FI67667B - Foerfarande foer maetning av koncentrationen hos en analyt direkt fraon loesningen och anordning daerfoer - Google Patents

Description

ΓΒ1 mi KUULUTUSJULKAISU „ ®ΐδί® B 11 UTLÄG G NIN G SSKRI FT 6/667

PiSjÖ (45) (51) Kv.lk.*/lnt.CI.4 B 01 L 3/00 // G 01 N 31/16 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 763182 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 05.1 1 .76 (Η) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 05.11 -76 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 08.05.77

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväks ipanon ja kuul.julkaisun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 31-01 .85 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 07.11-75 USA(US) 629853 (71) Measurex Corporation, One Results Way, Cupertino, California 95014, USA(US) (72) John Joseph Howarth, Monte Sereno, California, USA(US) (74) Berggren Oy Ab (54) Menetelmä analyytin väkevyyden mittaamiseksi suoraan liuoksesta ja laite tätä varten - Förfarande för mätning av koncentrationen hos en analyt direkt fran lösningen och anordning därför Tämä keksintö kohdistuu menetelmään analyytin väkevyyden mittaamiseksi suoraan liuoksesta ottamalla tilavuudeltaan tunnettu osa liuoksesta näyteastiaan, valitsemalla jokin liuoksen fysikaalinen ominaisuus, lisäämällä titranttia näyteastiaan ja laskemalla liuoksen emäksisyys titrantin mitatun määrän ja liuososan tunnetun tilavuuden perusteella ja laitteeseen tätä varten.

Niin kuin aikakausjulkaisun "Proceedings of the IEEE", voi. 58 no 1, tammikuu 1 9 70 s. 51 ilmeäcvneessä Donald B. Brewster1 in ja Andrew K. Bjerring'in artikkelissa nimeltä "Computer Control in Pulp and Paper 1961-1969" on mainittu, "nykyisin ei ole saatavissa mitään tehokasta kaupallista tuotantolinjakojetta K-luvun mittausta varten" (jatkuvatoimisessa keittimessä). "Käsitestejä suoritetaan näytteistä, jotka on otettu (keittimen) puskuputkesta tai pesurista, tavallisesti kerran tunnissa". Sellun keittimen tarkoituksena on tietenkin muuttaa puu kuiduiksi. Tämä saadaan keittimessä aikaan käsittelemällä puuhaketta valkolipeällä, joka koostuu natriumsulfidin ja natriumhydroksidin liuoksesta. Ligniinin poiston aikaansaamiseksi keittimessä on sekä korkea lämpötila että korkea paine. Ligniiniä on noin 30 % puusta ja 2 67667 se poistetaan selluloosakuitujen toisistaan erottamisen ja valkaisun helpottamiseksi. Ligniinin poistoasteen tavallisena mittana on "K-luku"; mitä pienempi K-luku on, sitä vähemmän ligniiniä on jäljellä. Vaihtoehto K-luvun mittaukselle on keitti-messä olevan lipeän alkalisuuden mittaus, joka osoittaa miten pitkälle alkalin ja ligniinin välinen reaktio on tapahtunut.

Tuotantolinjalla tapahtuva K-luvun tai alkalisuuden mittaus mahdollistaa keittimen paljon paremman säädön. Niin kuin mainitun Brewster'in artikkelin sivulla 55 on selitetty, käyttökelpoisin K-luvun säätömenetelmä on eteenpäinkytkentäsäädön käyttö ja seuraavien viiden tekijän pysyttäminen vakiona: alkalin ja puun suhde, lipeän ja puun suhde, lämpötila, viipymisaika ja hakkeen yläpinnan korkeus. Eteenpäinkytkentäsäädön stabiloimi-seen käytetään puskujohdosta kerran tunnissa otettua näytettä takaisinkytkentäsäätönä. Ilmeistä on, että sen pitkän viipymis-ajan johdosta, joka kuluu K-lukunäytteen saamiseen, koko säätöjärjestelmä on epätyydyttävä. Edellä olevan korjaamiseksi ruotsalainen yhtiö nimeltä ASEA käyttää alkalisuuden määrittämiseen tuotantolinjalla olevaa titrauslaitetta ja näytteen saamiseen "mekaanista miestä". Tämä ei ole tehokas tuotantolinjamittaus, koska se vaatii aikaa yli 10 minuuttia. Lisäksi "mekaanisen miehen" liikkuvat osat, varsinkin tyypillisen keittimen korkeissa paine- ja lämpötilaolosuhteissa tekevät tällaisen järjestelmän rakenteen, toiminnan ja kunnossapidon epäkäytännölliseksi.

