FI58833B - Foerfarande foer stakning av chargen i elektriska smaeltugnar - Google Patents

Description

Γβΐ mxKUULUTUSJULKAISU CfiQT7

ΛΓα lBJ (11) UTLÄGGNINGSSKIUFT

C Patentti ayonnelty 10 04 1931 ^ Patent moddelnt ^ ^ (51) Kv.ik?/int.ci.3 F 27 D 3/00 SUOMI — FINLAND (21) PttunttlHikemu* — P»t*nt*n»eiinlng 750915 (22) HakemUpllvl — An«eknlng*dtg 26.03*75 (23) AlkupUvt— GUtlghutsdag 26.03.75 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt off.ntlig 26.10.75

Patantti· J» rekistwihallltu· /44) NlhttvUulptnon |a kuuL|ulkalwn pvm. —

Patent- och regIsterstyreiMn ' AmMcan utiagd och uti.tkrifun pubiicend 31.12.80

(32)(33)(31) Pyydetty utuoikeut—Bujird priori»·* 25.0U.7U

Norja-Norge(NO) 7^1501 (71) Elkem a/s, Middelthuns gate 27» Oslo 3, Norja-Norge(NO) (72) Harald Krogsrud, Gjettum, Norja-Norge(NO) (7M Oy Kolster Ab (5M Menetelmä panoksen sauvomiseksi sähkösulatusuuneissa - Förfarande för stakning av chargen i elektriska smältugnar

On tunnettua, että useimmissa sulatusprosesseissa, jotka tapahtuvat sähkö-sulatusuunissa, on eduksi, että on mahdollista ja on syytä sauvoa sulatusuuniin pantua panosta tai muulla tavoin aikaansaada siinä liike.

Lisäksi on tunnettua, että uuniastian pyörivällä liikkeellä sekä panoksen pinnan mekaanisella sauvonnalla tai tasoituksella on edullinen vaikutus, kun valmistetaan esim. piimetallia ja paljon piitä sisältäviä seoksia. Uuniastian pyörivällä liikkeellä vähennetään tietyssä määrin karstan ja tarttuvan metallin kasaantumista uunissa, samalla kun saavutetaan lämmön parempi jakaantuminen ja vuoraus-aineiden tasaisempi kuluminen. Näistä syistä käytetään avoimia sulatusuuneja, so. uuneja, joissa ei ole uunin holvia, kun valmistetaan piimetallia ja paljon piitä sisältäviä seoksia, kun sitä vastoin useiden muiden sulatusprosessien yhteydessä ollaan siirrytty suljettuihin uuneihin, jotka on varustettu uunin holvilla.

Kun valmistetaan piimetallia ja paljon piitä sisältäviä seoksia avoimessa sulatusuunissa, tapahtuu panoksen sauvonta ja käsittely upokasta ympäröivästä lattiasta käsin liikkuvien sauvontatankojen tai muiden sauvontavälineiden avulla, jotka 2 58833 voi asentaa lattialle. Tällaisen sauvonnan haittana on se, että se tapahtuu ylhäältä ja alaspäin uuniastian, niin että samalla kun raaka-aineita siirretään, niitä myös puristetaan yhteen, mikä on prosessille haitaksi. Kun tällä tavoin sauvotaan ylhäältä, on uunin kehää pitkin myös suuria alueita, joissa ei ole mahdollisuutta sauvoa ja joissa raaka-aineet sintrautuvat kokoon ja muodostavat karstaa ja tarttuvaa metallia uuneissa. Tästä seuraa "ahdas" uuni ja siten epätaloudellinen käyttö. Suuri haitta työntekijöille on myös se, että sauvonta tapahtuu hyvin lämpimässä ja pölyisessä ilmapiirissä.

