FI60227B - Spridningsanordning foer partikelformat material - Google Patents

Description

ΓΒΐ mvKUULUTUSJULKAISU ΑΠ997 LBJ (”) UTLAGG N I NGSSKRI FT °U III

(45) Patent aeddelat ^ ψ ^ (51) Ky.ik?/Irrt.ci.3 C 10 G 45/00, B 01 J 8/00 SUOMI —FINLAND (21) P»t*nttlh»k*mu* — Pu«nt»n«ttknln| ?62lU6 (22) HikamltpiJvi — Anteknlngtdtg 27-07-76 (23) AlkupUvt —Gllti|het*da| 27-07-76 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt off«ttlif 01-02-77

Patentti· ja rekisterihallitus .... , ......

_ . . (44) NUitlvlksIpsnoo ja kuuLJulkalsun pvm. — Λ „

Patent· oeh registerstyrelsen Antttkan utltgd och utl.skrlftan pubitcarad 31-08.81 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Bajlrd prloritat 31-07-75 19-12-75 US A (US) 600690, 61+2501 (71) U0P Inc-, Ten U0P Plaza, Algonquin & Mt. Prospect Roads, Des Plaines,

Illinois, USA(US) (72) Robert Frederick Millar, McCook, Illinois, George Mack, Justice,

Illinois, USA(US) (7I+) Berggren Oy Ab (5I+) Levityslaite hiukkasmaista ainetta varten - Spridningsanordning för partikelformat material Tämä keksintö koskee levityslaitetta, joka levittää hiukkasmaisen aineen oleellisesti samalla nopeudella tasaisesti annetun alueen poikki .

Aikaisemmin hiukkasmainen aine on panostettu astioihin tai levitetty tavalla josta yleisesti käytetään nimitystä "sukkä1-menetelmä. Tässä menetelmässä käytetään suppiloa, johon on kiinnitetty letku, joka ulottuu astian pohjalle tai aikaisemmin levitetyn hiukkasmaisen aineen pinnalle. Suppilo ja letku täytetään hiukkasmaisella aineella ja hiukkaset vapautetaan letkun pohjalta nostamalla hitaasti letkua. Saadut levitetyt hiukkaset ovat kartion muodossa, joka voidaan hiukkasten levityksen aikana levittää koko annetulle alueelle haravoimalla.

Kaupalliset katalyyttiset reaktiovyöhykeastiat on sopivaa panostaa katalyyttihiukkasilla tavalla, jossa käytetään tämän keksinnön levitys-laitetta. Kaupalliset katalyyttiset reaktiovyöhykkeet tai reaktorit, joiden leveys tai halkaisija vaihtelee välillä 0,3 - ^,5 metriä ja joiden pituus on välillä 1,5 - 21 metriä, panostetaan yllä kuvatulla "sukka"-tekniikalla. Eräs ongelma joka liitty reaktorien panostukseen tällä menetelmällä on se, että katalyyttikerros saattaa sisältää liikaa katalyyttihuokosia, mikä saattaa katalyytin käytön aikana aiheut- 2 60227 taa katalyytin kokoonpainumisongelmia tai "laskeutumista", paikallisia kuumia pisteitä reagenssien eksotermisten reaktioiden aikana ja tarpeen käyttää suurennettua reaktoritilavuutta. Lisäksi "sukka"-tekniikka vaatii pitemmät ajat reaktorin täyttämiseen, sillä letkua, jonka läpi katalyytti tulee reaktoriin on jatkuvasti säädettävä ylöspäin katalyytin virtauksen sallimiseksi. Yllä olevan menetelmän lisäksi katalyyttiä voidaan lisätä jatkuvasti suppilon läpi, joka on ripustettu katalyytin pinnan yläpuolelle, mikä myös johtaa katalyytin kartiomuotoisen kasan muodostumiseen katalyyttikerroksen päälle. Kuten yllä olevassa-kin menetelmässä katalyyttikartio voidaan levittää katalyyttikerroksel-le haravoimalla.

