FI65155B - Anordning vid ett boskapsgaller - Google Patents

Description

I- — -1 r«, .... KUULUTUSJULKAISU /c1rr 3®* M ("»utlAggningsskmft 65155 •MpS c Γ& 1:: :.r ::.· ' \ ' y 10 04 1934

Patent «eddelat " (51) K».lk.3/lntCL3 A 01 K 3/00 SUOMI—FINLAND pi) 790885 (22) HakumbpUvi—AmSknlngadag 15-03-79 (23) AlkupiM—GlMglMtadag 15-03-79 (41) Tullut JulMMbl — BIMt offumHg 17 - 09.79

Patentti, ia rekltterihallfeu* H**tu*mm μ ku.ij.ik*» r*. _

Patent-och registertt]rrelMn Af»6kan uttajd octi utf.skrtftan publk»rad 30.12.83 (32)(33)(31) Pyydetty «tuoikM» —Sugirtf priorfcat 16.03 · 78

Norja-Norge(NO) 700925 (71)(72) Johs. 0ksland, 6910 Bremanger, Norja-Norge(NO) (7^) Oy Heinänen Ab (5^) Järjestely karjaritilässä - Anordning vid ett boskapsgaller

Esillä oleva keksintö kohdistuu järjestelyyn karjaritilässä, joka käsittää kehyksen, jossa on keskinäisin välitiloin kehyksen sivureu-noihin kiinnitettyjä poikittaisia ritiläosia, jotka ovat säädettävissä ensimmäisestä asennosta, jossa ritiläosien väliset välitilat ovat suhteellisen suuret (kesäasento), toiseen asentoon, jossa on minimaaliset välitilat (talviasento), jolloin ritiläosat ovat käännettävissä ensimmäisen ja toisen asennon välillä.

Karjaritilät ovat huomattavassa määrin korvanneet tavalliset veräjät, jotka muodostavat esteen sekä ajaville että käveleville, kun niiden päätarkoitus on toimia kulkuesteinä laitumella oleville kotieläimille jne. Kesäaikana muodostavat karjaritilät tehokkaan esteen mm. laitumella oleville eläimille mutta sallivat ajoneuvojen esteettömän ohipääsyn. Karjaritilöistä muodostuu kesäaikana ajoneuvoille tiettyjä haittoja, koska ritilöitä ylitetään kohtuullisella nopeudella ei-toivottujen ajoneuvoon kohdistuvien kuormituksien välttämiseksi, mutta vielä suurempia ongelmia karjaritilät aiheuttavat talviaikana, jolloin tiellä olevat vaihtelut kasvavat entisestään ritilöitä liikennöitäessä suurempien lumikasautumien ansiosta ennen ritilää ja sen jälkeen kuinmitä itse ritilällä on. Aurausautoilla ja vastaavilla voi 651 55 myös olla paljon ongelmia ritilöiden ylittämisessä ilman, että aura vahingoittaa ritilää tai päinvastoin. Monilla ritilöillä varustetuilla teillä on siten jouduttu jokaisena syksynä ottamaan ritilät pois ja täyttämään ritiläkuopat täytteellä tai peittämään ritilää ehyillä rautalevyillä, jotka ruuvataan paikoilleen ritilän päälle. Tämä on tietenkin tehtävä uudestaan keväällä päinvastaisessa järjestyksessä. Joka tapauksessa tästä muodostuu työläs ja kallis toimenpide kahdesti vuodessa.

Julkaisusta DE-OS 2 321 917 on tunnettu ritiläosia, jotka muodostuvat putkiosasta ja tästä säteittäisesti ulospäin suunnatusta levyosasta. Käännettäessä levyosaa suoraan alaskäännetystä asennosta ( kesäasennosta) vaakasuoraan asentoon (tai viasentoor, 1 toimii levyosa peitelevynä kahden putkiosan välisen välitilan yli.

