[go: up one dir, main page]

FI124239B - Elementti, jossa on sähköä johtava kalvomainen rakenne lämmittävän ja/tai jäähdyttävän vaikutuksen synnyttämiseksi sähkövirran avulla - Google Patents

Elementti, jossa on sähköä johtava kalvomainen rakenne lämmittävän ja/tai jäähdyttävän vaikutuksen synnyttämiseksi sähkövirran avulla Download PDF

Info

Publication number
FI124239B
FI124239B FI20060357A FI20060357A FI124239B FI 124239 B FI124239 B FI 124239B FI 20060357 A FI20060357 A FI 20060357A FI 20060357 A FI20060357 A FI 20060357A FI 124239 B FI124239 B FI 124239B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
element according
film
antenna
substrate
thermal effect
Prior art date
Application number
FI20060357A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20060357A0 (fi
FI20060357L (fi
Inventor
Jari Ruuttu
Reijo Lappalainen
Lasse Pulli
Vesa Myllymäki
Juha Mäkitalo
Sampo Ylätalo
Original Assignee
Picodeon Ltd Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Priority claimed from FI20060182A external-priority patent/FI20060182L/fi
Priority claimed from FI20060177A external-priority patent/FI20060177L/fi
Application filed by Picodeon Ltd Oy filed Critical Picodeon Ltd Oy
Priority to FI20060357A priority Critical patent/FI124239B/fi
Publication of FI20060357A0 publication Critical patent/FI20060357A0/fi
Priority to EP20070704877 priority patent/EP1993780A1/en
Priority to US12/280,657 priority patent/US8741749B2/en
Priority to FI20075136A priority patent/FI124359B/fi
Priority to US12/280,602 priority patent/US20090126787A1/en
Priority to EP20070704872 priority patent/EP1993775A1/en
Priority to EP20070704878 priority patent/EP1994195A1/en
Priority to PCT/FI2007/050104 priority patent/WO2007096483A2/en
Priority to US12/280,650 priority patent/US20090017318A1/en
Priority to PCT/FI2007/050106 priority patent/WO2007096485A2/en
Priority to EP20070704871 priority patent/EP1994194A1/en
Priority to FI20075139A priority patent/FI124523B/fi
Priority to JP2008555821A priority patent/JP5237123B2/ja
Priority to BRPI0707014-4A priority patent/BRPI0707014A2/pt
Priority to CN201410149093.4A priority patent/CN104167464A/zh
Priority to JP2008555825A priority patent/JP5414279B2/ja
Priority to RU2008137490/02A priority patent/RU2467851C2/ru
Priority to AT07712590T priority patent/ATE525493T1/de
Priority to JP2008555815A priority patent/JP5383204B2/ja
Priority to PCT/FI2007/050107 priority patent/WO2007096486A1/en
Priority to PCT/FI2007/050101 priority patent/WO2007096480A1/en
Priority to JP2008555823A priority patent/JP5237125B2/ja
Priority to EP20070704874 priority patent/EP1993777A2/en
Priority to PCT/FI2007/000048 priority patent/WO2007096463A2/en
Priority to KR1020087023252A priority patent/KR101398379B1/ko
Priority to EP20070704873 priority patent/EP1993776A2/en
Priority to FI20075141A priority patent/FI124524B/fi
Priority to US12/280,622 priority patent/US20090061210A1/en
Priority to KR1020087023171A priority patent/KR101395425B1/ko
Priority to PCT/FI2007/050103 priority patent/WO2007096482A2/en
Priority to FI20075140A priority patent/FI123964B/fi
Priority to EP07712590A priority patent/EP1991716B1/en
Priority to US12/280,636 priority patent/US20090136739A1/en
Priority to JP2008555820A priority patent/JP5237122B2/ja
Priority to KR1020087023134A priority patent/KR101395393B1/ko
Priority to DK07712590.4T priority patent/DK1991716T3/da
Priority to CA002642867A priority patent/CA2642867A1/en
Priority to PCT/FI2007/050108 priority patent/WO2007096487A1/en
Priority to PCT/FI2007/050102 priority patent/WO2007096481A1/en
Priority to FI20075137A priority patent/FI124357B/fi
Priority to FI20075134A priority patent/FI124358B/fi
Priority to KR1020087023133A priority patent/KR101395513B1/ko
Priority to CN200780006700.XA priority patent/CN101389441B/zh
Priority to EP20070704876 priority patent/EP1993779A2/en
Priority to FI20070158A priority patent/FI20070158L/fi
Priority to FI20075133A priority patent/FI124360B/fi
Priority to KR1020087023268A priority patent/KR20090015021A/ko
Priority to US12/280,631 priority patent/US20100221489A1/en
Priority to JP2008555824A priority patent/JP2009527914A/ja
Publication of FI20060357L publication Critical patent/FI20060357L/fi
Priority to KR1020087023253A priority patent/KR101467584B1/ko
Application granted granted Critical
Publication of FI124239B publication Critical patent/FI124239B/fi

Links

Classifications

    • H—ELECTRICITY
    • H05—ELECTRIC TECHNIQUES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • H05B—ELECTRIC HEATING; ELECTRIC LIGHT SOURCES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; CIRCUIT ARRANGEMENTS FOR ELECTRIC LIGHT SOURCES, IN GENERAL
    • H05B3/00—Ohmic-resistance heating
    • H05B3/20—Heating elements having extended surface area substantially in a two-dimensional plane, e.g. plate-heater
    • H—ELECTRICITY
    • H10—SEMICONDUCTOR DEVICES; ELECTRIC SOLID-STATE DEVICES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • H10N—ELECTRIC SOLID-STATE DEVICES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • H10N10/00—Thermoelectric devices comprising a junction of dissimilar materials, i.e. devices exhibiting Seebeck or Peltier effects
    • H10N10/01—Manufacture or treatment
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B23—MACHINE TOOLS; METAL-WORKING NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • B23K—SOLDERING OR UNSOLDERING; WELDING; CLADDING OR PLATING BY SOLDERING OR WELDING; CUTTING BY APPLYING HEAT LOCALLY, e.g. FLAME CUTTING; WORKING BY LASER BEAM
    • B23K26/00—Working by laser beam, e.g. welding, cutting or boring
    • B23K26/02—Positioning or observing the workpiece, e.g. with respect to the point of impact; Aligning, aiming or focusing the laser beam
    • B23K26/06—Shaping the laser beam, e.g. by masks or multi-focusing
    • B23K26/062—Shaping the laser beam, e.g. by masks or multi-focusing by direct control of the laser beam
    • B23K26/0622—Shaping the laser beam, e.g. by masks or multi-focusing by direct control of the laser beam by shaping pulses
    • B23K26/0624—Shaping the laser beam, e.g. by masks or multi-focusing by direct control of the laser beam by shaping pulses using ultrashort pulses, i.e. pulses of 1ns or less
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B23—MACHINE TOOLS; METAL-WORKING NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • B23K—SOLDERING OR UNSOLDERING; WELDING; CLADDING OR PLATING BY SOLDERING OR WELDING; CUTTING BY APPLYING HEAT LOCALLY, e.g. FLAME CUTTING; WORKING BY LASER BEAM
    • B23K26/00—Working by laser beam, e.g. welding, cutting or boring
    • B23K26/12—Working by laser beam, e.g. welding, cutting or boring in a special atmosphere, e.g. in an enclosure
    • B23K26/1224—Working by laser beam, e.g. welding, cutting or boring in a special atmosphere, e.g. in an enclosure in vacuum
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B23—MACHINE TOOLS; METAL-WORKING NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • B23K—SOLDERING OR UNSOLDERING; WELDING; CLADDING OR PLATING BY SOLDERING OR WELDING; CUTTING BY APPLYING HEAT LOCALLY, e.g. FLAME CUTTING; WORKING BY LASER BEAM
    • B23K26/00—Working by laser beam, e.g. welding, cutting or boring
    • B23K26/12—Working by laser beam, e.g. welding, cutting or boring in a special atmosphere, e.g. in an enclosure
    • B23K26/123—Working by laser beam, e.g. welding, cutting or boring in a special atmosphere, e.g. in an enclosure in an atmosphere of particular gases
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B23—MACHINE TOOLS; METAL-WORKING NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • B23K—SOLDERING OR UNSOLDERING; WELDING; CLADDING OR PLATING BY SOLDERING OR WELDING; CUTTING BY APPLYING HEAT LOCALLY, e.g. FLAME CUTTING; WORKING BY LASER BEAM
    • B23K26/00—Working by laser beam, e.g. welding, cutting or boring
    • B23K26/14—Working by laser beam, e.g. welding, cutting or boring using a fluid stream, e.g. a jet of gas, in conjunction with the laser beam; Nozzles therefor
    • B23K26/142—Working by laser beam, e.g. welding, cutting or boring using a fluid stream, e.g. a jet of gas, in conjunction with the laser beam; Nozzles therefor for the removal of by-products
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B23—MACHINE TOOLS; METAL-WORKING NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • B23K—SOLDERING OR UNSOLDERING; WELDING; CLADDING OR PLATING BY SOLDERING OR WELDING; CUTTING BY APPLYING HEAT LOCALLY, e.g. FLAME CUTTING; WORKING BY LASER BEAM
    • B23K26/00—Working by laser beam, e.g. welding, cutting or boring
    • B23K26/70—Auxiliary operations or equipment
    • B23K26/702—Auxiliary equipment
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C23—COATING METALLIC MATERIAL; COATING MATERIAL WITH METALLIC MATERIAL; CHEMICAL SURFACE TREATMENT; DIFFUSION TREATMENT OF METALLIC MATERIAL; COATING BY VACUUM EVAPORATION, BY SPUTTERING, BY ION IMPLANTATION OR BY CHEMICAL VAPOUR DEPOSITION, IN GENERAL; INHIBITING CORROSION OF METALLIC MATERIAL OR INCRUSTATION IN GENERAL
    • C23C—COATING METALLIC MATERIAL; COATING MATERIAL WITH METALLIC MATERIAL; SURFACE TREATMENT OF METALLIC MATERIAL BY DIFFUSION INTO THE SURFACE, BY CHEMICAL CONVERSION OR SUBSTITUTION; COATING BY VACUUM EVAPORATION, BY SPUTTERING, BY ION IMPLANTATION OR BY CHEMICAL VAPOUR DEPOSITION, IN GENERAL
    • C23C14/00—Coating by vacuum evaporation, by sputtering or by ion implantation of the coating forming material
    • C23C14/22—Coating by vacuum evaporation, by sputtering or by ion implantation of the coating forming material characterised by the process of coating
    • C23C14/24—Vacuum evaporation
    • C23C14/28—Vacuum evaporation by wave energy or particle radiation
    • H—ELECTRICITY
    • H05—ELECTRIC TECHNIQUES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • H05B—ELECTRIC HEATING; ELECTRIC LIGHT SOURCES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; CIRCUIT ARRANGEMENTS FOR ELECTRIC LIGHT SOURCES, IN GENERAL
    • H05B3/00—Ohmic-resistance heating
    • H05B3/84—Heating arrangements specially adapted for transparent or reflecting areas, e.g. for demisting or de-icing windows, mirrors or vehicle windshields
    • H—ELECTRICITY
    • H05—ELECTRIC TECHNIQUES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • H05B—ELECTRIC HEATING; ELECTRIC LIGHT SOURCES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; CIRCUIT ARRANGEMENTS FOR ELECTRIC LIGHT SOURCES, IN GENERAL
    • H05B6/00—Heating by electric, magnetic or electromagnetic fields
    • H05B6/02—Induction heating
    • H—ELECTRICITY
    • H10—SEMICONDUCTOR DEVICES; ELECTRIC SOLID-STATE DEVICES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • H10N—ELECTRIC SOLID-STATE DEVICES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • H10N10/00—Thermoelectric devices comprising a junction of dissimilar materials, i.e. devices exhibiting Seebeck or Peltier effects
    • H—ELECTRICITY
    • H10—SEMICONDUCTOR DEVICES; ELECTRIC SOLID-STATE DEVICES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • H10N—ELECTRIC SOLID-STATE DEVICES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • H10N10/00—Thermoelectric devices comprising a junction of dissimilar materials, i.e. devices exhibiting Seebeck or Peltier effects
    • H10N10/10—Thermoelectric devices comprising a junction of dissimilar materials, i.e. devices exhibiting Seebeck or Peltier effects operating with only the Peltier or Seebeck effects
    • H—ELECTRICITY
    • H10—SEMICONDUCTOR DEVICES; ELECTRIC SOLID-STATE DEVICES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • H10N—ELECTRIC SOLID-STATE DEVICES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • H10N19/00—Integrated devices, or assemblies of multiple devices, comprising at least one thermoelectric or thermomagnetic element covered by groups H10N10/00 - H10N15/00
    • H10W40/00—
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B23—MACHINE TOOLS; METAL-WORKING NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • B23K—SOLDERING OR UNSOLDERING; WELDING; CLADDING OR PLATING BY SOLDERING OR WELDING; CUTTING BY APPLYING HEAT LOCALLY, e.g. FLAME CUTTING; WORKING BY LASER BEAM
    • B23K2101/00—Articles made by soldering, welding or cutting
    • B23K2101/36—Electric or electronic devices
    • B23K2101/40—Semiconductor devices
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B23—MACHINE TOOLS; METAL-WORKING NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • B23K—SOLDERING OR UNSOLDERING; WELDING; CLADDING OR PLATING BY SOLDERING OR WELDING; CUTTING BY APPLYING HEAT LOCALLY, e.g. FLAME CUTTING; WORKING BY LASER BEAM
    • B23K2103/00—Materials to be soldered, welded or cut
    • B23K2103/16—Composite materials, e.g. fibre reinforced
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F25—REFRIGERATION OR COOLING; COMBINED HEATING AND REFRIGERATION SYSTEMS; HEAT PUMP SYSTEMS; MANUFACTURE OR STORAGE OF ICE; LIQUEFACTION SOLIDIFICATION OF GASES
    • F25B—REFRIGERATION MACHINES, PLANTS OR SYSTEMS; COMBINED HEATING AND REFRIGERATION SYSTEMS; HEAT PUMP SYSTEMS
    • F25B21/00—Machines, plants or systems, using electric or magnetic effects
    • F25B21/02—Machines, plants or systems, using electric or magnetic effects using Peltier effect; using Nernst-Ettinghausen effect

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • Optics & Photonics (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Plasma & Fusion (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Materials Engineering (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Metallurgy (AREA)
  • Toxicology (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Manufacturing & Machinery (AREA)
  • Electromagnetism (AREA)
  • Physical Vapour Deposition (AREA)
  • Physical Or Chemical Processes And Apparatus (AREA)
  • Details Of Aerials (AREA)
  • Thin Film Transistor (AREA)
  • Apparatuses And Processes For Manufacturing Resistors (AREA)
  • Bipolar Transistors (AREA)
  • Laser Beam Processing (AREA)
  • Surface Heating Bodies (AREA)