Niinpä esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan entistä parempi tuotantolinjalla oleva titrauslaite ja -menetelmä, joita voidaan käyttää ankarissa ympäristöolosuhteissa.

Keksinnön pääasialliset tunnusmerkit ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista .

67667 3

Kuvio 1 on lohkodiagramma keittimes tä, kuvio 2 on yksinkertaistettu keksintöä esittävä sähköinen kaavio, kuvio 3 on aikaperättäisyysdiagramma, joka on hyödyllinen keksinnön toiminnan ymmärtämiseksi, kuvio 4 on kaaviollinen esitys, joka on hyödyllinen keksinnön ymmärtämiseksi , kuvio 5 on keksinnön toimintaa havainnollistettava diagramma, kuvio 6 on kuviota 2 havainnollistava yläkuvanto, josta osia on leikattu pois, kuvio 7 on poikkileikkauskuvanto olennaisesti kuvion 6 viivaa 7-7 myöten ja esittää myös laitetta ympäröivää lisärakennetta, kuvio 8 on poikkileikkauskuvanto olennaisesti kuvion 6 viivaa 8-8 myöten ja esittää kuvion 7 mukaista ympäröivää lisärakennetta, kuvio 9 on poikkileikkauskuvanto eräästä kuvion 7 vaihtoehtoisesta sovellutusmuodosta, ja kuvio 10 on suurennettu poikkileikkauskuvanto kuvion 9 viivaa 10-10 myöten.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti (jatkuvatoimista) Kamyr-keitintä. Tämä keitin on ennestään tunnettu, lukuunottamatta eri tasojen alkalipitoi-suuden havaintitekniikkaa. Yleensä toiminnan aikana haketta annostellaan tilavuuden mukaan hakemittarin 10 ja pienpainesyöttimen 11 avulla pasutusastiaan 12, jonka päätehtävänä on poistaa ilma, jonka paine estäisi lipeän tunkeutumisen. Hakkeeseen sekoitetaan sitten kiertävää lipeää kierrätys johdosta 14 suurpainesyöttimessä 13 ja se pakotetaan pääkeittoastian 16 yliseen erotinosaan. Ylisessä erottimessa erotetaan liika lipeä, se sekoitetaan täydennys-valkolipeään ja palautetaan kiertoon. Hake laskeutuu keittimen kyllästysvyöhykkeessä olevan hake- ja lipeämassan päälle. Kuten edellä on selitetty,valkoli-peä koostuu natriumsulfidin ja natriumhydroksidin liuoksesta.

Hakkeen viivyttyä noin 40 minuuttia keittimessä siihen lisätään lämpöä kohdassa 17 kierrättämällä osaa lipeästä lämmityskierukoiden kautta. Tämä korottaa lämpötilaa, niin että tapahtuu ligniinin poistoa. Keit-tovyöhyke ulottuu alas poistokohtaan 18 saakka, jossa käytetty lipeä (jota nyt sanotaan mustalipeäksi), poistetaan talteenottoa varten ennestään tunnettuun tapaan. Sellu poistetaan keittimen pohjasta noin 4 tuntia sen jälkeen kun se on jättänyt keittovyöhykkeen, Poisto suoritetaan puskujohtoa 19 myöten. Valkolipeää lisätään myös johtoa 21 myöten yhdessä lämmön kanssa, Lopuksi lämpöä lisätään kierrätys-johtoa 22 myöten.