Levyosat pystyvät tukemaan ajoneuvon pyöriä hyvin vähän ja n= taipuvat helposti alaspäin (deformoituvat tai kääntyvät).

Esillä olevalla keksinnöllä on tarkoituksena välttää tunnettujen ratkaisujen haitat yksinkertaisen ja vahvan rakenteen avulla.

Keksinnön mukainen laite on tunnettu siitä, että ritiläosat ovat kiertyvästi laakeroitu ylempään kehykseen, joka on pysty- ja vaakasuunnassa siirrettävissä alustaan nähden kiinteän kiinnityksen, alemman kehyksen suhteen ja joka on kiristettävissä kahteen eri asentoon (kesä- ja ta lvi asentoon), joi 1la aennoi1la mahdollisesti on hieman erilaiset korkeudet toisen kehyksen suhteen, ja että toiseen kehykseen on muodostettu pystysuorat, keskenään erillään olevia tukiosia ritiläosien vastaanottamiseksi ensimmäisessä asennossa (kesäasento) ja niiden vastaanottamiseksi toisessa asennossa (talviasento), jolloin ritiläosat ensimmäisessä asennossa ovat järjestetyt vastaanotettaviksi tukiosien välissä oleviin uriin ja ritiläosat toisessa asennossa ovat järjestetyt vastaanotettaviksi niihin kuuluville alustoille tukiosien kärjissä. Keksinnön mukaisessa karjariti Iässä molemmat ritiläosat muodostuvat riittävän jäykästä ja lujasta putkimateriaalista ja voivat kukin erikseen tehokkaasti tukea ajoneuvopyöriä taiviasennossa. Molemmissa asennoissa (talvi- ja kesäasennoissa) saavutetaan lisäksi kuormitetun putki-ritiläosan tehokas tuenta ja jäykistäminen kahden pituussuunnassa yhteenliitettyjen ritiläosien avulla. Tällaisella pituussuuntaisella yhteenliittämisellä voidaan tehokkaasti vaikuttaa yk- 65155 3 sinkertaisen ritiläputkiosan taipumista vastaan kun se kuormitetaan a joneuvopyöräl lä. Keksinnön mukainen ratkaisu sallii myös, että ritiläosien toinen sivu kuluu tai deformoituu, jolloin riti-läosia kääntämällä 180° ylemmässä kehyksessä voidaan ritiläosien vastakkaista puolta käyttää hyväksi.

Karjaritilän ollessa itsessään muutettavissa kesäasennosta talvi-asentoon voidaan välttyä muutoin tarvittavilta täytemassoi1 ta, jotka käytetään ja taas poistetaan puolen vuoden välein, ja niiden sijasta suorittaa muutos helpolla tavalla yksinkertaisen, mukana kannettavan työkalun avulla.

Ottaen huomioon aurausautot ja sen tapaiset lumenraivausvälineet on edullista, että ritilät voidaan säätää erilaisille korkeuksille, ts. normaaliin korkeusasentoon tienpinnan tasolle talvikauden aikana, kun karjaritilä on suljettu. Kesäkaudella muutettaessa sitä auki olevaan asentoon se tulee olemaan n. 10-15 cm korkeammalla estäen siten mahdolliset jysäykset, jotka muuten voisivat syntyä, jos ritiläosat olisivat tienpinnan tasolla.

Tällöin on mahdollista· ritiläosien erilaisten ja erikoisten muotojen avulla kääntää ritiläosia erilaisille korkeustasoille samanaikaisesti kun ritilät käännetään kahteen eri asentoonsa suhteellisen suureen etäisyyteen (kesäasento) tai pieneen etäisyyteen (talviasento) ritiläosien välissä. Tämä saavutetaan asettamalla ritiläosien kiertoakseli lähemmäksi sitä osaa, joka muodostaa ritiläosan kärjen ensimmäisessä asennossa (kesäasento) kuin sitä osaa, joka muodostaa ritiläosan kärjen toisessa asennossa (talviasento).

