FI66520B - Anordning foer styckning av slaktkreatur - Google Patents

Description

I- ,-J.l r_, „„ KUULUTUSJULKAISU r , c 0 n W (11) utlAccningsskript 66520 C MS) =y3nnstly 12 11 1934

Patent seddelat ^ ^ (51) KvJlu/bK.CL3 A 22 B 5/20

SUOMI—FINLAND <*> 8mkB

(M) tahiwHMM—ΑιίΐΜΐιι»»Κ 05.08.80 (FI)· (23) ANwpaM—GiM(|i«cadaf 05.08.80 (41) TalkithrikMai — MhrlcoffwtKg 11.02.81

Patentti- ja rafcletarihalita» nil nitm fmil|irnr-- \

Patent- odi rafietretyraleen ' ’ Aw5kaw uk§i od» mUtaHtn pebBcerei 31.07.84 (32)(33)(31) tuolkew Befrt prtorlcec 10.08.79 Norja-Norge(NO) 792603 (71) Elkem a/s, Middelthuns gate 27, Oslo 3, Norja-Norge(NO) (72) Leif Skaiaa, Drdbak, Norja-Norge(NO) (74) Oy Kolster Ab (54) Teuraan paloittelulaite - Anordning för styckning av slaktkreatur

Keksinnön kohteena on ruhon paloittelulaite, jossa ruho paloitellaan veitsen avulla, jolle annetaan ylös- ja alaspäin suuntautuva liike iskuvasaran tai vastaavan avulla.

Ruhon paloittelussa on tavallista se, että ruho ripustetaan takajaloistaan ja paloitellaan pitkin selkäydintä ylhäältä alas. Tässä työssä voidaan käyttää myös kirvestä tai sahaa. Käsin paloittelu kirveellä on aikaavaativaa ja raskasta työtä ja sahan, myös konesahan kuten pyörö- tai vannesahan käyttö keventää työtä ja vaatii vähemmän aikaa, mutta se aiheuttaa epämieluisan luunsirun muodostumisen, jotka sirut leviävät edelleen lihaan.

Tunnettua on myös iskuvaikutteisen veitsen tai kirveen käyttö, mutta niillä ei saada puhdasta leikkauspintaa, eivätkä ne halkaise pääkalloa. Ruhon pitää myös olla avoin (halkaistu) ohi lantioluun, jotta laitetta voitaisiin käyttää.

Ruho paloitellaan tavallisesti välittömästi teurastuksen jälkeen selkärangan, ytimen ja aivojen tarkastuksen mahdollistamiseksi mahdollisesti esiintyvien märkäpesäkkeiden tai senkaltaisten havaitsemiseksi ja leikkauspinnan pitää olla niin puhdas ja tasainen kuin mahdollista tarkastuksen helpottamiseksi. Sen vuoksi on 2 66520 suotavaa, että torjutaan viereisten osien epäpuhtaudet, luunsirut, ydinaineet ja vastaavat. Siksi on toivottavaa, että keksitään laite, joka paloittelee koko ruhon pää mukaan luettuna siten, että leikkausviiva kulkee pitkin selkärangan ydintä. Kuten edellä mainittiin, on myös toivottavaa, että saadaan tasainen, puhdas leik-kauspinta, jossa ei ole luunsiruja eikä muita epäpuhtauksia samalla, kun eliminoidaan käsin paloittelun raskas työ.

Tämä on saavutettu keksinnön mukaisella laitteella, jolle on tunnusomaista, että iskuvasara on asennettu veitsen toiseen päähän vastapäätä kädensijoja siten, että ruho on iskuvasaran ja kädensi-jojen välissä. Keksinnön mukaisella laitteella ruho halkaistaan so. leikataan kahtia pitkin selkärankaa iskuvaikutteisella veitsellä, joka ohjataan sisään vatsapuolelta siten, että veistä ohjataan kahdella tavalla: A) selkäpuolella olevan vastimen avulla, joka seuraa selkärankaa ulkopuolelta sekä vatsapuolelta ohjaimella, joka on selkärangan toisella sivulla, B) piikin avulla, joka viedään ydinkanavaan.

Kun ruhon paloittelu alkaa, käytetään menetelmää A alaspäin lantioluuhun saakka, jonka jälkeen käytetään menetelmää B alas olkaan saakka. Olkaosassa ja päässä käytetään jälleen menetelmää A.

Jos selkärangassa on muodonmuutoksia, joissa menetelmää B ei voida käyttää, käytetään menetelmää A koko paloittelun ajan.

Menetelmässä A ohjainta voidaan siirtää vaakasuorassa suunnassa ilmasylinterin avulla, ilmasylinterin, jonka paine on säädetty niin, että sylinteri toimii kuten jousi. Vastimena voi olla ainakin yksi liukukisko tai yksi tai useampi pyörä, joka on jousi-kuormitteinen ja orientoituu itsestään selän muodon mukaan selkärangan päälle. Piikki on muodostettu kuten kaksihaarainen haarukka ja on sijoitettu niin, että veitsen kummallakin sivulla on yksi haara ja veitsi siis toimii näiden haarojen välissä. Piikki viedään selkäytimeen ilmasylinterin avulla, kun ruho on avattu ohi lantion. Lantioluusta olkaosaan ei selkärangassa ole mitään jyrkkiä mutkia ja piikki voi seurata selkärankaa. Olkapäiden kohdalla selkärangassa on mutka, joka estää piikkiä ja piikki vedetään silloin ulos, ja menetelmän A mukaista ohjausta käytetään jälleen. Iskuvasara, joka vaikuttaa veitseen, on sijoitettu ruhon selkäsivulle, jolloin saadaan hyvin lyhyt välimatka voimanlähteestä veitsen vai- 3 66520 kutuspisteeseen. Iskuvasaran nopeutta ja sylinteriä säädetään kä-densijoissa olevien venttiilien avulla, kun taas itse paloittelu-laite nostetaan lähtöpisteeseen ripustuslaitteen avulla. Kun käytetään 100 mm:n iskunpituutta ja noin 3500 iskua minuutissa, saavutetaan noin 200 - 225 sian paloittelunopeus tunnissa.