Description

Elementti, jossa on sähköä johtava kalvomainen rakenne lämmittävän ja/tai jäähdyttävän vaikutuksen synnyttämiseksi sähkövirran avulla - Ett element som har en elledande hinnartad struktur för att ästadkomma en värmande och/eller kylande effekt med hjälp av elström
5 TEKNIIKAN ALA
Hyvin yleisellä tasolla keksintö liittyy pintarakenteisiin, mutta erityisemmin sellaisiin pintarakenteisiin, joiden avulla voidaan saada aikaan lämpövaikutus, siten kuin elementtiä koskevassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa on sen johdanto-osassa sanottu. Keksintö liittyy myös elementin käyttöön siten kuin itsenäisen 10 käyttövaatimuksen johdanto-osassa on sanottu. Keksintö liittyy myös elementin valmistusmenetelmään siten kuin sitä koskevan itsenäisen patenttivaatimuksen johdanto-osassa on sanottu. Keksintö liittyy myös elementin valmistuslaitteistoon siten kuin sitä koskevan itsenäisen patenttivaatimuksen johdanto-osassa on sanottu. Keksintö liittyy myös ikkunarakenteeseen siten kuin sitä koskevassa itsenäisen 15 patenttivaatimuksen johdanto-osassa on sanottu.
KEKSINNÖN TAUSTA JA TEKNIIKAN TASO
Lämmityselementit sinänsä ovat tarpeellisia monessa niin teollisuuden kuin yksityiselämän osa-alueella. On varsin yleinen ongelma tuottaa oikea lämpötila jotain tiettyä tarkoitusta varten. Esimerkiksi kemialliset reaktiot tapahtuvat lämpötilan vai-20 kutuksesta eräässä ensimmäisessä lämpötilassa nopeammin kuin eräässä toisessa lämpötilassa. Lisäksi erilaisten aineiden faasimuutosten tapahtuminen tai tapahtumatta jääminen monesti riippuu nimenomaan lämpötilasta juuri aineelle ominaisella tavalla.
CO
5 Lämmön tuottaminen polttamalla tai jäähdytyksen aikaansaaminen sinänsä käyt-
C\J
^ 25 tämällä esimerkiksi luonnon jäätä ovat sinänsä tunnettuja tekniikoita. Kuitenkin ^ sähkön keksimisen jälkeen sähkölämmittimet ovat olleet varsin kätevä tapa ai- kaansaada lämpötilan muutoksia. Lisäksi esimerkiksi tavanomaisten Peltier- | elementtien avulla voidaan ravintolassa pitää yllä muuta huonetta alempaa lämpö- tilaa esimerkiksi kahvimaidolle juuri sähkövirran avulla, m co o g 30 On kuitenkin niin, että sähkön kuljettamiseksi tarvitaan lähes poikkeuksetta johdin ° tai ainakin muuntaja, jossa on johtimia. Tällöin johtimien sinänsä tarpeellisesta olemassa olosta aiheutuu kuitenkin ongelma erityisesti sovellutuksissa, joissa on tarkoituksena lämmittää pintoja, jotka ovat läpinäkyviä.
2
Lumisen talven oloissa autoillut esimerkiksi tietää, että auton lasi joissakin olosuhteissa huurtuu ja/tai samentuu voimakkaasti sumun vaikutuksesta. Lisäksi esimerkiksi lentokoneissa jään muodostus siivekkeille lennon aikana voi muodostua lennon kannalta kohtalokkaaksi.
5 Sähköjohdoilla voidaan toteuttaa lämmityselementin syöttö esimerkiksi auton takalasiin, joka lämpiää siinä olevien vastuslankojen avulla. Tarvittaessa myös lentokoneen siipeen voidaan asentaa vastaavanlaisia johtimia, lankoja, mutta auton tapauksessa näkyvyys lämmitettävän lasin läpi on jossain mielessä huono. Toisaalta vaikka langat olisivat ohuitakin, etu- ja/tai sivulaseissa niitä ei voidaan käyttää tur-10 vallisuussyistä. Tiedetään kyllä olevan sinänsä olemassa tekniikoita peilien valmistamiseksi lämmitettäviksi, mutta toisaalta peileihin soveltuva tekniikka ei sovellu ainakaan sellaisenaan läpinäkyvien rakenteiden toteuttamiseksi, jota taas odotetaan ikkuna-rakenteelta. Johtimet, jotka ovat esimerkiksi auton etulasissa aiheuttavat sekä visuaalisen että esteettisen haitan. Suurissa nopeuksissa, esimerkiksi 15 siiven tai lentokoneen rungon päälle asetettavat langat vaikuttavat myös mahdollisesti aerodynamiikkaan siiven pinnan virtauksen kautta.
Lentokoneessa tai muussa ilma-aluksessa lämmittimien metalliset johtimet voivat painaa varsin paljon, mikä joko lisää polttoaineen kulutusta lisääntyneen lähtö-/lentopainon vuoksi. Jos tehdään kuitenkin pienempiä elementtejä painosta tinki-20 mällä, niin tällöin toisaalta jouduttaneen tinkimään myös lämmitystehosta ja sitä kautta jopa pitkittää lentokenttäkäyntiä. Myös lennon aikaiset siiven jäätymiset voivat aikaansaada tällöin epämieluisia yllätyksiä helpommin kun lämmitystehoa on rajoitetummin käytössä. Lentokoneen ikkunasta kukaan lentäjä ei mielellään laske lämmittimen lankoja, turvallisuuteen liittyen.
” 25 Lisäksi erikoisrakenteet lähes poikkeuksetta täytyy tehdä joko yksittäiskappaleina o ™ ja/tai pieninä sarjoina, jolloin valmistuksessa törmätään vaihtelevaan laatuun mutta Y toisaalta myös kalliisiin valmistuskustannuksiin, jotka taas puolestaan rajoittavat tai sulkevat erikoisrakenteiden käytettävyyden kokonaan pois massatuotteista.
X
E KEKSINNÖN LYHYT KUVAUS
m g 30 Keksinnön tarkoituksena onkin ratkaista tunnetun tekniikan lämmittämiseen liitty- o vät ongelmat, tai ainakin lievittää niitä. Keksinnön tarkoitukseen päästään keksin- 00 nön mukaisella elementillä.
3
Keksinnön mukaiselle elementille on tunnusomaista, se mitä on sanottu sitä koskevan itsenäisen patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle elementin käytölle on tunnusomaista se, mitä itsenäisen käyttövaatimuksen tunnusmerkkiosassa on sanottu. Keksinnön mukaiselle ikkunarakenteelle on tunnus-5 omaista se, mitä on sanottu ikkunarakennetta koskevan itsenäisen patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa.
Keksinnön muita suoritusmuotoja on esitelty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.
PIIRUSTUSTEN LYHYT KUVAUS
10 Seuraavassa selostetaan keksintöä yksityiskohtaisemmin viittaamalla esimerkinomaisesti seuraaviin kuviin, joissa kuva 1 havainnollistaa keksinnön erään suoritusmuodon mukaista elementtiä, kuva 2 havainnollistaa keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen elementin kalvorakennevariaatioita, 15 kuva 3 havainnollistaa keksinnön erään suoritusmuodon mukaista elementtiä kaarevassa pintageometriassa, kuva 4 havainnollistaa joukkoa keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesta elementistä, kuva 5 havainnollistaa keksinnön suoritusmuodon mukaisen elementin kalvo-20 rakenteiden kalvojen koostumuksesta, kuva 6 havainnollistaa keksinnön suoritusmuodon mukaisen elementin käyttöä ajoneuvon yhteydessä, kuva 7 havainnollistaa keksinnön suoritusmuodon mukaisen elementin käyttöä co erään ilma-aluksen yhteydessä, ^ 25 kuva 8 havainnollistaa keksinnön suoritusmuodon mukaisen elementin käyttöä cvj lentokoneen osana, i-L kuva 9 havainnollistaa keksinnön suoritusmuodon mukaisen elementin käyttöä x vesikulkuvälineen osana,
CC
kuva 10 havainnollistaa keksinnön suoritusmuodon mukaisen elementin käyttöä 30 mainos-ja/tai taidetarkoituksiin, ja
CO
§ kuva 11 havainnollistaa keksinnön suoritusmuodon mukaisen elementin valmis- o tusmenetelmää.
CVJ
4
KEKSINNÖN JÄSEN SUORITUSMUOTOJEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS
Elementti sinänsä tarkoittaa seuraavassa toiminnallista yksikköä kuten esimerkiksi lämmitintä ja/tai jäähdytintä, joista on käytetty nimitystä elementti, mutta keksinnön eräässä suoritusmuodossa elementtiin kuuluu myös substraatti, jolle varsinainen 5 toiminnallinen osa on muodostettu. Siten esimerkiksi auton tuulilasi tai muu lasi, jolle on jälkiasennusmaisesti ablatoimalla muodostettu lämmityselementti (ja/tai jäähdytyselementti) keksinnön erään suoritusmuodon mukaan sisältää vain lämmi-tyselementin (ja/tai jäähdytyselementin), mutta samaisen auton lasi, joka on valmistettu jo tehtaalla käsittämään mainitut elementit voidaan pitää elementtinä, lasi 10 mukaan lukien substraattina elementtiin kuuluvaksi. Tällöin lasilla tarkoitetaan läpinäkyvää materiaalia olevaa suojaa tai suojusta ottamatta kantaa itse lasin koostumukseen ja/tai rakenteeseen sinänsä.
Kuvassa 1 on esitetty keksinnön suoritusmuodon mukainen elementti 100, jossa on substraatti, alusta, S, jonka pinnalle on piirretty lämmitettävä kalvomainen ra-15 kenne L, jonka paksuutta h2 on havainnollistettu kuvassa 2. Kuvassa 1 lämmityselementti L on esitetty kytkettäväksi jännitelähteeseen V2 sähkötehon syöttämiseksi elementin L erään pituuden läpi, jolloin elementti toimii lämmitysvastuksena lämmeten sähkövirran vaikutuksesta. Vaikka elementti L onkin kuvassa liuskamai-nen, ei esitetyllä esimerkillä haluta rajoittaa elementin muotoa ainoastaan mainit-20 tuun. Todetaan myös, että jännitelähde voi olla piirtotavasta huolimatta eräässä keksinnön suoritusmuodossa myös vaihtovirtalähde.
Kuvassa 1 on esitetty keksinnön suoritusmuodon mukainen elementti 100, jossa on substraatti, alusta, S, jonka pinnalle on piirretty jäähdytettävä kalvomainen rakenne P, jonka paksuutta h3 on havainnollistettu kuvassa 2. Kuvassa 1 jäähdyit 25 tyselementti P on esitetty kytkettäväksi jännitelähteeseen V1 sähkötehon (V,A) o ™ syöttämiseksi elementin P erään pituuden läpi, jolloin elementti toimii jäähdy- Y tyselementtinä jäähtyen sähkövirran vaikutuksesta. Vaikka elementti P onkin Wu- vassa liuskamainen, ei esitetyllä esimerkillä haluta rajoittaa elementin muotoa ai-g noastaan mainittuun. Todetaan myös, että jännitelähde voi olla piirtotavasta huo-
CL
30 limatta eräässä keksinnön suoritusmuodossa myös vaihtovirtalähde. m
CO
§ Kuvassa 1 on esitetty myös keksinnön sellainen suoritusmuoto, jossa elementin P
o yhteyteen on integroitu kytkin-ja/tai säätökomponentti T, esimerkiksi tyristori, syö tettävän sähkötehon säätämiseksi, joko virtaa, jännitettä ja/tai vaihtosähkön tapauksessa myös taajuutta ja/tai sytytyskulmaa säätämällä. Mainittu säätökomponent-35 ti T voi saada ohjauksensa ulkoiselta piiriltä, esimerkiksi kuvan 6 käyttöesimerkin 5 mukaisessa tapauksessa ajotietokoneelta tai sääanturilta. Vaikka kuvassa 1 onkin esitetty säätökomponentti T vain elementin P yhteydessä, alan ammattimies tajuaa esitetyn perusteella, että säätökomponentti voi olla myös joko vaihtoehtoisesti tai lisäksi myös elementin L yhteydessä. Kuvan 1 perusteella tulevat esiin ainakin 5 sellaiset keksinnön erilliset suoritusmuodot, joissa eräässä on lämmityselementti L substraatin S pinnalla, eräässä toisessa on jäähdytyselementti P substraatin S pinnalla, ja eräässä kolmannessa ainakin yksi P-elementti ja ainakin yksi L-elementti.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan elementtien L ja/tai P kerrospaksuudet on valittu siten, että ne eivät vaimenna haitallisessa määrin valon kulkua substraa-10 tin läpi, myöskään elementin kohdalta, vaikka elementti onkin keksinnön erään suoritusmuodon mukaan sinänsä läpinäkymättömästä aineesta makroskooppisessa mielessä tarkasteltuna valmistettu.
Kuvassa 2 on havainnollistettu levymäisen elementin 200 substraatin S kaivorakennetta, kuitenkaan rajoittumatta pelkkään euklidiseen tasomaiseen kappalee-15 seen, vaan substraatti voi olla myös loivasti kaartuva keksinnön erään suoritusmuodon mukaan, kuten esimerkiksi lentokoneen siiven yhteydessä, tai jyrkemmin kaartuva, kuten esimerkiksi kuvan 3 havainnollistaman kuidun yhteydessä on esitetty. Kuvassa 2 substraatin S paksuus h5 voi olla suoritusmuotokohtaisesti esitettyihin esimerkkeihin viitaten erilainen eri suoritusmuodoilla, mutta sellaisessa suo-20 ritusmuodossa, jossa elementin eräs muu osaelementti, L-elementti ja/tai P-elementti ovat kalvon pinnalla on substraatin paksuutena pidettävä tuon kalvon paksuutta tai tapauskohtaisesti elementin ja kalvon sitovan kerroksen paksuutta, esimerkiksi laminaattirakenteiden yhteydessä.
Kuvassa 2 on esitetty myös substraatin S eräällä puolella myös kalvo K, joka ku- ” 25 van 2 esimerkissä peittää elementin L kokonaan h1:n paksuisena. Kalvo K voi kä- o ^ sittää keksinnön erään suoritusmuoto esimerkin mukaan eristeen, foto kata I y y tti - ^7 kerroksen, kulutusta kestävän pinnan, timanttipinnan tai optisesti aktiivisen pinnan.
Todetaan myös, että keksinnön erään suoritusmuodon mukaan voidaan muodos-£ taa L-elementin avulla kalvo, joka on oleellisesti läpinäkyvä esimerkiksi näkyvän
CL
30 valon aallonpituuksilla ja ultraviolettivalolle. Tällöin käyttämällä indiumia kalvoai- g neessa, tinaa ja/tai mainittujen oksideja keksinnön erään suoritusmuodon mukaan o g voidaan aikaansaada hyvin ohuita kalvoja, jotka ovat johtavia, mutta läpinäkyviä.
^ Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan esimerkiksi johtimet aurinkokennossa tai muussa foto-sähköisessä komponentissa voidaan muodostaa L-elementin avul-35 la, jolloin johtimet voidaan oikeastaan sijoittaa soveltuvin osin kennon eteen, sen 6 pinnalle, jolloin kennoa voidaan suojata mainitulla elementillä, mutta myös säästää tilaa, kuitenkin merkittävällä tavalla kennolle tulevaa säteilyvuota häiritsemättä. Valosähköisessä kennossa tai vastaavassa komponentissa voidaan tällöin myös järjestää johdotus pinnalle. Tällöin keksinnön suoritusmuodon mukaisessa yksittäi-5 sessä aurinkokennossa on valolähdettä lähimpänä keksinnön suoritusmuodon mukaisella eräällä elementillä toteutettu johdotus, jonka jälkeen säteilyn kulkusuunnassa on vasta itse kenno. Erityistä etua järjestelyllä saavutetaan sellaisissa rakennusteknisissä ratkaisuissa, joissa rakennuksen ulkopinta on tarkoituksena päällystää aurinkokennomateriaalilla. Tällöin aurinkokennojen käyttämiseksi, sar-10 jaan- ja/tai rinnankytkemiseksi tarvittava johdotus voidaan aikaansaada eräällä keksinnön suoritusmuodon mukaisella elementillä. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan johdotus on järjestetty tällöin rakennuksen sisäpuolista asennusta varten tai vaihtoehtoisesti ulkopuolista johdotusta varten. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan tällöin on mahdollista järjestää myös mainittu pinta lämmitet-15 tavaksi, jolloin voidaan toteuttaa esimerkiksi huurteenpoisto pilvenpiirtäjän, tai muun rakennuksen, seinästä, jossa on lasia tai muuta läpinäkyvää kalvoa järjestettynä valon päästämiseksi rakennuksen sisään. Sisäpuolisella L-elementin käytöllä voidaan aikaansaada myös säästöjä lämmityskuluissa.
Erilaisissa näyttöratkaisuissa voidaan myös käyttää keksinnön erään suoritus-20 muodon mukaista elementtiä. Tällöin on esimerkiksi mahdollista aikaansaada läpinäkyviä johdotuksia näytölle, esimerkiksi nestekidenäytölle. Tällöin nestekidenäyttöä varten sen asentamiseksi voidaan valmistaa jopa erillinen johdotus elementti, joka on oikeastaan näytöllä, mutta koska on läpinäkyvä, ei näy. Tällöin laitteen sisältä voidaan säästää myös tilaa.
25 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti lisäksi yhdistämällä itsepuhdistuva 5 kalvo keksinnön suoritusmuodon mukaiseen elementtiin saavutetaan etua esimer- C\l ^ kiksi aurinkokennosovelluksissa.
Vastakkaisella puolella substraattia S kuin kalvo K on esitetty myös kalvo, jota on = havainnollistettu kirjaimin L, P ja jonka paksuus on merkitty h4:ksi. Kalvon P pak-
CL
30 suus on kuvassa h3 ja kalvon L paksuus h2. Tällöin kuvassa 2 esitetyn mukaisesti g voidaan tunnistaa kuvasta ainakin kuvassa 1 esitetyt suoritusmuodot, mutta myös o g sellaiset, joissa on käytetty kalvoa K kalvoista L ja P muodostettujen elementtien ^ lisäpinnoitteena. Lisäpinnoitteita voi olla useampiakin, eikä keksinnössä haluta mi tenkään rajoittaa niiden lukumäärää pelkästään mainituksi.
7
Kirjaimin L, P havainnollistettu kalvo voi olla joko L-tyyppiä oleva lämmityskalvo keksinnön erään suoritusmuodon mukaan tai P-tyyppiä oleva jäähdytyskalvo keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan. Keksinnön vielä erään suoritusmuodon mukaan tuo kalvo voi olla komposiittikalvo, jossa on erillisiä L ja/tai P-5 tyyppiä olevia kalvoja esimerkiksi laminoiduiksi kerroksiksi järjestettynä.