Käytettäessä kantokehystä ritiläosia varten, joka on aksiaalises-ti (ja vaakatasossa) säädettävissä laitteeseen kuuluvan tukikehyksen suhteen voidaan ritiläosien korkeutta kuitenkin säätää vastaavalla kantokehyksen korkeuden säätämisellä tukikehykseen nähden.

Keksinnön muut piirteet käyvät selville seuraavasta kuvauksesta, joka on tehty viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 4 65155

Kuva 1 esittää perspektiivisesti karjaritilää ensimmäisessä asennossa (kesäasento), kuva 2 esittää sivukuvana samaa kuin kuva 1, kuva 3 esittää karjaritilää sivukuvana toisessa asennossa (talvi-asento) , kuva 4 esittää karjaritilää katsottuna sivulta, tiettyjen osien ollessa poisleikattuna selvyyden vuoksi, erään vaihtoehtoisen sovellutusesimerkin mukaisesti, kuvat 5 ja 6 esittävät osia kuvan 4 mukaisesta karjaritiIästä kahdessa eri asennossa esitettynä poikkileikkauksessa, kuvat 7 ja 8 esittävät kuvan 4 mukaisesta karjaritiIästä osia vastaavasti kahdessa eri asennossa esitettynä pituusleikkauksessa, kuvat 9 ja 10 esittävät yksityiskohtia kuvan 4 mukaisesta karjaritiIästä katsottuna ylhäältä päin, kuva 11 esittää vaihtoehtoista yksityiskohtaa kuvaa 5 vastaavassa kuvassa.

Kuvien 1-3 mukainen karjaritilä käsittää joukon pitkänomaisia ritilä-osia 10, joita kannatetaan ylemmässä, pysty- ja vaakasuuntaan liikuteltavassa kehysosassa 11, joka on yhdistetty alempaan, kiinteään kehysosaan 12 neljän erillään olevan, pituussuunnassa säädettävän ni-velvarsiliitoksen 13 avulla.

Esitetyssä sovellutusesimerkissä jokainen ritiläosapari 10 muodostuu kahdesta yhdensuuntaisesta sylinterimäisestä teräsputkesta 10a, 10b, jotka on hitsaamalla kiinnitetty tai muulla tavoin kiinteästi yhdistetty toisiinsa. Toinen teräsputki 10a on molemmista päistä laakeroitu kiertyvästi päätetappien 14 avulla sopiviin laakereihin kehysosien 11 sivukappaleisiin 11a, 11b, niin että ritiläosat voidaan kääntää kuvissa 1 ja 2 esitetystä asennosta kuvassa 3 esitettyyn asentoon ja kääntäen, tarpeen mukaan. Kuvissa 1 ja 2 on ritiläosat esitetty ensimmäisessä asennossa, ts. nk. kesäasennossa, jossa on muodostettu suh- li 65155 teellisen suuret välitilat ritiläosien väliin, niin että voidaan estää kotieläinten ym. meneminen karjaritilän yli. Tässä asennossa teräs-putket 10a, 10b on käännetty asentoon, jossa ne ovat pystysuoraan päällekkäin. Kuvassa 3 on esitetty ritiläosat toisessa asennossa, ts. niinkutsutussa talviasennossa, jossa on minimietäisyys ritiläosien välillä, jolloin teräsputket 10a, 10b on käännetty asentoon, jossa ne ovat vaakasuoraan rinnakkain ja sijoittuneet sivut vastakkain viereisten ritiläosien suhteen.

Esitetyssä sovellutusesimerkissä on esitetty ainoastaan neljä ritilä-osaa 10a, 10b, mutta käytännössä voidaan käyttää mielivaltaista määrää ritiläosia tarpeen mukaan. Itsestään selvää on, että voidaan käyttää muun muotoisia ritiläosia, ja että sen sijaan että käytetään kahta samanlaista, sylinterimäistä teräsputkea jokaisessa ritiläcsaparissa, voidaan käyttää esimerkiksi yhtä sylinterimäistä teräsputkea ja yhtä teräsputkea, jolla on pitkänomainen (jonkin verran litteäksi puristettu) putkipoikkileikkaus.

