FI117588B - Menetelmä ja laite tukiasemilta pehmeän kanavanvaihdon aikana lähtökanavalla lähetetyn keskimääräisen tehon vähentämiseksi - Google Patents

Description

117588

MENETELMÄ JA LAITE TUKIASEMILTA PEHMEÄN KANAVANVAIHDON AIKANA LÄHTÖKANAVALLA LÄHETETYN KESKIMÄÄRÄISEN TEHON VÄHENTÄMISEKSI

Esillä oleva keksintö on jatkohakemus aikai- · 5 semmasta hakemuksesta 08/144,901, jätetty 28. Lokakuuta 1993, jossa keksijänä on Klein S. Gilhousen et ai "MENETELMÄ JA LAITE SEKTOROIDUN TUKIASEMAN KESKIMÄÄRÄISEN LÄHETYSTEHON VÄHENTÄMISEKSI". Esillä oleva keksintö liittyy tietoliikennejärjestelmiin, erityisesti 10 useaan menetelmään sektoroidun tukiaseman keskimääräisen lähetystehon vähentämiseksi. Täsmällisemmin keksinnön kohde on esitetty itsenäisten patenttivaatimusten johdanto-osissa.

Koodijakomonipääsy(CDMA) matkaviestin-, joh-15 dottomassa paikallisjärjestelmässä, henkilökohtaisessa puhelinjärjestelmässä tai satelliittitietoliikennejär-jestelmässä, kuten GLOBALSTARISSA, käytetään yhteistä taajuuskaistaa yhteyksissä kaikkien tukiasemien kanssa järjestelmässä. Yhteinen taajuuskaista sallii samanai-20 kaisen yhteyden matkaviestimen ja useamman kuin yhden tukiaseman välillä. Yhteisen taajuuskaistan varaavat signaalit erotetaan vastaanottoasemalla laajaspektri-CDMA aaltomuoto-ominaisuuksien kautta perustuen suuri- * · · V * nopeuksiseen näennäiskohina(PN)koodiin. Suurinopeuk- ”**: 25 sista PN-koodia käytetään tukiasemilta ja matkaviesti-

:***: miltä lähetettyjen signaalien modulointiin. Eri PN- C

··· 3 { koodeja tai PN-koodeja, jotka ovat vaihesiirrossa ajan ΐ • · * · .··*. suhteen toisiinsa nähden, käyttävät lähetinasemat • · tuottavat signaaleita, jotka voidaan vastaanottaa . , 30 erillisinä vastaanottoasemalla.

·** ••j^* Esimerkinomaisessa CDMA-jär jestelmässä kukin s ’···* tukiasema lähettää alustussignaalin PN-jakokoodeineen, * ^ :*·,· joka on eri vaiheessa kuin muiden tukiasemien alustus- * · .***. signaalien koodivaihe. Järjestelmän toiminnan aikana Ä • · · 35 matkaviestimelle annetaan luettelo vaihesiirroista, -¾ • · · *·*.* jotka vastaavat viereisiä tukiasemia, jotka ympäröivät ***** tukiasemaa, johon ollaan yhteydessä. Matkaviestin va- ; / ; 2 117538 rustetaan etsintäelementillä, joka sallii matkaviesti- - men seurata alustussignaalin voimakkuutta tukiasema-joukolta käsittäen viereiset tukiasemat.

Menetelmä ja järjestelmä yhteyden saamiseksi r 5 matkaviestimeltä useampaan kuin yhteen tukiasemaan pehmeän kanavanvaihdon aikana esitetään patenttijulkaisussa US 5,267,261, myönnetty 30.11.1993 "Matka-viestinavusteinen pehmeä kanavanvaihto CDMA-matkaviestinjärjestelmässä", jossa hakijana on sama 10 kuin tässä hakemuksessa ja joka liitetään tähän viittauksella. Käyttämällä tätä järjestelmää, yhteys matkaviestimen ja loppukäyttäjän välillä ei katkea kanavan vaihtuessa alkuperäiseltä tukiasemalta seuraavaan tukiasemaan. Tämän tyyppistä kanavanvaihtoa voidaan 15 kutsua "pehmeäksi" kanavanvaihdoksi siinä mielessä, että yhteys seuraavaan tukiasemaan muodostetaan ennen kuin yhteys alkuperäiseen tukiasemaan katkaistaan. Kun . < matkaviestin on yhteydessä kahteen tukiasemaan, yksittäinen signaali loppukäyttäjälle luodaan kunkin tu-20 kiaseman signaalista matkapuhelinjärjestelmän, henki lökohtaisen puhelinjärjestelmän, WLL:n, GLOBALSTARIN tai PCS:n ohjaimella.

. Matkaviestimen suorittama pehmeä kanavanvaih- • * · .1 to perustuu usean tukiasemajoukon alustussignaalin ; * * * 25 voimakkuuteen matkaviestimellä mitattuna. Aktiivijouk- • · ... ko on tukiasemajoukko, johon aktiivinen yhteys luo- * * daan. Naapurijoukko on tukiasemajoukko, joka ympäröi :·· · aktiivijoukkoa, käsittäen tukiasemia, joilla on suuri *·« todennäköisyys, että niiden alustussignaalin voimak-30 kuus on riittävä yhteyden perustamiseen. Ehdokasjoukko :j : on tukiasemajoukko joiden tukiasemien alustussignaalin taso on riittävä yhteyden perustamiseen. u * * * ' .* . Kun yhteydet alussa perustetaan, matkaviestin * * * on yhteydessä ensimmäiseen tukiasemaan ja aktiivijouk- ; • ® *···* 35 ko sisältää ainoastaan ensimmäisen tukiaseman. Matka- * viestin tarkkailee aktiivi j oukon, ehdokasjoukon ja * · naapurijoukon tukiasemien alustussignaalin voimakkuut- . . I j 3 117588 ta. Kun alustussignaali naapuri joukon tukiasemalla t’ ylittää ennalta määrätyn kynnystason, matkaviestin lisää tukiaseman ehdokasjoukkoon ja poistaa sen naapuri-joukosta. Matkaviestin lähettää viestin ensimmäiseen 5 tukiasemaan identifioiden uuden tukiaseman. Järjestel- i mäohjain päättää perustetaanko yhteys uuden tukiaseman ja matkaviestimen välillä. Mikäli järjestelmäohjain päättää niin tehdä, se lähettää viestin uudelle tukiasemalle matkaviestimen identifiointitietoineen ja 10 komentoineen yhteyden muodostamiseksi. Lisäksi viesti lähetetään matkaviestimeen ensimmäisen tukiaseman kautta. Viesti identifioi uuden aktiivijoukon, johon kuuluu ensimmäinen tukiasema ja uudet tukiasemat. Matkaviestin etsii uuden tukiaseman lähettämää informaa-15 tiosignaalia ja yhteys perustetaan uuden tukiaseman kanssa katkaisematta yhteyttä ensimmäiseen tukiasemaan. Tämä prosessi voi jatkua lisätukiasemille.

Kun matkaviestin on yhteydessä usean aseman kautta, se jatkaa aktiivijoukon, ehdokasjoukon ja naa- ' 20 purijoukon tukiasemien signaalin voimakkuuden tarkkailua. Mikäli aktiivijoukon tukiaseman signaalin voimakkuus on alle ennalta määrätyn kynnystason ennalta mää- : rätyn aikajakson ajan, matkaviestin generoi ja lähet- • · · tää tapahtumasta ilmoittavan viestin. Jär jestelmäoh- 25 jäin vastaanottaa viestin ainakin yhdeltä tukiasemal- ,1··. ta, jonka kanssa matkaviestin on yhteydessä. Järjes- • 1 telmäohjain voi päättää, katkaiseeko se yhteyden tu- • · * · · kiasemaan, jonka alustussignaalin voimakkuus on heik-ko.

30 Päätettyään katkaista yhteyden järjestelmäoh- * · :.· · jäin generoi viestin, joka identifioi uuden aktiivitu- kiasemajoukon. Uusi aktiivijoukko ei sisällä tukiase- .·] j maa, johon yhteys katkaistaan. Tukiasemat joiden kaut- • · · ta ollaan yhteydessä, lähettävät viestin matkaviesti- • · • ... **· 35 melle. Lisäksi järjestelmäohjain lähettää tukiasemalle • · ίφϊφ: tiedon yhteyden katkaisemisesta matkaviestimeen. Näin / · 4 117588 matkaviestimen yhteydet reititetään vain uudessa aktiivi joukossa identifioitujen tukiasemien kautta.

Koska matkaviestin on yhteydessä loppukäyttäjään ainakin yhden tukiaseman kautta pehmeän kanavan-5 vaihdon aikana, yhteys matkaviestimen ja loppukäyttäjän välillä ei katkea. Pehmeä kanavanvaihto aikaansaa merkittäviä etuja sen luontaisessa "ota yhteys ennen katkaisua" yhteydessä verrattuna perinteiseen "katkaise ennen yhteydenottoa" menetelmissä, joita käytetään 10 muissa matkaviestinjärjestelmissä.

Tyypilliseen solukko-, WLL-, GLOBALSTAR- tai PCS-järjestelmään kuuluu tukiasemia, joilla on useita sektoreita. Monisektorisella tukiasemalla on joukko itsenäisiä lähetys- ja vastaanottoantenneita. Samanai-15 kaisen yhteyden prosessointia saman tukiaseman kahden sektorin kanssa kutsutaan pehmeämmäksi kanavanvaihdoksi. Pehmeä kanavanvaihtoprosessi ja pehmeämpi kanavan-vaihtoprosessi ovat samoja matkaviestimen perspektiivistä. Kuitenkin tukiaseman toiminta pehmeämmässä ka- f; 20 navanvaihdossa on erilainen kuin pehmeässä kanavan vaihdossa. Kun matkaviestin on yhteydessä saman tukiaseman kahden sektorin kanssa, molempien sektoreiden ; demoduloidut datasignaalit ovat yhdistettävissä tu- • * * kiasemalla ennen kuin signaalit siirretään järjestel-25 mäohjaimeen. Koska yhteisen tukiaseman kaksi sektoria Φ * m... jakavat piirit ja ohjausfunktiot, suuri määrä infor- • · maatiota on helposti saatavilla yhteisen tukiaseman * * · ··* · sektoreiden välillä toisin kuin eri tukiasemien välil- • · · *...* lä. Lisäksi yhteisen tukiaseman kaksi sektoria lähet- 30 tävät samaa tehonohjausinformaatiota matkaviestimeen I l : (kuten alla esitetään). Satelliittitietoliikennejär- jestelmässä, kuten GLOBALSTARISSA, useimmat käyttäjis- • · · .* . tä on jatkuvassa pehmeämmässä kanavanvaihdossa.

