FI60745C - Belaeggningsstensats - Google Patents

Description

ESSr*l ΓβΙ ni)KWULUTUSJULKAISU £Γ\ΠΛΪ ;ΜΛ l J (11) UTLÄGGNINCSSKRIFT θϋ/45 C Patentti myönnetty 10 03 1932 (4S) Patent oeddekat ^ (51) Kv.lk?/lnt.CI.3 E 01 C 5/06 SUOMI—FINLAND (*) Patwittlhakemua — PatanUiuOknlng 2114/72 (22) Hakemiipilvt — Am&knlngtdag 28.07*72 ^ * (23) Alkupilvi—Glltigh«tsd»g 28.07*72 (41) Tullut JulklMkfl — Bllvlt offantllg 29.01.73

Patentti- ja rekisterihallitus .... .... . , ....

-. . . . . . . (44) Nihtivlkilpunon Ja kuuLjulkalsun pvm. — n

Patent- och registerstyrelsen v ' AnsOkm uthgd och utlJkrift·» pubiicarad 30.11.8l (32)(33)(31) Pyydetty etuolkeui —Begird priorltet 28.07.71

Tanska-Danmark(DK) 3700/71 (71)(72) Kama Jakobsen, Sdr. Ringvej 8, 8600 Silkeborg,

Otto Maurus Jakobsen, Sdr. Ringvej 8, Silkeborg, Tanska-Danmark(DK) (7U) Oy Borenius & Co Ab (5M Päällystyskivistö - Beläggningsstensats

Keksinnön kohteena on betonista tai vastaavasta valmistettu kivistö päällystystä tai kiveämistä varten, jossa kivien yläpinnan muoto on monikulmiomainen ja kivien sivuissa on toisiinsa yhteensopiviksi tarkoitetut ulkonemat ja urat, jolloin ulkonemien ja urien korkeudet, laskettuina kohtisuoraan sivupintaa vasten, ovat suurimmillaan kivien alapinnalla ja pienenevät tasaisesti niiden yläpintaa kohti.

Tunnetaan ennestään kiviä, joiden vastakkaiset sivut on tehty kiven pituussuunnassa siten polveileviksi, että kiven jokin sivu muodostaa ulkoneman, joka sovittuu naapurikiven vastakkaisen sivun polveen siten, että kivet tällä tavoin ovat jossain määrin lukitut keskinäiseltä pituussuuntaiselta siirtymiseltä. Tämä lukitus ei kuitenkaan ole täysin tehokas, koska tavallisesti on kysymys sellaisista lukituspin-noista, jotka kyseessä olevassa pituus- eli siirtymissuunnassa menevät vinosti siten, että kivet niitä siirrettäessä voivat puristua poispäin toisistaan.

Kivet on myös ehdotettu muotoiltaviksi sopivin kuvioin siten, että niiden sivupinnoissa on ulkonemat ja vastaavat urat siten, että viereisten kivien ulkonemat pääsevät lomistumaan toistensa uriin. Tämä parantaa lukitusvaikutusta, mutta sen sijaan on kivien valmistus ja paikalleen sijoittaminen vaikeampaa. Valettaessa on kivillä oltava 2 60745 tietty liukumismahdollisuus muoteissa, toisin sanoen sivujen on oltava sillä tavoin hiukan kaltevat, että määrätyn kiven ulkonema tulee olemaan vinosti poispäin viereisen kiven uran pohjasta, mikä ei ole edullista tehokkaan lukituslomistumisen kannalta.

Keksinnön tarkoituksena on esittää päällystyskivistö, joka voidaan koota hyvän lukitusvaikutuksen omaavana ja joka helposti voidaan valmistaa valumuotissa sopivasti liukuvaksi. Tämä aikaansaadaan keksinnön mukaan siten että kivistössä on ensimmäistä tyyppiä olevia kiviä, joissa vähintään jokin sivupinnoista on alaspäin-ulospäin kalteva ja käsittää ainoastaan ulkonemia, ja toista tyyppiä olevia kiviä, joilla on pääasiallisesti sama yläpinnan muoto ja koko kuin ensimmäistä tyyppiä olevilla kivillä, ja joissa vähintään jokin sivupinta on alaspäin-sisäänpäin kalteva ja käsittää ainoastaan uria. Tällöin voidaan molempia lajeja olevat kivet valmistaa muotista helposti päästettävinä, ja ne voidaan silti koota yhteen siten, että sekä niiden sivupinnat että ulkonemien urien pinnat sijaitsevat tiiviisti toistensa luona aina kivien alasivuun asti, minkä ansiosta kivet saadaan erikoisen tukevasti yhteenlukituiksi.

