FI62286B - N-(3-trifluormetyl-4-halogen-fenyl)-n'-bensoyl-karbamider anvaendbara saosom insekticider - Google Patents

Description

j · *·*»·} Γοΐ M1. kuuuutusjulkaisu ,ΛΛΛ, IBJ v1) UTLAGG N I NGSSKRI FT 622 8 6 c (45) Patentti oy'inn:· t ty 10 12 1932 'V (51) Ky.ik.3/i«.ci.3 C 07 C 127/22, ^ Q1 K 47/34 SUOMI —FINLAND (21) Pmnttlhtkomu· — PMantaMSknlnf 762018 (22) Hukumltptlvi — Anaeknlnpdtg 09·07·76 (23) AlkupUvt — GUtlghuttdag 09.07-76 (41) Tullut lulklMkil — Bllvlt offontllg 13.01.77

Patentti- ja rekisterihallitus .... _________ . , . ,,,. , _ 1 (44) NlhtlWUulpmon jt kuuL|ulktl*un pvm. —

Patent- och registerstyrelsen Anrtktn utligd och utl.ikrlftun publkurtd 31.08.82 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird priori»* 12.07-75

Saksan Li itt otas avalta-Förbunds republiken Tyskland (DE) P 2531279-2 (71) Bayer Aktiengesellschaft, Leverkusen, Saksan Liittotasavalta-Förbunds- republiken Tyskland(DE) (72) Wilhelm Sirrenberg, Sprockhövel, Wilhelm Stendel, Wuppertal,

Erich Klauke, Odenthal, Ingeborg Hammann, Köln, Saksan Liitto-tasavalt a-Förbund srepubliken Tyskland(DE) (7M Oy Kolster Ab (5M Insektisideinä käytettäviä N-(3-trifluorimetyyli-U-halogeeni-fenyyli)--N’-bentsoyyli-virtsa-aineita - N-(3-trifluormetyl-L-halogen-fenyl)--N'-bensoyl-karbamider användbara säsom insektieider Tämä keksintö koskee uusia N-(3-trifluorimetyyli-4-halo-geeni-f enyyli) -N' -bentsoyyli-virtsa>aineita ja niiden käyttöä insektisideinä.

Jo ennestään tunnetaan, että joillakin bentsoyyli-virtsa-aineilla, kuten esimerkiksi N-(2,6-diklooribentsoyyli)-N'(4-kloorifenyyli- tai 3,4-dikloorifenyyli)-virtsa-aineella on hyönteisiä tuhoava vaikutus (vrt. saksalaista hakemusjulkaisua 2 123 236). Esillä olevat yhdisteet tosin kuuluvat DE-hakemusjulkaisussa 2 123 236 esitettyyn yhdisteryhmään, mutta niitä ei ole siinä tarkemmin kuvattu.

On havaittu, että uusilla N-3-trifluorimetyyli-4-halo-geeni-fenyyli)-N'-bentsoyyli-virtsa-aineilla, joiden kaava on cv—- R' jossa 62286 R merkitsee klooria tai fluoria ja R' merkitsee fluoria ja vetyä ja R'' merkitsee fluoria, klooria ja bromia, on voimakas hyönteisiä tuhoava vaikutus.

Uusia N-3-trifluorimetyyli-4-halogeeni-fenyyli)-N'-bentsoyyli-virtsa-aineita, joiden kaava on I, saadaan siten, että annetaan a) 3-trifluorimetyyli-4-halogeeni-aniliinien, joiden kaava on II

R"—i \-NH9 (II) V/

CF

Ut3

reagoida bentsoyyli-isosyanaattien kanssa, joidan kaava on III

R

^ CO-NCO (III) R' jossa R, R' ja R'' merkitsevät samaa kuin edellä on määritelty, mahdollisesti jossakin liuottimessa, tai

b) annetaan 3-trifluorimetyyli-4-halogeeni-fenyyli-isosyanaatin, jonka kaava on IV

R—\ ^—NC0 (IV»

CF

^3

reagoida bentsimidien kanssa, joiden kaava on V

Cl·"· R' jossa R, R' ja R'' merkitsevät samaa kuin edellä on määritelty mahdollisesti jossakin liuottimessa.