Hakija on nyt keksinyt tavan, jolla sauvonta voi tapahtua uunin normaalin panostason alapuolella suunnassa sisään- tai ylöspäin. Tällä tavoin vältetään panoksen edellä mainittu ko oonpuristus ja samalla panos saa halutun liikkeen kohti elektrodeja.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään sulatusuunia, jossa uuniastia on jaettu vaakasuorasti ylä- ja alaosaksi, joista alaosaa voidaan pyörittää, kun taas yläosa on kiinteä. Sauvontavälineet viedään tällöin sisään ylemmän, kiinteän osan seinän kautta. Sauvontavälineitä voidaan käyttää miten monta tahansa uunin kehää pitkin jaettuina, mutta tavallisesti saavutetaan panoksen tyydyttävä sauvonta kolmella sauvontavälineellä, jotka on siirretty 120° suhteessa toisiinsa ja 60° suhteessa kolmeen elektrodiin. Sauvontavälineen voi rakentaa tunnetuista osista käyttäen hydraulista, paineilmalla tai sähköllä toimivaa energian syöttöä suunnan säätöä ja ohjausvoimaa varten. Sauvontavälineet sijoitetaan mieluiten siten, että niitä voidaan kääntää kiinteän pisteen ympäri, joka on sijoitettu uunivaipan kehään tai sen lähelle, je ne säädetään mieluiten niin, että ne toimivat noin 90° vaakasuoralla sektorilla ja ylöspäin suunnatulla sauvomissuunnalla, joka on noin 10° kulmassa vaakatasoon nähden.

Sauvontavälineiden käyttöä voidaan kauko-ohjata ja/tai se voidaan ohjelmoida. Näin saavutetaan parempi rutiini ja vältetään lämmin ja pölyinen työskentely uunin ympärillä.

Uuniastian ylemmällä, kiinteällä osalla voi olla pienempi halkaisija kuin alemmalla, pyörivällä osalla. Panos muodostaa tällöin luonnollisen vierintä-kulman kahden osan välissä. Uuniastian kahden osan välissä käytetään hiekkalukkoa tai muuta kaasunpitävää, tunnettua tiivistystä. Uuniastian ylemmän, kiinteän osan ei tarvitse välttämättä olla pyöreä. Haluttaessa se voi myös olla esim. kolmiomainen tai apilanlehden muotoinen, joka muuttuu pyöreäksi muodoksi, joka sopii kaasulukon sisälle uuniastian kahden osan välissä. Uuniastian yläosan tällaisen muodon avulla saavutetaan panoksen edullinen liike uuniastian pyörivän ja kiinteän osan välisellä alueella.

3 58833

Keksintö on näytetty kaaviomaisesti oheisissa kuvioissa I ja II, jotka esittävät vastaavasti vaakasuoraa ja pystysuoraa läpileikkauskuvantoa sulatusuunista, jossa alaosa on pyörivä ja yläosa on kiinteä.

Kuvioissa numero 1 osoittaa uuniastian alempaa, pyörivää osaa ja 2 ylempää, kiinteää osaa. 3 osoittaa elektrodeja, jotka on tässä sijoitettu kolmio-asentoon. k on jähmeä panos uunissa ja 5 näyttää sulaa. 6 on laskukouru ja 7 sauvontasylinteri, joka on asennettu uunin kiinteälle vaipalle. 8 on sauvonta-tanko, joka suorittaa sauvomisen ja 9 on sylinteri, joka saa aikaan sauvontatangon 8 kääntämisen pystytasossa, kun taas 10 on sylinteri, joka saa aikaan sauvontatangon 8 kääntämisen vaakatasossa sektorilla 11. 12 on sauvontavälineen kiintopiste, joka on tässä näytetty uunin vaipassa, mutta se voi tietenkin sij itä tämän sisä-tai ulkopuolella. 13 on uuniastian kahden osan välinen kaasulukko.

Keksintö on edellä esitelty ja näytetty avoimien sähkösulatusuunien yhteydessä, mutta sitä voi tietenkin käyttää sekä suljettuja että ns. puolisuljettuja sulatusuuneja varten, joissa holvi peittää vain osan uunin pinta-alasta.