FI62209C - Foerfarande foer uppdelning av animaliska raovaror - Google Patents

Description

Γ535^1 γβι /1«KUULUTUSiULICA,su m πα jjgΓΑ w (11) UTLÄGGNINGSSKAIFT 62209 c ^ latentti myönnetty 10 12 1032 K 1/10, A 23 J 1/02 SUOMI—FINLAND («) ν*μμι«-νι«μ»λ| 773883 (B) 2112-77 V *' (23) AHuipilvt—Glttlghmdaf 21.12.77 (41) Tullut jNlklMkal — Uhrit offancH| 28.07. j8 PMMU. J* rekLUrilulllM (HUwp^UkU.,.. „ o8 &,

Patent· och ragistaratyrtlaan v ' AmMcm uthgd odi utijfcrifMn pubUcmd *uo. od (32)(33)(31) «mqiimu» Itfirt pHortt* 27*01.77 Ruotsi-Sverige(SE) 77008U2-3 (71) Alfa-Laval. Aktiebolag, Postfack, S-IU7 00 Tumba, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Poul Filstrup, Virum, Tanska-Danmark(IK) (7*0 Berggren Oy Ab (5M Menetelmä eläinraaka-aineiden jakamiseksi - Förfarande för uppdelning av animaliska rävaror

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä eläinraaka-aineiden, kuten teurastamojen jätetuotteiden, jakamiseksi rasvafraktioksi ja ainakin yhdeksi valkuaisfraktioksi, jolloin raaka-aineet hienonnetaan jauhamalla tai vastaavalla tavalla ja lämmitetään sen jälkeen jatkuvasti suhteellisen alhaiseen ensimmäiseen lämpötilaan, mahdollisesti vettä, edullisesti prosessivettä lisäämällä, minkä jälkeen lämmitetty raaka-ainevirta nopeasti kuumennetaan korkeampaan toiseen lämpötilaan ja jaetaan välittömästi halutuiksi fraktioiksi yhdessä tai useassa vaiheessa tapahtuvalla keskipakoero-tuksella.

Tällaisia menetelmiä tunnetaan jo monenlaisia. Yllä mainitun menetelmän suorittamiseen käytetään esimerkiksi laitostyyppiä, jossa raaka-aineet jauhatuksen jälkeen saatetaan kulkemaan sulatusputken läpi, johon suihkutetaan suoraan höyryä, niin että raaka-aineet saadaan pumpattavaan sakeuteen ja ne johdetaan edelleen seisotus-säiliöön, joka on varustettu sekoittimilla ja höyrykierukoilla kuumennusta varten. Seisotussäiliöstä raaka-ainevirta pumpataan läm-mittimen läpi, jossa lämpötilaa nostetaan riittävästi, niin että seuraava jakaminen helpottuu keskipakoerottimessa, josta poistuu 2 62209 osaksi rasvafraktio ja osaksi valkuaispitoinen lietefraktio. Rasva-fraktiota puhdistetaan edelleen keskipakoerotuksen avulla, ja val-kuaisfraktiota voidaan lisäkäsitellä esimerkiksi rehutarkoituksiin.

Tällaiseen laitokseen liittyy tiettyjä haittoja. Raaka-ainevirtaa on vaikea saada kunnolla läpeensä lämmitetyksi käyttämättä liian korkeaa lämpötilaa sulatusputkessa. Jos tämä lämpötila on nimittäin liian korkea, voi raaka-aineen kollageeni muuttua gelatiiniksi ja tulla uutetuksi, mikä tekee raaka-aineen jakamisen rasvafraktiok-si ja valkusaisfraktioksi entistä vaikeammaksi lisääntyneestä viskositeetista ja emulsion muodostumisen vaarasta johtuen.