3 62286

Keksinnön mukaisilla uusilla N-fenyyli-N'bentsoyyli-virta-aineilla on yllättäen huomattavasti parempi insektisidinen vaikutus kuin niitä lähinnä olevilla, tämän tekniikan alalta ennestään tunnetuilla yhdisteillä, joilla on analoginen rakenne ja sama vaikutussuunta. Tämä on sitäkin yllättävämpää, kun nykyisen tekniikan mukaan 4-trifluorimetyyli-substitutio aiheuttaa fenyylipitoisissa vaikutusaineissa parhaan insektisidisen vaikutuksen ja lisäsubstituentin tuominen molekyyliin saa aikaan vain vaikutuksen alenemisen /kts. J.Agr. Food. Chem. osa 21, no 3 (1973), sivu 351, esimerkit 37, 38, 39 ja sivu 354, esimerkki 8j. Keksinnön mukaiset aineet merkitsevät siis tekniikan rikastumista.

Jos käytetään menetelmän a) mukaan 4-kloori-3-trifluori-metyylianiliinia ja 2-klooribentsoyyli-isosyanaattia ja menetelmän b) mukaan 4-kloori-3-trifluorimetyyli-fenyyli-isosyanaattia ja 2,6-difluori-bentsimidia lähtöaineina, voidaan reaktion kulku ilmaista seuraavien kaavojen avulla: F3C C1 F3^ Cl

Cl-^yNH2 + OCN-CO -Ö- ci>y nh_co_nh~co_,^~\ b) P3c f f3c f C1<>C0 + h2h-c^0^ Cl -^^_Nh-co-nh-co-^^

F F

Käytettävät lähtöaineet esitetään yleisesti kaavoilla II-V. Lähtöaineena käytettävä 2-klooribentsoyyli-isosyanaatti on tunnettu kirjallisuudesta ja sitä voidaan valmistaa, kuten muitakin bentsoyyli-isosyanaatteja, yleisesti tunnettujen menetelmien avulla /yrt. A.J. Speciale ym. J. Orig, Chem. 30 (12), sivut 4306-4307 (1965)J.

2,6-difluoribentsamidi ja muut bentsamidit ovat tunnettuja ja niitä voidaan valmistaa yleisesti tunnettujen menetelmien mukaan Γ I r 4 62286 (vrt. Beilsteinin" Handbuch der organischen Chemie", nide 9, sivu 336), 4-halogeeni-3-trifluori-metyylianiliineja (II) voidaan valmistaa yleisesti tunnettujen menetelmien mukaan. Siten voidaan esimerkiksi 4-bromi-3-trifluorimetyyli-aniliinia valmistaa P. Tarrantin ja M.R. Lilyquistin mukaan, Am. Soc. 75, sivu 3034 (1953). Aminoryhmä voidaan vaihtaa yleisesti tunnetun menetelmän avulla isosyanaattiryhmäksi, esimerkiksi fosgeenin kanssa tapahtuvan reaktion avulla, jolloin saadaan yleisen kaavan IV mukaisia isosyanaatteja.

Esimerkkinä kaavojen III ja V mukaisista bentsoyyli-isosya-naateista (III) ja bentsamideista (V) mainittakoon erikseen: 2- kloori-, 2-fluori-, 2,6-dikloori, 2,6-difluoribentsoyyliisosya-naatti, edelleen 2-kloori, 2-fluori-, 2,6-dikloori-, 2,6-difluori-bentsamidi.