4 67667

Keksinnön mukaan useihin kohtiin keittimessä voi olla sijoitettu havaitsin käytettävissä olevan alkalin havaintia varten. Näitä paikkoja ovat valkolipeän syöttöjohto 21, keittimen sivuseinäosa 23, lämmön syöttöjohto 22, lämmön syöttöjohto 17, lipeän poistojohto 18 ja pusku-johto 19. Halutusta säätösuunnitelmasta riippuen yhtä tai useampaa havaitsimista voidaan käyttää asianmukaiseen takaisinkytkentäsäätöön. Tällä tavoin voidaan suorittaa välitön K-luvun säätö.

Tyypillinen havaitsin on esitetty kaaviollisessa muodossa kuviossa 2, ja siihen kuuluu näyteastia 26 ja vertailuastia 27, jotka molemmat on ripustettu pystysuuntaisiksi keittimeen liittyvän rajoitetun tilan sisään. Se voi olla joko sivuseinässä 23 tai jossakin monista esitetyistä kierrätysputkijohdoista. Astioihin 26 ja 27 liittyy myös elektrodit 27a, b ja 26a, b. Kuten jäljempänä olevasta käsittelystä ilmenee, nämä elektrodit mittaavat mitattavan nesteen johtokyvyn muutoksen kun tähän nesteeseen,jota tieteellisemmin nimitetään analyy-tiksi, lisätään titranttia. Titraus saadaan aikaan lisäämällä hiilidioksidia johtoa 28 myöten näyteastiaan 26. Elektrodit ja niihin liittyvät astiat ovat osana yleisestä ’Vheatstone-sillasta, johon sisältyvät aseteltavat tasapainotusvastukset 31 ja 32. Generaattori 33 käyttää siltaa. Loppupisteen havaitsin 34 on yhdistetty siltaan antamaan signaali, joka osoittaa käytettävissä olevan alkalin näyte-astiassa. Käytännössä havaitsin 34 käsittää minitietokoneeseen yhdistetyn vahvistimen.

Erillisen vertausastian (johon tietenkään ei lisätä titranttia) käyttäminen varmistaa sen, että prosessissa mittauksen aikana esiintyvät kemialliset muutokset kompensoidaan, ja antaa myös siltatyyppisen mittauksen, joka on luonnostaan erittäin tarkka. Monissa sovellutuksissa tämä kuitenkin voi olla tarpeetonta, ja vertausastia voidaan korvata yksinkertaisella vertausvastukse11a.

Niin kuin myös kuviosta 3 näkyy, sillan 29 johtokyvyn havaitsee näytteen vertailutilayksikkö 30. Kun kumpikaan astia 26 tai 27 ei sisällä nestettä, esiintyy alhainen johtokykytila (taso 35), mikä osoittaa, että astiat on huuhdeltu. Uudelleentäytön jälkeen esiintyy kuitenkin normaali johtokykytaso 36. Niin kuin jäljempänä selitetään, nämä tasot ovat käyttökelpoisia perättäisjärjestystarkoituksiin.

li 6 7 6 6 7

Kuvio 4 esittää tyypillisiä testituloksia erilaisine alkalisuuspro-sentteineen vakiotilavuudessa. Vaakasuorana akselina on aika tai lisätty titranttimäärä (koska hiilidioksidivirta on vakio) ja pystysuorana akselina on kuvion 2 loppupisteen havaitsimeen 34 tuleva jännite. Vaakasuora viiva 40 edustaa jännitetasoa, joka määrää loppupisteen, jossa titrantti tasapainottaa analyytinja jossa tapahtuu jyrkkä johtokyvyn muutos. Tämä muutos tapahtuu silloin kun kaikki käytettävissä oleva natriumhydroksidi on reagoinut ruiskutetun hiilidioksidin kanssa muodostaen natriumkarbonaattia. Alkalisuusprosentit on esitetty kuvion 4 piirustuksessa. Viiva 40 saadaan normaalisti joko valitsemalla empiirisesti jännitetaso ja tietty ympäristö tai määrittämällä käyrien maksimin tai minimin keskipiste. Kuvio 5 esittää lisätyn titranttimäärän ja alkalisuusprosentin eli käytettävissä olevan alkalin välistä olennaisesti suoraviivaista riippuvuutta.