Keksinnön suoritusmuoto on esitetty kaaviollisesti oheistetussa piirustuksessa, jossa kuvio 1 esittää paloittelulaitteen pitkittäistä leikkausta, kuvio 2 esittää kuvion 1 viivaa A - A pitkin tehtyä leikkausta, kuvio 3 esittää kuvion 1 viivaa B - B pitkin tehtyä leikkausta , kuvio 4 esittää sitä, miten ruho pidetään paikallaan ohjauslaitteiden avulla ja kuvio 5 esittää kuvion 1 viivaa C - C pitkin tehtyä leikkausta.

Kuvioissa numero 1 osoittaa itse veistä, numero 2 oskillaattoria eli iskuvasaraa, jossa on iskuosa 2a, joka antaa veitselle sen ylös- ja alaspäisen liikkeen. Numero 3 on vastin, joka seuraa selkärankaa selkäpuolelta ja auttaa veitsen ohjausta pitkin selkärankaa, joka kuviossa 4 on osoitettu numerolla 4. Luuydin on 5 ja lihaksisto on osoitettu numerolla 6. Vastin 3 on tuettu veitsike-hykseen 7, joka myös ohjaa veistä, jota vastaan oskillaattori 2 ja iskuosa 2a vaikuttavat. Ohjauslaite, joka piirustuksissa on esitetty kahtena pyöränä 8 ja akselina 8a, kulkee selkärangan sisäsivulla, kuten kuviossa 4 on esitetty. Kuten mainittiin, voidaan käyttää myös liukukiskoja. Pyöriä siirretään eteen- ja taaksepäin paineella säädetyn ilmasylinterin 9 avulla, joka vaikuttaa kuten jousi. Numero 10 on sylinterinvarsi. Veitsen laakerointi on osoitettu numerollall. Iskuvasaran nopeutta säädetään kädensijassa 13 olevalla venttiilillä 12, kun taas veitsen ohjaus tapahtuu kädensijassa 15 olevalla venttiilillä 14. Ohjauspainetta säädetään säätimen ja painemittarin avulla ja osa ohjauksesta saa täten joustavan vaikutuksen. Numero 18 on paineilmasylinteri, joka liikuttaa piikkiä 19 ylös ja alas. Kuvion 5 katkoviivat osoittavat piikin ala-asentoa. Piikkiä ohjataan kädensijassa 15 olevalla venttiilillä 20.

Kuten kuviosta 4 ilmenee, piikki 19 ohjaa veistä pitkin selkärankaa, kun taas veistä ohjaavat muut tunnetut laitteet.

4 66520

Veitsi voidaan tukea hissilaitteeseen, joka voi olla mitä tunnettua tyyppiä tahansa, esimerkiksi paineilmasylinteri tai säh-kötalja, joka silloin voidaan käynnistää kehyksessä olevan painonapin 16 avulla. Paloitteluveitsi on ripustettu koukkuun, joka on sijoitettu niin, että veitsi on tasapainossa.

Kone on pieni ja kätevä ja sitä voidaan käyttää pienissä teurastamoissa käsikoneena.

Suurissa teurastamoissa sitä voidaan käyttää lisävarusteena tai se voidaan sijoittaa jalustaan ja automatisoida kokonaan esimeriksi valokennojen tai venttiilien avulla.

Keksinnön mukaisessa laitteessa on voimanlähde, kuten sanottu, sijoitettu ruhon selkäpuolelle niin, että se tulee niin lähelle vaikutuspistettä, nimittäin selkärankaa, kuin mahdollista, kun käyttäjä seisoo ruhon vatsapuolella. Tämä antaa koneelle hyvän käynnin ja pienentää sen kulumista ja värinöitä. Ohjauslaitteet voivat liikkua niin, että niitä voidaan säätää tai mahdollisesti loitontaa ruhon anatomian, lantioluun ja pään suhteen. Minuuttisen iskuluvun pitää olla vähintään 600. Kun käytetään suuria nopeuksia, 3500 iskua ja enemmän, saadaan monta pientä veistävää veitsen liikettä ja täten leikkauspinta tulee oleellisesti sileäksi ja puhtaaksi .

Claims (4)

66520 5

1. Teuraan paloittelulaite, jossa ruho paloitellaan veitsen (1) avulla, jolle annetaan ylös- ja alaspäin suuntautuva liike is-kuvasaran tai vastaavan (2) avulla, tunnettu siitä, että iskuvasara on asennettu veitsen toiseen päähän vastapäätä käden-sijoja (13, 15) siten, että ruho on iskuvasaran ja kädensijojen välissä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu veitsen ohjauslaitteesta, joka käsittää vastimen (3) ja veitsen ohjaimen, jotka molemmat ovat veitsikehyksen (7) osia, sekä kaksi pyörää (8), jotka kulkevat omalla selkärangan (4) sivullaan ja on tuettu joustavasti vaakasuunnassa paineilmasylinterin tai senkaltaisen (9) avulla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että veitsen ohjainlaite käsittää liukukiskon tai senkaltaisen.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu kaksihaaraisesti piikistä (19), joka ohjataan selkäydinkanavaan (5) ja joka täten auttaa osaltaan veitsen ohjausta ruhon suhteen.