FI62160C - Foerfarande foer slipning av jaernvaegsraels - Google Patents

Description

G3C71 Til «.«KUULUTUiJULKAlSU ,Λ, jMPa ^ (11) UTLÄGCNINGSSKRIFT 62160 C (45) fa ten Hi i-ydrin" (, tv 10 1 1 1902 ^ ~ ^ (51) Kv.ik?/int.a3 E 01 B 31/12 SUOMI—FINLAND <*) Ptunttlhik«mui — haantan«eknln| 753179 (22) Htkwnlipllv· — Ameknlniadag 12.11.75 * * (23) AlkupMvt—Glltl|h#t»d»| 12.11.75 (41) Tulkit Julktoktl — lltvlt off«nt(l| 25 q8 γ5 ί (44) Nlhavik«lp«nei» |· ktniL|ullulKin pvm. — 07 8?

Patent- och r*fi*t*r*tyr*l*en ' ' Anrtkan utlagd och utl.*krlft*n publkand JU. (J f. 02 (32)(33)(31) Pyydetty «tuelknii—Bajlrd priorttet 25.02.75 Sveitsi-Schveiz(CH) 2372/75 (71) Speno International S.A., Parc Chfiteau Banquet 22-2b, Geneve, Sveitsi-Schweiz(CH), Frank Speno Railroad Ballast Cleaning Co. Inc., Ithaca, USA (US) (72) Romolo Panetti, Geneve, Sveitsi-Schveiz(CII) (7M Leitzinger Oy (5M Menetelmä rautatiekiskojen hiomiseksi - Förfarande för slipning av järnvägsräls Tämän keksinnön kohteena on menetelmä rautatiekiskojen hiomiseksi, jossa liikutetaan useampia hiomavälineitä kannattavaa, kiskoajoneuvon runkoon niveltyvästi ripustettua hiomalaitetta kiskojen pituussuunnassa ja jossa menetelmässä hiomavälineet yksitellen asetellaan kohtisuorassa suunnassa kiskojen yläpintaan nähden vastaamaan kiskojen kalte-vuuksi/kaarevuuksia ja lukitaan aseteltuihin asentoihin.

Jatkuvasta ajamisesta yhä painavammaksi tulevilla ja nopeammilla junilla on seurauksena, että kiskojen vierintärata kuluu yhä enemmän ja tulee kylmätaotuksi, mikä johtaa profiilin enemmän tai vähemmän pitkiin aaltoihin. Tämä epäkohta poistetaan oikaisemalla paikalleen asetettu kisko useiden peräkkäin kytkettyjen hiomavälineiden avulla, mahdollisesti muiden kosketuselimien, kuten hiomakenkien tai rullien, yhteydessä, jotka muodostavat sarjan, joka kulkee edellä mainitun mukaan kiskoa pitkin, koska yksittäinen hiomaelin ei enää riitä nykyisin tavallisesti hyvin pitkän kiskon vierintäpinnan oikeaan oikaisuun.

Näihin saakka nämä kosketuselimet on kuljetettu kahdella tavalla, joko yksittäisen osan tai useamman jäykästi toisiinsa yhdistetyn osan yhtenä tai useampana ryhmänä.

62160 2

Ensin mainitun työtavan epäkohtana on se, että kosketuselimet, varsinkin hiomavälineet seuraavat aaltoja, niin pian kuin tällä on tietty pituus, kun taas toinen työtapa jäykkine ryhmineen ei enää painu pituudeltaan vieläpä suuriinkaan aaltoihin, vaan niiden harjat tulevat hyvin poishiotuiksi. Kuitenkin tämä pätee ainoastaan suoraviivaisen kiskon tapauksessa, jossa kiskon vierintärata on yhdessä tasossa.

Mutta niin pian kuin suoraan kulkevassa kiskossa sen matkalla on taipuma, joka on ympyrän kaaren muotoinen, muodostuu joko säännöllisen kupera tai kovera matka, ts. koholla oleva tai painunut osa. Tämä voi esiintyä myös silloin, kun kisko muodostaa kaaren, jolloin kisko sijaitsee kaltevasti ja sen vierintäpinta muodostaa kartiomaisen pinnan niin, että peräkkäisten elimien sarja ei voi enää suorittaa tasossa olevilla kosketuskohdillaan haluttua työtä. Tämä käy selville liioitellulla tavalla piirustusten kuviosta 1.