Kun titrantin eli hiilidioksidin virtausmäärä oletetaan vakioksi, aikaväli titrantin ruiskutuksen alkamisesta loppupisteeseen on analyy-tin alkalipitoisuuden mitta. Näin ollen ainoa mikä on tarpeen mitata sähköisesti, on johtokyvyn äkillinen muutos, joka luontaisesti on erittäin immuuni erehdykselle; esimerkiksi näytteessä olevalle iner-tille ainekselle, elektrodien likaantumiselle tai jälkeenjäämiselle mittauslaitteeseen liittyvässä elektroniikassa.

Kuviot 6, 7 ja 8 esittävät astioiden 26 ja 27 mekaanista asennusta säiliön sivuseinään; joko keittimeen tulevan putkijohdon seinään tai keittimen seinään. Niin kuin kuvioista 7 ja 8 näkyy, niissä esitettyyn sovellutusmuotoon kuuluu laippa 37, joka voi ulota keittimen pääosan sivuseinästä tai jostakin lämmön kierrätysputkesta, johon mittaus-astioita kannattava yksikkö 38 voidaan pulteilla kiinnittää. Niin kuin parhaiten näkyy kuviosta 6, astiaan 26 kuuluu elektrodit 26a ja 26b; astian 27 osalta kuviossa näkyy elektrodi 27b. Elektrodit 26b ja 27b on yhdistetty toisiinsa ja ulosottonapaan 39. Elektrodi 27a on viety ulos navan 41 kautta ja elektrodi 26a on viety ulos navan 42 kautta.

Kuviosta 7 näkyy näyteastia 26 pystyasennossaan ja hiilidioksidi-titrantin sisääntuloputki 43, joka pistää laippayksikön 38 läpi astian 26 pohjaan. Hiilidioksidikaasua johdetaan astiaan ohuen sintra-tun metallikiekon 44 läpi. Näin saadaan titrantti saapumaan astiassa olevan nesteen sisään hienojakoisena.

6 67667

Toinen putki 45 on kytketty vertausastiaan 27 jonkin neutraalin kaasun kuten typen ruiskuttamista varten astian 27 pohjaan samalla tavoin kuin hiilidioksidia ruiskutetaan näyteastiaan 6. Tämä palvelee kahta tarkoitusta. Ensinnäkin tasapainottamalla ^:η virta CC^in virran kanssa yhtä paljon kuplimista saadaan tapahtumaan kummassakin astiassa olevan analyytin läpi. Tällä tavoin jokainen kuplimisesta riippuva johtokyvyn muutos tasapainottuu. joka on kemiallisesti neutraa li, päätehtävänä kuitenkin on saada aikaan näyte- ja vertausastioiden sisältöjen eristäminen titrauksen ajaksi syrjäyttämällä liika neste kotelosta 46.

Tarkemmin sanottuna tämän eristyksen saa aikaan kotelo 46, joka sulkee sisäänsä astiat 26 ja 27 täysin, paitsi ahtaan aukon 47 kohdalta, jossa on metallikangas 48 kiintohiukkasten sisäänpääsyn estämiseksi. Kotelo 46 yhdessä aukon 47 kanssa toimii itse asiassa sukelluskellon tapaan. Typen syöttö titrauksen aikana estää enemmän analyytin sekoittumisen ainakin näyteastiassa 26 olevan analyytin kanssa syrjäyttämällä sen kammiosta. Lisäksi kotelo 46 mahdollistaa myös astian sisällön tehokkaamman huuhtelun suulakkeista 51 ja 52 suihkuavalla höyryllä, jotka suulakkeet on asennettu ja suunnattu astioiden 26 ja 27 yläaukkoihin. Suulakkeet on kytketty laippayksikön 38 läpi putkiin 53 ja vastaavasti 54, jotka puolestaan on kytketty sykkivän höyryn lähteeseen. Tämän höyryn paine vaihtelee välillä 1,14-1,38 MPa, mikä riittää voittamaan säiliön sisäisen paineen ja lisäksi aikaansaamaan voimakkaan suihkun. Höyry on ihanteellinen väliaine huuhtelua varten, koska se sisääntulonsa jälkeen lauhtuu pieneten tilavuudeltaan, niin että astiat 26 ja 27 voidaan täyttää uudelleen seuraavaa testiä varten. Vaihtoehtoisesti "huuhtelu" voidaan suorittaa mekaanisella mäntälaitteella.