Keksinnön mukaisten yhdisteiden valmistusmenetelmät toteutetaan edullisesti käyttäen sopivia liuottimia ja laimennusaineita. Sellaisina tulevat kyseeseen käytännöllisesti katsoen kaikki iner-tit orgaaniset liuottimet. Niihin kuuluvat varsinkin alifaattiset ja aromaattiset, mahdollisesti klooratut hiilivedyt, kuten bentsee-ni, tolueeni, ksyleeni, bentseeni, metyleenikloridi, kloroformi, hiilitetrakloridi, klooribentseeni tai eetterit, esimerkiksi dietyy-li- ja dibutyylieetteri, dioksaani, lisäksi ketonit, esimerkiksi asetoni, metyyli-etyyli-, metyyli-isopropyyli- ja metyyli-isobutyy-liketoni, sen lisäksi nitriilit, kuten aseto- ja bentsonitriili.

Reaktiolämpötilaa voidaan vaihdella melko laajoissa rajoissa. Yleensä työskennellään välillä 0-120°C, edullisesti lämpötilassa 40-85°C.

Reaktion annetaan yleensä tapahtua normaalipaineessa.

Menetelmässä käytetään reaktiokomponentteja edullisesti ekvimolaarisissä suhteissa. Jommankumman komponentin ylimäärä ei aikaansaa mitään olennaisia etuja.

Menetelmävaihtoehdossa b) (edellä) käytettävät 4-halogeeni- 3- trifluorimetyyli-aniliinit (IV) voidaan lisätä joko sellaisinaan, tai eristämättä niitä väliaikaisesti, reaktioseoksensa muodossa, joka saadaan amiinin ja fosgeenin reaktiosta. Tämä reaktioseos laimennetaan jonkin edellä ilmoitetun liuottimen, esimerkiksi 2,6-difluoribentsamidin avulla. Reaktio suoritetaan halutuissa olosuhteissa ja saostuva tuote eristetään tavalliseen tapaan suodattamalla, pesemällä ja mahdollisesti uudelleenkiteyttämällä.

5 62286

Yhdisteet saostuvat kiteisessä muodossa ja niiden sulamispisteet ovat terävät.

Kuten edellä on jo useasti mainittu, on keksinnön mukaisille N-fenyyli-N'-bentsoyyli-virtsa-aineilla ominaista erinomainen in-sektisidien vaikutus, eivätkä ne ole vaarallisia lämminverisille eläimille eikä kasveille.

Tästä syystä voidaan keksinnön mukaisia yhdisteitä käyttää menestyksellisesti kasvien tuholaisten torjuntaan.

Imeviin hyönteisiin kuuluvat lähinnä lehtikirvat (Ashididae), kuten vihreä kirsikkakirva (Myzus persicae), musta papukirva (Doralis fabae), tuomikirva (Rhopalosiphum padi), hernekirva (Mucrosiphum pisi) ja perunakirva (Macrosiphum solanifolii), edelleen viinimarjasappikirva (Cryptomyzus korschelti), jauhoinen omena-kirva (Sappaphia mali), jauhoinen luumukirva (Hyalopterus arundinis) ja musta kirsikkakirva (Myzus cerasi), lisäksi kilpi- ja villakilpi-kirvat (Coccina), esimerkiksi murattikilpikirva (Aspidiotus hederae) ja Lecanium hesperidum sekä Pseudococcus maritimus; rakkojalkaiset (Thysanoptera) kuten Hercinothrips fenoralis ja luteet, esimerkiksi juurikaslude (Piesma quadrata), puuvillalude (Dysdercus intermediusl seinälude (Cimex lectularius), petolude (Rhodnius prolixus) ja Triatoma infestans, edelleen kaskaat, kuten Euscelis bilobatus ja Nephotettix bipunctatus.