Jos tällainen taipuma on olemassa, niin on luonnollista, että laite koskettaa kiskoa joko ainoastaan molemmissa päissä olevilla hiomalaikoilla, kun kisko on viitenumerolla 4 esitetyn mukaan kovera tai ainoastaan yhdellä hiomalaikalla päinvastaisessa tapauksessa, jossa kisko on merkitty viitenumerolla 5.

Sama tapaus esiintyisi, jos kaikki kosketuskohdat eivät olisi hiomalaikkoja, vaan hiomakiviä tai rullia. Jos esimerkiksi kaksi ulointa hiomalaikkaa korvattaisiin rullilla, niin ensimmäisessä tapauksessa ei ylipäänsä suoritettaisi mitään työtä.

Tämä epäkohta poistetaan keksinnön mukaan siten, että kiskojen kokonaiskulun kaltevuuden/kaarevuuden muuttuessa hiomavälineiden asette-luasema sovitetaan itsetoimisesti muuttuneen kiskokaarevuden mukaan lukituksen irroittamisen jälkeen.

On luonnollista, että näissä olosuhteissa kosketuselimet, varsinkin hiomavälineet voidaan asettaa paikoilleen siten, että ne voidaan sopeuttaa kiskon kaarevuussäteen mukaan, jotta vastaavilla raiteen matkoilla hiomavälineet voidaan sovittaa yhtä tarkasti kiskon profiilin mukaan kuin olisi tapaus suoraviivaisia tasaisia matkoja varten.

\

Oheinen piirustus esittää kaaviollisesti keksinnön kohteen kuutta sovellutusesimerkkiä.

3 62160

Jokainen kuvio 1-8 esittää yhtä tällaista sovellutusmuotoa, lukuunottamatta kuvioita 3 ja 4, jotka esittävät samaa sovellutusmuotoa.

Kuviossa 2 esitetyn ensimmäisen sovellutusmuodon mukaiset hiomaväli-neet muodostuvat kuudesta hiomalaikasta 6, jotka sijaitsevat yhteisessä pitkittäiskannattimessa 7, ja joilla on oma moottorinsa 8.

Tämä tapin 9 ympäri käännettävä pitkittäiskannatin voidaan poistaa raiteelta vintturin 9' välityksellä ja/tai päinvastoin saattaa kiskoon kohdistuvan paineen alaiseksi.

Pitkittäiskannattimeen nähden jokaista moottori-hiomalaikkayksikköä voidaan siirtää erikseen.

Jokaista moottori-hiomalaikkayksikköä voidaan siirtää erikseen kiskon suunnassa pitkittäiskannattimeen nähden.

Esitetyssä esimerkissä oletetaan, että molemmissa päissä olevat yksiköt on kiinnitetty paikalleen säätöruuvien 10 välityksellä, kun taas muut yksiköt ovat vapaasti liikkuvia, ainakin siinä tapauksessa, että raiteessa on taipuman muutos.

Viimeksi mainittu tapaus havainnollistaa kiskon 11 kaarevuuden, jolla tässä on annettu säde.

Koska molemmat uloimmat hiomalaikat ovat paikallaan, muut keskimmäiset hiomalaikat painetaan kiskoa vastaan ja niitä liikutetaan siten, että kaikki hiomalaikat nojaavat säännöllisesti kiskoa vastaan.

Heti, kun tämä asema on saavutettu, lukitaan kaikki yksiköt pneumaattisilla laitteilla 12. Jokaisen tällaisen laitteen muodostaa mäntä, joka vaikuttaa hiomalaikan ja moottorin yhdistävään laakeriin.

Lukitsemisen jälkeen kisko tulee hiotuksi tarkalleen siten kuin se olisi aivan suora.

Jos kaikki hiomakivet pidetään samalla korkeudella, niin selitetty laite voisi, kuten myös jäljempänä selitetään, soveltua luonnollisesti tasossa kulkevan suoran kiskon hiomiseen.