Kuvassa 3 on havainnollistettu keksinnön sellaista suoritusmuotoa, jossa kuvan 2 yhteydessä sinänsä esiteltyjä kalvoja K, P ja/tai L on käytetty kuitumaisen tai putkimaisen substraatin S pinnalla. Tällöin keksinnön suoritusmuodon mukainen elementti 300 kuvassa 3 on sylinterimäiseksi kuvattu, mutta keksinnössä ei haluta ra-10 joittua sinänsä sylinterimäiseen muotoon, vaan substraatti sekä siten myös mainitut kerrokset voivat olla esimerkiksi joko kuvan mukaisessa geometriassa tai elliptisiä. Tällöin, jos esimerkiksi valmistetaan kaivorakenne kuvan 3 geometrialla, voidaan aikaansaada esimerkiksi kudottua tekstiiliä vastaava rakenne, jota voidaan joko yksi kerroksisena tai monikerroksisena käyttää suodatuksessa. Tällöin suoda-15 tettavan aineksen raekoon ja tarkemman suodatusmekanismin osalta alan ammattimies osaa arvioida minkä kokoisella suodattimen kuidulla ja/tai rakenteella sinänsä saavutetaan tietty keräystehokkuus tietyn suuruiselle ainekselle fluidista, jota tuolla suodattimena suodatetaan. Käyttämällä keksinnön suoritusmuodon mukaista kuitua, voidaan tällöin johtaa itse suodattimen kuituun sähkövirtaa ja siten aikaan-20 saada L-tyyppisessä kalvossa lämmitys ja P-tyyppisessä jäähdytys. Tällöin lämmittämällä voidaan esimerkiksi edistää suodoksen kuivumista mutta toisaalta jäähdyttämällä estää kuivumista tapahtumasta liian nopeasti. Kun kalvo K käsittää esimerkiksi fotokatalyyttikalvon, voi suodin ainakin jossain määrin toimia itsepuh-distuvana, mutta myös toisaalta voidaan esimerkiksi steriloida tietyn lämpösyklin 25 avulla. Tällöin on mahdollista keksinnön erään suoritusmuodon mukaan aikaan-co saada esimerkiksi monisäikeinen lanka, josta voidaan kutoa keksinnön suoritus- ^ muodon mukainen suodatin, jota voi siis jäähdyttää ja/tai lämmittää.
i
CVJ
^ Kuvaan 3 liittyen voidaan myös ajatella valmistettavaksi esimerkiksi suppilo, jonka eräällä pinnalla on keksinnön erään suoritusmuodon mukaan eräs L - ja/tai P- | 30 tyyppinen elementti järjestettynä tietyn lämpövaikutuksen aikaansaamiseksi. Mai- nittuja elementtejä voidaan käyttää myös keksinnön erään suoritusmuodon muin g kaan astian pinnoissa lämpövaikutuksen aikaansaamiseksi. Astia voi olla esimer- o kiksi lauhdutin, säiliö tai suppilo tai kuljetinputki.
C\J
Kuvassa 4 on havainnollistettu kirjaimin S1, S, S2, ja S3 erilaisia keksinnön suori-35 tusmuotoja viittaamalla substraattiin, jolla suoritusmuodon mukainen elementti si- 8 jaitsee. Vaikka keksinnön eräs suoritusmuoto kuvassa 4 onkin ymmärrettävissä elementiksi 400, joka on toteutettavissa esitettyjen suoritusmuotojen avulla la-minoituna rakenteena, ei keksinnössä haluta rajoittaa itse elementtejä eikä niiden lukumäärää pelkästään mainituksi.
5 Substraatilla S1 on esitetty P-tyyppinen elementti lämpövaikutuksen aikaansaamiseksi, joka on jäähdytys. Elementti P on piirretty spiraaliksi havainnollistamaan, erästä edullista muotoa pinnan kattavaksi päällystämiseksi ja siten tasaisen lämpövaikutuksen aikaansaamiseksi, mutta myös toisaalta havainnollistamaan rakennetta, jossa eri laminaattikerrosten välillä voidaan siirtää sähkötehoa induktiivisesti 10 eräästä ensimmäisestä kerroksesta erääseen toiseen kerrokseen ilman galvaanista yhteyttä induktiosilmukan avulla. Tällöin on luonnollista, että siirrettävällä sähkövirralla on eräs amplitudi, taajuus ja/tai aaltomuoto, joita voidaan muokata tarkemmin keksinnön suoritusmuodon mukaisesti, esimerkiksi silloin kun eräässä la-minaattikerroksessa on kytkin- ja/tai säätökomponentti, jonka avulla vaihtovirran 15 sytytyskulmaa voidaan säätää (Triac). Kuvassa 4 ei ole piirretty elementtejä P eikä myöskään elementtejä L sulkeutuviksi, eikä myöskään esitetty kytkimiä eikä säh-kölähteitä sinänsä lämpövaikutuksen aikaansaamiseksi.
Kerroksessa jossa on substraatti S, on sekä L että P-tyyppinen elementti järjestettynä lämpövaikutuksen aikaansaamiseksi. Tällöin kerroksella S voidaan aikaan-20 saada sekä lämmitys että jäähdytys tyyppinen lämpövaikutus. Syöttämällä mainittuja elementtejä toisistaan riippumattomasti voidaan aikaansaada lämpövaikutuk-sia yhtäaikaisesti, peräkkäin tai lomittain. Vaikka kuvassa 4 onkin piirretty elementit L ja P erillisinä silmukoina, eri osiin substraattia S, voidaan ne myös toteuttaa sisäkkäisinä silmukoina, joissa L ja P elementit kulkevat rinnakkain.
” 25 Kerroksessa S2 on esitetty keksinnön sellainen suoritusmuotoesimerkki, jossa on o ™ pelkkä L-elementti tai useampi sellainen.
CvJ
isL Kerroksessa S3 on esitetty keksinnön sellainen suoritusmuoto, jossa L- tai P- x elementin avulla on myös toteutettu antenni Ant, radiotaajuisen signaalin RF lähetit tämiseksi ja/tai vastaanottamiseksi, mitä on havainnollistettu esitetyillä nuolilla. Eri- 30 tyisen edullinen on sellainen keksinnön suoritusmuoto, jossa on läpinäkyvä sub-co § straatti, antenni Ant L-elementti ja/tai P-elementti. Tällöin sellaisen keksinnön suo- o ritusmuodon mukaista elementtiä voidaan käyttää esimerkiksi auton tai muun kul kuvälineen, veneen, junan, ilma-aluksen tuulilasissa.
9
Vaikka kuvassa 4 antenni onkin esitetty laminaattirakenteen eräänä osana omalla substraatilla, voi antenni keksinnön erään suoritusmuodon mukaan olla myös eräällä muulla mainituista substraateista S1, S ja S2.
Kuvassa 5 on havainnollistettu keksinnön suoritusmuodon mukaisen L elementin 5 ja P elementin koostumusta. Kuvassa 5 on havainnollistettu myös erään vaihtoehtoisen koostumuksen mukaisen elementin L1 koostumusta.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa elementissä on ablatoimalla muodostettuna ainakin eräästä kalvoaineesta kalvopaksuudeksi alustalle sähköä johtavan kalvomaisen rakenteen lämpövaikutuksen synnyttämiseksi sähkövirran avul-10 la kalvomaisessa rakenteessa. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa elementissä on sen kalvomaisessa rakenteessa eräs lämmitettävä osan järjestettynä L-elementiksi. Lämmitettävä osa voi olla tällöin järjestetty lämmitettäväksi sähköisen resistanssin ja/tai induktiivisesti kytkeytyvän virran avulla. Erään suoritusmuodon mukaan elementti käsittää erään ensimmäisen kelan ja erään toisen 15 kelan, joiden välillä on induktiivinen kytkentä sähkötehon siirtämiseksi kelojen välillä. Eräs keloista voi olla muodostettu sinänsä tunnetusta prioriteetti päivämäärän aikaan tunnetusta sähkövastusmateriaalista, mutta ablatoimalla kalvoksi, jolloin siirtojohtoja ei tarvita kelojen välillä. Tällöin sellaisten laminaattirakenteiden avulla voidaan toteuttaa esimerkiksi ikkunarakenteita, joilta edellytetään ehdotonta tiive-20 yttä, mutta joita voi silti lämmittää.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan elementti käsittää sen kalvomaisessa rakenteessa erään jäähdytettävän osan järjestettynä P-elementiksi. Tällöin jäähdytettävä osa voi olla edullisesti järjestetty alustalle integroiduksi Peltier-elementiksi, joka voi olla sinänsä kyllä tunnettua tyyppiä. Keksinnön erään suoritusmuodon ” 25 mukaan sellainen Peltier-elementti on valmistettu ablatoimalla elementin muodos- o ^ tamiseksi tarvittavia aineita. Tällöin saavutetaan valmistustekniikassa etua siinä i Y suhteessa, että aineista muodostettavat kalvot keksinnön suoritusmuodon mukaili sessa kylmäablaatiossa saadaan tasalaatuisesti elementin alustalle Peltier- ^ elementin muodostamiseksi, mutta myös riittävän ohuena kerroksena keksinnön Q_ 30 sellaisia suoritusmuotoja ajatellen, joissa alustan on tarkoitus muodostaa ikkuna Γ"» g tai muu läpinäkyvä tai kuultava pinta. Peltier elementtejä voi olla myös useita, jär-
O
g jestettynä tietynlaisen P-elementin aikaansaamiseksi, o
CVJ
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan voidaan tällöin toteuttaa keksinnön erään suoritusmuodon mukaan myös sellainen astia tai lauhdutin, jonka lämpöti-la 35 voidaan säätää lämpövaikutuksen avulla. Tällöin esimerkiksi on mahdollista ra- 10 kentaa keksinnön suoritusmuodon mukainen suppilo esimerkiksi, jonka pinnalle asennetaan ablatoimalla lämmitettävä elementti. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan saman tai erään toisen suppilon pinnalle voidaan tuottaa ablatoimalla Pel-tier-elementti, jolloin sen avulla voidaan aikaansaada jäähdyttävä lämpövaikutus.
5 Lämpötilalla voidaan tällöin vaikuttaa esimerkiksi suppilon pinnalla suoraan tai sen päällä olevalla suodattimena olevien mikrobien kasvuun, mutta myös toisaalta nesteen viskositeettiin ja siten hallita suodatusta. Tällöin kun keksinnön erään suoritusmuodon mukaan astia käsittää suppilo-osan ja/tai säiliön järjestettynä jäähdytyksen seurauksena syntyvän kondensoituvan nesteen nestefaasin keräämiseksi 10 ja/tai säilyttämiseksi, tietyssä lämpötilassa voidaan hallita itse virtausta.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan elementin avulla on toteutettavissa sellainen kalvomainen yksinkertainen rakenne tai laminoitu rakenne, joka on oleellisesti läpinäkyvä. Täydellinen läpinäkyvyys edellyttäisi häviötöntä säteilyn läpikulkua mainitulla aallonpituudella, eikä siihen käytännössä päästä, mutta muutaman 15 prosentin häviö kuten esimerkiksi tavan omaisessa ikkunalasissa näkyvän valon eräällä aallon pituudella katsottakoon läpinäkyvyydeksi, ja suurempi opasiteetti kuin esimerkiksi 5 % oleelliseksi läpinäkyvyydeksi, mutta edellyttäen että läpinäkyvyys on vielä luokkaa noin 70 %. Alan ammattimiehet myös hyvin tietävät, että tietystä materiaalista valmistetulle ikkunalle sen säteilyn läpäisy vaihtelee aallonpi-20 tuuden funktiona näkyvän valon ulkopuolelle osuvilla aallonpituuksilla. Vaikka keksinnön ikkunoihin ja/tai läpinäkyviin kalvoihin, joita voidaan lämmittää, liittyviä suoritusmuotoja onkin kuvattu esimerkkinä ikkunasta, ei keksinnössä kuitenkaan haluta rajoittua pelkästään läpinäkyvyyteen ihmissilmän havaitsemilla aallon pituuksilla. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisella eräällä L-elementillä on oleellinen 25 läpinäkyvyys ainakin aallonpituusalueella 400-700 nm. Keksinnön erään suoritus-co muodon mukaisella eräällä L-elementillä on oleellinen läpinäkyvyys ainakin aal- ^ lonpituusalueella 80-700 nm. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisella eräällä cvj L-elementillä on oleellinen läpinäkyvyys ainakin eräällä aallonpituudella joka on r^. aallonpituusalueella 650-2000 nm.
| 30 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan L-elementtiä voi käyttää infra- punasuodatuksessa, esimerkiksi optisten ikkunoiden ja/tai komponenttien yhtey-
LO
g dessä. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan tällöin voidaan toteuttaa koko- o naan eräältä puolelta tai soveltuvin osin pinnoitetun substraatin avulla rakenteita, 00 joilla voidaan suodattaa infrapunasäteilyä. Tällöin esimerkiksi sotilasvaatteissa nii- 35 den rakennekuiduissa voidaan käyttää L-kalvoa infrapunasuodatuksen aikaansaamiseksi.
11
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan elementti käsittää kalvomaisessa rakenteessa ohutkalvon ja/tai paksukalvon järjestettynä lämpötilansa muuttamiseksi sen kautta kulkevan sähkövirran avulla. Mainittu kalvo voi olla sinänsä myös järjestetty hyvin ohueksi nano-mittakaavan paksuiseksi, jolloin kalvo voi olla joissakin 5 suoritusmuodoissa esimerkiksi alle 500 nm. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan kalvopaksuus on alle 200 nm. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan kalvopaksuus on alle 100 nm. Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan kalvopaksuus on alle 50 nm. Keksinnön erään kolmannen suoritusmuodon mukaan kalvopaksuus on alle 25 nm. Keksinnön erään neljännen suoritusmuodon 10 mukaan kalvopaksuus on alle 13 nm. Keksinnön erään neljännen suoritusmuodon mukaan kalvopaksuus on alle 6 nm. Keksinnössä ei sinänsä haluta rajoittaa kalvojen lukumäärää, vaikka edellä onkin erääseen kalvoon yhdistetty mainittu mak-simikalvopaksuus esimerkinomaisesti. Kalvoja voi siten olla useita keksinnön erään suoritusmuodon, mutta kuitenkin edullisesti siten, että kalvojen paksuudesta 15 huolimatta läpinäkyvyys tietyllä aallonpituusalueella on olemassa. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan kalvoista eräs voi olla erillään muista kalvoista. Tällöin mainittu kalvo voi olla eräällä toisella puolella substraattia kuin muut kalvot.
Kalvot voivat olla koostumukseltaan homogeenisia niin rakenteen kuin aineskoos-tumuksensa suhteen, kuitenkaan rajoittumatta yksinomaan erityisesti mainittuihin. 20 Eräänä esimerkkinä keksinnön erään suoritusmuodon mukaan kalvo, joka on substraatilla käsittää aineskoostumuksessaan indiumia tinaa ja/tai muita aineita.
Erään ensimmäisen joukon suoritusmuotoesimerkkejä mukaan L-elementin kalvo käsittää koostumuksessaan indiumia ja tinaa. Indiumin ja tinan osuuksista todetaan, että keksinnön erään suoritusmuotoesimerkin mukaan kalvon massasta vä-25 hemmän kuin 100 % on indiumia. Keksinnön erään toisen suoritusmuotoesimerkin
CO
5 mukaan kalvo koostuu indiumista ja tinasta, siten että kalvon massasta vähemmän
C\J
^ kuin 90 % on indiumia. Keksinnön kolmannen suoritusmuotoesimerkin mukaan v kalvo koostuu indiumista ja tinasta, siten että kalvon massasta vähemmän kuin 80 r·».
% on indiumia. Keksinnön vielä erään suoritusmuotoesimerkin mukaan kalvo | 30 koostuu indiumista ja tinasta, siten että kalvon massasta vähemmän kuin 70 % on indiumia. Keksinnön vielä erään suoritusmuotoesimerkin mukaan kalvo koostuu m g indiumista ja tinasta, siten että kalvon massasta vähemmän kuin 60 % on in- o diumia. Keksinnön vielä erään suoritusmuotoesimerkin mukaan kalvo koostuu in-
O
00 diumista ja tinasta, siten että kalvon massasta vähemmän kuin 50 % on indiumia.
35 Keksinnön vielä erään suoritusmuotoesimerkin mukaan kalvo koostuu indiumista ja tinasta, siten että kalvon massasta vähemmän kuin 40 % on indiumia. Keksin- 12 nön vielä erään suoritusmuotoesimerkin mukaan kalvo koostuu indiumista ja tinasta, siten että kalvon massasta vähemmän kuin 30 % on indiumia. Keksinnön vielä erään suoritusmuotoesimerkin mukaan kalvo koostuu indiumista ja tinasta, siten että kalvon massasta vähemmän kuin 20 % on indiumia. Keksinnön vielä erään 5 suoritusmuotoesimerkin mukaan kalvo koostuu indiumista ja tinasta, siten että kalvon massasta vähemmän kuin 10 % on indiumia.
Erään toisen joukon suoritusmuotoesimerkkejä mukaan L-kalvo koostuu indiumista ja tinasta, prosenttiosuuksin, jotka on ilmoitettu indiumille ensimmäisen suoritusmuotoesimerkin mukaisen joukon yhteydessä, mutta toisen suoritusmuotojou-10 kon mukaan indium on oksidina kaivorakenteessa. Keksinnön erään suoritusmuo-tovariantin mukaan tällöin myös indiumin yhteydessä olevan hapen osuus kalvon massasta lasketaan indiumiksi.
Erään kolmannen joukon suoritusmuotoesimerkkejä mukaan L-kalvo koostuu indiumista ja tinasta, prosenttiosuuksin, jotka on ilmoitettu indiumille ensimmäisen 15 suoritusmuotoesimerkin mukaisen joukon yhteydessä, mutta kolmannen suoritus-muotojoukon mukaan tina on oksidina kaivorakenteessa. Keksinnön erään suori-tusmuotovariantin mukaan tällöin myös tinan yhteydessä olevan hapen osuus kalvon massasta lasketaan tinaksi.
Eräässä neljännessä joukossa suoritusmuotoesimerkkejä kalvossa ja/tai sitä ym-20 päröivässä muussa rakenteessa on myös erästä muuta ainetta joukosta muita aineita läsnä, keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen elementin kaivorakenteen muiden ominaisuuksien aikaansaamiseksi kunkin erityisemmän suoritusmuodon mukaan.
co Erään viidennen joukon suoritusmuotoesimerkkejä mukaan kalvo koostuu indiu- ^ 25 mistä ja tinasta, prosenttiosuuksin, jotka on ilmoitettu indiumille ensimmäisen suo- ctj ritusmuotoesimerkin mukaisen joukon yhteydessä, mutta viidennen suoritusmuoto- joukon mukaan tina on eräänä halogeeniyhdisteenä ja/tai kalkogeeniyhdisteenä x kaivorakenteessa. Keksinnön erään suoritusmuoto variantin mukaan tällöin myös
CC
tinaan kemiallisessa yhteydessä olevan muun aineen osuus kalvon massasta las-30 ketään tinaksi.
CO
o o Erään kuudennen joukon suoritusmuotoesimerkkejä mukaan kalvo koostuu indiu- 00 mistä ja tinasta, prosenttiosuuksin, jotka on ilmoitettu indiumille ensimmäisen suo ritusmuotoesimerkin mukaisen joukon yhteydessä, mutta kuudennen suoritusmuo-tojoukon mukaan indium on eräänä halogeeniyhdisteenä ja/tai kalkogeeniyhdis- 13 teenä kaivorakenteessa. Keksinnön erään suoritusmuoto variantin mukaan tällöin myös indiumiin kemiallisessa yhteydessä olevan muun aineen osuus kalvon massasta lasketaan indiumiksi.