• · · *;#7 Solukko-, WLL-, GLOBALSTAR- tai PCS- ; • · Λ *···* 35 järjestelmässä järjestelmän kapasiteetin maksimointi •V: samanaikaisesti käsiteltävien puheluiden määrän osalta • · on äärimmäisen tärkeää. Järjestelmän kapasiteettia ha- / 117588 jaspektrijärjestelmässä voidaan maksimoida, jos kunkin matkaviestimen lähettimen tehoa ohjataan niin, että kukin lähetetty signaali tulee tukiaseman vastaanottimeen samalla tasolla. Todellisessa järjestelmässä ku-5 kin matkaviestin voi lähettää pienimmällä mahdollisella signaalitasolla, joka tuottaa signaali-kohina suhteen, joka mahdollistaa riittävän palautuksen. Jos matkaviestimen lähettämä signaali tulee tukiaseman vastaanottimeen liian alhaisella teholla, bittivirhe-10 nopeus voi olla liian suuri laadukkaan yhteyden ylläpitämiseen muiden matkaviestimien aiheuttamien häiriöiden vuoksi. Toisaalta, jos matkaviestimen lähettämä signaali tulee tukiaseman vastaanottimeen liian korkealla tasolla, yhteys tähän matkaviestimeen on riittä-15 vä, mutta suuritehoinen signaali häiritsee muita matkaviestimiä. Häiriö saattaa käänteisesti vaikuttaa muihin matkaviestinyhteyksiin.

Reittivaimennus radiokanavalla määritellään signaalin heikentymisenä tai menetyksenä signaalin 20 kulkiessa ilmassa ja reittivaimennusta voidaan kuvata kahdella erillisellä ilmiöllä: keskimääräinen reitti- vaimennus ja häipyminen. Lähtölinkki, tukiasemalta : ;*j matkaviestimeen, toimii tyypillisesti mutta ei väittä- ·· · mättä eri taajuudella kuin paluulinkki, matkaviesti- ....· 25 meitä tukiasemaan. Kuitenkin koska lähtölinkin ja pa- • · luulinkin taajuudet ovat samalla taajuuskaistalla, • · ,**; esiintyy merkittävää korrelaatiota kahden linkin kes- • « · ··* · kimääräisessä reittivaimennuksessa. Esimerkiksi tyy- • · · ·* u • · *...* pillisessä- matkaviestinjärjestelmässä jonkin lähtö- 30 kanavan keskitaajuus on 882 Mhz ja sen parina olevan • · · paluukanavan keskitaajuus 837 Mhz. Toisaalta, häipymi- ...

nen on itsenäinen ilmiö lähtölinkille ja paluulinkille >" ··♦ . ja muuttuu ajan funktiona. Kuitenkin kanavan häipy- • * · • ♦♦ *..* misominaisuudet ovat samat molemmille sekä lähtö- että • · *·;·* 35 paluulinkeille, koska taajuudet ovat samalla kaistal- la. Siksi keskimääräinen häipyminen ajan suhteen mo- • · lempien yhteyksien kanavalla on tyypillisesti sama.

6 117588

Esimerkinomaisessa CDMA-järjestelmässä kukin j matkaviestin arvioi lähtölinkin reittivaimennuksen perustuen kokonaistehoon matkaviestimen tulossa. Koko-naisteho on kaikilta samalla taajuudella toimivilta 5 tukiasemilta vastaanotettujen tehojen summa. Lähtölinkin keskimääräisestä arvioidusta reittivaimennuksesta matkaviestin asettaa lähetystehon paluulinkin signaa- lille. Jos matkaviestimen paluukanava äkillisesti paranee verrattuna saman matkaviestimen lähtökanavaan 10 johtuen kanavien itsenäisistä häipymisominaisuuksista, tältä matkaviestimeltä tukiasemassa vastaanotetun signaalin teho lisääntyy. Tämä tehonlisäys aiheuttaa li-sähäiriötä kaikille signaaleille, jotka jakavat saman taajuusosoituksen. Näin ollen matkaviestin lähetyste-15 hon nopea vaste kanavan äkilliseen parantumiseen parantaisi järjestelmän suorituskykyä.

Matkaviestimen lähetystehoa myös ohjataan yhdellä tai usealla tukiasemalla. Kukin tukiasema, johon matkaviestin on yhteydessä, mittaa matkaviestimeltä 20 vastaanotetun signaalin tehoa. Mitattua signaalin voimakkuutta verrataan tälle tietylle matkaviestimelle haluttuun signaalin tehotasoon. Tehonsäätökomento ge- . .·. neroidaan kullakin tukiasemalla ja lähetetään matka- # · · • · · viestimeen lähtölinkillä. Vastauksena tukiaseman te- • * * 25 honsäätökomentoon matkaviestin lisää tai vähentää te- • · ... hoa ennalta määrätyltä määrällä. Tällä menetelmällä ♦ · ***** nopea vaste kanavan muutoksiin saadaan aikaan ja pa- * · · i rannetaan järjestelmän keskimääräistä suorituskykyä.

• · · - *...· Kun matkaviestin on yhteydessä useamman kuin 30 yhden tukiaseman kanssa, tehonsäätökomennot saadaan • :*; kultakin tukiasemalta. Matkaviestin toimii näiden • · · « ;*"; useiden tukiasemien tehosäätökomentojen perusteella * * * : .* . välttääkseen lähettimen tehotasot, jotka voivat häiri- • · * *· " tä muiden matkaviestimien yhteyksiä ja vielä aikaan- " • · *...* 35 saavat riittävän tehotason yhteyden pitämiseksi aina- ;V; kin yhteen tukiasemaan. Tämä tehonohjausmekanismi to- • · · teutetaan siten, että matkaviestin lisää lähetystehoa • m I ' 7 117588 vain, jos jokainen tukiasema pyytää tehon lisäystä. 1

Matkaviestin vähentää lähetystehoa, jos jokin tukiasema pyytää tehon vähennystä. Järjestelmä tukiaseman ja matkaviestimen tehon ohjaamiseksi esitetään U.S, pa-5 tentissä 5,056,109, "Menetelmä ja järjestelmä lähetys-tehon ohjaamiseksi CDMA-matkaviestinjärjestelmässä", 8,10,1991, jossa hakija on sama kuin tässä hakemukses-sa.

Tukiaseman hajautus matkaviestimessä on tär-10 keää ottaa huomioon pehmeässä kanavanvaihtoprosessis-sa. Yllä kuvattu tehonohjausmenetelmä toimii optimaalisesti, kun matkaviestin on yhteydessä jokaisen mahdollisen tukiaseman kanssa, tyypillisesti yhdestä kolmeen tukiasemaa, vaikka suurempikin lukumäärä on mah-15 dollinen. Näin tehdessään matkaviestin välttää huomaamattaan häiritsemästä yhteyksiä matkaviestimen ylittävällä tasolla, mutta ei riittävällä tasolla tehonoh-jauskomennon lähettämiseksi signaalin vastaanottavaan tukiasemaan.

20 Matkaviestimen liikkuessa kohti tukiaseman peittoalueen reunaa, lähtökanavan signaalivoimakkuus matkaviestimessä heikkenee. Lisäksi matkaviestimen . liikkuessa kohti nykyisen tukiaseman peittoalueen reu- Ί naa, se yleensä liikkuu lähemmäksi muiden tukiasemien • · ♦ 25 peittoalueita. Näin ollen matkaviestimen liikkuessa • · · · · kohti tukiaseman peittoalueen reunaa, signaalivoimak- 1 • · *···* kuus nykyisestä tukiasemasta heikkenee, kun taas häi- • · : riö muilta tukiasemilta lisääntyy. Lisäksi signaalita- * * * .

son putoaminen tarkoittaa, että signaalit ovat herkem-30 piä lämpökohinalle ja vastaanottopiiristön muodosta- • malle kohinalle matkaviestimessä. Tilannetta voi pa- * * · · hentaa matkaviestimen sijoittuminen alueelle, jossa • · · .* „ yhteisen tukiaseman kaksi sektoria ovat limittäin.

• · · *· " Tilanteessa, jossa tukiasemat toimivat lähel- • · « 35 lä kapasiteettinsa ylärajaa, matkaviestimen sijainti ♦ tukiaseman peittoalueen reunalla ja saman tukiaseman • · kahden sektorin sisällä voi aiheuttaa pudotuksen sig-• ♦ .

i 8 117588 naalikohinasuhteessa niin, että yhteyden laatu heikke-nee. Pehmeämmässä kanavanvaihtoprosessissa tukiasemaan annetaan informaatiota, jota voidaan käyttää tämän tilanteen parantamiseen. Parannus voidaan aikaansaada 5 vähentämällä keskimääräistä tehoa, joka lähetetään tukiaseman kullakin sektorilla. Vähentämällä tukiaseman kunkin sektorin lähettämää tehoa, häiriötä matkaviestimille pienennetään. Näin ollen matkaviestimien häiriö peittoalueen reunalla myös pienenee parantaen kes-10 kimääräistä matkaviestimen signaalikohinasuhdetta peittoalueen reunalla.