Kivet voidaan muotoilla siten, ettei valmiissa päällystyksessä näy, että on käytetty kahta eri tyyppiä olevia kiviä. Keksinnön mukaan kivet voivat olla kuusikulmaisia, pitkänomaisia, suorakaiteenmuotoisia tai neliömäisiä, jolloin niistä voidaan valmistaa erimallisia päällysteitä.

Erikoisesti keksinnön mukaisilla kivillä, joissa toisiinsa lomistu-vat osat eivät turmele eivätkä heikennä kivien yläpintoja, saavutetaan se oleellinen etu, että kivet voidaan sovittaa tiiviisti yhteen yksinkertaisesti työntämällä tai laskemalla ne pystysuunnassa alustaa vasten, jolloin ensin voidaan sijoittaa paikalleen ylöspäin kartio-maiset kivet siten, että näiden kivien väliin juuri jää paikat eli tilat auki alaspäin Jcartiomaisia kiviä varten, jotka tämän jälkeen lasketaan näihin tiloihin.

Viimeksi mainittua tyyppiä olevien, aikaisemmin ehdotettujen kivien yhteydessä on ollut pakko hieroa kivet sivuttain yhteen laskemisen jälkeen, jolloin helposti voidaan menettää useimmin irtomateriaalia, kuten soraa, olevan alustan tasaisuus.

3 6074 5

Keksinnön vielä eräs etu saavutetaan sen ansiosta, että alaspäin kartioraaiset kivet voidaan nostaa ylös sen jälkeen, kun koko päällystys on laskettu valmiiksi, nimenomaan koska kiviä ei tarvitse siirtää sivusuuntaan lukittumisen irroittamiseksi viereisistä kivistä. Alaspäin kartiomaisten kivien tultua poistetuiksi ylöspäin kartiomaisen kiven ympäriltä voidaan myös tämä kivi nostaa paikaltaan, joten on mahdollista vaakasuuntaisesta tehokkaasta yhteenlukittumisesta huolimatta irroittaa päällystys missä tahansa halutussa kohdassa korjausten tai muutosten suorittamiseksi, ilman pakkoa aloittaa päällystyksen poistaminen vapaan reuna-alueen luona, joka mahdollisesti sijaitsee etäällä varsinaisesta työpaikasta.

Keksintö selitetään seuraavassa lähemmin oheisen piirustuksen perusteella.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti alhaalta päin katsottuna päällystys-kivistöä, joka on valmistettu keksinnön erään suoritusmuodon mukaisista kivistä.

Kuvio 2 esittää perspektiivikuviona keksinnön mukaisen kivistän erään suositun suoritusmuodon eräitä kiviä.

Kuvio 3 esittää perspektiivikuviona kuvion 2 mukaiseen kivistöön kuuluvaa reunakiveä.

Kuviot 4...6 esittävät kuvioiden 1...3 kaltaisina kuvioina kivistöä, jossa on kuusiomaiset kivet.

Kuviot 7 ja 8 esittävät perspektiivikuvioina kahta keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaista erilaista yhteenkuuluvaa kiveä.

Kuvio 9 esittää leikkauksena päällystystä, joka on valmistettu kuvioiden 7 ja 8 mukaisista kivistä.

Kuvio 10 esittää päältä päin erään kivipäällysteen osaa, joka on tehty keksinnön mukaisista kivistä.

Kuvion 1 näyttämä päällystys on tehty neliömäisistä kivistä, jotka on laskettu rivittäin yksikkökivistä 2 ja 4, joista kivien 2 kaikissa 4 6 0 7 4 5 sivuissa on ulkonemat, kun taas kivissä 4 on vastaavat urat 8. Nähdään välittömästi, että kivet voidaan sijoittaa siten, että jokainen kivi lomistuu kaikkiin neljään ympäröiviin kiviin ulkonemien 6 ja urien 8 avulla.

Kuvion 2 näyttämässä kivien suositussa suoritusmuodossa on ulkonemat 6 tehty kiilamaisiksi siten, että ne eivät ole näkyvissä kivien ylä-sivun luona, kun ne taas sangen korostetusti pistävät esiin kivien al&sivujen luona. Nämä kivet on muuten valettu ylöspäin ja sisäänpäin kaltevin sivuin siten, että ulkonemat 6 eivät aiheuta päästy-ongelmia valumuoteissä. Vastaavalla tavalla on kivien 4 urat 8 muotoiltu kiilamaisiksi siten, että ne eivät riko kivien yläpintaa, kun taas niiden syvyys alhaalla voi olla huomattavan suuri. Nämä kivet 4 on valettu sisäänpäin ja alaspäin kaltevin sivuin siten, ettävalutekni-sesti ei ole mitään rajaa urien 8 syvyydelle alhaalla.