Erään seitsemännen joukon suoritusmuotoesimerkkejä mukaan L-kalvossa on 5 myös nikkeliä.
Keksinnön erään suoritusmuotoesimerkin mukaan elementissä oleva kalvo on järjestetty lämpövaikutuksen aikaansaamiseksi. Tällöin keksinnön sen suoritusmuo-tovariantin mukaan mainittu elementti voi käsittää lisäsi alustalla integroituna sähköinen kytkinkomponentti sähkötehon kytkemiseksi mainittuun sähköä johtavaan 10 kalvomaiseen rakenteeseen. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan mainittu sähköinen kytkinkomponentti käsittää FETin, transistorin, tyristorin, diacin, triacin ja/tai erään mainittujen avulla muodostettavan piirin, ainakin osaksi järjestettynä sähkötehon kytkemiseksi mainittuun sähköä johtavaan kalvomaiseen rakenteeseen.
15 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan L-elementin koostumus on järjestetty niin, että sen aineen pinta-resistiivisyys on alle 0,0005 Ω/m2. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan L-elementin koostumus on järjestetty niin, että sen aineen pinta-resistiivisyys on alle 0,005 Ω/m2. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan L-elementin koostumus on järjestetty niin, että sen aineen pinta-20 resistiivisyys on alle 0,05 Ω/m2. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan L-elementin koostumus on järjestetty niin, että sen aineen pinta-resistiivisyys on alle 0,5 Ω/m2. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan L-elementin koostumus on järjestetty niin, että sen aineen pinta-resistiivisyys on alle 5 Ω/m2. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan L-elementin koostumus on järjestetty niin, että sen ai- ” 25 neen pinta-resistiivisyys on alle 50 Ω/m2. Keksinnön erään suoritusmuodon mu- o ™ kaan L-elementin koostumus on järjestetty niin, että sen aineen pinta-resistiivisyys Y on alle 500 Ω/m2. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan L-elementin koostuin mus on järjestetty niin, että sen aineen pinta-resistiivisyys on alle 5 kΩ/m2. Keksin- ^ nön erään suoritusmuodon mukaan L-elementin koostumus on järjestetty niin, että Q_ 30 sen aineen pinta-resistiivisyys on yli 5 kΩ/m2. Keksinnön erään suoritusmuodon h- ^ mukaan mainitut resistiivisyysarvot ovat keksinnön suoritusmuodon mukaisen L- o g elementin indium-tina kalvon resistiivisyyksiä, jolloin kalvoissa voi sinänsä olla läs- S nä myös muita aineita. Tällöin keksinnön erään suoritusmuodon mukaan indiumia on korvattu ainakin eräältä osin nikkelillä.
14
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan keksinnön suoritusmuodonmukaisen erään elementin koostumus on sovitettu alustan, substraatin, lämpölaajenemisker-toimen mukaan. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan keksinnön suoritusmuodon mukainen elementti käsittää erästä ainetta, joka on ablatoitu elementin 5 kaivorakenteeseen sen muiden aineiden yhteydessä resistiivisyyden asettamiseksi etukäteen tiettyyn arvoon. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan keksinnön suoritusmuodon mukainen elementti käsittää erästä ainetta, joka on ablatoitu elementin kaivorakenteeseen sen muiden aineiden yhteydessä lämpölaajenemisker-toimen asettamiseksi etukäteen tiettyyn arvoon tiettyä substraattia varten. Keksin-10 nön erään suoritusmuodon mukaan mainittu aine on indium-tina kalvon eräs lisäaine, jolloin kalvossa voi sinänsä olla läsnä myös muita aineita.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukainen elementti on niin järjestetty, että siinä on antennirakenne ja/tai välineet kalvomaisen sähköä johtavan kalvomaisen rakenteen käyttämiseksi antennina ja/tai sellaisen osana. Antenni voi olla tällöin 15 keksinnön erään suoritusmuodon mukaan eräs seuraavista: lähetinantenni, vas-taanottoantenni tai yhdistelmä mainituista. Tällöin antenni voi olla tarkemmin suunniteltu suoritusmuotonsa erityispiirteiden mukaisesti esimerkiksi GPS-antenniksi, matkaviestin-antenniksi, radioantenniksi, televisioantenniksi, antenniksi digitaalisen signaalin välittämiseksi ja/tai analogisen signaalin välittämiseksi. To-20 detaan myös, että induktiivinen silmukka tai vastaava kela voi toimia eräänlaisena helixi-antennina, samalla kuin voi toimia elementtinä lämpövaikutuksen aikaansaamiseksi.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan elementissä voi olla eräs ensimmäisen kaivorakenteen lisäksi eräs toinen kaivorakenne, erään ensimmäisen lämpövaiku-25 tuksen aikaansaamiseksi ja erään toisen lämpövaikutuksen aikaansaamiseksi. 5 Asiaa on havainnollistettu esimerkillä kuvan 4 yhteydessä. Mainitut lämpövaiku- C\l ^ tukset voivat olla erilaiset, eriaikaiset ja/tai kohdistua eripuolille alustaa (kuva 2), ^ kuitenkaan rajoittumatta mainittuihin.
g Tällöin esimerkiksi kuvan 4 mukaisesti mainittu eräs ensimmäinen kaivorakenne
CL
30 elementissä on järjestetty esimerkiksi lämpötilan nostamiseksi L-elementti ja mai- ^ nittu eräs toinen kaivorakenne on järjestetty lämpötilan laskemiseksi P-elementti.
o g Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan elementissä voi olla lisäksi eräs anten- S nirakenne osaelementtinä keksinnön erään suoritusmuodon mukaan.
Erityisesti jos elementissä on useita kaivorakenteita, se voidaan valmistaa keksin-35 nön erään suoritusmuodon mukaan siten, että siinä on eräs kaivorakenne erään 15 alustan osan pinnalle integroituna, jolloin mainittu elementti on eräs joukosta muita vastaavalla tavalla muodostettuja elementtejä esimerkiksi laminaatiksi kerrostettuna kuvassa 4 esitetyn mukaisesti pelkästään siihen kuitenkaan rajoittumatta. La-minoinnilla voidaan tällöin estää esimerkiksi sähköisesti johtavia kerroksia/osia 5 koskettamasta suoraan toisiaan. Tällöin jos esimerkiksi eräässä kerroksessa on tinaa ja/tai indiumia esimerkiksi lämmitettävässä elementissä (substraatit S ja S2), mutta eräässä toisessa kerroksessa on muodostettuna Peltier-elementti (substraatit S ja S1), voidaan tällöin välttää kerrosten suora kosketus, tarvittaessa. Lämmitettävä elementti voidaan tällöin muodostaa resistiiviseksi (kuvan 1 L-elementti), 10 ts. ohmin lakia noudattavaksi lämpövastukseksi, mutta voidaan myös keksinnön erään suoritusmuodon mukaan suunnitella induktiivisesti toimivaksi (kuvassa 4 sekä induktiivinen että ohminen), mutta myös esimerkiksi pyörrevirtaperiaatteella.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan alusta on tasoalusta sinänsä. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan alusta voi olla myös sylinteri, jopa lanka tai 15 kuitu. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan elementin alustana on eräs seu-raavista: muovi, paperi, tekstiili, kangas, lasi, keraami, kivi, metalli, pigmentti tai jokin yhdistelmä mainituista. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan elementti ja alusta muodostavat taivutettavan kalvon. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan taivutettava kalvo on järjestetty adhessiivisesti alustaansa kiinnittyväksi.
20 Tällöin keksinnön erään suoritusmuodon mukaan lämpövaikutus voidaan aikaansaada sellaisen kuidun pinnalle järjestetyn elementin avulla, jolloin kuitua voi käyttää esimerkiksi verkkomaisen rakenteen osana. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan eräs sellainen verkkomainen rakenne on järjestetty suodatustarkoitukses-sa ryhmitellyksi lämpövaikutuksen aikaansaamiseksi suodatuksen yhteydessä, si-25 tä ennen ja/tai jälkeen suodatuksen optimoimiseksi suodatettavan materiaalin 5 ominaisuuksien kannalta katsottuna. Tällöin on edullista, jos esimerkiksi joko uloin
C\J
^ tai toiseksi uloin pinta kuidulla on sähköisesti eristetty. Keksinnön joidenkin suori- ^ tusmuotojen yhteydessä mainitunlaisessa kuidussa sen uloin tai toiseksi uloin pin- ta voi käsittää fotokatalyyttiä orgaanisten aineiden hajottamiseksi. Tällöin esimer-| 30 kiksi bakteerien kasvua voidaan hillitä jäähdyttämällä suodatinta ja/tai suodatinta pitävää suppiloa, jolloin fotokatalyytin avulla bakteeriainesta voidaan hajottaa va-g lon avulla. Suodatin voi myös olla korkeassa lämpötilassa mikrobien tuhoamiseksi, o Suodatinta ja/tai sen pidintä voidaan tällöin myös jäähdyttää ja lämmittää jaksois- 00 sa. Jaksot voivat olla pituudeltaan yhtä pitkiä tai erimittaisia, jäähdytysjaksot kes- 35 kenään tai lämmitys ja jäähdytysjaksot vuorotellen. Lämmitystä ja/tai jäähdytystä hyväksi käyttäen voidaan myös pitää elementin lämpötilaa jonain tiettynä.
16
Eräs käyttösovellus keksinnön suoritusmuodon mukaiselle elementille on myös esimerkiksi tutkan antennin osa, maalla merellä ja/tai ilmassa, kulkevaksi tarkoitetun aluksen tutkassa. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan myös kiinteässä tutkassa voidaan käyttää keksinnön soveltuvia suoritusmuotoja hyväksi.
5 Edellä on lämmityselementin käyttöä kuvattu suodatinsovelluksen yhteydessä, mutta vastaavasti lämpövaikutus voidaan saada aikaan myös esimerkiksi kulkuvälineen osalle soveltuvin osin. Esimerkiksi lentokoneen, lentoveneen, laivan tai muun vesikulkuvälineen erääseen pintaan voidaan kohdistaa lämpövaikutus, jolloin pinta voi olla vakaimen, peräsimen, siiven ja/tai rungon osa. Kulkuväline voi 10 tällöin olla esimerkiksi eräs seuraavista: vene, laiva, sukellusvene, auto, kuorma-auto, linja-auto, junan vaunu, veturi, kiskobussi, raitiovaunu, metrovaunu, ilmalaiva, ilmapallo, helikopteri, lentokone, laskuvarjo, muu lentolaite. Kulkuvälineeksi laskettakoon myös soveltuvin osin sotilaskuljetukseen ja/tai taistelutehtäviin tarkoitetut kulkuvälineet, kuten miehistön kuljetukseen soveltuvat kulkuvälineet sekä 15 myös taistelupanssarivaunut.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan sotilasajoneuvo voidaan naamioida talviolosuhteissa nukleoituvaa ja/tai kondensoituvaa ja siten kiteytyvää ilmasta peräisin olevaa vesihöyryä käyttäen. Tällöin käyttämällä riittävän tehokasta P-elementtiä ajoneuvon naamioitavissa pinnoissa saadaan nopeutettua nukleaation 20 ja kondensaation alkamista pakkasolosuhteissa, mutta myös korkeammissa lämpötiloissa P-elementin jäähdytystehosta riippuvalla tavalla. Vastaavasti, tilanteissa joissa halutaan poistaa mainitun sotilasajoneuvon pinnalta jäätä, kuura tai kosteutta, voidaan se aikaansaada sopivasti tarkoitusta varten mitoitetun L-elementin avulla.
” 25 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan eräs mainittu sotilasajoneuvo on ns.
o ™ ’’dummy” jota hinataan, vedetään ja/tai ohjataan radio-ohjauksessa tärkeämmän Y kohteen -esimerkiksi kalliin stealth-pinnoitetun panssarin- yhteydessä etäisyyden päässä tästä tarkoituksena vetää vihollisen tulta puoleensa varsinaisen kohteen si-^ jaan. Tällöin esimerkiksi P-elementtiä dummyn pinta-rakenteessa käyttämällä voi-
CL
30 daan aikaansaada dummylle jää/vesi-pinnoite, joka voi näkyä tietyissä tutkasovel- Γ1'' ^ luksissa, jolloin vihollisen voi olettaa ampuvan näkyvää maalia ja siten parantaa o g varsinaisen sotilasajoneuvon selviytymistä tulen alla. Keksinnön erään suoritus- ° muodon mukaan L-elementin avulla dummy on järjestetty erityisen hyvin näkyväk si Infra-puna-alueella.
17
Keksinnön suoritusmuodon mukaisen elementin käyttöesimerkkejä on havainnollistettu kuvissa 6-9 koskien erilaisia kulkuvälineitä esimerkkinä käyttäen. Tällöin kuvassa 6 elementtiä on käytetty ajoneuvon yhteydessä. Vaikka paksulla viivalla onkin haluttu kohdistaa huomio ajoneuvon etu- ja/tai takalasiin, myös sivuikku-5 naan, voidaan elementin alustana (S) käyttää myös ajoneuvon muita osia L- ja/tai P-tyyppisille elementeille, mutta antenni toiminnot käsittävä elementti kuitenkin soveltuu parhaiten ei-metallisiin osiin, erityisesti ikkunoihin. Todetaan myös, että keksinnön suoritusmuodon mukaista elementtiä voidaan käyttää esimerkiksi kattoikkunoissa niin autoissa kuin rakennuksissa, mutta myös kasvihuoneissa. Lampun 10 kuvut niiden lämmittämiseksi/jäähdyttämiseksi voidaan varustaa keksinnön suoritusmuodon mukaisella elementillä. Tällöin esimerkiksi ajoneuvon ajovalot voidaan talvisissa oloissa pitää jäästä/sohjosta/lumesta vapaana lämmittämällä esimerkiksi L-elementin avulla valolaitteiden pintoja.
Kuvassa 7 alustana S on esitetty kuumailmapallon pallon eräs osa, millä halutaan 15 havainnollistaa keksinnön suoritusmuodon mukaisen elementin käyttöä ilma-alukseen 700 kohdistuvan lämpövaikutuksen aikaansaamiseksi. On toki totta, että riittävässä määrin sähköä tuottamalla ilma-aluksessa voidaan riittävän pitkän ajan kuluessa alustalle S sijoitetun elementin avulla myös säätää lentolaitteen painoa elementille kondensoituvan veden avulla esimerkiksi. Kuitenkin keksinnön suori-20 tusmuodon mukaan esillä olevan hakemuksen prioriteettipäivän aikaan riittävän kondensaation toteuttamiseksi painonsäätötarkoitusta varten suurikokoiselle lento-laitteelle pelkkää kondensaatiota hyväksi käyttäen prioriteettipäivänä tunnettujen Peltier elementtien avulla niiden hyötysuhde ei ehkä riitä merkittävän painonlisä-yksen tuottamiseksi yksinomaan jäähdyttämällä. Kuitenkin keksinnön erään suori-25 tusmuodon mukaan P-elementtejä voi olla useita, jotka on järjestetty valittaviksi, co jolloin valitsemalla suuresta lukumäärästä P-elementtejä tiettyjä voidaan kussakin ^ lämpötilaa laskea riittävästi nukleaation aloittamiseksi, jolloin riittävän pieniä ele- cvj menttejä käyttäen nukelaatio ja siten jäänmuodostus on hallittavissa toiminnassa rv. olevia elementtejä hallitsemalla. P- ja/tai L-elementtien sijoittelulla voidaan myös x 30 tällöin edesauttaa ilma-aluksen vakauden säätöä.
CC
CL
Todetaan kuitenkin, että optisesti näkyviä kerroksia voidaan tuottaa p-elementtien m g avulla yhdistämällä kondensaatio ja valaistus, esimerkiksi mainoksen aikaansaa- § miseksi, esimerkiksi kuumailma-pallon tai muun ilma-aluksen uiko- ja/tai sisäpin- ™ nalle.
18
Kuvassa 8 on havainnollistettu lentokonetta, sen siipipintaa, peräsimen erästä pintaa ja/tai tuulilasia, joissa voidaan käyttää esimerkiksi L-tyyppistä elementtiä lämmityksen aikaansaamiseksi ja siten vähennettyä jään muodostusta. Alustana S voi olla myös esimerkiksi koneen runko. Vaikka kuvassa 9 onkin kolmetasoinen lento-5 kone, alan ammattimiehelle on esitetyn perusteella selvää, että keksinnön suoritusmuodon mukaista elementtiä voidaan käyttää myös nykyaikaisissa matkustaja, taistelu ja/tai koulutuskoneissa, mutta myös helikoptereissa. Todetaan myös, että keksinnön suoritusmuodon mukainen elementti soveltuu käytettäväksi avaruusaluksen valmistuksessa sen osaksi.
10 Kuvassa 9 on havainnollistettu elementin käyttöä vesikulkuneuvon yhteydessä. Vaikka kuvassa onkin paksunnoksella haluttu kiinnittää huomio elementin käyttöön erityisesti veneen tuulilasissa, on ammattimiehelle keksinnön perusteella selvää, että myös muut pinnat voivat tulla elementin sijoituskohdiksi. Vene on vain esimerkki vesikulkuneuvosta, joiksi lasketaan myös erilaiset sukellusveneet ja/tai kel-15 lot, ambfibioajoneuvot, laivat, katamaraanit, purjeveneiden erilaiset pinnat sekä myös lentoveneet. Sukeltajan maskin huurtumista voidaan myös vähentää käyttämällä elementtiä maskin läpinäkyvässä osassa, kunhan huolehditaan siitä, että riittävästi sähkövirtaa on saatavana lämpövaikutuksen aikaansaamiseksi.
Elementtiä voi käyttää myös esimerkiksi rakennuksen tai sellaisen osan pinnalla, 20 mitä on havainnollistettu kuvassa 10. Elementtiä voi myös käyttää mainospinnan aikaansaamiseksi viitataan kaksoistornin kierrettyyn tekstiin ’’commercial area” mutta kaunokirjaimin ”ms” viitataan taiteelliseen luomukseen, jonka toteuttamiseksi teknisin välinein elementtiä tai joukkoa elementtejä voidaan käyttää. Tällöin lämpövaikutuksen avulla, esimerkiksi kesä- ja/tai talviolosuhteissa voidaan saada ai-25 kaan nesteen faasimuutoksen avulla lämpövaikutuksen avulla siihen yhdistettynä o muuttuvia pintoja, joita valaisemalla voidaan aikaansaada taiteellisia efektejä mai-