Järjestelmässä, jossa on pehmeä ja pehmeämpi kanavanvaihto ja johon kuuluu viereisiä tukiasemia kapasiteetissa tai lähellä sitä, tietty määrä tukiaseman 15 tehoa jaetaan lähtökanavan signaalien kesken siten, että kukin lähtökanavan lisäsignaali lähetettynä tukiasemalta vähentää muiden lähtökanavien signaalien tehoa. Järjestelmässä, joka toimii kapasiteetillaan, verrataan tukiasemaa, johon kuuluu kaksi sektoria, 20 jossa kukin matkaviestin on tukiaseman peittoalueella pehmeämmässä kanavanvaihdossa, tukiasemaan, jossa yksikään matkaviestin ei ole pehmeämmässä kanavanvaih- • dossa. Tukiasemalla, jolla kukin matkaviestin on peh-• · * meämmässä kanavanvaihdossa, kukin lähtökanavan signaa- • · · 25 li kultakin sektorilta lähetetään puolella teholla • · ... verrattuna siihen, mitä lähetetään tukiasemalta, jossa • · *·'·* yksikään matkaviestin ei ole pehmeämmässä kanavanvaih- * * · !·! ! dossa. Koska tilanteessa, jossa jokainen matkaviestin • · :...· on pehmeämmässä kanavanvaihdossa signaalit kultakin 30 sektorilta yhdistetään matkaviestimellä, signaaliko- * ·*; hinasuhde yhdistämisen jälkeen vastaa tilannetta, jos- • · · · .·*** sa ei ole kanavanvaihtoa jos ja vain jos, kutakin mat- * · ··· / < kaviestintä palvellaan hyvin kahdella sektorilla. Kui- » * * *· *· tenkin todellisuudessa ei jokaista pehmeämmässä kana- • · * ·...* 35 vanvaihdossa olevaa matkaviestintä palvella hyvin jo- kaisella sektorilla.

• · · * · • · « * · • · l 9 117588

Esillä oleva keksintö on tekniikka, jota voidaan käyttää sektorilla lähetettyjen signaalien vähen- tämiseen. Pienempi määrä sektorilla lähetettyjä sig-. naaleja tarkoittaa suurempaa jäljellä olevaa tehoa 5 jäljelle jääville signaaleille. Kun tukiasema lähettää suurempitehoisia lähtökanavasignaaleja, signaaliko-hinasuhde matkaviestimille kanavanvaihtorajoilla tai peittoalueen reunalla paranee. Vaihtoehtoisesti signaalien lukumäärän vähentyessä, tukiaseman lähettämä 10 kokonaisteho voi pienentyä, mikä myös johtaa pienem pään häiriötehoon järjestelmässä. Näitä tekniikoita voidaan käyttää pehmeässä ja pehmeämmässä kanavanvaihdossa olevien matkaviestimien lukumäärän vähentämiseksi.

15 Näin ollen esillä olevan keksinnön tarkoituk sena on parantaa lähtökanavan signaalikohinasuhdetta vähentämällä tarpeettomia lähtökanavalähetyksiä matkaviestimiin, jotka ovat pehmeässä tai pehmeämmässä kanavanvaihdossa, vähentäen häiriötehoa muihin matka-20 viestimiin ja jättäen enemmän lähetintehoa kaikille käyttökelpoisille kanaville matkaviestimiin.

Näin ollen esillä olevan keksinnön tarkoituk- ; sena on tuoda esiin joukko menetelmiä tukiaseman lähe- * * * tystehon vähentämiseksi.

* * · u 25 Vielä esillä olevan keksinnön tarkoituksena • · on tuoda esiin joukko menetelmiä laajennetun pehmeäm- • · .*·* män kanavanvaihdon aikaansaamiseksi lähtökanavan suo- • · · ·*· · rituskyvyn parantamiseksi.

• · *·..* Esillä oleva keksintö määrittää joukon mene- 30 telmiä pehmeän tai pehmeämmän kanavanvaihdon suoritta- • · ·.· j miseksi niin, että järjestelmän suorituskyky paranee.

Ensimmäinen menetelmä perustuu pehmeämmän kanavanvaih- • · ♦ . toprosessin viivästämiseen. Kun matkaviestin informoi ensimmäistä sektoria, jonka kautta se on yhteydessä, • · *···* 35 että saman tukiaseman toisella sektorilla on riittävä :Y: signaalivoimakkuus yhteyksiä varten, tukiasema käskee • · ♦;··: toisen sektorin etsimään matkaviestimen signaalia. Tu- / 10 117588 kiasema ei komenna matkaviestintä perustamaan yhteyttä toisen sektorin kanssa ennen kuin toisella sektorilla vastaanotettu paluukanavasignaali ylittää ennalta määrätyn kynnyksen. Pehmeämmän kanavanvaihtoprosessin 5 viivästäminen vähentää pehmeässä kanavanvaihdossa olevien matkaviestimien määrää ja vähentää keskimääräistä kokonaislähetystehoa, joka lähetetään kullakin sektorilla vähentäen siten keskimääräistä kokonaishäiriötä matkaviestimille järjestelmässä.

10 Toinen menetelmä perustuu sektorin, jolla on heikoin signaalivoimakkuus, lähetystehon alentamiseen.

Kun matkaviestin informoi ensimmäistä sektoria, jonka kautta se on yhteydessä, että saman tukiaseman toisella sektorilla on riittävä signaalivoimakkuus yhteyksiä 15 varten, tukiasema käskee toisen sektorin perustamaan yhteyden matkaviestimen kanssa. Lisäksi tukiasema käskee matkaviestimen perustamaan yhteyden toisen sektorin kanssa. Matkaviestimen siirryttyä pehmeämpään ka-navanvaihtotilaan, tukiasema vertaa paluukanavan sig-20 naalivoimakkuuksia kultakin sektorilta. Tukiasema vä hentää lähtökanavan lähetystehoa sillä matkaviestimellä, joka on sektorilla, jolta tulee heikoimman paluuni]: kanavasignaalivoimakkuuden tunniste. Heikoimman sekto- ·’·*; rin lähetystehon alentaminen vähentää kultakin sekto- 25 riita lähetettyä keskimääräistä kokonaistehoa ja siten .·♦*. vähentää häiriötä matkaviestimiin järjestelmässä.

• ·

Kolmas menetelmä perustuu sektorin, jolla on *",** heikoin signaalivoimakkuus, lähetysten eliminointiin.

**··’ Kun matkaviestin informoi ensimmäistä sektoria, jonka 30 kautta se on yhteydessä, että saman tukiaseman toisel- • · · la sektorilla on riittävä signaalivoimakkuus yhteyksiä varten, tukiasema käskee toista sektoria perustamaan .·[ i yhteyden matkaviestimen kanssa. Lisäksi tukiasema käs- • · · I..* kee matkaviestimen perustamaan yhteyden toisen sekto- .

*;** 35 rin kanssa. Matkaviestimen siirryttyä pehmeämpään ka- • · •/.t navanvaihtotilaan, tukiasema tarkkailee paluukanavan *:··♦ signaalivoimakkuuksia kultakin sektorilta. Jos paluu- li 1 1 758 8 kanavan signaalivoimakkuus jollain sektorilla menee alle ennalta määrätyn kynnyksen pidemmäksi kuin ennalta määrätyksi ajaksi, tukiasema keskeyttää lähtökana-van lähetykset sektorilta, jolla on heikoin signaali-5 voimakkuuden tunniste. Lähetysten keskeyttäminen sektorilta, jolla on heikoin signaalivoimakkuuden tunnis™ - te vähentää kultakin sektorilta lähetettyä keskimääräistä kokonaistehoa ja siten vähentää häiriötä matkaviestimiin järjestelmässä.

10 Neljäs menetelmä perustuu siihen, että anne taan matkaviestimelle haluttu yhteistoimintasignaali-voimakkuus. Matkaviestin antaa tukiasemalle signaali-voimakkuuden mittaustuloksen jokaiselta tukiasemalta, joka kuuluu aktiivi- ja ehdokasjoukkoon. Tukiasema 15 asettaa järjestykseen tehotasot voimakkuuden mukaan laskevassa järjestyksessä. Tämän jälkeen tehotasot summataan järjestyksessä kunnes haluttu yhteistoimin-tasignaalivoimakkuus on ylitetty. Tukiasema palauttaa aktiivijoukkoviestin matkaviestimelle identifioden 20 kunkin tukiaseman, joka vastaa signaalivoimakkuutta, jota käytetään halutun yhteistoimintasignaalivoimak-kuuden saavuttamiseen.

Kaikissa neljässä menetelmässä paluukanavan ·*·’; demodulointi kullakin sektorilla voi jatkua lähtökana- ♦ 25 van lähetyksen kanssa tai ilman, jolloin menetelmä ei .···, vaikuta heikentävästi paluukanavan suorituskykyyn tai • · .**! tehonohjaukseen. Kaikissa neljässä menetelmässä toi- *".* mintaa voidaan muuttaa siten, että matkaviestin infor- ♦ ♦ *·*♦' moi tukiasemaa vastaanotetusta tehosta lähtökanavalla.

30 Lähtökanavan tehomittausta matkaviestimeltä voidaan • · :.· · käyttää kriteerinä tukiasemalla tehtyjen paluukanavan ' 1 tehomittausten sijaan. Lisäksi on mahdollista yhdistää ,*! ; kaksi tai useampi näistä menetelmistä hybridimenetel- » *· I..* män luomiseksi.

*;*’ 35 Täsmällisemmin keksinnön tunnusmerkit on esi- * · tetty itsenäisten patenttivaatimusten tunnusmerk- .

*;··· kiosissa. Edullisina suoritusmuotoina esitetään se,

; ' / I

12 1 1 7588 mitä on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Esillä olevan keksinnön muodot, tarkoitukset ja edut tulevat selvemmiksi seuraavasta yksityiskoh-5 täisestä kuvauksesta viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa on samat viitenumerot kauttaaltaan ja joissa: kuva 1 esittää käyrää esittäen esimerkkitukiaseman peittoalueen rakennetta; kuva 2 on lohkokaavio, joka esittää esimerkinomai-10 sesti sektoroitua tukiasemaa, johon kuuluu useita itsenäisiä demodulaatioelementtejä; ja kuva 3 on esimerkinomainen esitys sektoroidun tukiaseman kolmen sektorin peittoalueesta.