Kuvioon 2 verrattuna voidaan kuviota 1 täten pitää alapuolelta katsottuna päällystyskivistönä, mutta koska keksinnön puitteissa urat ja ulkonemat myös voivat olla läpimeneviä kivien yläsivuun asti, voi kuvio 1 myös edustaa keksinnön mukaisista kivistä valmistettua päällystystä yläpuolelta katsottuna.

Kuvion 2 näyttämällä tavalla voidaan laskea kaksi diagonaalista kivi-riviä siten, että kivet sovitetaan kulma kulmaa vasten niin, että kivien väliin muodostuu kiviä 4 vastaavat avotilat. Tämän jälkeen voidaan kivet 4 laskea näihin avotiloihin, jolloin urat 8 lasketaan ulkonemien 6 ylitse. Kivien 4 laskemista helpottaa se seikka, että niiden alasivun pinta on pienempi kuin se ala, joka jää avoimeksi ympäröivien kivien 2 yläsivun luona, joten lasku voidäan suorittaa erikoisen helposti. Lisaksi havaitaan, ettäkivien yläsivujen pinnat voidaan tehdä yhtä suuriksi.

Päällystyskivistö voidaan sivujen tai päiden luona päättää rivillä reunakiviä 10, joiden pituus on useita kertoja suurempi kuin kivien sivun pituus. Näiden kuvion 1 näyttämien kivien 10 päällystyskivietöä kohti olevat sivut voivat tarkasti vastata sitä kiviriviä, johon ne liittyvät, jolloin kuitenkin on välttämätöntä työntää kivirivit yhteen vaakasuorassa suunnassa, jotta kivien ulkonemat 6 sovittuisivat reunakivien vastaaviin uriin. Jotta kivet voitaisiin laskea kohti- 5 6 0 7 4 5 suorasti, on reunakivissä sopivasti näiden reunakivien yläpinnasta esiinpistävät urat 12 niin, että sekä kivet 4 että myös kivet 2 voidaan sijoittaa paikalleen puhtaasti pystysuunnassa laskemalla. Keuna-kivissä voi olla ylöspäin ulottuva osa 14 ylimenoko ti tana, esim. jalkakäytävään.

Kuvio 4 esittää kuviota 1 vastaavaa päällystystä, joka on tehty kuusikulmaisista kivistä, jolloin kivissä Ib on ulkonemat 18, kun taas kivissä 20 on vastaavat urat 22 (vrt. myös kuv. 5). Nähdään välittömästi, että tätä sovitusta käytettäessä, jossa urat ja ulkonemat on muotoiltu ainoastaan kivien neljään sivuun, nimittäin kahteen pariin diagonaalisesti vastapäätä sijaitsevia sivuja, saadaan kivet täydellisesti lukituksi toisiinsa siten, että kivirivejä ei voida vetää irti toisistaan. Muuten kivien kartiomainen muotoilu ja laskutapa vastaavat suoraan edellä selitettyjä rakenteita. Sama pätee kuvion 6 näyttämälle reunakivelle 24, jossa ei kuitenkaan tarvitse olla uria, mikäli sitä kuvion 4 näyttämällä tavalla käytetään sellaisen kivi-rivin päätteenä, jossa yksinomaan on urilla 18 varustettuja kiviä 16. Reunakivi voidaan vaihtoehtoisesti tehdä läpimenevin urin tai sekä urin että ulkonemin, riippuen kohdasta, jossa sillä halutaan päättää rivi.

Kuvioiden 7 ja 8 näyttämät kivet 30 ja 32 ovat pitkänomaiset, ja niiden pitkissä sivuissa on vastaavasti uikonemat 34 ja urat 36 siten, että ne voidaan laskea yhteen kuvion 10 näyttämäksi kuvioksi, kivien päätypinnat ovat mahdollisimman vähän kaltevat. Jokaisen kiven ulkonemat tai urat on sopivasti porrastettu toisiinsa nähden kivien molempien sivujen luona, jolloin kuvion kahden viereisen kiven välisen oikean limittymisen kannalta on yhdentekevää lasketaanko kivet suunnattuina tavalla tai toisella.