CvJ
^ nitunlaisen tekniikan avulla. Eräs käyttökohde onkin juuri mainospinnat tai joiden- ^ kin esineiden pinnat. Esimerkkinä mainittakoon Daivd-patsaan kopio, joka on käsi- telty joko kokonaan tai soveltuvin osin keksinnön suoritusmuodon mukaisella kal-| 30 vorakenteella, jolloin ainakin osa patsaasta on järjestetty elementiksi, jonka avulla aikaansaadaan lämpövaikutus. Kun lämpövaikutus on esimerkiksi jäähdytys, kyl-g Iäisen höyryn olosuhteissa saadaan aikaan kondensaatio jäähdytetylle osalle pat-
CD
o sasta. Tällöin suuntaamalla valo kondensoituneisiin neste pisaroihin saadaan ai- 00 kaan valoilmiöitä, jolloin sinänsä teknisellä ratkaisulla saadaan vaikutettua taide- 35 esineen ulkonäköön. Kun lämpövaikutus on lämmitys, voidaan esimerkiksi ulos sijoitettu patsas lämmittää soveltuvin osin ja sitä peittävä talvinen kuura sulattaa.
19 Tällöin se pinta, johon lämpövaikutus kohdistetaan voi olla myös erityisemmin järjestetty elementin kaivorakenteen perusteella siten, että mainittu pinta on järjestetty taittuvan/heijastuvan valon avulla kuvioita muodostavaksi lämpövaikutuksen seurauksena kondensoituvan nesteen härmistyvän kaasun ja/tai siitä muodostu-5 vista hiukkasista muodostettavan ainakin yhden optisen elementin avulla. Pinta voi olla eräs joukosta pintoja, jotka ovat kukin erikseen järjestetty kondensoituvan nesteen ominaisuuksia silmällä pitäen.
Keksinnön eräs käyttö on myös sellainen, jossa P-elementin avulla aikaansaadaan rakenne, jonka eräälle ulkopinnalle on tarkoitus kondensoida tuota pintaa ympä-10 röivästä kaasufaasista sen eräs komponentti, esimerkiksi vesi. Tällöin, sopivassa suljetussa tilassa vesi kondensoituu P-elementillä jäähdytetylle pinnalle, jolloin muualla kuin P-elementin välittömässä läheisyydessä saadaan vesihöyryn osuutta kaasufaasissa laskettua, ja siten esimerkiksi sähkölaitteen toimintavarmuutta parannettua.
15 Pinta, jolla keksinnön suoritusmuodon mukainen pinta on kaivorakenteen avulla järjestetty voi käsittää myös kaksi erillistä pintaa. Pinta voi olla myös ikkunapinta ja/tai koristepinta, jolle voidaan tuottaa lämpövaikutus, kun pinnalla on keksinnön suoritusmuodon mukainen elementti. Elementti on keksinnön erään ensimmäisen suoritusmuodon mukaan kiinteästi pinnan osaksi integroitu jo valmistusvaiheessa 20 ablatoimalla. Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan elementti on jälkeenpäin pinnalle kiinteästi integroitu, mutta vasta pinnan valmistuksen jälkeen, ablatoimalla. Keksinnön erään kolmannen suoritusmuodon mukaan elementti on kalvolla, joka voidaan liimata tai muutoin adheesion avulla kiinnittää esimerkiksi auton tai rakennuksen ikkunaan, mainittuihin yksinomaan rajoittumatta.
” 25 Keksinnön erään suoritusmuodon mukainen elementti voidaan valmistaa alustan o ™ pinnalle ablatoimalla. Tällöin menetelmässä kuvan 11 mukaan on vaihe, jossa ab- Y latoidaan erästä ensimmäistä kalvoainetta 1101 ja/tai erästä toista kalvoainetta 1102 sähköä johtavan kalvomaisen rakenteen aikaansaamiseksi. Tällöin mene-^ telmässä on edullisesti vaihe, jossa ablatoitavaksi valitaan ainakin eräs kalvoaine,
CL
30 jotta valmiilla elementillä voidaan aikaansaada tietty lämpövaikutus. Valintavaihet- ^ ta ei ole sinänsä piirretty kuvaan 11, mutta havainnollistettu käyttämällä katkovii- o g vaa vaiheen 1102 yhteydessä. Menetelmässä johdetaan 1103 ablatoituneen kal- ° voaineen suihku alustalle, jolle aine kiinnittyy/kiinnitetään 1104 tietyllä tavalla kal voksi muotoiltuna, elementin käyttötarkoituksen mukaan. Menetelmässä voidaan 20 myös lämmittää 1105 alustaa ja/tai ablatoitavaa ainetta, paremman lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen elementin valmistuslaitteistossa on ablaatiovälineet ablatoitavan erään kalvoaineen ablatoimiseksi ablaatiokohtiosta, 5 välineet ablatoituneen kalvoainessuihkun kohdistamiseksi 1103 alustalle kaivorakenteen muodostamiseksi, lämmitysvälineet alustan ja/tai ablaatiokohtion esiläm-mittämiseksi 1105 ablaation ja/tai adheesion parantamiseksi. Mainitut ablaatiovälineet voiva käsittää laser-lähteen. Mainittu laser-lähde voi käsittää erään pikose-kuntilaserin, femtosekuntilaserin ja/tai attosekuntilaserin. Erilaisia lasereita voidaan 10 täten käyttää lisäksi myös ablatoitavan aineen esilämmittämisessä, päällystettävän alustan lämmittämisessä. Myös erilaisille kalvoaineille voidaan käyttää erilaisia lasereita. Tällöin eräälle ensimmäiselle kalvoaineelle käytetään erästä ensimmäistä laseria, jolla on eräs ensimmäinen toistotaajuus, eräs ensimmäinen säteilyn aallonpituus, eräs ensimmäinen pulssipituus ja/tai eräs ensimmäinen intensiteetti 15 erään ensimmäisen kalvoaineen ablatoimiseksi järjestettynä. Tällöin eräälle toiselle kalvoaineelle käytetään erästä toista laseria, jolla on eräs toinen toistotaajuus, eräs toinen säteilyn aallonpituus, eräs toinen pulssipituus ja/tai eräs toinen intensiteetti erään toisen kalvoaineen ablatoimiseksi järjestettynä.
Edullisesti valmistuslaitteisto voi käsittää mainittujen ablaatiovälineiden yhteydes-20 sä säteilynsiirtolinjan laser-säteilylle. Riittävän toistotaajuuden aikaansaamiseksi ja/tai säteilynsiirtolinjan aineen koostumuksen ja/tai rakenteen säilyttämiseksi siinä on turbiiniskanneri laser-säteilylle. Tällöin valmistuslaitteistolle saadaan ablaatiovälineiden toistotaajuudeksi järjestettyä alle 5 MHz, mutta kuitenkin yli 1 MHz. Erään toisen vaihtoehdon mukaan toistotaajuus on yli 5 MHz mutta alle 20 MHz. 25 Vielä erään vaihtoehdon mukaan toistotaajuus on yli 15 MHz mutta edullisesti alle 5 30 MHz. Erään vaihtoehdon mukaan toistotaajuus on yli 25 MHz mutta alle 60
C\J
^ MHz. Vielä erään vaihtoehdon mukaan toistotaajuus on yli 40 MHz mutta alle 100 ^ MHz. Toistotaajuuden ylärajan asettaa oikeastaan turbiiniskannerin säteilyn kul- kusuuntaa muuttavien osien mekaaninen lujuus pyörimisnopeuden vaikutuksiin | 30 nähden, jolloin oikeastaan voidaan sopivasti lujaa materiaalia käyttämällä saavutin taa myös suurempia toistotaajuuksia ilman että turbiiniskanneri rikkoutuisi kierros- m g nopeuden ja/tai laakeritoleranssien vuoksi.
CD
o dj Itse elementin kaivorakenteiden valmistus on järjestetty tapahtuvaksi suojakaa- sussa ja/tai tyhjiössä riittävän puhtauden saavuttamiseksi, jolloin valmistuslaitteisto 35 voi käsittää tyhjiövälineet ja/tai suojakaasuvälineet elementin pinnoittamiseksi jär- 21 jestettynä. Elementin kalvoa voidaan valmistaa suoraan lähtöaineista ablaation avulla. Tällöin voidaan myös käyttää reaktiivista suojakaasua sopivan kalvo-aineyhdisteen tietyn koostumuksen aikaansaamiseksi. L-elementin kalvoa voidaan valmisttaa puhtaasta indiumista ja/tai tinasta happi-ilmakehässä, sellaisissa olo-5 suhteissa, joissa kalvoaine muodostuu substraatille ablatoituneen indiumin ja hapen reagoidessa keskenään ja/tai ablatoituneen tinan ja hapen reagoidessa keskenään.
On varsin todennäköistä, että ablaatiolla tuotetussa ainessuihkussa oleva alkeis-varaus joutuu kiihtyvään/hidastuvaan liikkeeseen ja jossain vaiheessa ablaatiota 10 esimerkiksi alustan pintaan törmätessään, voi tuottaa äkillisen jarrutuksen seurauksena röntgen-säteilyä. Valmistuslaitteistossa voikin olla säteilysuoja, joka on mitoitettu jarrutussäteilylle ja/tai muulle kiihtyvässä liikkeessä olevan sähkövarauksen synnyttämän säteilyn absorboimiseksi. Valmistuslaitteisto voi käsittää vetokaapin, eksikaattorin ja/tai kierrätys- ja talteenottovälineet elementin valmistukses-15 sa vapautuville, ylijäämäaineesta koostuville poistokaasuissa esiintyville materiaaleille.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaista elementtiä voidaan käyttää keksinnön suoritusmuodon mukaisen ikkunarakenteen muodostamiseksi, jolloin mainitussa ikkunarakenteessa olevalla elementillä voidaan aikaansaada eräs lämpövaikutus. 20 Keksinnön erään ensimmäisen suoritusmuodon variantin mukaan ikkunarakenteessa on eräs ensimmäinen osakerros ja eräs toinen osakerros, jolloin mainittu ensimmäinen osakerros on eristetty mainitusta toisesta osakerroksesta, mutta mainittu ensimmäinen osakerros käsittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen elementin ensimmäisen kelan muotoon järjestettynä, ja mainittu toinen osa-25 kerros käsittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen elementin toisen kelan
CO
5 muotoon järjestettynä sähkötehon induktiiviseksi syöttämiseksi mainittuun ensim-
C\J
^ mäisen kelaan. Tällöin aikaansaatava lämpövaikutus on eräs seuraavista: lämmi- ^ tys, jäähdytys, lämpötilan pito, lämmityksen ja jäähdytyksen vuorottelu.
I ESIMERKIT
CL
30 Seuraavassa kuvataan keksinnön sovellusesimerkkejä kuitenkaan rajaamat- § ta keksintöä esitettyihin esimerkkeihin. Pintojen tuottamiseen käytettiin sekä § Corelase Oy:n valmistamaa X-lase 10W:n pikosekunttilaseria että Corela- sen X-lase 20 W -80 W:n pikosekunttilaseria. Pulssienergialla tarkoitetaan yhden pulssin kokonaisenergiaa, joka fokusoidaan halutun kokoiselle pinta-35 alalle optiikan avulla. Lasersuihku fokusoidiin halkaisijaltaan 13.6-20 mikro- 22 metrin spottiin. Esimerkeissä annosta (fluence, pulssin ener-gia/pinta-ala) muutettiin tyypillisesti välillä 0.3-5.6 J/cm2. Pinnoituksissa käytetty aallonpituus oli 1064 nm. Koska pinnoituksia tehtiin eri pinnoitusetäisyyksillä ja tehoilla sekä kasvattamatta eri paksuisia kalvoja eri testauksiin, pinnoitusajat 5 vaihtelivat muutamasta minuutista kolmeen tuntiin. Esimerkeissä käytetään termiä laserin nimellisteho. Tulee ymmärtää, että osa tästä nimellistehosta häviää osittain erilaisiin tehohäviöihin pulssin siirtyessä optisesti kohtion pinnalle saakka. Tällaisia tehohäviöitä tapahtuu esim. linsseissä ja optisessa kuidussa.
10 Esimerkki 1 Tässä esimerkissä suoritettiin lasilevyn pinnoittaminen (Pilkington, 3-5 mm paksuja eri tyyppisiä laseja, puhdas, julkisivulasi, värjätyt lasit, activ lasit) in-diumtinaoksidilla (ln203:Sn02, 9:1, Sigma Technology, China). Samoissa ajoissa käytettiin myös pii, laboratoriolasikappaleita (2mm paksu, 2 cm x 3 15 cm boorisilikaattilasikappale), SS (ruostumaton teräs), kupari, marmorilevy ja muovitaustoja (PC, Kapton, Mylar). Jälkimmäisten näytteiden koot vaihtelivat 1x1 cm2 koosta 10x10 cm2 kokoon ja paksuus 0.1-10 mm. Laserlaitteiston suoritusparametrit olivat seuraavat:
nimellisteho 20 W
20 toistotaajuus 1-4 MHz pulssienergia 2-10 pj pulssinpituus 20 ps
CO
^ targetin ja substraatin välinen etäisyys 50 mm. tai 30 mm C\l v vakuumitaso (pohjataso ennen pinnoitusta): 10 5 mbar; pinnoituksen aikana ^ o 9 25 10 mbar - 5x10 mbar, happiatmosfääri
CC
Syntynyttä indiumtinaoksidipintaa tutkittiin AFM-laitteistolla (Atomic Force g Microscope) optisella mikroskoopilla ja ESEM-mikroskoopilla. Indiumtinaok- § sidipinnan paksuus vaihteli testisarjassa välillä 50-500 nm ja pinnan tasaisi suus ± 0.3-5 nm. Pinnalla ei ollut havaittavissa mikropartikkeleita.
30 ITO(indiumtinaoksidi) -päällystetty lasi oli optisesti täysin läpinäkyvä. Pin- 23 noitteen adheesio oli hyvä ja se testattiin alustavasti teippitestillä ja naarmuttamalla.
Esimerkki 2 Tässä esimerkissä suoritettiin esimerkissä 1 esitetyn indiumtinaoksidipinnoi-5 tetun lasikappaleen pinnoittaminen alumiinititaanioksidilla kovapinnoitteen (scratch-free) luomiseksi indiumtinaoksidipinnan päälle. Alumiinititaanioksi-dipinnoituksessa käytettiin 0.5-0.8 J/cm2 annosta. Laserlaitteiston suoritus-parametrit olivat seuraavat:
nimellisteho 20 W
10 toistotaajuus 1 MHz pulssienergia 2-10 pj pulssinpituus 20 ps targetin ja substraatin välinen etäisyys 30 mm. vakuumitaso: 10'5 mbar 15 Syntynyttä alumiini-titaanioksidipintaa tutkittiin AFM-laitteistolla (Atomic Force Microscope) ja ESEM-mikroskoopilla. Muodostuneen pinnan paksuus vaihteli testi näytteissä välillä 50-400 nm ja pinnan tasaisuus oli alle ± 10 nm. Pinnalla ei ollut havaittavissa mikropartikkeleita. Lopullinen ITO-pinnan ja tämän päällä olevan alumiini-titaanidioksidipinnan omaava lasikappale oli 20 optisesti läpinäkyvä. Oksidilla pinnoitetun rakenteen kulutuskestävyys oli ” naarmutuskokeiden ja pin-on-disk -testien perusteella merkittävästi parempi ™ kuin ilman oksidipinnnoitusta. Monikerrospinnoitteen ahdeesio oli hyvä.
CVJ
^ Esimerkki 3 | Tässä esimerkissä suoritettiin esimerkissä 1 esitetyllä tavalla pinnoitetun la- is* 25 sikappaleen pinnoittaminen ytriumstabiloidulla zirkoniumoksidilla kovapin-g noitteen (scratch-free) luomiseksi indiumtinaoksidipinnan päälle. Y-Zr02 - o oksidipinnoituksessa käytettiin 0.5-1.0 J/cm2 annosta Laserlaitteiston suori- ^ tusparametrit olivat seuraavat:
nimellisteho 20 W
24 toistotaajuus 1 MHz pulssienergia 2-10 pj pulssinpituus 20 ps targetin ja substraatin välinen etäisyys 10 mm.
5 vakuumitaso: 10 "5 mbar
Syntynyttä zirkoniumoksidipintaa tutkittiin AFM-laitteistolla (Atomic Force Microscope) ja ESEM-mikroskoopilla. Muodostuneen pinnan paksuus oli noin 100-300 nm ja pinnan tasaisuus ± 2 nm. Pinnalla ei ollut havaittavissa mikropartikkeleita. Lopullinen ITO-pinnan ja tämän päällä olevan zir-10 koniumoksidipinnan omaava lasikappale oli optisesti läpinäkyvä. Oksidilla pinnoitetun rakenteen kulutuskestävyys oli naarmutuskokeiden ja pin-on-disk -testien perusteella merkittävästi parempi kuin ilman oksidipinnnoitusta
Esimerkki 4 Tässä esimerkissä suoritettiin lasi ja polykarbonaattilevykappaleen (3 cm x 3 15 cm, 1.2 mm paksu) pinnoittaminen indiumtinaoksidilla siten, että laserilla ab-latoitiin indiumtinalejeerinkiä reaktiivisessa happifaasissa. Aluksi kammio pumpattiin noin 10'5 mbar paineeseen. Pumppausta kuristettiin sopivasti sulkuventtiilin avulla ennen reaktiivisen kaasun syöttämistä. Happikaasun painetta säädettiin tyhjiömittarin mukaan tyypillisesti välillä 10'4-10'1 mbar 20 kaasunsyöttöventtiilin avulla.. Laserin annosta säädettiin siten, että kussakin kaasunpaineessa päästiin ablaatiokynnyksen yläpuolelle ja saavutettiin sta-co biili ablaatiovaihe, jossa kohtio ei kipinöinyt voimakkaasti eikä siitä silmin ^ havaittavasti irronnut makropartikkeita. Laserlaitteiston suoritusparametrit cvj olivat seuraavat:
^ 25 nimellisteho 20 W
CC
toistotaajuus 1-4 MHz m § pulssienergia 2-10 μϋ o o ^ pulssinpituus 20 ps targetin ja substraatin välinen etäisyys 10-70 mm.
25
Vakuumitaso: 10 5 mbar ennen reaktiivisen kaasun syöttöä.
Syntynyttä indiumtinaoksidipintaa tutkittiin AFM-laitteistolla (Atomic Force Microscope) ja ESEM mikroskoopilla. Indiumtinaoksidipinnan paksuus oli noin 50-100 nm ja pinnan tasaisuus ± 1 nm. Pinnalla ei ollut havaittavissa 5 mikropartikkeleita. Pinnoitteen adheesio oli hyvä ja se testattiin alustavasti teippitestillä ja naarmuttamalla. Valmistettujen pintojen johtavuutta testattiin alustavasti pintamittauksena tarkalla yleismittarilla (Fluke 189). Pinnat vaikuttivat johtavilta, kuten vastaavalla tavalla testattavat muillakin menetelmillä valmistetut ITO-pinnat käyttäytyvät.
10 Esimerkki 5 Tässä esimerkissä suoritettiin teräskappaleen pinnoittaminen titaanidioksi-dipinnoitteella. Laserlaitteiston suoritusparametrit olivat seuraavat ja pinta muodostettiin ablatoimalla titaania happea sisältävässä heliumkehässä. Testauksia tehtiin eri kaasunpaineilla tyhjiön kokonaispaineen vaihdellessa 15 tyhjiömittarin mukaan alueella 0.5-10'2 mbar.
nimellisteho 20-80 W
toistotaajuus 1-20 MHz pulssienergia 2-10 μϋ pulssinpituus 10, 20 ps 20 targetin ja substraatin välinen etäisyys n. 1 mm.
” vakuumitaso: 5*10'1-10 2 mbar (sekä hapen että heliumin syöttö)
O
C\J
cvj Syntynyttä titaanidioksidipintaa tutkittiin AFM-laitteistolla (Atomic Force Mic- i^. roscope), optisella mikroskoopilla ja ESEM-mikroskoopilla. Titaanidioksidi- ^ pinnan paksuus oli noin 50 nm ja pinnan tasaisuus ± 3 nm. Kalvot vaikutti * 25 saman tasoisilta kuin vastaavat Ti02 lähteestä ablatoimalla valmistamamme [£ kalvot.
CO
o
CD
O
O
C\l