Ensimmäisessä asennossa (kesäasento), joka on esitetty kuvissa 1 ja 2, on teräsputki 10b viety kehysosaa 12 olevaan uraan 15 ja se tukeutuu uran 15 pohjaa ja sivuja vasten.

Toisessa asennossa (talviasento), joka on esitetty kuvassa 3, on teräsputki 10b sekä teräsputki 10a kiinnitetty uran 15 yläpuolella olevaan tasoon ja ne painautuvat kulloinkin omaa pystysuoraan ylöspäin suunnattua tukiosan 16 huippua vasten, joka tukiosa sivusuunnassa rajoittaa uria 15. Tukiosien 16 huipulle on muodostettu pyöristetty tukialusta, joka on sovitettu teräsputkien ulkoisten ääriviivojen mukaan. Kuten kuvassa 3 on esitetty, kolme keskimmäistä tukiosaa muodostaa tuen ensimmäisen ritiläosan ensimmäiselle teräsputkelle 10b ja viereisen ritiläosan toiselle.teräsputkelle 10a.

Kuvassa 1 on esitetty neljä erillään olevaa nivelvarsiliitosta 13 kehysosan 11 ja kehysosan 12 välillä. Jokainen nivelvarsiliitos 13 käsittää ruuviakselin, joka on laakeroitu kääntyvästi vaakasuoran akselin ympärille kiinnityslevyyn 18 tukikehykseen 12 ja on lisäksi laakeroitu kiertyvästä pystysuoran (tai suurin piirtein pystysuoran) akselin ympärille kiinnityslevyyn.Yhdistysosa 13 voi tästä syystä esimerkiksi olla varustettu kiinnityspäällä 20, jossa on pallomainen ylä- 6 65155 pinta, joka tarttuu vastaavaan kiinnityslevyssä 1Θ olevaan alustaan, jossa on pallomainen lovi. Nivelvarsiliitoksen 13 ruuviakseli on tu-kiosan 21 olennaiselta osalta varustettu ulkopuolisilla kierteillä, jotka ovat yhteistoiminnassa kehysosan 11 sivukappaleisiin 11a ja 11b kiinnitetyssä mutterissa 22 olevien sisäpuolisten kierteiden kanssa. Mutteri 22 on laakeroitu kiertyvästi kannatuskehyksen 11 sivukappalees-sa 11a olevan pystyakselin ympäri. Huipusta on liitososa varustettu nelikulmiopäällä 23 käsikammella (ei esitetty) tai muulla vastaavalla työkalulla tarttumista varten liitososan kiertämiseksi tarpeen mukaan.

Kuvassa 2 on esitetty karjaritilä käyttöasennossa ensimmäisessä asennossa (kesäasento). Pieni levymäinen osa 24 on laakeroitu kääntyvästä kumpaankin karjaritilän päätereunaan.

Kuvassa 2 on toinen levymäinen osa 24 käännetty alaspäin karjaritilän ja siihen liittyvän tienosan 25 toisen päätereunan väliin, ja toinen levymäinen osa 24 muodostaa yhdistysosan karjaritilän ja siihan liittyvän tieosan 26 päätereunan väliin. Kuvassa 3 on levymäiset osat 24 esitetty vastakkaisessa asennossa. Piirustuksista käy selville, että ensimmäisessä asennossa (kuva 2) on karjaritilä säädetty jonkin verran korkeampaan tasoon (käytännössä esimerkiksi 15 mm korkeampaan tasoon) kuin toisessa asennossa (kuva 3), ja samanaikaisesti on kannatus-osaa siirretty vaakasuunnassa vasemmalta (kuva 2) oikealle (kuva 3).