Kuva 1 esittää esimerkinomaisesti tukiaseman 15 peittoalueen rakenteen. Tällaisessa esimerkinomaisessa rakenteessa tukiaseman kuusikulmion muotoiset peitto-alueet rajoittuvat toisiinsa asetettuina symmetrisesti vierekkäin. Kukin matkaviestin sijoittuu yhden tukiaseman peittoalueelle. Esimerkiksi matkaviestin 10 20 sijoittuu tukiaseman 20 peittoalueelle. Koodijako-monipääsy(CDMA) matkaviestin-, WLL-, satelliittitietoliikenne- tai henkilökohtaisessa puhelinjärjestelmässä ; käytetään yhteistä taajuuskaistaa yhteyksissä kaikkien • * * • *·*· tukiasemien kanssa järjestelmissä, jotka sallivat sa- 4 25 manaikaisen yhteyden matkaviestimen ja useamman kuin yhden tukiaseman välillä. Matkaviestin 10 sijoittuu • t .**! erittäin lähelle tukiasemaa 20 ja vastaanottaa näin **|t' ollen voimakasta signaalia tukiasemalta 20 ja suhteel- • · *···* lisen pientä signaalia ympäröiviltä tukiasemilta. Kui- 30 tenkin matkaviestin 30 sijoittuu tukiaseman 40 peitto- • · ·.; · alueelle, mutta on lähellä tukiasemien 100 ja 110 * * · peittoalueita. Matkaviestin 30 vastaanottaa suhteelli- · sen heikkoa signaalia tukiasemalta 40 ja vastaavan- • · · I,.* . laista signaalia tukiasemilta 100 ja 110. Johtuen hei- * · ** 35 kentyneestä signaalivoimakkuudesta ja lisääntyneestä li! häiriöstä muilta tukiasemilta, matkaviestimellä on .« # * .*!

*:··· pienempi kokonaissignaalikohinasuhde suhteessa tu- V

i 13 117588 kiasemaan 40 kuin matkaviestimellä 10 oft suhteessa tu- f kiasemaan 20.

Esimerkinomainen kuvassa 1 esitetty tukiaseman peittoalueen rakenne on erittäin ideaalinen. To-5 dellisessa matkaviestin-, WLL-, satelliittitietolii kenne- tai henkilökohtaisessa puhelinjärjestelmässä tukiaseman peittoalueet saattavat vaihdella koon ja muodon suhteen. Tukiaseman peittoalueet voivat olla taipuvaisia limittymään peittoalueiden rajojen kanssa 10 määrittäen näin peittoalueille ideaalisen kuusikulmion muodosta poikkeavia muotoja. Edelleen tukiasemat voidaan sektoroida kolmeen sektoriin, kuten ennestään hyvin tiedetään. Tukiasema 60 esitetään kolme- sektorisena tukiasemana. Kuitenkin voi olla tu-15 kiasemia, joihin kuuluu vähemmän tai enemmän sektoreita.

Kuvan 1 tukiasema 60 esittää ideaalista kol-mesektorista tukiasemaa. Tukiasemaan 60 kuuluu kolme sektoria, jotka kukin kattavat enemmän kuin 120 astet-20 ta tukiaseman peittoalueesta. Sektori 50, jonka peit-toalue osoitetaan katkoviivoin 55, on limittäin sektorin 70 karkein pisteviivoin 75 osoitetun peittoalueen : kanssa. Lisäksi sektori 50 on limittäin sektorin 80 • · * hienopisteviivoin 85 osoitetun peittoalueen kanssa. ; * 25 Esimerkiksi paikka 90, joka osoitetaan X:llä, sijoit- • · ^... tuu kummankin sektorin 50 ja 70 peittoalueelle.

• · .*** Yleensä tukiasema sektoroidaan kokonaishäi- • · * riötehon pienentämiseksi matkaviestimeen, joka sijoit- • · *···* tuu tukiaseman peittoalueelle, ja tukiasemaan yhtey- 30 dessä kykenemään olevien matkaviestimien määrän lisää- * * ·.· · miseksi. Esimerkiksi sektori 80 ei lähetä signaalia paikassa X olevalle matkaviestimelle eikä sektorissa • · * .* . 80 oleva matkaviestin saa merkittävää häiriötä tu- • · · * * * kiaseman 60 ja matkaviestimen paikassa 90 välisestä * · *···* 35 yhteydestä.

: Matkaviestimelle paikassa 90 kokonaishäiriös- • * ·;··· sä on seurannaisia sektoreilta 50 ja 70 ja tukiasemil- / 117588 .

14 ta 20 ja 120. Jos häiriön kokonaissumma on liian suuri verrattuna aiotun signaalin signaalivoimakkuuteen, yhteys matkaviestimen, joka on paikassa 90, ja tukiaseman 60 välillä voi heiketä. Esillä oleva keksintö on 5 menetelmä häiriön pienentämiseksi sellaisessa tilanteessa. Itse asiassa esillä oleva keksintö vähentää häiriötä kaikkiin matkaviestimiin tukiasemajärjestelmässä.

Tukiasemia 20, 40, 60, 100 ja 120, jotka esi-10 tetään kuvassa 1, ohjataan järjestelmäohjaimella. Vaikka kuva 1 esittää vain pienen joukon yhteyksiä järjestelmäohjaimen ja tukiasemien välillä, yhteys jokaisen tukiaseman ja järjestelmäohjaimen välillä toteutuu. Järjestelmäohjain 130 antaa ohjauksen kullekin 15 tukiasemalle järjestelmässä. Ohjauksen yhteydessä on alustuksen ja tukiasemien välisen pehmeän kanavanvaihdon koordinointi. Kun matkaviestin on pehmeässä kanavanvaihdossa kahden tai useamman tukiaseman välillä, signaali matkaviestimeltä vastaanotetaan järjestelmä-20 ohjaimessa kultakin tukiasemalta, jonka matkaviestin on yhteydessä. Järjestelmäohjain 130 suorittaa useilta tukiasemilta vastaanotetun signaalin yhdistämisen tai ; ;*j valinnan. Lisäksi j ärj estelmäohj ain 130 aikaansaa lii- • * · tynnän yleiseen puhelinverkkoon (PSTN) (ei esitetty).

• * · ,,.t; 25 Kuva 2 esittää esimerkkisovellutusta kolme- * · ... sektorisesta tukiasemasta. Kuvassa 2 kukin antenni * * ,"** 222A - 222C on vastaanottoantenni tukiaseman yhdelle • » · :*J ϊ sektorille ja kukin antenni 230A - 230C on lähetysan- »i· tenni tukiaseman yhdelle sektorille. Antenni 222A ja 30 antenni 230A vastaa yhteistä peittoaluetta ja niillä * · i ' * voi ideaalitilanteessa olla samanlainen antennikuvio.

• · · ·

Vastaavasti antennit 222B ja 230B ja antennit 222C

• · · . 230C vastaavat yhteistä peittoaluetta. Kuva 2 esittää ♦ · · tyypillistä tukiasemaa siinä mielessä, että antenneil- • · *···* 35 la 222A - 222C on limittäiset peittoalueet siten, että * ·*;*· yksittäinen matkaviestinsignaali voi olla läsnä useam- ♦ · massa kuin yhdessä antennissa kerrallaan. Vaikka vain 15 117588 yksi antenni esitetään kullekin sektorille, käytetään tyypillisesti kahta antennia hajautusta varten vas-taanottosignaaleille, jotka yhdistetään prosessointia varten. - i 5 Kuva 3 on realistisempi esitys sektoroidun tukiaseman kolmen sektorin peittoalueista kuin kuvan 1 tukiasema 60. Peittoalue 300Ά, joka esitetään ohuimmalla viivalla, vastaa kummankin antennin 222A ja 230Ά peittoalueita. Peittoalue 300B, joka esitetään keski-10 vahvalla viivalla, vastaa kummankin antennin 222B ja 230B peittoalueita. Peittoalue 300C, joka esitetään vahvalla viivalla, vastaa kummankin antennin 222C ja 230C peittoalueita. Kolmen peittoalueen muoto on va-kiosuunnatun dipoliantennin tuottama muoto. Peittoalu-15 eiden reunat voidaan kuvitella alueiksi, joissa matkaviestin vastaanottaa minimisignaalitason yhteyden tukemiseksi tämän sektorin kautta. Kun matkaviestin liikkuu sektoriin, signaalin voimakkuus kasvaa. Kun matkaviestin liikkuu sektorin reunan yli, yhteys tämän 20 sektorin kautta voi heiketä. Pehmeässä kanavanvaihdossa toimiva matkaviestintä voidaan pitää sijoittuneena kahden peittoalueen limitysalueella.

: Viitaten jälleen kuvaan 2, antennit 222A, ··· 222B ja 222C siirtävät vastaanotetun signaalin vas-25 taanottokäsittelyihin '224A, 224B ja 224C, vastaavasti.

• ·

Vastaanottokäsittelyt 224A, 224B ja 224C käsittelevät • · ."· RF-signaalin ja muuntavat signaalin digitaalibiteiksi.

• · » •*U Vastaanottokäsittelyt 224A, 224B ja 224C voivat suo- *··.* dattaa digitaalibitit ja antaa saadut digitaalibitit 30 liityntäporttiin 226. Liityntäportti 226 voi yhdistää • · *.· j minkä tahansa kolmesta tulevasta signaalireitistä mi- hin tahansa demodulaatioelementeistä 204A - 204N oh- . jaimen 200 ohjauksessa liitynnän 212 kautta.

• ««

Jatkettaessa edullisessa sovellutuksessa, de- • * **;·’ 35 modulaatioelementtejä 204A - 204N ohjataan ohjaimella :V: 200 liitynnän 212 kautta. Ohjain 200 määrää demodulaa- ·;··♦ tioelementit 204A - 204N yhdelle signaalille joukosta / : 117588 16 informaatiosignaaleja yksittäiseltä matkaviestimeltä miltä tahansa sektorilta. Demodulaatioelementit 204Δ -204N tuottavat databitit 220A - 220N, jotka kukin edustavat yksittäisen matkaviestimen datan estimaat-5 tia. Databitit 220A - 220N yhdistetään merkkiyhdistä- k jällä 208 yksittäisen estimaatin tuottamiseksi matkaviestimen datasta. Merkkiyhdistäjän 20β lähtö voi olla pehmeää ryhmäpäätösdataa, joka soveltuu Viterbin dekoodaukseen. Huomaa, että merkkiyhdistäjä 208 voi yh-10 distää signaalit vain yhdeltä sektorilta lähdön tuottamiseksi tai se voi yhdistää merkkejä useilta sektoreilta valittuna liityntäportilla 226. Jokainen demo-dulaatioelementti 204A - 204N mittaa signaalivoimak- kuusestimaatin signaalista, jota se on demoduloimassa 15 ja antaa estimaatin ohjaimeen 208. Yksittäinen te-honohjauskomento luodaan ohjaimella estimoidusta signaalin voimakkuudesta riippumatta sektorista, jolta signaali vastaanotetaan. Ohjain voi siirtää tämän tiedon tukiaseman kunkin sektorin lähetyspiiriin. Näin 20 kukin sektori tukiasemassa lähettää saman tehonohjaus-tiedon yksittäiseen matkaviestimeen.