Claims (47)

1. Elementti, tunnettu siitä, että elementti käsittää sähköä johtavan kalvomaisen rakenteen, joka on muodostettu kylmäablatoimalla kalvoainetta ablaatiokohtiosta alustalle, lämmittävän ja/tai jäähdyttävän vaikutuksen synnyttämiseksi sähkövirran avulla mainitussa kalvomaisessa rakenteessa.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elementti, tunnettu siitä, että se käsittää kalvomaisessa rakenteessa erään lämmitettävän osan.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen elementti, tunnettu siitä, että mainittu lämmitettävä osa on järjestetty lämmitettäväksi sähköisen resistanssin ja/tai induktiivisesti kytkeytyvän virran avulla.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elementti, tunnettu siitä, että se käsittää kalvomaisessa rakenteessa erään jäähdytettävän osan.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen elementti, tunnettu siitä, että mainittu jäähdytettävä osa on järjestetty alustalle integroiduksi Peltier-elementiksi.
6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen elementti, tunnettu siitä, että se käsittää suppilo-osan ja/tai säiliön järjestettynä jäähdytyksen seurauksena syntyvän kondensoituvan nesteen nestefaasin keräämiseksi ja/tai säilyttämiseksi, tietyssä lämpötilassa. _ 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elementti, tunnettu siitä, että mainittu o kalvomainen rakenne on oleellisesti läpinäkyvä. i CVJ
8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elementti, tunnettu siitä, että se käsittää r·». kalvomaisessa rakenteessa ohutkalvon ja/tai paksukalvon järjestettynä CC lämpötilansa muuttamiseksi sen kautta kulkevan sähkövirran avulla, m
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elementti, tunnettu siitä, että kalvomaisen CD o rakenteen kalvopaksuus on alle 100 nm.
10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elementti, tunnettu siitä, että kalvomaisen rakenteen kalvopaksuus on alle 50 nm.
11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elementti, tunnettu siitä, että kalvomaisen rakenteen kalvopaksuus on alle 25 nm.
12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elementti, tunnettu siitä, että kalvomaisen rakenteen kalvopaksuus on alle 13 nm.
13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elementti, tunnettu siitä, että siinä on lisäsi alustalla integroituna sähköinen kytkinkomponentti sähkötehon kytkemiseksi mainittuun sähköä johtavaan kalvomaiseen rakenteeseen.
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen elementti, tunnettu siitä, että mainittu sähköinen kytkinkomponentti käsittää FETin, transistorin, tyristorin, diacin, triacin ja/tai erään mainittujen avulla muodostettavan piirin, ainakin osaksi järjestettynä sähkötehon kytkemiseksi mainittuun sähköä johtavaan kalvomaiseen rakenteeseen.
15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elementti, tunnettu siitä, että siinä on antennirakenne ja/tai välineet kalvomaisen sähköä johtavan kalvomaisen rakenteen käyttämiseksi antennina ja/tai sellaisen osana.
16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen elementti, tunnettu siitä, että mainittu antenni on eräs seuraavista: lähetinantenni, vastaanottoantenni tai yhdistelmä _ mainituista. CO δ , 17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen elementti, tunnettu siitä, että mainitussa CVJ v antennissa on eräs seuraavista: GPS-antenni, matkaviestin-antenni, radioantenni, televisioantenni, antenni digitaalisen signaalin välittämiseksi ja/tai analogisen CC signaalin välittämiseksi, m
18. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elementti, tunnettu siitä, että siinä on eräs CD o ensimmäinen kaivorakenne ja eräs toinen kaivorakenne erään ensimmäisen CVJ lämpövaikutuksen aikaansaamiseksi ja erään toisen lämpövaikutuksen aikaansaamiseksi.
19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen elementti, tunnettu siitä, että mainittu eräs ensimmäinen kaivorakenne on järjestetty lämpötilan nostamiseksi ja mainittu eräs toinen kaivorakenne on järjestetty lämpötilan laskemiseksi.
20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen elementti, tunnettu siitä, että siinä on lisäksi eräs antennirakenne.
21. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-20 mukainen elementti, tunnettu siitä, että siinä on eräs kaivorakenne erään alustan osan pinnalle integroituna, jolloin mainittu elementti on eräs joukosta muita vastaavalla tavalla muodostettuja elementtejä laminaatiksi kerrostettuna.
22. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-21 mukainen elementti, tunnettu siitä, että siinä on kaivorakenteen eräänä osamateriaalina tinaa.
23. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-22 mukainen elementti, tunnettu siitä, että siinä on kaivorakenteen eräänä osamateriaalina indiumia.
24. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-23 mukainen elementti, tunnettu siitä, että siinä on kaivorakenteessa vismuttia.
25. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-24 mukainen elementti, tunnettu siitä, että siinä on resistanssi kalvomaisesta aineesta, jolla on indium-tina koostumus. CO ° 26. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-25 mukainen elementti, tunnettu siitä, i ^ että elementin alustana on eräs seuraavista: muovi, paperi, tekstiili, kangas, lasi, keraami, kivi, metalli, pigmentti tai jokin yhdistelmä mainituista. CC
27. Patenttivaatimuksen 26 mukainen elementti, tunnettu siitä, että elementti ja ^ alusta muodostavat taivutettavan kalvon, o CD o o CVJ
28. Patenttivaatimuksen 26 mukainen elementti, tunnettu siitä, että se on järjestetty kuidun pinnalle verkkomaisen rakenteen aikaansaamiseksi.
29. Patenttivaatimuksen 26 mukainen elementti, tunnettu siitä, että se on järjestetty kuidun eräälle pinnalle lämpövaikutuksen aikaansaamiseksi suodinrakenteeseen.
30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen elementti, tunnettu siitä, että mainitussa kuidussa sen uloin tai toiseksi uloin pinta on sähköisesti eristetty.
31. Patenttivaatimuksen 29 mukainen elementti, tunnettu siitä, että mainitussa kuidussa sen uloin tai toiseksi uloin pinta käsittää fotokatalyyttiä orgaanisten aineiden hajottamiseksi.
32. Elementin käyttö lämpövaikutuksen aikaansaamiseksi pinnalla, kun elementti on patenttivaatimuksen 1 mukainen elementti.
33. Patenttivaatimuksen 32 mukainen elementin käyttö, kun lämpövaikutus on lämpötilan nosto.
34. Patenttivaatimuksen 32 mukainen elementin käyttö, kun lämpövaikutus on asetetun lämpötilan pito.
35. Patenttivaatimuksen 32 mukainen elementin käyttö, kun lämpövaikutus on lämpötilan lasku. co 36. Patenttivaatimuksen 32 mukainen elementin käyttö, tunnettu siitä, että ° mainittu pinta on vakaimen, peräsimen, siiven ja/tai rungon osa. i CVJ ^ 37. Patenttivaatimuksen 32 mukainen elementin käyttö, tunnettu siitä, että x mainittu pinta on tutkan antennin osa. CC CL 1 Patenttivaatimuksen 32 mukainen elementin käyttö, tunnettu siitä, että CO § mainittu pinta on kulkuvälineen osa. o o CVJ
39. Patenttivaatimuksen 38 mukainen elementin käyttö, tunnettu siitä, että mainittu kulkuväline on eräs seuraavista: vene, laiva, sukellusvene, auto, kuorma-auto, linja-auto, junan vaunu, veturi, kiskobussi, raitiovaunu, metrovaunu, ilmalaiva, ilmapallo, helikopteri, lentokone, laskuvarjo, muu lentolaite.
40. Patenttivaatimuksen 32 mukainen elementin käyttö, tunnettu siitä, että mainittu pinta on rakennuksen osan pinta.
41. Patenttivaatimuksen 38, 39 tai 40 mukainen elementin käyttö, tunnettu siitä, että mainittu pinta on mainospinta.
42. Patenttivaatimuksen 41 mukainen elementin käyttö, tunnettu siitä, että mainittu pinta on järjestetty taittuvan/heijastuvan valon avulla kuvioita muodostavaksi lämpövaikutuksen seurauksena kondensoituvan nesteen, härmistyvän kaasun ja/tai siitä muodostuvista hiukkasista muodostettavan ainakin yhden optisen elementin avulla.
43. Patenttivaatimuksen 42 mukainen elementin käyttö, tunnettu siitä, että mainittu pinta on eräs joukosta pintoja, jotka ovat kukin erikseen järjestetty kondensoituvan nesteen, härmistyvän kaasun ja/tai siitä muodostuvista hiukkasista muodostettavan ainakin yhden optisen elementin avulla.
44. Patenttivaatimuksen 43 mukainen elementin käyttö, tunnettu siitä, että mainittu joukko käsittää ainakin kaksi eri pintaa.
45. Patenttivaatimuksen 38, 39 tai 40 mukainen elementin käyttö, tunnettu siitä, o että mainittu pinta on ikkunapinta. i CVJ ^ 46. Ikkunarakenne, tunnettu siitä, että siinä on patenttivaatimuksen 1 mukainen elementti lämmittävän ja/tai jäähdyttävän vaikutuksen järjestämiseksi. CC CL
47. Patenttivaatimuksen 46 mukainen ikkunarakenne, tunnettu siitä, että siinä m o on eräs ensimmäinen osakerros ja eräs toinen osakerros, jolloin mainittu CD o ensimmäinen osakerros on eristetty mainitusta toisesta osakerroksesta, mutta mainittu ensimmäinen osakerros käsittää patenttivaatimuksen 1 mukaisen elementin ensimmäisen kelan muotoon järjestettynä, ja mainittu toinen osakerros käsittää patenttivaatimuksen 1 mukaisen elementin toisen kelan muotoon järjestettynä sähkötehon induktiiviseksi syöttämiseksi mainittuun ensimmäisen kelaan. CO δ C\J i CVJ l x cc CL LO CO O CO O o CVJ
FI20060357A 2006-02-23 2006-04-12 Elementti, jossa on sähköä johtava kalvomainen rakenne lämmittävän ja/tai jäähdyttävän vaikutuksen synnyttämiseksi sähkövirran avulla FI124239B (fi)