Karjaritiän säätämiseksi ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon nostetaan kehysosaa 11 pystysuunnassa ylöspäin kehysosan 12 suhteen ruuviakselissa olevien ruuvikierteiden avulla. Sen jälkeen siirretään kehysosaa 11 vaakasuunnassa vasemmalta (kuva 2) oikealle (kuva 3), niin, että ritiläosia 10 voidaan kääntää myötäpäivään ja siten nqstaa teräsputket 10b ylöspäin urista 15 asentoon, joka on vaatesuunnassa samalla linjalla teräsputkien 10a kanssa. Laskemalla tämän jälkeen taas kahysosaa 11 teräsputket 10a, 10b voivat tukeutua alustojaan vasten tukiosien 16 huipulla. Ritiläosat varmistetaan paikalleen esitetyssä asennossa nivelvarsiliitoksen 13 kiristämisen avulla.

Teräsputkien 10b nostamiseksi käännettäessä ritiläosia ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon voidaan käyttää erityisiä nostoelimiä, jotka kulkevat ritiläosien rivin alapuolella. Tällaiset nostoelimet voivat mahdollisesti olla erikseen käytettäviä tai käytettävissä liitos-osien välityksellä esimerkiksi siten, että painotangon muotoinen nosto- 7 i i 65155 varsi, joka on yhdistetty jokaisessa vastaavassa liitososassa olevaan mutteriin, huolehtii teräsputkenosan nostamisesta jonkin verran suuremmalla nostoliikkeellä kuin kannatuskehyksen nostoliike, niin että teräsputkiosat 10b, samanaikaisesti kuin niitä nostetaan ylöspäin, myös siirtävät kannatuskehystä 11 vasemmalta oikealla. Kuitenkin kannatuskehyksen nostaminen sekä sitä seuraava kannatuskehyksen siirtyminen vasemmalta oikealle normaalisti tekee tarpeettomiksi ylimääräiset nos-toelimet. Kaikkien ritiläosien halutun kääntymisen aikaansaamiseksi voidaan esimerkiksi yhdistää kaikki terasputkiosat 10b yhteiseen tanko-elimeen ja vaikuttaa tankoelimeen yhteisellä vivulla tai vastaavalla vaikutuselimellä. Tangon muotoinen elin voidaan yhdistää mahdollisesti värähtelyjä vaimentavaan elimeen, niin että estetäänritiläosien väräh-teleminen ajettaessa ritiläosien yli. Viitenumerolla 27 on Esitetty laippoja, jotka menevät jonkin verran sisäänpäin ritiläosien päälle.

Laipat 27 estävät, että ritiläosat 10b kääntyisivät ylöspäin halutun ylemmän asennon (talviasento) suhteen.

Kuvassa 4 on esitetty karjaritilä, jolla on yleisesti sama rakenne kuin on esitetty kuvissa 1-3, mutta siinä on esitetty eräitä poikkeavia yksityiskohtia.

Kuvissa 1-3 on käytetty levymäisiä osia karjaritilän vastakkaisissa päissä ajoradan ja karjaritilän välisessä siirtymäkohdassa, mutta kuvan 4 mukaan tällaiset levymäiset osat on jätetty pois. Tästä syystä on huolehdittu siitä, että ririläosat 10a, 10b täyttävät kokonaan kohtaavien tienosien 25, 26 välisen välitilan.

Kuvan 4 mukaisessa sovellutusesimerkissä (ks. myös kuvat 5 ja 6) on samalla tavalla kuin on esitetty kuvassa 1 käytetty ylempää nelikulmaista kehysosaa 11. Pitkittäisissä L-muotoisissa kehysprofiiIlosissa on L-muodon pystyosaan kiinnitetty putkinysiä 14 a, jotka muodostavat sisäpuolisen kääntölaakerin putkiosalle 10a tämän vastakkaisissa päissä.