Kun merkkiyhdistäjä 208 yhdistää signaaleja : matkaviestimeltä, joka on yhteydessä useamman kuin yh- ♦ ·« den sektorin kautta, matkaviestin on pehmeämmässä ka- φ 25 navanvaihdossa. Tukiasema voi lähettää merkkiyhdistä- • · jän 208 lähdön dekooderiin 228 tai solukko-, WLL, GLO- ♦ · BALSTAR- tai PCS-järjestelmän järjestelmäohjaimeen.

• · · *;j * Jär jestelmäohjain voi vastaanottaa dekoodatut merkit * · *·.·* samalta matkaviestimeltä useilta tukiasemilta ja antaa 30 yhden lähdön. Tätä prosessia kutsutaan pehmeäksi kana- • · ϊ ί ϊ vanvaihdoksi.

·*· ·

Demodulaatioelementit 204A - 204N aikaansaa- « ·· . vat lisäksi ohjauslähtösignaaleja ohjaimeen 200 lii- ' • t · tynnän 212 kautta. Ohjaimelle 200 siirretty informaa- • · **“* 35 tio sisältää estimaatin tietylle demodulaattorille :Y: osoitetun signaalin voimakkuudesta. Tyypillisesti tätä * · ·...: tietoa ei anneta jär jestelmäohjaimeen. Näin ollen sa- : / 17 117588 man tukiaseman sektorit, jotka demoduloivat signaaleja yhteiseltä matkaviestimeltä, ovat paljon läheisemmin liittyneitä kuin kaksi yhteiseen järjestelmäohjaimeen signaaleja lähettävää tukiasemaa. Kahden pehmeämpää 5 kanavanvaihtoa tukevan sektorin suhteen läheisyys yhdessä matkaviestimessä aikaansaa perustan kolmelle ensimmäiselle esillä olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle.

Monissa sovellutuksissa tukiasemaan kuuluu 10 ainakin yksi etsijäelementti. Etsijäelementti kykenee \ . lisäksi demoduloimaan signaalin ja sitä käytetään ai- ka-alueen jatkuvaan skannaukseen saatavilla olevista signaaleista. Etsijäelementti identifioi joukon saatavilla olevia signaaleita ja siirtää tiedon ohjaimeen.

15 Ohjain voi käyttää saatavilla olevia signaaleita mää-rätäkseen tai poistaakseen demodulaatiolementit edul-lisimmille saataville oleville signaaleille. Etsijä-elementti sijoitetaan samoin kuin demodulaatioelemen-tit kuvassa 2. Etsijäelementit voidaan määrätä signaa-20 lille sinällään tukiaseman sektorien joukossa. Yleisimmässä tapauksessa demodulaatioelementit voidaan olettaa sisältävän elementtejä, jotka pystyvät suorit- : tamaan etsintätoiminnon.

• · · :’j*. Kuvassa 2 esitetty lähetyskäsittely vastaan- 25 ottaa järjestelmäohjaimen kautta loppukäyttäjän vies- • · tin matkaviestimelle. Viesti voidaan lähettää yhdellä • · tai useammalla antennilla 230A - 230C. Liityntäportti • · · 236 liittää viestin matkaviestimen yhdelle tai usealle • · *···* ohjaimen 200 asettamista modulaatioelementeistä 234A - 30 234C. Modulaatioelementit moduloivat viestin matka- v • · · viestimelle sopivalla PN-koodilla. Moduloitu data mo- :]**: dulaatioelementeiltä siirretään lähetyskäsittelyihin . 232A - 232C, vastaavasti. Lähetyskäsittelyt 232A - * ft*

232C muuntavat viestin RF-taaj uudelle ja lähettävät **;·* 35 signaalin sopivalla tasolla antennien 230A - 230C

ϊ^ϊ : kautta, vastaavasti. Huomaa, että liityntäportti 236 ·;·· ja liityntäportti 226 toimivat riippumattomasti siinä / 18 117588 mielessä, että signaalin vastaanottaminen tietyltä matkaviestimeltä antennien 222A - 222C kautta ei tarkoita, että vastaava lähetysantenni 230A - 230C lähettää signaalin tähän matkaviestimeen. Lisäksi huomaa, 5 että kunkin antennin kautta lähetetty tehonohjaussig-naali on sama signaali, jolloin sektorijako tukiasemalta ei ole kriittinen optimaalisen tehonohjauksen suhteen.

US-patentissa 5,056,109, johon yllä viita-10 taan, kuvattu kanavanvaihtoprosessi, tuo esiin prosessin, joka esitetään lyhennettynä seuraavassa.

Pehmeämmän kanavanvaihdon normaali toiminta: .

1: Matkaviestin on yhteydessä tukiaseman X kanssa sektorin alfa antennivälineiden tukiasemassa X kautta, 15 sektori alfa identifioidaan aktiivijoukon jäseneksi. - 2: Matkaviestin monitoroi alustussignaalia tukiasemalta X, sektorin beta antenni ja tukiasema X identifioidaan naapurijoukon jäseneksi. Alustussignaalin voimakkuus tukiasemalta X sektori beta antennilla ylittää 20 ennalta määrätyn kynnystason.

3: Matkaviestin identifioi tukiaseman X sektorin beta ehdokasjoukon jäseneksi ja informoi tukiasemaa sekto- : rin alfa antennin kautta.

• · · 4: Tukiasema X avaa mahdollisuudet resursseihin sekto- • · · 25 rilla beta.

• · _...¥ 5: Sektorin beta antenni alkaa vastaanottamaan paluu- • · .1’1 linkin signaalia matkaviestimeltä.

*·· · 6: Sektorin beta antenni alkaa lähettämään lähtölinkin • · · • · *···1 signaalia -matkaviestimelle.

30 7: Tukiasema X päivittää sektorin alfa antennin kautta * · ·,! · matkaviestimen aktiivijoukon identifioidakseen tu- : 2: kiaseman X sektorin beta jäseneksi.

• 1 · y . 8: Matkaviestin avaa yhteyden tukiaseman"X sektorin * 1 1 I,,1 beta antennin kanssa. Matkaviestin yhdistää signaalit * · ·;2 35 sektorin alfa ja sektorin beta antenneilta.

• 1 · • « 1 • · · # · · ....

2 • · 19 117588 9: Tukiasema X yhdistää signaalit matkaviestimeltä vastaanotettuina sektorin alfa ja beta antenneilla ' (pehmeämpi kanavanvaihto).

Ensimmäinen menetelmä pehmeämmässä kanavan-5 vaihdossa olevien antennien määrän pienentämiseksi perustuu pehmeämmän kanavanvaihtoprosessin viivästämiseen.

5.1: Määritä paluukanavan signaalivoimakkuus matka- 10 viestimeltä. Pysäytä prosessi tässä vaiheessa kunnes paluukanavan signaalivoimakkuus ylittää ennalta määrätyn kynnyksen.

Vaihe 5.1 viivästää pehmeämmän kanavanvaihdon 15 aloitusta vähentäen siten lähtökanavalähetysten kokonaismäärää. Vaikkakin lähtökanavan lähetyksiä viiväs- tetään, sektorilla beta vastaanotetut paluukanavasig-naalit voidaan yhdistää sektorin alfa paluukanavasig- 1' naaliin.

20 Viitaten uudelleen kuvaan 3, oletetaan matka viestimen seuraavan nuolella osoitettua reittiä. Pisteessä 302 matkaviestin siirtyy sektorin 300B peitto-

; alueelle sektorilta 300A. Tässä pisteessä sektori 300B

» · · .*:*. siirtyisi naapuri joukosta ehdokasjoukkoon. Matkavies- 25 tin informoi tukiasemaa uudesta tulokkaasta ehdokas- • · joukkoon. Jos sektorissa 300B on resursseja saatavil- .*" la, se alkaa vastaanottamaan paluukanavasignaalia mat- • · · · : kaviestimeltä. Sektori 300B ei ala lähettämään signaa- * · · « · -*...* lia, vaan- sen sijaan tarkkailee paluukanavasignaalia 30 matkaviestimeltä. Kun matkaviestin liikkuu syvemmälle ::: sektoriin 300B, sektorilla 300B matkaviestimeltä vas- • · * · :***; taanotettu signaali kasvaa. Oletetaan pisteessä 304 ··· .* . vastaanottosignaalien signaalivoimakkuuksien ylittävän ♦ · · vaiheen 5.1 ennalta määrätyn kynnyksen. Prosessi jät- • * *···* 35 kuu ja sektori 300B alkaa lähettämään lähtökanavasig- naalia matkaviestimeen. Sektori 300Δ päivittää matka- * · ....: viestimen aktiivijoukkoon sektorin 300B.

/ ; 20 1 1 7588

Huomaa, että tämä menetelmä ei poista peh-meämmän kanavanvaihdon ja tee-ennen katkaisua menetelmän etuja. Kuviossa 3 matkaviestimen jatkaessa etenemistään pitkin nuolta, matkaviestin voisi olla peh-5 meämmässä kanavanvaihtotilassa pisteestä 304 pistee- ; seen 306 saakka. Pisteessä 306, yhteys sektorin 300A 1 kanssa voidaan keskeyttää, koska matkaviestin ei enää ole sektorin 300A peittoalueella. Ilman vaiheen 5.1 lisäystä, matkaviestin olisi pehmeämmässä kanavanvaih-10 dossa pisteestä 302 pisteeseen 306.

Tätä ensimmäistä menetelmää voidaan muuttaa samanlaisten tulosten saamiseksi perustuen lähtö-kanavasignaalin signaalivoimakkuuden viiveeseen mitattuna matkaviestimellä. Muutettu vaihe 5.1 olisi seu-15 raavanlainen.

5.1: Määritä alustussignaalin signaalivoimakkuus mat kaviestimellä sektorin beta antennilta. Keskeytä prosessi tähän vaiheeseen, kunnes alustussignaalin sig-20 naalivoimakkuus ylittää ennalta määrätyn kynnyksen.