Näin ollen katalyytin kokoonpainuminen voi muuttaa katalyyttikerroksen kokonaistilavuutta aiheuttaen täten vahinkoa laitteistolle, kuten läm-pösondeille, jotka on sijoitettu reaktoriin lämpötilamittauksia varten. Lisäksi katalyytin kokoonpainuminen voi alentaa katalyyttikerroksen pintaa tasolle, jolla lämpösondi ei ole kosketuksessa katalyytin kanssa, mikä tekee mahdottomaksi seurata reaktiolämpötilaa reaktion kuluessa. Liialliset huokoset iskupanostetussa katalyyttikerroksessa aiheuttavat huonon kaasun, nesteen tai kaasu-nesteen jakautumisen kerroksen läpi. Huono jakaantuminen vaatii usein pienempää läpivirtausta tai korotettuja lämpötiloja, sillä saatu katalyytin hyväksikäyttö on alhainen eikä tuotespesifikaatioita täytetä. Iskupanostettuihin kerroksiin liittyvät kokoonpainumisongelmat voivat johtaa reaktorin muiden sisäisten osien, kuten korien, uudelleenlevityspohjien, katalyyttitukien ja sammutussumuttimien vahingoittumiseen.

Lisäongelma, joka liittyy alan aikaisempaan katalyytin panostusmentel-mään on se, että tietyllä reaktorin tilavuudella katalyytin määrä, joka voidaan panostaa, määräytyy lopullisen katalyytin tiheyden mukaan. Näin ollen keino suurentaa reaktiovyöhykkeessä olevan katalyytin irto-painotiheyttä tekisi mahdolliseksi reagenssien lisätyn läpivirtauksen samalla olosuhteiden ankaruudella tai saman läpivirtauksen pienemmällä ankaruudella. Näin ollen voidaan saada aikaan ankarammat reaktio-olosuhteet ja/tai lisätty läpivirtaus tietyllä reaktiovyöhykkeen tilavuudella, jos kyetään saavuttamaan katalyytin irtopainotiheyden nos-tami nen.

Alalla on aikaisemmin, nimittäin amerikkalaisissa patenteissa n:ot 3,718, 579 ja 3, 668,115 esitetty, että katalyytin hyväksikäyttö ja 3 60227 irtopainotiheys kasvavat menetelmällä katalyyttihiukkasten panostamiseksi reaktoriin, jossa menetelmässä syötetään reaktoriin alaspäin virtaavassa suhteessa sanottuun reaktoriin nähden kaasumaisen väliaineen läpi katalyyttihiukkasten keskimääräisellä vapaalta putoamisetäi-syydeltä katalyytin pinnalle, joka on vähintään 0,3 metriä ja levitetään katalyyttihiukkaset koko katalyyttikerroksen pinnalle oleellisesti samalla täyttönopeudella:

Vaikka alalla oltiin aikaisemmin tietoisia, että yllä kuvattu menetelmä parantaa katalyytin hyväksikäyttöä katalyyttisissä reaktiovyöhykkeissä, ei ole onnistuttu osoittamaan sitä varsinaista laitetta, jolla tällainen menetelmä voidaan helposti ja täydellisimmin hyödyntää. Alalla on aikaisemmin ehdotettu menetelmää katalyytin panostamiseksi reaktoriin, joka menetelmä toteutetaan antamalla katalyyttihiukkasten virrata painovoiman avulla kartiomaisesta suppilosta kartiomaiselle jakolaitteelle, joka on asennettu suppilon ulostuloaukkoon. Vaikka kartiomaisen jako-laitteen pohjan halkaisija on säädettävä reaktorin halkaisijan mukaisesti ja vaikka tämä jakolaite sisältää aukkoja, joiden läpi osa katalyytistä voi pudota, osoittauttuu, että haluttua hiukkasten jakautumista ei saavutettaisi. Kohtalaisella mielikuvituksella tilapäisin-kin tarkkailija havaitsee, että on erittäin epätodennäköistä, että saavutetaan hiukkasten tasainen jakautuminen pelkästään tiputtamalla hiukkaset kartiomaisella jakolaitteella. Tämä kykenemättömyys olisi erityisen ilmeinen, kun reaktiovyöhykkeen halkaisija on 3,6 metriä tai enemmän. Pienemmälläkin reaktiovyöhykkeiden halkaisijalla todennäköisyys, että hiukkasten kerrostuminen alueelle, joka on suoraan kartiomaisen jakolaitteen alla, jonka koko on mahdollisimman suuri hiukkasten levittämiseksi katalyyttivyöhykkeen ulkokehälle, on määrältään sama kuin alueella, joka ei ole jakolaitteen varjossa, on vähäinen. Tämän vuoksi ellei haluttua jakautumista kyetä saavuttamaan ei tällaisen jakautuman etuja ilmeisesti kyetä käyttämään hyväksi. Vastauksena tähän vaikeaan ongelmaan olemme keksineet laitteen, joka poistaa yllä mainitut heikkoudet ja tekee mahdolliseksi katalyyttihiukkasten todella tasaisen jakautumisen katalyyttiseen reaktiovyöhykkeeseen aikaansaaden oleellisen parannuksen irtopainotiheyteen, joka lähentelee katalyytin maksimi irtopainotiheyttä. Lisäksi irtopainotiheyden kasvu tuottaa lujan katalyyttikerroksen, jolla on oleellisesti pienentynyt taipumus kokoonpaisumiseen. Lisämerkitystä on sillä, että tämä keksintö tarjoaa keinot katalyyttikerroksen valmistamiseksi katalyytin hienojakoisten osien minimimuodostuksella. Niinpä katalyytin k 60227 hienojakoisten osien muodostuminen on yleensä alle yhden prosentin laskettuna panostetun katalyytin kokonaistilavuudesta ja yleensä alle 0,5 tilavuus-#.

Tämän keksinnön mukaisesti aikaansaadaan levityslaite hiukkasmai-selle materiaalille, jolla on määrätty nimellishalkaisja ja joka sisältää varastosäiliön ja purkausosan, joka on sijoitettu tasolle, joka on varastosäiliön alapuolella ja yhteydessä siihen, sanotun purkausosan sisältäessä keskirungon tai -navan, joka sopii pyöritettäväksi pystysuoran akselin ympäri ja joka on liitetty pyöritys-teholähteeseen, navan sisältäessä yläaukon hiukkasmaisen materiaalin vastaanottamiseen varastosäiliöstä. Laite on tunnettu siitä, että purkausosa on varustettu vähintään yhdellä, oleellisesti vaakasuoraan ja säteen suunnassa olevalla, oleellisesti putkimaisella varrella, jonka uloin pää on suljettu ja jossa on pitkänomainen purka-usaukko pitkin ainakin osaa sen alemmasta laahaavan puolen osasta (pyörimisen aikana), purkausaukon ollessa levenevä kohti varren ulointa päätä ja purkausaukon minimileveyden ollessa vähintään 125 % nimellisestä hiukkashalkaisijasta.

Yleensä putkimaisten varsien lukumäärä, joissa kaikissa varsissa on yllä kuvattu aukko, on mieluummin kaksi vartta akselinsuuntai-sessa linjassa, mutta se voidaan nostaa jopa 8-10 varteen tai useampaankin .

On myös suositeltavaa, että kunkin purkausaukon maksimileveys riittää tekemään mahdolliseksi sanotun hiukkasmaisen materiaalin panostuksen nopeudella 488-7320 kg/h m^.

Tämän keksinnön levityslaitetta voidaan käyttää pyöreiden tai rengasmaisten astioiden panostukseen. Kun laitetta käytetään pyöreän astian panostukseen, purkausaukko ulottuu mieluummin oleellisesti koko yleensä putkimaisen varren pituudelta. Kun laitetta käytetään rengasmaisen astian panostukseen, purkausaukko on osittain suljettu, jotta estettäisiin hiukkasmaista ainetta putoamasta rengasmaisen astian keskiputkeen. Suljettu osa on luonnollisesti keskinavan pystyakselin vieressä. Määrä, joka on suljettava, riippuu astian geometriasta.