Purevista hyönteisistä mainittakoon ennen kaikkea perhosen toukat (Lepidoptera), kuten kaalikoi (Plutella maculipennis), lehti-nunna (Lymantria dispar), kultaperä (Euproctis chrysorrhoea) ja Malacosoma neustria, edelleen kaaliyökkönen (Mamestra brassicae) ja orasyökkönen (Agrotis segetum), kaaliperhonen (Pieris brassicae), hallamittari (Cheimatobia brumata), tammikääriäinen (Tortrix viridana), Laphygma frugiperda ja Prodenia litura, edelleen tuomen kehrääjäkoi (Hyponomeuta padella) , jauhokoisa (Ephestia kiihniella) ja vahakoisa (Galleria mellonella). Edelleen pureviin hyönteisiin kuuluvat kovakuoriaiset (Coleoptera), esimerkiksi juväkärsikäs (Sitophilus granarius) (Calandra granaria), perunakuoriainen (Leptinotarsa decemlineata), Gastrophysa viridula, sinappikuoriainen (Phaedon cocleariae), rapsikuoriainen (Meligethes aeneus), vattu-kuoriainen (Byturus tomentosus), papupiilokas (Brunchidius-Acanthoscelides obtectus), ihrakuoriainen (Dermestes frischi), Trogoderma granarium, rohmukuoriainen (Tibolium castaneum), maissi-kärsäkäs (Calandra tai Sitophilus zeamais), leipäkuoriainen 6 62286 (Stegobium paniceum), jauhopunkki (Tenebrio molitor) ja Oryzaephilus surinamensis, mutta myös maassa elävät lajit, esimerkiksi sepät (Agriotes spec.) ja turilaat (Melolontha melolontha), torakat kuten russakka (Blattella germanica), amerikantorakka (Periplaneta americana), madeirantorakka (Leucophaea tai Rhyparobia maderae), ruotsintorakka (Blatta orientalis), jättiläistorakka fclaberus giganteus) ja musta jättiläistorakka (Blaberus fuscus) sekä Henschoutedenia flexivitta; edelleen suorasiipiset, esimerkiksi kotisirkka (Gryllus domesticus); termiitit, kuten maatermiitit (Reticulitermes flavipes) ja pistiäiset, kuten muurahaiset, esimerkiksi mauriainen (Lasius niger).

Kaksisiipiset käsittävät lähinnä kärpäiset, kuten banaani-kärpänen (Drosophila melanogaster), välimeren hedelmäkärpänen (Ceratitis capitata), huonekärpänen (Musca domestica), lamppukärpä-nen (Fannia canicularis), Phormia regina ja raatokärpänen (Calli-phora erythrocephala) sekä pistokärpänen Stomoxys calcitrans); edelleen sääsket, esimerkiksi pistohyttyset, kuten keltakuumesääski (Aedes aegypti), tavallinen sääski (Culex pipiens) ja malariasääski (Anopheles Stephensi).

Keksinnön mukaiset vaikutusaineet voidaan muuttaa tavanmukaisiin käyttömuotoihin, kuten liuoksiksi, emulsioiksi, suspensioiksi, pulvereiksi, pastoiksi ja granulaateiksi. Näitä valmistetaan tunnetulla tavalla, esimerkiksi sekoittamalla vaikutusaineisiin laimen-nusaineita, siis nestemäisiä liuottimia, paineenalaisia nesteytet-tyjä kaasuja ja/tai kiinteitä kantaja-aineita, mahdollisesti käyttäen pinta-aktiivisia aineita, siis emulgoivia ja/tai dispergoivia aineita ja/tai vaahtoa muodostavia aineita. Siinä tapauksessa, että käytetään vettä laimennusaineena, voidaan apuliuottimina käyttää myös esimerkiksi orgaanisia liuottimia. Nestemäisinä liuottimina tulevat kyseeseen lähinnä: aromaatit, kuten ksyleeni, tolueeni, bentseeni tai alkyylinaftaliinit, klooratut aromaatit tai klooratut alifaattiset hiilivedyt, kuten klooribentseeni, kloorietyleeni tai metyleenikloriidi, alifaattiset hiilivedyt kuten sykloheksaani tai parafiinit, esimerkiksi maaöljyfraktiot, alkoholit kuten butanoli tai glykoli samoin kuin niiden eetterit ja esterit, ketonit kuten asetoni, metyylietyyliketoni, metyyli-isobutyyliketoni tai syklo-heksanoni, voimakkaasti polaariset liuottimet, kuten dimetyyli-formamidi ja dimetyylisulfoksidi samoin kuin vesi; nesteytetyillä kaasumaisilla laimennus- tai kantaja-aineilla tarkoitetaan sellaisia 7 62286 nesteitä, jotka ovat normaalissa lämpötilassa ja normaalipaineessa kaasumaisia, esimerkiksi aerosoliponneaine-kaasut, kuten halogeeni-hiilivedyt, esimerkiksi freoni; kiinteinä kantaja-aineina: luonnosta saadut kivijauheet kuten kaoliinit, savimaat, talkki, liitu, kvartsi, attapulgiitti, montmorilloniitti tai piimä ja synteettiset kivijauheet, kuten erittäin hienojakoinen piihappo, alumiinioksidi ja silikaatit; emulgoimis- ja/tai vaahtoa synnyttävinä aineina: ei-ionogeeniset ja anioniset emulgoivat aineet kuten polyoksietyleeni-rasvahappo-esterit, polyoksietyleeni-rasva-alkoholi-eetterit, esimerkiksi alkyyli-aryyli-polyglykolieetterit, alkyylisulfonaatit, alkyylisulfaatit; aryylisulfonaatit samoin kuin munanvalkuaishydro-lysaatit; dispergoimisauneina: esimerkiksi ligniini, sulfiittili-peät ja metyyliselluloosa. Keksinnön mukaiset vaikutusaineet voivat olla valmisteissa sekoitettuina muihin tunnettuihin vaikutus-aineisiin .

