi muuttaa helpommin kuin vaihtamalla työkaluja.

Leikkurit koostuvat mieluiten, kuten on kuvattu kuvioiden 1-3 yhteydessä kahdesta terästä, jotka leikkaavat 20 vuorotellen toiselta puolelta ja toiselta puolelta.

Näin on kummallakin terällä määrätty alue, jota pitkin se leikkaa, niin että jää määrätty, leikkaamaton alue kalvon vaihtoehtoisille puolille. Leikkurit voi myös suunnitella yläs-ja-alas liikkuviksi teriksi, joiden leikkuusärmät vas-25 taavat haluttua leikkauspituutta. Tähän tarkoitukseen voidaan myös suunnitella saranoidut terät, jotka toimivat saksien tapaan. Lopuksi voidaan käyttää ei-mekaanisia leikkureita, kuten lämpölankoja tai laseria.

On huomattava, että po. keksinnön edellä lähemmin 30 kuvattuja toteutusmuotoja ei pidä tulkita keksinnön suoja-piiriä rajoittavina.

Claims (5)

10 67987

1. Menetelmä sähkölämpökalvon tai lämpömaton valmistamiseksi, joka käsittää metal1inauhan, joka on sovitettu 5 meander-kuvioksi niin, että se tällöin muodostaa vastusele-mentin (27), joka on kiinnitetty ainakin yhteen tukikalvoon (10, 11), menetelmän käsittäessä leikkausten teon metalli-kalvoon (3) ja leikkausten laajenemisen meander-kuvion aikaansaamiseksi ennen sitomistoimenpidettä, ja jossa metalli-10 kalvon (3) yli käytännöllisesti katsoen poikittain kulkevat leikkaukset laajentuvat niin, että poikittaisilla leikkauksilla varustettu kalvo kulkee kahden kuljetuslaitteen (6, 8. välitse, jotka laitteet kuljettavat kalvoa pituussuunnassa, viimeksi sovitetun kuljetuslaitteen (8) kuljettaessa 15 kalvoa suuremmalla nopeudella kuin ensimmäinen kuljetuslaite (8), jolloin kalvo venyy valvotusti, tunnettu siitä, että venytystoimenpide yksinkertaistuu sitomalla me-tallikalvo (3) venyvään eristyskalvoon (4), joka on leveämpi kuin metallikalvo (3), ennenkuin yhdistetty metalli/eris-20 tyslaminaatti (2) johdetaan ensimmäiseen kahdesta kuljetus-laitteesta (6) niin, että yhdistetyllä laminaatilla (2) on eristyskalvo, joka ulottuu molemmin puolin metallikalvon yli, ja että nämä ulospistävät eristyskalvon osat jäävät leikkaa-mattomiksi kun metallikalvo leikataan poikkisuunnassa, ja 25 venytetään venytysmenettelyn aikana, mikä saattaa leikkaukset metallikalvossa laajentumaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että venytystoimenpidettä, ja tällöin etenkin venytyksen astetta ja venytyksen tasaisuutta, val- 30 voo kalvonvenytysdetektori (9).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että venytystoimenpide on yhdistetty toimintaan virtakiskon (19) sijoittamiseksi, jolloin ainakin yksi pituussuuntainen virtakisko (19) sijoitetaan nauhana 35 ja kiinnitetään venytettävän kalvon (4) sivupintaan sellaiseen kohtaan ja sellaiseen aikaan, jolloin haluttu veny- 11 67987 tys on suoritettu, niin että kytkennät yksinkertaistuvat ja että se auttaa stabilisoimaan venytettyä, yhdistettyä laminaattia.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n -5 n e t t u siitä, että kalvon leikkauksen tarkan paikan (tai ajankohdan) ennen venytystoimenpidettä, määrää detektori (33), joka ilmaisee metallikalvon paksuuden.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että virtakiskon (19) sijoittamistoimen- 10 pide käsittää vaiheet kytkentöjen (35, 45-48) aikaansaamiseksi ennalta määrättyihin kohtiin, jotka määrätään detektorilla (18), joka jatkuvasti tunnustelee kalvon pituutta. 12 67987