Vaihtoehtoinen elektrodisovitus on esitetty kuvioissa 9 ja 10. Keskelle sintrattua kiekkoa 44' on asennettu elektrodi 56. Astian 26' seinä on maatettu, niin että se toimii toisena elektrodina. Johdin 57 on viety ulos hiilidioksidikaasujohtoa myöten. Vertailuastia 27 on modifioitu samalla tavoin.

Käytön aikana astiat 26 ja 27 ja niihin liittyvä kotelon 46 ympäröivä tilavuus ensiksi tyhjennetään kaikesta nesteestä huuhtomalla ne höyry-suihkuja käyttäen. Näin aikaansaatu alhainen johtokykytaso 35 (kuvio 3) osoittaa VALMIUS-ti1aa. Katso yksikköä 30 kuviossa 2. Kun 7 67667 höyryvirta yksikön 30 ohjaamana lakkaa, kammiossa oleva höyry pääsee jäähtymään ja lauhtumaan, niin että nestemäinen analyytti pääsee astioiden sisään aukon 47 kautta, ja jää olennaisesti loukkuun. Kun astiat on täytetty, titraus-hiilidioksidia annostellaan huolellisesti näyteastiaan 26 vakiovirtana. Samaan aikaan typpeä kuplitetaan ver-tailuastian 27 läpi edellä käsitellyistä syistä. Sen jälkeen havaitaan loppupiste, jota sitten käytetään tietokoneen avulla tai käsikeinoin alkalisuuden määrittämiseen.

Haluttaessa ja painesykkeiden välttämiseksi hiilidioksidia voidaan ruiskuttaa jatkuvasti. Tällöin ruiskutuksen alkamishetkeksi voidaan ottaa höyryn sulkuhetki, (kuvio 3), koska höyryn lauhtuminen ja astioiden täyttyminen sen jälkeen tapahtuvat lähes silmänräpäyksessä niin kuin on esitetty. Myös kokonais johtokyvyn mittausta (sen tason muutosta) voidaan käyttää ajanoton alkupisteenä.

Titranttina käytetään hiilidioksidia,koska hiilidioksidin reaktio valkolipeäliuoksen kanssa, joka, kuten jo on selitetty, koostuu nat-riumhydroksidista ja natriumsulfidistä, kehittää natriumkarbonaattia, jota keittimessä on jo ennestään. Lisäksi se ei suurenna loukussa olevan näytteen tilavuutta ja on helppoa käsitellä. Vaihtoehtoisesti titranttina voidaan käyttää kloorivetyhappoa mutta tämä ei ole yhtä hyvä keksinnön ensisijaisen sovellutusmuodon mukaan, koska titrauksessa tällöin syntyy natriumkloridia, jota ei luonnostaan esiinny prosessissa ja joka aiheuttaa syöpymisongelmia. Tietyn tyyppisissä menetelmissä kuten happamassa sulfiittiprosessissa sopivin titrantti on ammoniakki .

Yhteenvetona sanottuna keksinnön mukaan saadaan aikaan entistä parempi titrauslaite analyytin väkevyyden Iinjamittausta varten ankarissa ympäristöolosuhteissa. Näytettä ei tarvitse ottaa esimerkiksi "mekaanisen miehen" avulla keitinreaktorista tai siihen liittyvistä putki-johdoista, eikä laitteeseen kuulu lainkaan liikkuvia osia. Mitään näytteen konditionoimista kuten jäähdytystä ja suodatusta ei myöskään tarvita. Tämä on erityisen hyödyllistä kyseessä olemissa ankarissa ympäristöolosuhteissa, joissa korkean paineen ja lämpötilan lisäksi esiintyy syövyttävä atmosfääri. Käyttämällä sekä näyteastiaa että vertausastiaa Wheatstonen siltasovituksen yhteydessä saadaan erittäin herkkä loppupisteen mittaus, joka on immuuni prosessin muiden parametrien muutoksille, niin kuin edellä on selitetty.