Erityistä etua tämän keksinnön laitteella panostetun katalyytin käytölle on erilaisissa hiilivedyn konversioprosesseissa, kuten hydrauk-sessa, reforming-krakkauksessa, hydrokrakkauksessa, polymeroinnissa, hydrodesulfuroinnissa, dehydrauksessa jne., joissa tällaiset hiilive- 5 60227 dyn konversioprosessit suoritetaan leijuttamattoman katalyyttikerroksen reaktorissa, joka käsittää kiinteän kerroksen reaktorit ja liikkuva-kerroksiset reaktorit. Tämä keksintö on erityisen hyödyllinen hyd-rodesulfurointi-, hydrokrakkaus-, hydraus- ja reforming-krakkaus-prosesseissa. Tämän keksinnön erityisen suositeltava sovellutus on reforming-krakkaus- ja hydrausprosesseissa.

Panostetun katalyytin kasvaneen irtopainotiheyden lisäetu on, että katalyytin ikää voidaan pidentää samalla läpivirtauksella ja ankaruudella. Tämä katalyytti-iän pidennys on seurausta katalyytin lisääntyneen painon reaalisesta vaikutuksesta vakioreaktiotilavuudessa sekä vähemmän kosketettavissa olevasta tasaisen kaasun, nesteen tai kaasu-nesteen jakautumisen vaikutuksesta, joka sattuu yhteen tiiviisti panostetun katalyyttikerroksen tasaisemman huokoisuuden kanssa. Pitempi ka-talyytti-ikä johtaa pitempään yksikön ajopituuteen.

Sitäpaitsi kaikkien reaktoreiden tiivis panostus kokonaisuuden muodostavassa jalostamossa saisi aikaan keinon ympärikääntymisen ennustamiseksi, säätämiseksi ja optimoimiseksi, mikä perustuu edellytykselle, että katalyytin iästä jalostamoverkoston jokaisessa reaktorissa tulisi kosketettavissa olevien tekijöiden, kuten katalyytin ominaisuuksien, läpivirtauksen ja toimintaolosuhteiden ankaruuden ennustettavissa oleva funktio. Huonoon jakautumiseen, kokoonpainumiseen ja kuumiin pisteisiin liittyvät koskettamattomissa olevat vaikutukset minimoituisivat tiiviin katalyytin panostuksen avulla.

Laitettamme käytetään katalyyttihiukkasten panostamiseen reaktoriin alavirtaan olevassa suhteessa sanottuun reaktoriin nähden. Yleensä voidaan panostaa reaktorikokoja, jotka vaihtelevat halkaisijaltaan välillä 0,3 - 4,8 metriä ja mieluummin välillä 0,6 - 3,9 metriä ja pituudeltaan välillä 1,5 - 37,5 metriä ja mieluummin välillä 3 - 22,5 metriä. Reaktorin täyttönopeus voi olla epätasainen. On kuitenkin suositeltavaa, että täyttönopeus on tasainen ja että senjälkeen, kun tietty täyttönopeus on vakiinnutettu, tätä täyttönopeutta ylläpidetään katalyyttikerrosta valmistettaessa. Katalyyttihiukkaset syötetään reaktoriin sellaisesta kohdasta, että etäisyys katalyytin pintaan, joka muodostuu, kun katalyyttihiukkasia syötetään kaasumaisen väliaineen läpi, saa aikaan katalyyttihiukkasten vapaan putoamisetäisyy-den, joka on vähintään 0,3 metriä, mieluummin 1,5 - 37,5 metriä ja vielä mieluummin 3 - 21 metriä. Kaasumainen väliaine on yleensä ilma 6 60227 tai riippuen katalyytistä inertti väliaine, kuten typpi. Näin ollen katalyyttihiukkaset putoavat yleensä yksittäin katalyyttipinnalle, kun katalyyttikerrosta muodostetaan. Katalyyttihiukkaset levitetään katalyyttikerroksen pinta-alan yli sitä muodostettaessa niin, että katalyytin pinta kohoaa oleellisesti tasaisella nopeudella. Katalyyttihiukkaset levitetään katalyyttipinnan aikaansaamiseksi, jossa ero katalyyttipinnan korkeimman osan ja katalyyttipinnan matalimman osan välillä on alle 10% katalyyttikerroksen halkaisijasta, mikä on oleellisesti tasomainen pinta, vielä mieluummin alle 5 % ja kaikkein mieluimmin alle 1 %. Eräs yleisimmin astioina tai reaktoreina käytetyistä muodoista on sylinteri, jolla on ympyränmuotoinen vaakasuora poikkileikkaus. Tämän keksinnön laite on kuitenkin myös erittäin sopiva hiukkasmaisen aineen panostamiseen pyöreään astiaan, jolla on renkaan-muotoinen vaakasuora poikkileikkaus.