Kuvio 10 esittää kaarevan päällystyksen osaa, jossa on käytetty erikoisia trapetsimaisia kiviä, kuten numeroilla 40...46 merkittyjä kiviä, jotka näytetyllä tavalla myötävaikuttavat suorakaiteenmuotoisten kivien 30 ja 32 säteittäisten rivien välitilojen täyttämiseen, ^äiden trapetsi- tai kiilamaisten kivien sivut voivat olla yhtä pitkät kuin suorakaiteenmuotoisten kivien sivut, ja kaikki kivet on tehty alaspäin kalteviksi samalla tavoin kuin kivet 32, ja varustettu samoin urin 36. Kuviossa 10 uralliset kivet on merkitty "0” ja ulkonemilla 60745 6 varustetut kivet MX". Nähdään, että muutamiin kohtiin on sijoitettava "X"-kiven puoliskoja, ja muutamiin kohtiin on sovitettava "CV-kiviä vierekkäin. Viimeksi mainituissa kohdissa on joko luovuttava lukittu-misesta ulkonemilla varustettuihin kiviin tai on käytettävä erikoisia irrallisia lukituselementtejä, jotka täyttävät toisiaan vastapäätä sijaitsevat urat, kun nämä urat on sovitettu tällä tavoin.

kuvio 9 esittää kivistä 30 ja 32 muodostettujen useiden rivien leikkausta, mutta tämä kuvio voi myös edustaa kuvion 1 viivan IX-1X kohdalta tehtyä leikkausta.

Keksintö ei rajoitu tässä näytettyihin suoritusmuotoihin, koska kivillä voi olla esim. monimutkaisemmat perusmuodot kuin tässä on näytetty. Mikään ei estä muotoilemasta ulkonemia alaspäin kartiomaisiin kiviin, jolloin ulkonemien etusivut myös on tehtävä sisäänpäin ja alaspäin kalteviksi, ja päinvastoin urien kohdalla. Kuvioiden 7 ja 8 näyttämiä kiviä erikseen tarkastettaessa voidaan sanoa, että jokaisessa kivessä on sekä urat että ulkonemat, mutta on kuitenkin tunnusomaista, että toisen kiven ulkonevat osat ulottuvat pitemmälle kivestä kuin toisen kiven ulkonevat osat, joten lienee kohtuullista määritellä molemmat kivet siten, että niissä on vastaavasti ulkonemat ja urat.

Claims (4)

60745 7

1. Betonista tai vastaavasta valmistettu kivistö päällystystä tai kiveämistä varten, jossa kivien yläpinnan muoto on monikulmiomainen ja kivien sivuissa on toisiinsa yhteensopiviksi tarkoitetut ulkonemat ja urat , jolloin ulkonemien ja urien korkeudet, laskettuina kohtisuoraan sivupintaa vasten, ovat suurimmillaan kivien alapinnalla ja pienenevät tasaisesti niiden yläpintaa kohti, tunnettu siitä, että kivistössä on ensimmäistä tyyppiä olevia kiviä (2, 16, 30), joissa vähintään jokin sivupinnoista on alaspäin-ulospäin kalteva ja käsittää ainoastaan ulkonemia, ja toista tyyppiä olevia kiviä (4, 20, 32), joilla on pääasiallisesti sama yläpinnan muoto ja koko kuin ensimmäistä tyyppiä olevilla kivillä, ja joissa vähintään jokin sivupinta on alaspäin-sisäänpäin kalteva ja käsittää ainoastaan uria.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kivistö, jolla on kuusikulmainen yläpinnan muoto tunnettu siitä, että ulkonemat (18) ja urat (22) on muotoiltu kunkin kiven neljään sivuun, kun taas jokaisen kiven kaksi diametraalisesti vastakkain sijaitsevaa sivua ovat tasaiset ja miltei pystysuorat.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kivistö, jolla on pitkänomainen, suorakaiteen tai pääasiallisesti suorakaiteen muotoinen yläpinnan muoto tunnettu siitä, että useita ulkonemia (34) ja uria (36) kivien pitkillä sivuilla on tasaisella keskinäisellä etäisyydellä siten, että ensimmäistä tyyppiä oleva kivi (30) voidaan asettaa sivusuunnassa siirrettynä toista tyyppiä olevan läheisen kiven (32) suhteen kun taas kivien päätesivut ovat tasaiset ja miltei pystysuorat.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kivistö, jolla on neliön muotoinen yläpinnan muoto ja joka lisäksi käsittää reunakiven (10), jonka pituus ylittää yksittäisten kivien reunapituuden tunnettu siitä, että päällystekivet (2, 4) on varustettu urilla ja vastaavasti ulkonemilla kaikilla neljällä sivulla, sekä että reunakiven (10) se sivu, joka on tarkoitettu asetettavaksi ensimmäistä tyyppiä olevan kiven sivua vasten on varustettu urilla (12), jotka ovat alapinnasta yläpintaan läpimeneviä sekä muotoiltu ottamaan vastaan kivien ulkonemien (6) eniten ulkonevia osia.