Valmisteet sisältävät yleensä 0,1-95 paino-% vaikutusainetta, etupäässä 0,5-90%.

Vaikutusaineita voidaan käyttää sellaisinaan, valmisteit-tensa muodossa tai niistä valmistetuissa käyttömuodoissa, kuten käyttövalmiina liuoksina, emulsioina, vaahtoina, suspensioina, pulvereina, pastoina, liukoisina,pulvereina, tomutteina ja granu-laatteina. Käyttö tapahtuu tavalliseen tapaan, esimerkiksi ruiskuttamalla, suihkuttamalla, surmattamalla, toimittamalla, sirottamalla polttamalla, kaasuttamalla, kastelemalla, peittaamalla tai kuoruttamalla.

Vaikutusaineen konsentraatiot käyttövalmiissa valmisteissa voivat vaihdella suurissa rajoissa. Yleensä ne ovat välillä 0,0001-10%, etupäässä välillä 0,01-1%.

Vaikutusaineita voidaan käyttää myös hyvällä menestyksellä ULV-menetelmällä (ultra-pieni-tilavuus-menetelmällä), jolloin on mahdollista saada valmisteita, joissa on 95%, jopa 100% vaikutus-ainetta .

Esimerkki A

Phaedon-toukka-koe

Liuotin: 3 paino-osaa dimetyyliformamidia

Emulgoimisaine: 1 paino-osa alkyyliaryylipoly-glykoli-eetteriä.

8 62286

Tarkoituksenmukaisen vaikutusainevalmisteen saamiseksi sekoitetaan 1 paino-osa vaikutusainetta ilmoitetun määrän kanssa liuotinta ja ilmoitetun määrän kanssa emulgoimisainetta ja laimennetaan konsentraatti vedellä haluttuun konsentraatioon.

Vaikutusvalmisteella ruiskutetaan kaalinlehtiä (Brassica oleracea) tippuvan märiksi ja istutetaan niihin sinappikuoriaisen toukkia (Phaedon cochleariae).

Ilmoitettujen aikamäärien kuluttua määrätään toukkien kuoleminen prosenteissa. Tällöin merkitsee 100% sitä, että kaikki toukat kuolevat, 0% merkitsee, ettei yhtään kuoriaistoukkaa ole kuollut.