Sanonta "täyttönopeus" tarkoittaa kerroksen korkeuden kasvua ja se voidaan ilmaista yksiköillä metriä tunnissa (m/h). Toinen sanonta hiukkasvirtaus sopii luonnehtimaan panostusnopeuden piirteitä ja se määritellään kilogrammoina katalyyttihiukkasia, jotka pudotetaan yhden neliömetrin alueelle yhdessä tunnissa (kg/h* m ). On havaittu, että on olemassa tietty hiukkasvirtaus, joka on edullisin tietyn katalyytin optimaaliselle panostukselle. Hiukkasvirtaus ja täyttönopeus ovat katalyytin panostetun irtopainotiheyden kautta suhteissa toisiinsa : virtaus, kg _h · m^ panostettu ABDkg = täyttönopeus, m/h nr 2

Olemme havainneet, että virtaus välillä 488 - 7320 kg/h * m on suositeltava katalyytin panostetun irtopainotiheyden nostamiseen ja että suositeltavammat tulokset saavutetaan useimmille katalyyteille käyttäen virtausta välillä 1464 - 4880 kg/h · m^.

Yllä mainitut täyttönopeudet, vapaa putoamisetäisyys ja katalyytin tasainen jakautuminen yllä suositetuilla alueilla ovat suositeltavia, sillä ne tarjoavat keinot lähestyä oleellisesti maksimi-irtopai rio-tiheyttä, joka on saavutettavissa tietylle katalyyttikerroksene. Reaktorikoot, jotka ovat suositeltavia ovat niitä reaktoreita, joi- 7 60227 ta yleensä käytetään kaupallisissa prosesseissa, kuten hydrauksessa, reforming-krakkauksessa ja hydrokrakkauksessa.

Tämä keksintö on sovellettavissa katalyyttihiukkasiin, jotka ovat pallosia, tabletteja, puristeita, kiteitä, sylintereitä jne. Yleensä hiukkashalkaisija ei saisi olla suurempi kuin 3 % reaktorin halkaisijasta ja mieluummin halkaisijaltaan 0,04 - 1,3 cm ja vielä mieluummin 0,15 - 0,6 cm. Katalyytin hiukkashalkaisija viittaa nimelliseen hiuk-kasdimensioon tapauksessa, jossa hiukkanen ei ole pallomainen.

Suuri määrä erilaisia kiinteitä katalyyttejä voidaan panostaa katalyyttisiin reaktiovyöhykkeisiin tämän keksinnön laitteella, kuten hapetus-, hydrodesulfurointi-, hydrokrakkaus-, krakkaus-, reforming-krakkaus- ja hydrauskatalyyttejä.

Esimerkki I

Halaksijaltaan 0,6 metrin astia valittiin panostettavaksi halkaisijaltaan 0,15 cm:n alumiinoksidikatalyyttipallosilla tavanomaisen, alan aikaisemmn "sukk^-pa^ostusmenetelmän avulla, jota on kuvattu yllä, ja myös tämän keksinnön panostulaitteen avulla, jotta voitaisiin verrata näiden kahden menetelmän kykyä maksimoida panostetun katalyytin näennäistä irtopainotiheyttä (ABD) . Alan aikaisemmalla "sukka"-me-netelmällä panostettujen katalyyttihiukkasten ABD oli 0,499 g/cm^, kun taas tämän keksinnön kaksi suositeltavaa vartta sisältävällä laitteella oli ABD-arvo 0,534 g/cm^. Tämä ABD-arvon kasvu on 7,1 %-n lisäys alan aikaisempaan menetelmään nähden.