Kuvissa 5 ja 6 on esitetty sanka 30, jolla alempaa putkiosaa 10b voidaan nostaa ylöspäin samaan tasoon kuin putkiosa 10a. Putkiosan 10a nostaminen tapahtuu ensiksi sen jälkeen kun ylempi kehysosa 11 on tullut nostetuksi sopivan korkeuden ylöspäin alemman kehysosan 12 yläpuolelle nivelvarsiliitoksissa 13 olevien akselien välityksellä. Tämä aiheuttaa, että ylempi kehysosa 11 ja siihen kuuluvat putkiosat 10a 8 651 55 siirretään Kuvassa 7 oikealle suurin piirtein kuvassa 8 esitettyyn asentoon samalla kun putkiosat 10b sankojen 30 avulla johdetaan ylöspäin ja käännetään vasemmalle, ja sen jälkeen laskemalla alaspäin ylempää kehysosaa 11 johdetaan putkiosat 10a ja 10b paikalleen tukiosissa 16 oleville alustoille kuten on esitetty kuvassa 8.

Kuvista 4-10 käy selville, että akselia 31 voidaan vaakasuunnassa siirtää pitkänomaisessa reiässä 32 levyssä 33 kehysosalla 11, jolloin kara on varustettu tukipäällä 34 ja vastaavasti 35 levyn päissä. Karan 31 ruuvikierteet 35 tarttuvat mutterin muodostavassa levyssä 37 oleviin vastaaviin kierteisiin, joka levy 37 on laakeroitu kiertyvästä alemmassa kehysosassa 12 olevan vaakasuoran akselin ympärille.

Kuvassa 11 on esitetty kumimansetti 38 kiinnitettynä levyn 37 ylä-sivulle ja suojus 39 kiinnitettynä levyn 37 alapuolelle karan 31 ruuvi-kierteiden suojaamiseksi lialta.

Claims (2)

9 65155

1. Järjestely karjaritiIässä, joka käsittää kehyksen (11,12), jossa on poikittaisia ritiläosia (10), jotka on kiinnitetty keskinäisin välitiloin kehyksen sivureunoihin, jossa ritilässä ri-tiläosat (10a, 10b) ovat säädettävissä ensimmäisestä asennosta, jossa on suhteellisen suuret ritiläosien väliset välitilat (ke-säasento), toiseen asentoon, jossa on minimaaliset välitilat (talviasento), jolloin ritiläosat on käännettävissä ensimmäisen ja toisen asennon välillä, tunnettu siitä, että ritilä-osat (10a,10b) ovat kiertyvästi laakeroitu ylempään kehykseen (11), joka on pysty- ja vaakasuunnassa siirrettävissä alustaan nähden kiinteästi kiinnitetyn, alemman kehyksen (12) suhteen ja joka on kiristettävissä kahteen eri asentoon (kesä- ja talviasentoon), joilla asennoilla mahdollisesti on hieman erilaiset korkeudet toisen kehyksen (12) suhteen, ja että toiseen kehykseen (12) on muodostettu pystysuoria, keskenään erillään olevia tukiosia (16) ritiläosien (10a,10b) vastaanottamiseksi ensimmäisessä asennossa (kesäasento) ja niiden vastaanottamiseksi toisessa asennossa (talviasento), jolloin ritilät (10a,10b) ensimmäisessä asennossa ovat järjestetyt vastaanotettaviksi tukiosien (16) välissä oleviin uriin (15) ja ritiläosat (10a,10b) toisessa asennossa ovat järjestetyt vastaanotettaviksi niihin kuuluville alustoille tukiosien (16) kärjissä,

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ylempi kehys (11) on kiristettävissä kiinni alempaan kehykseen (12) kahdessa asennossa (kesä- ja talviasennossa) pituussuunnassa säädettävien, vaaka-akselin ympäri käännettävien kiinnikiristy3elimien (13) avulla.