Vaikutusalueet, vaikutusaineiden konsentraatiot, käytetyt ajat ja tulokset käyvät ilmi seuraavasta taulukosta 1: 9 62286

Taulukko 1 (Phaedon-toukka-koe) Vaikutusaineen Kuolleisuusaste konsentraatio prosenteissa prosenteissa 3 päivän jälkeen

Vaikutusaine _/C1 /—C1 0,1 100 V y—CO-NH-CO-NH —ft y-Cl o,o1 15 XC1 (tunnettu) /—r"C1 /7~^ 0,1 1θ° f V CO-NH-CO-NHV Br o,o1 1oo /r\C1 r-X'0*3 0,1 100 CO-NH-CO-NH -ζ y- F o,o1 1oo F /—< CF3 0,1 100 —CO-NH-CO-NH —Br 0,01 100

^F

_/F _^ CF3 °»1 1oo (/ V)—CO-NH-CO-NH %—F 0,o1 1oo 62286 10

Esimerkki 11 Plutella-koe

Eiuoti n: 3 paino-osaa dimetv-yl ilormnmidia

Emulgoimisaine: 1. paino-osa nlkyyIiaryy1jpoly-glykolieetteriä.

Tarkoituksenmukaisen vaikutusaineva 1 mi s teen saamiseksi sekoitetaan 1 paino-osa vaikutusainetta ilmoitetun määrän kanssa liuotinta ja ilmoitetun määriin kanssa emulgoimi soinutta ja laimennetaan konsentraatti vedolla haluttuun konsentrantioon.

Vaikutusainovalmis teella ruiskutetaan kani inl oh t i ii (Hrassica olerncea) kosteiksi ja istutetaan niihin kaalikoin toukkia (Plutolla mnculipennis).

Ilmoitettujen aikamäärien kuluttua määrätään toukkien kuoleminen prosenteissa. Tällöin merkitsee 100 $ sitä, että kaikki toukat ovat kuolleet, 0% merkitsee ettei yhtään toukkaa ole kuollut.

Vaikutusainoet, vaikutusaineiden konsentraatiot ja käytetyt ajat käyvät ilmi seuraavasta taulukosta 2:

Taulukko 2 (Plutella-testi) Vaikutusaineen Kuolleisuusaste konsentraatio prosenteissa Θ

Vaikutusalue prosenteissa päivän kuluttua (^co-nh-co-nhhQ-c! % oi (tunnettu) /—ccl /—rcl 0,1 1o° y- CO-NH-CO-NH —^ y— Cl o,o1 1oo ^C1 o,oo1 15 (tunnettu) Ö^o-m-co-fm -O- C1 °’i loo o,oo1 1oo 3 11 62286

Taulukko 2

Vaikutusainoen Kuolleisuusaste .. . konsentraatio prosenteissa 8 päi- (Plutella-testi) prosenteissa van kuluttua

Vaikutusaine_ ___ _β1 _ 0,1 100 / \>—CO-NH-CO-NH -/ y-F o,o1 1oo ^==^'CF o,oo1 1oo ^C1 0,1 1oo <fy—CO-NH-CO-NH-/”'^-F °»°1 100 \=/ \=/ o,ooi ioo N:i x:f3 _/F _. o,1 1oo / y—CO-NH-CO-NH -/ V-Cl o,o1 1oo \p X Qp o,oo1 1oo -^C1 /-v °»1 100 / y—CO-NH-CO-NH-/ y-Br o,o1 1oo V=/ Vz=xCf3 o,oo1 100 _/F .—. o,1 1 oo (/ \—CO-NH-CO-NH -/ y—Br 0,o1 1oo ^Kp ^^^cF 0,oo1 1oo 3 F o,1 1oo CO-NH-CO-NHF °»°1 1oo \—/ \=/ o,oo1 1oo ^F CF3 i 1 2 62286

Esimerkki C Lyphygma-testi

Liuotin: 3 paino-osaa diraetyyliforraamidia

Emulgoimisaine: 1 paino-osa alkyyliaryylipolyglykolieetteriä.

Tarkoituksenmukaisen vaikutusainevalmisteen sauiniscksi sekoitetaan 1 paino-osa vaikutusainetta ilmoitetun määriin kanssa liuotinta ja ilmoitetun määrän kanssa emulgoimisainetta ja laimennetaan konsentraatti vedellä halutun väkeväksi.