Priority Applications (50)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20060357A FI124239B (fi) 2006-02-23 2006-04-12 Elementti, jossa on sähköä johtava kalvomainen rakenne lämmittävän ja/tai jäähdyttävän vaikutuksen synnyttämiseksi sähkövirran avulla
EP20070704877 EP1993780A1 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Solar cell and an arrangement and a method for producing a solar cell
US12/280,657 US8741749B2 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Semiconductor and an arrangement and a method for producing a semiconductor
FI20075136A FI124359B (fi) 2006-02-23 2007-02-23 Muovisubstraatin päällystäminen ja päällystetty muovituote
US12/280,602 US20090126787A1 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Solar cell and an arrangement and a method for producing a solar cell
EP20070704872 EP1993775A1 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Coating on a glass substrate and a coated glass product
EP20070704878 EP1994195A1 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Semiconductor and an arrangement and a method for producing a semiconductor
PCT/FI2007/050104 WO2007096483A2 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Coating on a stone or ceramic substrate and a coated stone or ceramic product
US12/280,650 US20090017318A1 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Coating on a metal substrate and a coated metal product
PCT/FI2007/050106 WO2007096485A2 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Coating on a metal substrate and a coated metal product
EP20070704871 EP1994194A1 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Coating on a fiber substrate and a coated fiber product
FI20075139A FI124523B (fi) 2006-02-23 2007-02-23 Metallisubstraatin päällystäminen ja päällystetty metallituote
JP2008555821A JP5237123B2 (ja) 2006-02-23 2007-02-23 プラスチック基材の塗装方法及び塗装されたプラスチック製品
BRPI0707014-4A BRPI0707014A2 (pt) 2006-02-23 2007-02-23 celula solar e um arranjo e um método para a produção de uma célula solar
CN201410149093.4A CN104167464A (zh) 2006-02-23 2007-02-23 太阳能电池以及用于生产太阳能电池的设备和方法
JP2008555825A JP5414279B2 (ja) 2006-02-23 2007-02-23 半導体ならびに半導体を生産する装置および方法
RU2008137490/02A RU2467851C2 (ru) 2006-02-23 2007-02-23 Солнечный элемент и способ и система для его изготовления
AT07712590T ATE525493T1 (de) 2006-02-23 2007-02-23 Element
JP2008555815A JP5383204B2 (ja) 2006-02-23 2007-02-23 エレメント
PCT/FI2007/050107 WO2007096486A1 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Solar cell and an arrangement and a method for producing a solar cell
PCT/FI2007/050101 WO2007096480A1 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Coating on a fiber substrate and a coated fiber product
JP2008555823A JP5237125B2 (ja) 2006-02-23 2007-02-23 金属基材上のコーティングおよびコーティングした製品
EP20070704874 EP1993777A2 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Coating on a stone or ceramic substrate and a coated stone or ceramic product
PCT/FI2007/000048 WO2007096463A2 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Element
KR1020087023252A KR101398379B1 (ko) 2006-02-23 2007-02-23 반도체 및 반도체를 생산하는 설비 및 방법
EP20070704873 EP1993776A2 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Coating on a plastic substrate and a coated plastic product
FI20075141A FI124524B (fi) 2006-02-23 2007-02-23 Järjestely ja menetelmä puolijohteen valmistamiseksi
US12/280,622 US20090061210A1 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Coating on a fiber substrate and a coated fiber product
KR1020087023171A KR101395425B1 (ko) 2006-02-23 2007-02-23 유리 기재 상의 코팅 및 코팅된 유리 제품
PCT/FI2007/050103 WO2007096482A2 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Coating on a plastic substrate and a coated plastic product
FI20075140A FI123964B (fi) 2006-02-23 2007-02-23 Aurinkokenno ja järjestely ja menetelmä aurinkokennon valmistamiseksi
EP07712590A EP1991716B1 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Element
US12/280,636 US20090136739A1 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Coating on a plastic substrate and a coated plastic product
JP2008555820A JP5237122B2 (ja) 2006-02-23 2007-02-23 ガラス基材の塗装方法及び塗装されたガラス製品
KR1020087023134A KR101395393B1 (ko) 2006-02-23 2007-02-23 금속 기재 상의 코팅 및 코팅된 금속 제품
DK07712590.4T DK1991716T3 (da) 2006-02-23 2007-02-23 Element
CA002642867A CA2642867A1 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Coating on a fiber substrate and a coated fiber product
PCT/FI2007/050108 WO2007096487A1 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Semiconductor and an arrangement and a method for producing a semiconductor
PCT/FI2007/050102 WO2007096481A1 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Coating on a glass substrate and a coated glass product
FI20075137A FI124357B (fi) 2006-02-23 2007-02-23 Kivi- tai keramiikkasubstraattien päällystäminen ja päällystetty kivi- tai keramiikkatuote
FI20075134A FI124358B (fi) 2006-02-23 2007-02-23 Lasisubstraatin päällystäminen ja päällystetty lasituote
KR1020087023133A KR101395513B1 (ko) 2006-02-23 2007-02-23 플라스틱 기재 상의 코팅 및 코팅된 플라스틱 제품
CN200780006700.XA CN101389441B (zh) 2006-02-23 2007-02-23 塑料基底上的涂层方法和涂覆的塑料产品
EP20070704876 EP1993779A2 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Coating on a metal substrate and a coated metal product
FI20070158A FI20070158L (fi) 2006-02-23 2007-02-23 Järjestely
FI20075133A FI124360B (fi) 2006-02-23 2007-02-23 Kuitualustalle päällystäminen ja päällystetty kuitutuote
KR1020087023268A KR20090015021A (ko) 2006-02-23 2007-02-23 요소
US12/280,631 US20100221489A1 (en) 2006-02-23 2007-02-23 Coating on a glass substrate and a coated glass product
JP2008555824A JP2009527914A (ja) 2006-02-23 2007-02-23 太陽電池ならびに太陽電池を生産する装置および方法
KR1020087023253A KR101467584B1 (ko) 2006-02-23 2008-09-23 태양 전지 및 태양 전지를 생산하는 설비 및 방법