Alustussignaalin voimakkuuden siirtäminen voitaisiin . .·. automaattisesti lähettää matkaviestimeltä osana ilmoi- * * * • * · tusta uudesta merkinnöstä ehdokasjoukossa. Matkavies- • · * 25 tin voisi lähettää signaalivoimakkuuden jaksottaisesti ... tai matkaviestin voisi vastata signaalivoimakkuuden * · /"* pyyntöön tukiasemalta. Matkaviestin voisi olla tietoi- • * · ··· · nen kynnyksestä ja ilmoittaa tukiasemalle, kun alus- • * * ...* ttresignaalin voimakkuus ylittää ennalta määrätyn ta- 30 son.

• · |tj ϊ Riippumatta siitä, kumpaa variaatiota ensim- mäisestä menetelmästä käytetään, kunkin sektorin kes- * * * ' , .* . kimääräinen lähetysteho pienenee. Viivästämällä lähtö- • · * *..* kanavan lähetyksiä matkaviestinjoukkoon, joka on en- * · 1 **;·* 35 simmäisen sektorin peittoalueella ja joka ei ole tun- keutunut syvälle toisen sektorin alueelle, kunkin mat- * · ·;··· kaviestimen häiriö lähtökanavalla pienenee. Huomaa, / 2i 1 1 7588 että tämä menetelmä ei vaikuta pehmeään kanavanvaihtoon (pehmeä kanavanavaihto kahden riippumattoman tukiaseman välillä).

Toiseen menetelmään kuuluu lähtökanavalähe-5 tysten tehon vähentäminen. Alkuperäiset vaiheet 1-9 pysyvät samana. Kaksi lisävaihetta lisätään vaiheen 9 jälkeen seuraavasti: 10: Määritä paluukanavan signaalivoimakkuus vastaan- 10 otettuna kunkin sektorin antennin kautta.

11: Vähennä lähetettyä lähtökanavan signaalitehoa ennalta määrätyllä määrällä sektorin antennilta, jolla on heikoin paluukanavasignaali.

15 Vaihtoehtoisesti samat vaiheet voidaan suorittaa perustuen lähtökanavan lähetystehoon seuraavasti.

10: Määritä lähtökanavan signaalivoimakkuus vastaan otettuna kultakin sektorilta matkaviestimellä ja anna 20 tämä tieto tukiasemaan.

11: Vähennä lähetettyä lähtökanavan signaalitehoa ennalta määrätyllä määrällä sektorin antennilta, jolla on heikoin lähtökanavasignaali mitattuna matkaviesti-mellä.

• •;··· 25 Riippumatta siitä, kumpaa variaatiota toises- .*··. ta menetelmästä käytetään, kunkin sektorin keskimaa- • · • · 9 : räinen lähetysteho pienenee. Pienentämällä lähtökana- *!!.* van lähetyksiä matkaviestinjoukkoon, joka on kahden • · **· sektorin peittoalueella, kunkin kahdella sektorilla 30 olevan matkaviestimen häiriö lähtökanavalla pienenee.

• « * : Myöskään tämä menetelmä ei vaikuta pehmeään kanavan- • * ♦ vaihtoon.

X : Potentiaalinen huono seuraus tälle menetel- • «« mälle on olemassa. Matkaviestin voi yhdistää signaalit * · *" 35 kahdelta sektorilta perustuen kunkin sektorin alustus- « m signaalin voimakkuuteen vastaanotettuna matkaviesti-·:*·; mellä. Siksi matkaviestin olettaa, että on olemassa / ' 22 117588 kiinteä suhde sektorin alustussignaalin voimakkuudella ja erityisesti matkaviestimelle aiotulla informaatio-signaalilla. Kun lähetetyn informaatiosignaalin tehoa alennetaan, yhdistyssuhde on jossain määrin epätasa- ; 5 painossa. Epätasapainon takia yhdistämisprosessi toimii heikosti. Jos alennussuhde on’ pieni, esimerkiksi jos matkaviestimelle aiottua tehoa vähennetään noin 3 dB:ä, vaikutus olisi huomaamaton. Tämä ongelma voidaan korjata tukiaseman informaatiolla matkaviestimeen 10 alustussignaalin ja informaatiosignaalin voimakkuuden suhteesta. Matkaviestin voisi vastata tähän informaatioon muuttamalla sopivasti yhdistyssuhdetta vastaamaan muutosta.

Kolmas menetelmä lisää vaiheet 10 ja 11 alku- 15 peräisiin vaiheisiin 1-9 seuraavasti: 10: Tarkkaile vastaanotettua paluukanavasignaalia kussakin sektoriantennissa. Kun paluukanavasignaali menee alle kynnyksen ennalta määrätyn aikajakson ajaksi sek-20 toriantennissa, informoi matkaviestintä lopettamaan lähtökanavasignaalin demodulointi heikolta sektorian-tennilta.

: 11: Lopeta lähtökanavasignaalin lähettäminen matka- • · · viestimeen heikolta sektoriantennilta. -

• I

• . V

25 12: Palaa vaiheeseen 5.

• · * · • · • ·

Vaihtoehtoisesti samat vaiheet voitaisiin suorittaa * * * perustuen lähtökanavan lähetystehoon seuraavasti: • · • · • · 30 10: Tarkkaile vastaanotettua lähtökanavasignaalia kul- * · :.· · takin sektoriantennilta matkaviestimessä ja anna tämä : : informaatio tukiasemaan.

• · · .·) · 11: Kun lähtökanavasignaali sektoriantennilta menee • · * alle kynnyksen ennalta määrätyn aikajakson ajaksi, in- *;** 35 formoi matkaviestintä lopettamaan lähtökanavasignaalin • · ::: demodulointi heikolta sektoriantennilta.

* * * • * 23 1 1 7588 12: Lopeta lähtökanavasignaalin lähettäminen heikolta " sektoriantennilta.

Riippumatta siitä, kumpaa variaatiota kolman-5 nesta menetelmästä käytetään, kunkin sektorin keskimääräinen lähetysteho pienenee. Keskeyttämällä lähtö-kanavan lähetykset matkaviestinjoukkoon, joka on kahden sektorin peittoalueella ennen kuin signaalivoimak-kuus mahdollistaisi keskeytyksen, kunkin kahdella sek-10 torilla olevan matkaviestimen häiriö lähtökanavalla pienenee. Huomaa, että kumpikaan vaihtoehtoisista kolmansista menetelmistä ei vaadi heikon sektorin jatkamaan matkaviestiltä saadun paluukanavasignaalin demo-dulointia. Myöskään tämä menetelmä ei vaikuta pehmeään 15 kanavanvaihtoon.

Neljättä menetelmää voidaan käyttää samalla tavalla kuin kolmea ensimmäistä menetelmää tukiaseman keskimääräisen lähetystehon pienentämiseksi. Neljännen menetelmän etuna on, että sitä voidaan soveltaa samal-20 la tavalla sekä pehmeään että pehmeämpään kanavanvaih-toprosessiin. Optimaalisen toiminnan aikaansaamiseksi, matkaviestimen on vastaanotettava haluttu yhteistoi- • ;1 2 3 4; mintasignaalivoimakkuus. Haluttu yhteistoimintasignaa- livoimakkuus lasketaan kunkin matkaviestimellä demodu- • 1 4 25 loidun signaalin signaalivoimakkuuden summana. Jos * · 1 ... enemmän kuin minimi yhteistoimintasignaalivoimakkuus • · • 1 demoduloidaan matkaviestimellä, niin lisäteho ei pa- * ♦ · J ranna yhteyttä merkittävästi. Lisäteho yhteistoimin- *··.1 tasignaalivoimakkuuden yläpuolella aiheuttaa kuitenkin 30 häiriötä muille matkaviestimille. Neljäs menetelmä pe- • · ·.; · rustuu signaalin ylimääräisen voimakkuuden eliminoin- tiin kullekin matkaviestimelle halutun yhteistoimin- • 1 1

I

tasignaalivoimakkuuden yläpuolella.

2 • 1 ·

Neljännen menetelmän kanavanvaihtoprosessi 3

• A

4 35 voidaan esittää lyhennettynä seuraavasti.

* · * · · • · · * 1 | « # 1 , : 24 117588 1: Matkaviestin on yhteydessä tukiaseman X kanssa sektorin alfa antennivälineiden tukiasemassa X kautta, sektori alfa identifioidaan aktiivijoukon jäseneksi.

2: Matkaviestin monitoroi alustussignaalia tukiasemal-5 ta Y, sektorin beta antenni ja tukiaseman Y sektori beta identifioidaan naapurijoukon jäseneksi. Alustus-signaalin voimakkuus tukiasemalta Y sektori beta antennilla ylittää ennalta määrätyn kynnystason.

3: Matkaviestin identifioi tukiaseman Y sektorin beta 10 ehdokasjoukon jäseneksi ja informoi tukiasemaa X sektorin alfa antennin kautta. Matkaviestin lähettää sig-naalivoimakkuuden, jonka se tunnistaa tukiaseman X sektorilta alfa, tukiaseman Y sektorilta beta ja muilta tukiasemilta, joiden kanssa matkaviestin on yhtey-15 dessä.

4: Tukiasema X siirtää signaalivoimakkuuden informaation järjestelmäohjaimeen. Järjestelmäohjain summaa signaalivoimakkuudet yhteen suuruusjärjestyksessä alkaen suurimmasta signaalivoimakkuudesta kunnes kaikki 20 on summattu yhteen tai kunnes haluttu yhteistoimin-tasignaalin voimakkuus on ylitetty.

5: Jos tukiaseman Y sektori beta vastaa yhtä signaali- * voimakkuutta, jota käytetään summassa, järjestelmäoh-• * *

.*!*. jäin nimeää uuden aktiivijoukon käsittäen tukiaseman Y

* 25 sektorin beta.

* · ··· 6: Tukiaseman Y sektorin beta antenni alkaa lähettä- • « * · mään lähtölinkin signaalia matkaviestimelle.

• · * ·"/ 7: Tukiasema X päivittää sektorin alfa antennin kautta · *···* matkaviestimen aktiivijoukon identifioidakseen tu- 30 kiaseman Y sektorin beta jäseneksi.