Yllä mainitun seisotusastian käyttöön liittyy myös vaikeuksia, mm. mitä pumpatun raaka-ainevirran yhtenäisyyteen tulee. Tällaisessa säiliössä on nimittäin erittäin vaikeaa järjestää sekoitusta siten, että tuloksena on täydellinen sekoitus ilman emulsion lisämuodostu-mista. Tällöin on otettava huomioon se, että alussa mainitunlaisten menetelmien suorittamiseen käytettävissä laitoksissa joudutaan usein sekoittamaan joukkoon vettä, tavallisesti prosessivettä, joka palautetaan laitoksen erotusosasta hienonnettuun raaka-aineeseen, niin että se voidaan tehokkaasti jakaa halutuiksi fraktioiksi. Tämä palautettu prosessivesi on sekoitettava tehokkaasti hienojakoiseen raaka-aineeseen. Keskipakoerotuksella jaettavan raaka-ainevirran konsistenssi eli viskositeetti on riippuvainen koostumuksesta, erityisesti vesipitoisuudesta, ja lämpötilasta. Tähän asti käytetyissä laitoksissa on tämän viskositeetin säätö osoittautunut vaikeaksi.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan alussa mainitunlainen menetelmä, jossa ei ole tällaisten tähän asti tunnettujen menetelmien haittoja.

Keksinnön mukaisesti on alussa mainitunlaiselle menetelmälle tunnusomaista, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkki-osassa .

.Sopivan kiertonopeuden valinnalla päästään hyvään sekoitukseen ilman emulsion muodostumisen vaaraa. On käytettävä pumppuja, jotka käsittelevät kiertävää ainetta varovaisesti, esimerkiksi tyyppiä 3 62209

Monopump (tavaramerkki).

Lämmitys tapahtuu kiertopiiriin kytketyllä suoran tai epäsuoran höyryn lämmittimellä, mikä takaa raaka-ainevirran tehokkaan läpi-kuumennuksen ilman ylikuumenemisen vaaraa.

Emulsion muodostumisen vaaran vähentämiseksi kiertopiirissä tapahtuvan lämmityksen aikana lämmitetään hienojakoiset raaka-aineet tässä ensimmäiseen lämpötilaan 45-70°C. Keskipakoerotuksella tapahtuvan jakamisen helpottamiseksi kuumennetaan kiertopiiristä poistuva lämmitetty raaka-ainevirta sen jälkeen toiseen lämpötilaan 85-100°C.

Eräässä keksinnön mukaisen menetelmän edullisessa suoritusmuodossa, jossa hienojakoisiin raaka-aineisiin lisätään prosessivettä, mitataan kiertopiirissä kiertävän raaka-ainevirran viskositeetti ja mittaustuloksella vaikutetaan hienojakoisen raaka-aineen syöttö-nopeuteen kiertopiiriin siten, että raaka-ainevirran viskositeetti pidetään muuttumattomana. Tällainen viskositeetin mittaus voidaan esimerkiksi järjestää siten, että kiertopiirin paine mitataan va-kiokiertonopeudella jota ylläpidetään syrjäyttävän kiertopumpun avulla. Säätimellä vaikutetaan hienojakoisen raaka-aineen syöttönopeuteen^ esimerkiksi vaikuttamalla syöttönopeuteen siihen laitteeseen, esimerkiksi myllyyn, jota käytetään raaka-aineen hienontamiseen. Koska kiertopiirin lämpötila pidetään muuttumattomana, tulee raaka-ainevirran viskositeetti myös olemaan muuttumaton korkeampaan lämpötilaan ennen keskipakoerotusta tapahtuvan kuumennuksen jälkeen, mikä osaltaan vaikuttaa keskipakoerotuksen optimaaliseen tulokseen.

Viskositeettiin voi myös vaikuttaa nesteen, edullisesti keskipako-erotuksesta tulevan prosessiveden määrä, joka palautetaan kierto-piiriin. Rasvafraktion lisäkeskipakoerotuksesta saatava liete voidaan myös palauttaa kiertopiiriin raaka-ainevirran viskositeetin säätöä varten.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten oheiseen kaaviolliseen piirustukseen, joka esittää keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseen tarkoitettua laitosta.