Esimerkki II

Tässä menetelmässä käytettiin samaa astiaa ja panostustekniikka kuin esimerkissä I. Kuitenkin esimerkissä käytettäviksi valitut hiukkaset olivat halkaisijaltaan 0,8 cm:n puristeita, joilla pituuden ja halkaisijan välinen suhde oli 6,5 - 8. "Sukka "-menetelmällä ja tämän keksinnön suositeltavat kaksi vartta sisältävällä panostulaitteella panostetun puristekatalyytin ABD-arvon havaittiin olevan 0,589 g/cm^ ja 0,652 g/cm-5 samassa järjestyksessä. Tämä ABD-arvon kasvu edustaa 12,4 %-.n lisäystä alan aikaisempaan menetelmään verrattuna.

Kaupallisia erotusvyöhykeastioita on myös sopivaa panostaa adsorpoivan aineen hiukkasilla tavalla, jossa käytetään hyväksi tämän keksinnön levityslaitetta. Kaupalliset erotusvyöhykeastiat vaihtelevat leveydeltään tai halkaisijaltaan välillä 0,3 * 4,5 metriä ja niiden pituu- 8 60227 det ovat välillä 1,5 - 21 metriä.

Eräs esimerkki adsorpoivan aineen hiukkasista, joita voidaan panostaa kaupallisiin erotysvyöhykeastioihin tämän keksinnönlaitteella, ovat 5 Angströmin molekyyliseulat, joita käytetään erottamaan suoraketjuisia hiilivetyjä haaraketjuisista ja syklisistä rakenteista. Sekä luonnon että synteettisiä alumiinisilikaatteja voidaan valita adsorpoiviksi aineiksi. Muita sopivia hiukkasia, jotka suorittavat halutun erotus-toiminnan, voidaan myös valita.

Yllä kuvatut katalyyttien panostukseen liittyvät vaikeudet, joita helpotettiin tämän keksinnön laitteella, ovat yhtä ongelmallisia adsorptio-aineiden soveltamisessa erotusprosesseihin. Olemme kuitenkin havainneet, että tämän keksinnön laitteen hyväksikäytön edut tulevat ilmi myös kun adsorptioaineita painostetaan tämän keksinnön laitteella.

Kuva 1 on pitkittäisleikkauskuvanto astiasta, jossa on suositeltava kaksivartinen levityslaite.

Kuva 2 on yksityiskohta pyöritettävässä varressa olevista purkuaukoista.

Viitaten kuvaan 1 numerolla 1 yleisesti merkitty levityslaite hiukkas-maista materiaalia varten käsittää varastosäiliön 2, johon hiukkasmai-nen materiaali kaadetaan ja jossa sitä säilytetään ennen sen levittämistä astiaan 6. Pyöritettävä purkausosa 3 ulottuu alaspäin säilytysastiasta 2 ja on asennettu pyörimään säilytysastian 2 suhteen. Pyöritettävä purkausosa 3 käsittää keskinavan, joka sopii pyöritettäväksi pystysuoran akselin ympäri ja joka on yhdistetty pyöritysteholähteeseen (ei esitetty), sanotun navan sisältäessä yläaukon hiukkasmaisen materiaalin vastaanottamiseksi säilytysastiasta 2 ja kaksi yleensä putkimaista vartta, joissa kummassakin on suljettu pää *4 ja pitkänomainen purkausaukko 5 pitkin osaa sen pituudesta keskinavan ja suljetun pään 4 välillä. Pitkänomaiset purkausaukot 5 ovat yleensä kapanevia ja niiden leveys kasvaa ulospäin kulkevassa suunnassa. Pitkänomaisten pur-kausaukkojen 5 minimileveydet ovat vähintään 125 % levitettävän hiukkasmaisen materiaalin nimellishalkaisijasta.