Applications Claiming Priority (6)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20060182A FI20060182L (fi) 2005-07-13 2006-02-23 Ablaatiotekniikkaan liittyvä pinnankäsittelytekniikka ja pinnankäsittelylaitteisto
FI20060177 2006-02-23
FI20060182 2006-02-23
FI20060177A FI20060177L (fi) 2006-02-23 2006-02-23 Menetelmä tuottaa hyvälaatuisia pintoja ja hyvälaatuisen pinnan omaava tuote
FI20060357A FI124239B (fi) 2006-02-23 2006-04-12 Elementti, jossa on sähköä johtava kalvomainen rakenne lämmittävän ja/tai jäähdyttävän vaikutuksen synnyttämiseksi sähkövirran avulla
FI20060357 2006-04-12

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20060357A0 FI20060357A0 (fi) 2006-04-12
FI20060357L FI20060357L (fi) 2007-08-24
FI124239B true FI124239B (fi) 2014-05-15

Family

ID=36293753

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20060357A FI124239B (fi) 2006-02-23 2006-04-12 Elementti, jossa on sähköä johtava kalvomainen rakenne lämmittävän ja/tai jäähdyttävän vaikutuksen synnyttämiseksi sähkövirran avulla

Country Status (7)

Country Link
EP (1) EP1991716B1 (fi)
JP (1) JP5383204B2 (fi)
KR (1) KR20090015021A (fi)
AT (1) ATE525493T1 (fi)
DK (1) DK1991716T3 (fi)
FI (1) FI124239B (fi)
WO (1) WO2007096463A2 (fi)

Cited By (1)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
CN109583110A (zh) * 2018-12-06 2019-04-05 东北大学 一种冶金过程的放大方法

Families Citing this family (12)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
JP5898699B2 (ja) 2011-01-13 2016-04-06 タマラック サイエンティフィック カンパニー インコーポレイテッド 導電性シード層のレーザ除去
JP4791611B1 (ja) * 2011-05-20 2011-10-12 隆彌 渡邊 冷暖房装置
JP4782897B1 (ja) * 2011-04-11 2011-09-28 隆彌 渡邊 冷暖房装置
WO2012140800A1 (ja) * 2011-04-11 2012-10-18 Watanabe Takaya 冷暖房装置
JP4856282B1 (ja) * 2011-07-30 2012-01-18 隆彌 渡邊 冷暖房装置
CN102509830B (zh) * 2011-10-25 2013-11-20 长春理工大学 一种含有飞秒激光等离子体丝的双线传输线装置
CN106487323A (zh) * 2015-08-26 2017-03-08 阿特斯(中国)投资有限公司 光伏组件安装系统
CN110308070A (zh) * 2019-06-18 2019-10-08 东南大学 一种采用3d打印的气体扩散室
CN112098711B (zh) * 2020-09-24 2024-01-23 中国人民解放军63920部队 基于稀疏遥测的月球车帆板功率衰减确定方法及装置
CN112556018B (zh) * 2020-12-14 2022-04-29 珠海格力电器股份有限公司 一种自清洁过滤网及空调
CN113049911B (zh) * 2021-03-10 2022-12-06 杭州惠嘉信息科技有限公司 一种太阳能输电电路监测系统及其监控方法
DE102024117849A1 (de) 2024-06-25 2026-01-08 Marelli Germany Gmbh Kraftfahrzeugbeleuchtungseinrichtung mit einer beheizbaren Abdeckscheibe

Family Cites Families (21)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
JPH0791660B2 (ja) * 1989-08-30 1995-10-04 株式会社日立製作所 環境遮断用耐熱壁を備えた地上機器
JPH03114467U (fi) * 1990-03-09 1991-11-25
DE4019965A1 (de) * 1990-06-21 1992-01-09 Deutsche Forsch Luft Raumfahrt Verfahren und vorrichtung zum beschichten von substratmaterial
JP3255469B2 (ja) * 1992-11-30 2002-02-12 三菱電機株式会社 レーザ薄膜形成装置
JPH06248440A (ja) * 1993-02-26 1994-09-06 Kokusai Chodendo Sangyo Gijutsu Kenkyu Center 酸化物薄膜作製装置
US5368681A (en) * 1993-06-09 1994-11-29 Hong Kong University Of Science Method for the deposition of diamond on a substrate
US5652062A (en) * 1993-10-27 1997-07-29 Lucent Technologies Inc. Devices using transparent conductive GaInO3 films
US5624722A (en) * 1995-03-07 1997-04-29 Sumitomo Electric Industries, Ltd. Apparatus and method for depositing films on substrate via on-axis laser ablation
US6063455A (en) 1995-10-09 2000-05-16 Institute For Advanced Engineering Apparatus for manufacturing diamond film having a large area and method thereof
JPH1032166A (ja) * 1996-07-16 1998-02-03 Toyota Motor Corp レーザーアブレーション法による結晶薄膜の形成方法
AUPO912797A0 (en) * 1997-09-11 1997-10-02 Australian National University, The Ultrafast laser deposition method
WO2000022184A1 (en) 1998-10-12 2000-04-20 The Regents Of The University Of California Laser deposition of thin films
WO2000044822A2 (en) * 1999-01-27 2000-08-03 The United States Of America, As Represented By The Secretary Of The Navy Fabrication of conductive/non-conductive nanocomposites by laser evaporation
JP2001140059A (ja) * 1999-11-12 2001-05-22 Natl Research Inst For Metals Ministry Of Education Culture Sports Science & Technology レーザー蒸着成膜方法
JP2001266646A (ja) * 2000-03-16 2001-09-28 Matsushita Electric Ind Co Ltd 誘電体複合薄膜とその応用素子
JP4621333B2 (ja) * 2000-06-01 2011-01-26 ホーチキ株式会社 薄膜形成方法
JP2002294431A (ja) * 2001-04-02 2002-10-09 Sony Corp 成膜方法
JP2003109434A (ja) * 2001-06-27 2003-04-11 Bridgestone Corp 透明導電フィルム及びタッチパネル
JP4894103B2 (ja) * 2001-07-24 2012-03-14 株式会社ブリヂストン 透明導電フィルム及びタッチパネル
AU2002347164A1 (en) * 2001-12-21 2003-07-15 Ifire Technology Inc. Method of laser ablation for patterning thin film layers for electroluminescent displays
US7879410B2 (en) * 2004-06-09 2011-02-01 Imra America, Inc. Method of fabricating an electrochemical device using ultrafast pulsed laser deposition

Cited By (1)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
CN109583110A (zh) * 2018-12-06 2019-04-05 东北大学 一种冶金过程的放大方法

Also Published As

Publication number Publication date
EP1991716A2 (en) 2008-11-19
FI20060357A0 (fi) 2006-04-12
WO2007096463A2 (en) 2007-08-30
ATE525493T1 (de) 2011-10-15
KR20090015021A (ko) 2009-02-11
EP1991716B1 (en) 2011-09-21
FI20060357L (fi) 2007-08-24
WO2007096463A3 (en) 2007-10-11
JP5383204B2 (ja) 2014-01-08
JP2009527643A (ja) 2009-07-30
DK1991716T3 (da) 2012-01-16

Similar Documents

Publication Publication Date Title
JP5383204B2 (ja) エレメント
JP2009527643A5 (fi)
JP7196142B2 (ja) 薄いガラスの外側シート、及び流れ分離ラインを有する加熱層を有している加熱グレージング
Lin et al. A highly transparent photo‐electro‐thermal film with broadband selectivity for all‐day anti‐/de‐icing
RU2381141C2 (ru) Система борьбы с запотеванием/обледенением лобового стекла воздушного судна и способ ее использования
KR101411104B1 (ko) 국부 제한 구조화 전기 가열 가능 투명 영역을 갖는 투명 물체, 그 제조 방법 및 용도
US8465812B2 (en) Durable transparent intelligent coatings for polymeric transparencies
CN102070999A (zh) 基于单层或几层石墨烯的透明防雾膜
KR20120016217A (ko) 전기적으로 광범위하게 가열가능한 투명체, 그의 제조 방법 및 그의 용도
US20210008844A1 (en) Heated laminate with improved aesthetic
CN106222612A (zh) 一种用于民用飞机舷窗玻璃节能疏水透明薄膜及其制备方法
JP4959320B2 (ja) 氷結防止除去装置
WO2015183374A1 (en) Transparent conducting indium doped tin oxide
CA3006612A1 (en) Method for repairing substrates having an electrically conductive coating and a laser cutting pattern
CN106082701B (zh) 一种用于民用飞机舷窗玻璃的可调色防冰防雾电加热膜及其制备方法
US20240064873A1 (en) Composite pane comprising an electrically heatable camera window
Ong et al. Advances in Hybrid Icing and Frosting Protection Strategies for Optics, Lens, and Photonics in Cold Environments Using Thin‐Film Acoustic Waves
CA3120333A1 (fr) Vitrage feuillete comprenant un substrat transparent a couche chauffante ayant des lignes de flux dont l'ensemble est de largeur variable
JP2018532685A (ja) 酸化物量子ドットを形成する方法およびその使用
CN114761231B (zh) 所具有的加热层与加热层电流引线的掩蔽物位于层压结构的同一水平面上的层压玻璃窗
CN121291062A (zh) 边窗玻璃和交通工具
Zhao et al. A transparent quasi-solid slippery surface with photothermal/electrothermal properties for all-day anti-icing/deicing
CN108638807A (zh) 一种基于少层石墨烯的化学除冰快干的汽车玻璃
WO2025062456A1 (en) Heatable glazing
WO2021099246A1 (en) Laminated glazing

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 124239

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B

MM Patent lapsed