4 62160

Kuvioiden 3 ja 4 mukaisessa toisessa sovellutusmuodossa on järjestetty neljä hiomayksikköä, jotka on sovitettu pareittain kahden vaappu-vivun 13 päihin/ joka on käännettävissä pitkittäiskannattimen 15 tapin 14 ympäri. Kuten jo edellä on mainittu, vintturi 16 sallii kokonaisuuden kohottamisen tai laskemisen.

Lisäksi lukituslaitteet sallivat vaappuvipujen pidättämisen jokaisessa kulma-asennossa.

Kuvio 3 esittää laitetta suoraviivaisen kiskon 18 päällä ja kuvio 4 taipumansa muuttavan kiskon 18 kuperan osan päällä.

On selvää, että molemmat vaappuvivut 13 siirryttäessä ensimmäisestä toiseen kiskon osaan esitetyn mukaan kallistetaan vastakkaisiin suuntiin siksi, kunnes kaikki neljä hiomlaikkaa nojaavat tasaisesti kiskoon.

Samoin kuin edellä esitetyssä tapauksessa, vaappuvivut lukitaan luki-tuslaitteilla 17.

Toinen ratkaisu, jossa on neljän hiomalaikan kaksi kahteen ryhmään jaettua hiomalaikkaa, on esitetty kuvion 5 mukaisessa sovellutus-muodossa.

Tällöin kummankin ryhmän yksiköt on yhdistetty toisiinsa suunnikkaalla 18. Tämä on käännettävissä ja yhdistetty niveltyvästä yksikköihin. Vastaavat lukituslaitteet on merkitty viitenumerolla 19.

Tämä ratkaisu muistuttaa edellistä, mutta sillä eroavaisuudella, että akselit, jotka yhdistävät hiomalaikat ja niiden moottorit toisiinsa, aina sijaitsevat kohtisuorasti pitkittäiskannattimeen 20 nähden niin, että hiomalaikat eivät aina nojaa tasaisesti kiskoa vastaan, kuten edellisessä tapauksessa.

Kiinnitettäköön huomiota siihen, että aina ei ole kysymys hiomalaikoista, koska kiskoa pitkin voi kulkea muitakin elimiä.

Tällainen tapaus on esitetty kuvion 6 mukaisessa neljännessä sovellutusmuodossa.

5 62160 Tällöin kaksi hiomalaikkaa 21, 22 on kahden rullan 23, 24 välissä, joiden akselit on sijoitettu pitkittäiskannattimen 25 päihin.

Kumpikin näistä akseleista toimii samalla oman vipunsa kääntöakselina. Vipu 26, joka kääntyy rullan 23 akselin ympäri, kannattaa vastakkaisessa päässään hiomalaikkaa 21 moottoreineen, samalla kun rullan 24 akselin ympäri kääntyvä vipu 27 kannattaa samalla tavalla hiomalaikkaa 22.

Molempien vipujen kääntyvyyden ansiosta on mahdollista kiskon koholla olevaa osaa 28 ajettaessa varmistaa rullien ja hiomalaikkojen hyvä kosketus kiskon kanssa.

Samoin kuin edellisessä esimerkissä, työasema voidaan varmistaa luki- tuslaitteilla 29.

Kuvion 7 mukaisessa viidennessä sovellutusmuodossa on myöskin rullat ja hiomalaikat.

Viitenumerolla 30 on merkitty osa ajoneuvosta, joka kannattaa erilaisia elimiä, jotka ovat varsinaisesti pitkittäiskannattimessa 31, joka on yhdistetty tangolla 32 ajoneuvon kanssa siten, että sitä voidaan vapaasti kallistaa. Ajoneuvo puolestaan kulkee kahden pyörä-parin varassa, joista ainoastaan pyörä 33 on esitetty.

Pitkittäiskannattimen 31 toisessa päässä on 'tappi 38, joka toimii kolmiomaisen laatan 39 kääntökohtana, joka laatta puolestaan kannattaa kahta rullaa 40.

Täsmälleen samoin kuin hiomalaikkapari, jöka vaappuvivun ansiosta voi kallistua vastaten kiskon 41 suuntaa, rullat niitä kannattavan laatan kääntyvyyden ansiosta voivat nojata kiskoa vastaan. Laatta 39 voidaan lukita lukituslaitteella 42 pitkittäiskannattimeen 31.