• i :.* * 8: Matkaviestin avaa yhteyden tukiaseman Y sektorin !#>>ϊ beta antennin kanssa. Matkaviestin yhdistää signaalit ·* . sektorin alfa ja sektorin beta antenneilta.

····' 9: Järj estelmäohj ain yhdistää tai valitsee tukiaseman • · » ”** 35 X sektorilta alfa, tukiaseman Y sektorilta beta ja - • * muilta matkaviestimen kanssa yhteydessä olevilta tu~ ·:**: kiasemilta vastaanotetut signaalit.

25 117588 Tällä tavalla aktiivijoukkoon lisätään uusi tukiasema vain jos sitä tarvitaan halutun yhteistoimintasignaa-livoimakkuuden antamiseksi matkaviestimelle suoritus-5 kyvyn optimoimiseksi. Kuten muissa menetelmissä, paluukanavan demodulointi kussakin sektorissa tai tukiasemassa voi jatkua lähtökanavan lähetyksien kanssa tai ilman.

Kun yllä kuvattu neljäs menetelmä ei lisää 10 tukiaseman Y sektoria beta vaiheessa 5, vaaditaan vaiheessa 2 esitetylle ärsykkeelle lisä-ärsyke prosessin alustuksen käynnistämiseksi vaiheessa 3. Edullisessa sovellutuksessa voi esiintyä ainakin kolme erilaista ärsykettä. Ensimmäinen, jossa matkaviestin informoi 15 matkaviestintä aina kun ehdokasjoukon jäsenen signaa-livoimakkuus ylittää jonkin aktiivijoukon jäsenen sig-naalivoimakkuuden. Sellaisen viestin vastaanotettuaan prosessi palaa vaiheeseen 3. Lisäksi matkaviestin voi toistuvasti lähettää tukiasemaan listaa aktiivijoukon 20 jäsenten signaalivoimakkuuksista tehomittausraportti- sanomana. Edullisessa sovellutuksessa, kun yhteistoi-mintateho aktiivijoukossa pienenee, tehomittausraport- ; tisanoma lähetetään useammin. Kun yhteistoimintateho * * * menee alle kynnyksen, tukiasema voi pyytää ehdokas- ja 25 aktiivijoukon signaälivoimakkuuden mittaussanomaa, • · ·.· jossa matkaviestin informoi tukiasemaa kunkin tukiase- • · man signaalivoimakkuudesta aktiivi- ja ehdokasjoukois- • · · :*j/ sa. Sellaisen viestin vastaanotolla prosessi palaa • * *·*·* vaiheeseen 4. Lisäksi tukiasema voi vaatia ehdokas- ja 30 aktiivijoukon signaalivoimakkuuden mittaussanomaa mil- • · ;.· · loin tahansa tukiasemalla olevan ärsykkeen johdosta ja prosessi voi palata vaiheeseen 4.

/. Käyttämällä neljättä menetelmää, jos matka- • · * *..* viestin, joka on yhteydessä ensimmäiseen ja toiseen • · ·.. -t *·"* 35 tukiasemaan, siirtyy kolmannen tukiaseman peittoalu- :V: eelle, se antaa kultakin kolmelta tukiasemalta vas- ♦ * ·;··· taanotetun signaalivoimakkuuden jär jestelmäohjaimeen.

i 26 1 1 7 5 8 8

Jos uuden tukiaseman signaalivoimakkuus ylittää jomman kumman tukiaseman, jonka kanssa yhteys on muodostettu ja joiden kautta yhteys vaaditaan annettavaksi matkaviestimeen halutulla yhteistoimintasignaalivoimakkuu-5 della, signaalivoimakkuuden, niin seuraava aktiivi- joukkosanoma järjestelmäohjaimelta nimeää suurimman kahdesta aikaisemmasta aktiivisesta tukiasemasta ja uuden tukiaseman osoittaen siten, että yhteys keskeytetään tukiaseman kautta ja avataan toisen kanssa yh-10 den viestin käytöllä. Todellisissa toteutuksissa uuden tukiaseman signaalivoimakkuuden olisi ylitettävä senhetkisen aktiivisen tukiaseman signaalivoimakkuus jollain järkevällä kynnyksellä. Järjestelmä toimii tehokkaimmin, kun se "hypytä" yhteyksiä kahden tukiaseman 15 välillä. Järkevä kynnys toimii hystereesinä hypyttä- mistilanteen estämiseksi.

Neljännelle menetelmälle on useita variaatioita. Yllä kuvattu esimerkki kuvattiin eri tukiasemien sektorien avulla. Sama menetelmä soveltuu yhteisen tu-20 kiaseman sektoreille ja sektoroimattomille tukiasemille. Tukiaseman ja järjestelmäohjaimen toiminta voidaan jakaa monella tavalla. Analoginen menetelmä voi perus- ; tua paluukanavasignaaliin havaittuna tukiasemilla tai « · · .

i se voi perustua muihin tekijöihin, kuten signaaliko- 25 hinasuhteeseen, kehyksen pyyhkiytymisnopeuteen ja bit- • · ... tivirhenopeuteen. Neljäs menetelmä voidaan mukavasti * ! yhdistää yhteen kolmesta ensimmäisestä menetelmästä.

* · · : Analogista menetelmä voitaisiin käyttää tu- **..* kiaseman poistamiseen aktiivi joukosta. Tukiaseman 30 poistaminen aktiivijoukosta, mikä esitetään US paten- • · •fj J tissa 5,267,261, on myös matkaviestimen ohjaama. Mat- :***; kaviestin tarkkailee kunkin tukiaseman, jonka kautta ··* .'. yhteys on muodostettu, signaalin voimakkuutta. Jos • * · signaalivoimakkuus aktiivijoukossa menee alle kynnyk- • · **··* 35 sen joksikin aikaa, matkaviestin informoi tukiasemia, t :V: joiden kautta se on yhteydessä ja ainakin yksi tu- ····· kiasema vastaa lähettämällä matkaviestimeen uuden ak- / 27 117588 tiivijoukon, joka ei sisällä heikkoa signaalia vastaavaa tukiasemaa. ,

Neljännen menetelmän periaatteiden soveltaminen tukiaseman poistamisprosessiin aktiivijoukosta 5 esitetään lyhennettynä seuraavasti.

1: Matkaviestin on yhteydessä tukiaseman X kanssa sektorin alfa antennin kautta ja tukiaseman Y sektorin beta antennin tukiasemassa X kautta, sektori alfa ja 10 tukiaseman Y sektori beta identifioidaan aktiivijoukon jäseniksi.

2: Matkaviestin lähettää signaalivoimakkuuden, jonka se tunnistaa tukiasemalta X sektorilta alfa, tukiasemalta Y, sektorilta beta ja muilta tukiasemilta, joi-15 den kanssa se on yhteydessä.

3: Ainakin tukiasema X siirtää signaalivoimakkuusin- formaation järjestelmäohjaimeen. Järjestelmäohjain summaa tehotasot yhteen suuruusjärjestyksessä alkaen suurimmasta signaalivoimakkuudesta kunnes kaikki on 20 laskettu yhteen tai kunnes haluttu yhteistoimintasig-naalin voimakkuus on ylitetty.

4: Jos tukiaseman Y sektori beta ei vastaa mitään sum- • massa käytettyä signaalivoimakkuutta, jär jestelmäoh-» · « jäin nimeää uuden aktiivijoukon, joka ei käsitä tu-25 kiaseman Y sektoria beta.

• ... 5: Ainakin tukiaseman X sektorin alfa antenni lähettää • · • * .*** matkaviestimeen uuden aktiivijoukon.

• · · 6: Tukiaseman Y sektorin beta antenni lopettaa lähtö- « · '···* linkin signaalin lähettämisen matkaviestimelle.

30 Neljäs menetelmä sovellettuna tukiaseman * · ;.· : poistamiseen voi myös toimia samojen kolmen ärsykkeen ί perusteella, kuten kuvattiin yllä tukiaseman lisäys- .·* · prosessin yhteydessä. Esimerkiksi, vaikkakin signaali- * * * I..* voimakkuus vastaanotettuna tukiaseman Y sektorilta be- • * * · *;* 35 ta pysyy selvästi yhteyskynnyksen yläpuolella, voi oi- * · ί,ϊ.ϊ la edullista keskeyttää yhteys tukiaseman Y sektorilta ·:·*: beta, jos matkaviestin vastaanottaa riittävää tehoa 28 117588 muilta tukiasemilta, joiden kanssa se on yhteydessä. Aina kun aktiivijoukon jäsenten signaalivoimakkuuksien lista lähetetään matkaviestimeltä tukiasemaan, neljännen menetelmän poistamisprosessi voidaan suorittaa.

5 Tehokkaimmassa edullisessa sovellutuksessa neljännen menetelmän lisäys- ja poistoprosessit yhdistetään yhdeksi tehokkaaksi prosessiksi.

Jokainen neljästä menetelmästä on mahdollista yhdistää yhden tai useamman muun menetelmän kanssa.

10 Lisäksi on olemassa useita ilmeisiä muunnoksia menetelmien 1, 2, 3 ja 4 sovellutuksiin käsittäen vaiheiden yksinkertaisen uudelleenjärjestämisen kussakin menetelmässä. Matkaviestimillä ja tukiasemilla tehdyt signaalivoimakkuuden mittaukset voidaan korvata muilla 15 kriteereillä, kuten signaalikohinasuhteella, kehyksen pyyhkiytymisnopeudella ja bittivirhenopeudella. Edellä olevat esimerkit perustuvat alustussignaalin käyttöön lähtökanavalla. Signaalivoimakkuuden mittaukset voivat olla myös muiden kuin alustussignaalien voimakkuusmit-20 tauksia riippumatta siitä käsittääkö järjestelmä alus-•tassignaalin.

Edellä oleva edullisten sovellutusten kuvaus ϊ_ϊ"ϊ annetaan, jotta ammattimies voisi käyttää tai valmistaa ;1·1; esillä olevan keksinnön mukaista laitetta. Näiden so- ·...: 25 vellutusten eri modifikaatiot ovat ämmättimiehilie il- • · .···. meisiä ja tässä kuvatut yleiset periaatteet ovat sovel- • 1 • 2I lettavissa muihin sovellutuksiin keksimättä mitään uut- •tl * 1 · **!.2 ta. Näin ollen esillä olevaa keksintöä ei rajata tässä • · ’·*** esitettyihin sovellutuksiin vaan tässä esitettyjen pe- 30 riaatteiden ja uusien hahmojen käsittämään suojapiirin.