Claims (14)

1. Menetelmä analyytin väkevyyden mittaamiseksi suoraan liuoksesta ottamalla tilavuudeltaan tunnettu osa liuoksesta näyteastiaan, valitsemalla jokin liuoksen fysikaalinen ominaisuus, lisäämällä tit-ranttia näyteastiaan ja laskemalla liuoksen emäksisyys titrantin mitatun määrän ja liuososan tunnetun tilavuuden perusteella, tunnettu siitä, että havaitaan jyrkkä muutos liuoksen mainitussa fysikaalisessa ominaisuudessa ja mitataan näyteastiaan lisätyn titrantin kokonaismäärä välittömästi mainitun jyrkän muutoksen tultua havaituksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n e t t u seu-raavista vaiheista: analyytti vangitaan näyteastiaan, joka on sovitettu säiliön seinämään sen sisäpuolelle, minkä jälkeen titrantti syötetään näyteastiaan, näyteastia eristetään titrantin lisäyksen aikana ja analyytin sähkönjohtokyvyssä tapahtuva jyrkkä muutos havaitaan näyteastiassa titrantin lisäyksen aikana ja lopuksi näyteastia huuhdellaan puhtaaksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että titranttia lisätään vakionopeudella ja lisäyksen alusta mainitun jyrkän muutoksen havaitsemiseen kuluva aika mitataan, jolloin analyytin väkevyys on verrannollinen mainittuun aikaväliin.

4. Titrauslaite reaktiojärjestelmässä olevassa säiliössä olevan analyytin pitoisuuden mittaamiseksi suoraan patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä, jossa laitteessa on näyteastia, laite astiassa olevan analyytin sähkönjohtokyvyn mittaamiseksi, elimiä titrantin mitatun määrän johtamiseksi astiaan, sähköinen laite analyytin jatitrantin välisen loppupisteolotilan havaitsemiseksi, tunnettu siitä, että näyteastia on ripustettu säiliön sisään sen seinämästä ja siinä on elin astiaan vangitun analyytin eristämiseksi muusta reaktiojärjestelmässä olevasta analyytistä titrantin lisäyksen aikana astiaan ja laite analyytin ja titrantin huuhtelemiseksi astiasta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että puhdistuslaite käsittää kaasunlähteen.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaasu on suurpainehöyryä. Il 67667

7. Patenttivaatimuksen 4, 5 tai 6 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että titrantti on hiilidioksidia.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että eristyslaitteessa on kotelo astiaa varten, jossa on ahdas aukko analyytin siirtämiseksi säiliön ja astian välillä ja neutraalin kaasun lähde on yhdistetty neutraalin kaasun suihkuttamiseksi koteloon ylimääräisen väliaineen syrjäyttämiseksi kotelosta analyytin eristämiseksi .

8 67667

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu kotelon sisäpuolella olevasta säiliöön sovitetusta seinästä riippuvasta ver-tailuastiasta, johon neutraalin kaasun lähde on yhdistetty, jolloin elimet titrantin johtamiseksi on yhdistetty näyteastiaan.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 4-9 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että loppupisteolotila on jyrkkä muutos sähköjohtokyvyssä.

11. Patenttivaatimuksen 9 ja 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että sähköinen mainitun loppupisteolotilan havaintilaite käsittää laitteen vertailu- ja näyteastiassa havaittujen johtokykyjen välisen eron vertaamiseksi.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että sähköinen laite käsittää Wheatstonen-sillan, jossa havaintilaite muodostaa sillan kaksi haaraa.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 9-12 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että astioilla on avoimet yläpäät ja ne ovat pystysuuntaisia.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu laitteesta sillan kokonaisjohtokyvyn havaitsemiseksi. 10 67667