Vaikutusainevalmisteella ruiskutetaan puuvillan lehtiä (Gossypium hirsutum) kosteiksi ja istutetaan niihin yökkösten toukkia (Laphygma exigua). Ilmoitettujen aikamäärien kuluttua määrätään kuolleisuus prosenteissa. Tällöin merkitsee 100 % sitä, että kaikki toukat ovat kuolleet; 0% merkitsee ettei ainoakaan toukka ole kuollut.

Vaikutusaineet, vaikutusaineiden konsentraatiot, käytetyt ajat Ja tulokset käyvät ilmi seuraavasta taulukosta 3:

Taulukko 5 (Laphygma-testi) Vaikutusaineen Kuolleisuusaste konsentraatio prosenteissa 8 päi- prosenteissa vän kuluttua

Vaikutusaine _/C1 _/ C1 0,001 100 // v>—CO-NH-CO-NH-/ y—Cl otooo1 5o

' ο,οοοοί O

(tunnettu) _. o,oo1 1oo O \—CO-NH-CO-NH —/ y—Br o.oool 1 oo X=^n,CF ο,οοοοί 1oo 3 . F o,oo1 1oo \~J—CO-NH-CO-NH -/ ^— F ο,οοοί 1oo V=/ \=/ ο,οοοοί 1oo ^F CF3 62286 13

Valmistusesimerkit:

Esimerkki 1 SC1 _/CF3 f Y-CO-NH-CO-NH-/ J-Cl 19,5 g:aan (0,01 moolia) 4-kloori-3-trifluorimetyyliani-liinia 200 cm3:ssä tolueenia tiputetaan 40°:ssa C liuos, jossa 3 on 18,2 g (0,1 moolia) 2-klooribentsoyyli-isosyanaattia 50 cm :ssä tolueenia. Reaktioseosta sekoitetaan 1 h 40°:ssa C. Seoksen jäähdyttyä imusuodatetaan saostunut tuote, joka pestään ensin tolueenil-la ja sitten petrolieetterillä. Kuivauksen jälkeen saadaan 21,0 g (55% teor.) analyysipuhdasta N-(4-kloori-3-trifluorimetyylifenyyli)-N(2-kloori-bentsyyli)-virtsa-ainetta, jonka sp. on 164°C.

Esimerkki 2 _? /CF3 / 'X—CO-NH-CO-NH— / \—Cl

Liuokseen, jossa on 9,8 g (0,05 moolia) 4-kloori-3-tri-fluori-metyylianiliinia 100 cm^tssä tolueeniä, tiputetaan 40°:ssa C liuos, jossa on 9,2 g (0,05 moolia) 2,6-difluoribentsoyyli-iso-syanaattia 50 cm^tssä tolueeniä. Reaktioseosta sekoitetaan 1 h 40°: ssa C. Saostuva aine imusuodatetaan reaktioseoksesta erilleen sen jäähdyttyä 20°:een C ja pestään tolueenillä ja petrolieetterillä. Kuivauksen jälkeen saadaan 18,0 g (95% teorista) N-(4-kloori-4-trif luorimetyylifenyyli) -N' - (2,-6 dif luoribentsiyyli) -virtsa-ainetta, jonka sp. on 220°C.

14 62286

Esimerkkien 1 ja 2 kanssa analogisella työtavalla saadaan seuraavat yhdisteet:

Esim. Rakenne Fysikaaliset Saanto (% teor.

no. tuntomerkit määrästä) (sulamispiste °C) /C1 /CF3 3 r^j\-CO-NH-CO-NH-r_y -Cl 154 55 ,C1 /CF5 4 ^3-C0-NH-C0-NH-(^3-Br 182 47 /C1 /CFi 5 <^^-CO-NH-CO-NH-^^ -F 216 76

Cl / /CF3 6 r^CO-NH-CO-NH-^_\)-Br 222 78

V

/ /CFJ

7 ^CO-NH-CO-NH-O-F 213 82

F