Luonnollisesti molemmat rullat 40 voitaisiin korvata yhdellä pyörällä 43, kuten on esitetty pistekatkoviivalla. Tässä tapauksessa riittää yksinomaan hiomalaikkojen 34 lukitus laitteet 37.

Tähän saakka on ollut puhe siitä, että hiomalaikat tai muut kosketuskohdat voivat liikkua vapaasti, jolloin kisko määrää niiden työasen- 6 62160 non. Mutta kuitenkin on ajateltavissa määrätä tämä asento erityisillä laitteilla. Erästä tällaista tapausta esittää kuudes ja viimeinen, kuvion 8 mukainen sovellutusmuoto.

Tässä pitkittäiskannatin 44 kannattaa kummassakin päässään asemassaan pidätettyä hiomalaikkaa 45.

Näiden kahden hiomalaikan välissä on kolmas, korkeudeltaan aseteltava hiomalaikka 46, mikä sallii kolmen kaaren päällä olevan kosketuskohdan säilyttämisen.

Kaksi pitkittäiskannattimeen 44 kiinnitettyä moottoria 47 vaikuttaa ruuvien 48 välityksellä keskimmäisen hiomayksikön vaakasuoraan listaan 49. Ketju 50 ja ketjupyörät 51 varmistavat molempien ruuvien tasaisen kiertämisen, ts. sen, että lista 49 siirtyy suuntaisenaan. Tämän listan osoitin 52 ja pitkittäiskannattimessa oleva asteikko 53 tämän vastaavan jaon ansiosta sallii keskimmäisen hiomalaikan asettamisen kiskon säteen mukaan siten, että kaikki kolme laikkaa nojaavat oikein kiskoon. Lukitus tapahtuu ilman muuta ruuvien välityksellä.

Kaikki piirustusten kuviot kohdistuvat kiskon kuperaan profiiliin, mutta on luonnollista, että keksinnön mukaisten toimenpiteiden vaikutus on tarkalleen samanlainen päinvastaisessa tapauksessa.

Nämä toimenpiteet sallivat myös työskennellä useilla hiomalaikoilla aina hyvällä nojauksella kiskoa vastaan, kulkeepa tämä suoraviivaisesti yhdessä tasossa tai olkoonpa siinä taipumamuutoksen johdosta kovera tai kupera profiili tai mielivaltaisen säteen omaava kaarevuus. Kaikkien hiomalaikkojen oikeaa nojaamista voidaan lisäksi ilman muuta valvoa, mihin riittää se, että jokaisen hiomalaikan moottori on varustettu ampeerimittarilla, jolla voidaan kontrolloida käytettyä tehoa.

Lopuksi on mahdollista tehdä pitkittäiskannatin siten, että sitä voidaan kääntää sivuttain 90° niin, että voidaan hioa myöskin kiskon sisäsivu.

Claims (3)

7 62160

1. Menetelmä rautatiekiskojen hiomiseksi, jossa liikutetaan useampia hiomavälineitä kannattavaa, kiskoajoneuvon runkoon niveltyvästä ripustettua hiomalaitetta kiskojen pituussuunnassa ja jossa menetelmässä hiomavälineet yksitellen asetellaan kohtisuorassa suunnassa kiskojen yläpintaan nähden vastaamaan kiskojen kaltevuuksia/ kaarevuuksia ja lukitaan aseteltuihin asentoihin, tunnettu siitä, että kiskojen kokonaiskulun kaltevuuden/kaarevuuden muuttuessa hiomavälineiden asetteluasema sovitetaan itsetoimisesti muuttuneen kiskokaarevuuden mukaan lukituksen irroittamisen jälkeen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hiomavälineiden asetteluasema sovitetaan muuttuneen kiskoksi tevuuden/kaarevuuden mukaan aina kahden hiomavälineen parittai-sella kääntöliikkeellä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunne ttu siitä, että hiomavälineiden oikean hiomapaineen valvomiseksi valvotaan sähkömoottorilla käytettyjen, kiskon pintaa vasten olevien hiomaväli-neiden virrankulutusta.