Tämän keksinnön levityslaitteella varustetun panostusastian käytön aikana pyöritettävää purkausosaa tai roottoria pyöritetään riittävällä nopeudella, jotta roottorin ulkoreunan päistä lähtevät hiukkaset saa- 9 60227 vuttavat juuri astian seinämän.

Viitaten kuvaan 2 olemme havainneet, että dimensio X määrää panostetun hiukkasmaisen aineen yläpinnan kaltevuuden astiassa ja että dimensio Y määrää katalyytin panostusnopeuden. Teoriassa jos hiukkasmainen aine olisi täydellisesti valuva aine, dimensio X olisi yhtä kuin 0. Koska todellinen hiukkasmainen materiaali ei ole täydellisesti valuva aine, dimension X on oltava äärellinen. Jos hiukkasmaisen aineen annettaisiin valua suorakulmaisen aukon läpi, jonka leveys on X, dimensio X määritettäisiin suuttimen maksimiaukkona, josta hiukkasten valuminen juuri ja juuri alkaisi. Dimensio Y säätäisi kuitenkin hiukkasten va-lumisnopeuden. Tämän vuoksi suutin jaettaisiin kahteen osaan, nimittäin alueisiin A^ ja Osa korjaa sen seikan, että hiukkaset eivät ole täydellisesti valuvaa ainetta ja osa A^ tekee mahdolliseksi tasaisen panostusvirtauksen ja säätää panostusnopeutta. Sovellettaessa tätä teoriaa roottorin toimintaan on selvää, että keskipakoisvoimat kasvavat kauempana keskustasta, mutta tämän kasvu on lineaarista. Tästä johtuen roottirissa oleva levityssuutin on jaettu kuvassa 2 esitetyllä tavalla (so. A1 ei ole suorakulmainen). A^ korjaa kuitenkin hiukkasmaisen aineen epätäydellistä valumista ja A^ tekee mahdolliseksi tasaisen panostusvirran ja säätää hiukkasten panostusnopeutta. On huomattava, että kuvan 2 dimensio X säätää kuitenkin panostetun hiukkasmaisen aineen yläpinnan kaltevuutta astiassa ja dimensio Y säätää hiukkasten panostusnopeutta. Edelleen on huomattava, että suuttimen reuna pysyy lineaarisena.

Claims (5)

60227 10

1. Levityslaite hiukkasmaista materiaali varten, jolla on määrätty nimel]ishalkaisija, ja joka käsittää varastosäiliön ja purkaus-osan, joka on sijoitettu tasolle, joka on varastosäiliön alapuolella ja yhteydessä siihen, sanotun purkausosan (3) käsittäessä keskikotelon tai -navan, joka sopii pyöritettäväksi pystysuoran akselin ympäri ja joka on liitetty pyöritysteholähteeseen, navan sisältäessä yläaukon hiukkasmaisen materiaalin vastaanottamiseksi varastosäiliöstä, tunnettu siitä, että purkausosa on varustettu vähintään yhdellä oleellisesti vaakasuoraan ja säteen suunnassa olevalla, oleellisesti putkimaisella varrella, jonka uloin pää (4) on suljettu ja jossa on pitkänomainen purkausaukko (5) pitkin ainakin osaa sen alemmasta laahaavan puolen osasta (pyörimisen aikana), purkausaukon ollessa levenevä kohti varren ulointa päätä (4) ja purkausaukon minimileveyden ollessa vähintään 125 % nimellisestä hiukkashalkaisijasta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että napa on varustettu kahdella putkimaisella varrella (3) akselin suuntaisesti linjassa molempien varsien sisältäessä purkaus-aukon (5).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että purkausaukon maksimileveys on riittävä tehdäkseen mahdolliseksi hiukkasmaisen materiaalin panostamisen nopeudella 488-7320 kg/h · m2.

4. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että pitkänomainen purkausaukko ulottuu pitkin oleellisesti koko varren pituutta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että osa purkausaukosta on suljettu keskinavan vierestä.