4 62209

Laitokseen kuuluu mylly 1 raaka-aineiden hienontamista varten, ja kuljetin 2 hienojakoisten raaka-aineiden kuljetusta varten sekä kiectopiiri, joka muodostuu kartiomaisella pohjalla varustetusta säiliöstä 3, pumpusta 4 ja lämmittimestä 5, joka on yhdistetty johdoilla 6, 7, 8, 9. Kiertopiiriin on liitetty johto 10, joka on pumpun 11 ja johdon 12 välityksellä kytketty lämmittimeen 13 höyryn suoraa suihkutusta varten. Lämmitin 13 on johdolla 14 yhdistetty ensimmäiseen keskipakoerottimeen 15, joka on varustettu rasva-vesiseoksen poistojohdolla 16, joka on yhdistetty toiseen keskipakoerottimeen 17. Keskipakoerottimesta 15 lähtee myös poistojohto 18 kiinteää faasia varten, joka kuivataan kuivurissa 19. Keskipako-erotin 17 on varustettu kolmella poistojohdolla, nimittäin rasvan poistojohdolla 20, vesifaasin poistojohdolla 21 ja lietefaasin poisto johdolla 22. Vesifaasi voidaan palauttaa kiertopiiriin johdon 23 kautta ja/tai kuivuriin 19 johdon 24 kautta. Lietefaasi voidaan joko palauttaa kiertopiiriin johdon 25 kautta tai johtaa kuivuriin 19 johdon 26 kautta.

Kiertopiiriin on sovitettu manometri 27 johdon 7 paineen mittausta varten.

Laitos toimii siten, että raaka-aineita syötetään myllyyn 1 ja kuljetetaan hienonnetussa muodossa säiliöön 3. Pumppu 4 toimii kapasiteetilla, joka on n. 6-12 kertaa laitoksen raaka-ainekapasiteet-ti, jolloin kiertopiirin kierto on hyvä. Lämmitin 5 toimii suoralla tai epäsuoralla höyryllä. Lämmittimeen 13 suihkutetaan myös suoraan höyryä, niin että lämpötila nopeasti nousee haluttuun arvoon, minkä jälkeen raaka-ainevirta jaetaan keskipakoerottimessa 15 kiin-tofaasivirraksi, joka kuivataan kuivurissa 19, ja rasvavesivirrak-si, joka sisältää myös pienehköjä määriä kiinteää faasia, joka jaetaan rasvaksi, joka poistuu laitoksesta, ja liuenneita liima-aineita sisältäväksi vedeksi sekä lietteeksi. Kaksi viimeksi mainittua palautetaan kiertopiiriin. Määrätty osa vettä johdetaan myös kuivuriin.

Manometriä 27 lukemalla ohjataan laitokseen tapahtuvaa syöttöä. Manometri 27 voidaan myös kytkeä säätimeen, joka automaattisesti säätää raaka-aineen syöttöä.

Esimerkkeinä edellä kuvatun laitoksen käyttötiedoista voidaan mainita seuraavat: Laitokseen syötettiin 1000 kg/h teurastusluita.

5 62209 jotka sisälsivät 15 % rasvaa, 39 % vettä ja loppuosan kiinteää ainetta. 1400 kg/h vettä ja 70 kg/h lietettä palautettiin johtojen 23 ja 25 kautta ja 50 kg/h höyryä syötettiin lämmittimeen, jolloin kiertopiirin lämpötilaksi saatiin 55-60°C. Lämmittimeen syötettiin vielä 140 kg/h höyryä. Keskipakoerottimeen kulkevan virran lämpötila oli 90-95°C. Keskipakoerottimesta 15 poistui kiintoainevir-taa 745 kg/h ja vesi-rasvavirtaa 1915 kg/h, jota keskipakoerottimes-sa 17 jaettiin 121 kg:ksi/h rasvaa, 70 kg:ksi/h palautettavaa lietettä ja 1724 kg:ksi/h vettä, josta 323 kg/h johdettiin kuivuriin ja 1400 kg/h palautettiin. Kuivurista poistettiin 525 kg/h lihaluujauhoa, joka sisälsi 5,5 % rasvaa ja 10,0 % vettä. Saadussa lihaluujauhossa on siis onnistuttu saavuttamaan alhainen rasvapitoisuus.