• · • i Φ * · · ··# · ··· • · * · • · · • · • · · ' • ♦♦ ♦ » ··· • φ * · • · · • · ·1· • · · • · · ·» · 2 • · t '

Claims (12)

117588 ' 29

1. Menetelmä häiriön vähentämiseksi tietoliikennejärjestelmässä, johon kuuluu tukiasema (20, 40, 60, 100, 110, 120) joka 5 käsittää useita sektoreita (50, 70, 80), tunnettu siitä, että menetelmä käsittää: kommunikoidaan kaksisuuntaisesti matkaviestimen ja tukiaseman (20, 40, 60, 100, 110, 120) ensimmäisen sektorin (50) välillä; 10 vastaanotetaan tukiaseman (20, 40, 60, 100, 110, 120) toisen sektorin kautta paluulinkkisignaali matkaviestimeltä (10, 30); mitataan ainakin yhden signaalin, joka on välitetty matkaviestimen (10, 30) ja tukiaseman (20, 15 40, 60, 100, 110, 120) välillä, signaalivoimakkuus; verrataan sanottua signaalivoimakkuutta ennalta määrättyyn kynnykseen; ja viivästetään lähtölinkkisignaalin lähettämistä toisen sektorin kautta matkaviestimelle (10, 30) 20 kunnes signaalivoimakkuus ylittää ennalta määrätyn kynnyksen. • » · * · · • · «

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun-♦ · · w « nettu siitä, että ainakin yksi signaali, joka on • · 25 välitetty matkaviestimen (10, 30) ja tukiaseman (20, 40, 60, 100, 110, 120) välillä, on paluu- • ♦ · linkkisignaali. * * ··'.·

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, ·*.·,·’ 30 tunnettu siitä, että lisäksi käsittää: yhdistetään paluulinkkisignaali, joka on vas-taanotettu toisen sektorin (70) kautta, ja paluulink- • « kisignaali, joka on vastaanotettu ensimmäisen sektorin l « · i *·;·* (50) kautta, yhteissignaalin tuottamiseksi, joka on _ *:*·; 35 riippumaton siitä onko tai ei lähtölinkkisignaalin la- ; *!*♦· hetys toisen sektorin (70) kautta alkanut. Ί ,,νί - ' · '··? 117588 30

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisäksi käsittää: määritetään tehonohjauskomento yhteissignaa-lin mukaisesti; ja 5 lähetetään tehonohjauskomento matkaviestimeen (10, 30).

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisäksi käsittää: 10 määritetään tehonohjauskomento yhteissignaa- lin mukaisesti; ja lähetetään tehonohjauskomento matkaviestimeen (10, 30) lähtölinkkisignaalilla ensimmäisen sektorin (50) kautta, kun lähtölinkkisignaalin lä-15 hettäminen toisen sektorin (70) kautta viivästyy.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että: pilottisignaali lähetetään sanotun tukiaseman 20 (20, 40, 60, 100, 110, 120) toisen sektorin (70) antennin (230B) kautta; sanotun tukiaseman (20, 40, . 60, 100, 110, 120) sanotun toisen sektorin (70) sa- * · · *”·1 notun antennin (230B) pilottisignaalin signaalivoi- *.· 1 makkuus mitataan matkaviestimessä (10, 30) ; 25 sanottua signaalivoimakkuutta verrataan sa- !1": nottuun ennalta määrättyyn kynnykseen; ; sanottu matkaviestin (10, 30) ilmoittaa sano- * 1 1 1 .1··. tulle tukiasemalle (20, 40, 60, 100, 110, 120) sano- * 1 · tun ensimmäisen sektorin (50) kautta, kun sanotun 30 toisen sektorin (70) sanotun antennin (230B) sanotun • · · *" pilottisignaalin sanottu signaalivoimakkuus ylittää • 1 *···1 sanotun ennalta määrätyn kynnyksen; *:1·: sanottu paluulinkkisignaali sanotulta matka- :’**· viestimeltä (10, 30), joka on vastaanotettu sanotun * . 35 tukiaseman (20, 40, 60, 100, 110, 120) sanotun toi- • · · · · sen sektorin (70) sanotun antennin (222B) kautta, * ···1· 1 yhdistetään signaalienergian, joka on vastaanotettu \ 117588 31 sanotulta matkaviestimeltä (10, 30) sanotun ensim mäisen sektorin (50) kautta, kanssa; ja sanotun tukiaseman (20, 40, 60, 100, 110, 120. sanotun toisen sektorin (70) sanotun lähtölink-5 kisignaalin sanottua lähetystä sanottuun matkaviestimeen (10, 30) viivästetään kunnes sanotun pilot- tisignaalin, joka on vastaanotettu matkaviestimessä (10, 30) sanotun toisen sektorin kautta (70) sanottu signaalienergia ylittää toisen ennalta määrätyn kyn-10 - nyksen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tun--------- nettu siitä, että käsittää vaiheen, jossa yhdistetään sanotussa tukiasemassa (10, 20, 40, 60, 15 100, 110, 120) sanottu paluulinkkisignaali matkaviestimeltä (10, 30), joka on vastaanotettu sanotun tukiaseman (20, 40, 60, 100, 110, 120) sanotun toisen sektorin (70) kautta, sanotulta matkaviestimeltä (10, 30) sanotun ensimmäisen 20 sektorin kautta vastaanotetun paluulinkkisignaa- lin kanssa yhteissignaalin tuottamiseksi, joka on riippumaton onko tai ei sanotun lähtölink- • · · , '·'··' kisignaalin sanottu lähetysvaihe alkanut. • * * • » « • · · *:*·: 25

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tun- :***: nettu siitä, että lisäksi käsittää vaiheet; • » · • luodaan tehonohjauskomento sanottua matka-···· .*··, viestintä (10, 30) varten perustuen sanotun yhteissig naalin energiatasoon; ja . 30 lähetetään sanottu tehonohjauskomento sanot- * · · tuun matkaviestimeen (10, 30) sanotun tukiaseman (20, • · *···* 40, 60, 100, 110, 120) sanotun ensimmäisen sektorin ·;··♦ (50) sanotulta antennilta (230A) . ·♦· • · ♦ · * · · • 35 • · · · · • · ·»···-• · I ··'· Ί ' ' 117588 32

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että: pilottisignaali lähetetään sanotun tukiaseman (20, 40, 60, 100, 110, 120) sanotun toisen sektorin 5 (70) antennin kautta; sanotun tukiaseman (20, 40, 60, 100, 110, 120. sanotun toisen sektorin (70) sanotun antennin (230B) sanotun pilottisignaalin signaalinvoimakkuus mitataan matkaviestimessä (10, 30) ja sanottua signaa-10 livoimakkuutta verrataan sanottuun ennalta määrättyyn kynnykseen; sanotulle tukiasemalle (20, 40, 60, 100, 110, 120. ilmoitetaan sanotun ensimmäisen sektorin (50) kautta, kun sanotun toisen sektorin (70) sanotun an-15 tennin (230B) sanotun pilottisignaalin sanottu signaalinvoimakkuus ylittää sanotun ennalta määrätyn kynnyksen; paluulinkkisignaali yhdessä sanotulta matkaviestimeltä (10, 30) ensimmäisen sektorin (50) kautta 20 vastaanotetun signaalinenergian kanssa vastaanotetaan sanotun tukiaseman (20, 40, 60, 100, 110, 120) sanotun . toisen sektorin (70) sanotun antennin (222B) kautta; v · · • * * , ·*· ia • * * ’·* * sanotun tukiaseman (20, 40, 60, 100, 110, 25 120) sanotun toisen sektorin (70) sanotun lähtölink- • · · *tt/· kisignaalin sanottu lähetys matkaviestimelle (10, 30) ! viivästetään, kunnes sanotun paluulinkkisignaalin, jo- ka on vastaanotettu sanotussa tukiasemassa (20, 40, * * * 60, 100, 110, 120) sanotun toisen sektorin (70) kautta , 30 , signaalienergia ylittää toisen ennalta mää- , | • * * "1^ rätyn kynnyksen.

• * * · * *"" 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tun- nettu siitä, että lisäksi käsittää vaiheen, jos- * · · [. 35 sa yhdistetään sanotussa tukiasemassa (20, 40, . 60, 100, 110, 120) sanottu paluulinkkisignaali j ***** sanotulta matkaviestimeltä (10, 30), joka on > 117588 33 vastaanotettu sanotun tukiaseman (20, 40, 60, 100, 110, 120) sanotun toisen sektorin (70) kautta, yhdessä paluulinkkisignaalin matkaviestimeltä (10, 30), joka on vastaanotettu sanotun 5 ensimmäisen sektorin (50) kautta, kanssa, yh- teissignaalin tuottamiseksi riippumatta siitä onko sanottu sanotun lähtölinkkisignaalin sanottu lähetysvaihe alkanut.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että lisäksi käsittää vaiheet: luodaan tehonohjauskomento sanottua matkaviestintä (10, 30) varten perustuen sanotun yhteissig-naalin energiatasoon; 15 lähetetään sanottu tehonohjauskomento sanotulle matkaviestimelle (10, 30) sanotun tukiaseman (20, 40, 60, 100, 110, 120) sanotun ensimmäisen sektorin (50) sanotulta antennilta (230A).

12. Tukiasema kommunikointiin matkaviestimen kanssa, tunnettu siitä, että tukiasema käsittää: , ensimmäisen sektoriantennin kommunikointiin ♦ · 1 *···1 matkaviestimen kanssa; *1« • 1 1 *·1 1 toisen sektoriantennin kommunikointiin matka- * 25 viestimen kanssa; ja ··· ohjaimen mittaamaan matkaviestimen ja ainakin • :1: yhden ensimmäisestä ja toisesta sektoriantennista vä- * · 1 · .1·1. Iillä kommunikoidun signaalin voimakkuutta, vertaamaan * 1 · signaalivoimakkuutta ennalta määrättyyn kynnykseen, ja 30 viivästämään lähtölinkkisignaalin lähettämistä toisen • « · *" sektoriantennin kautta matkaviestimeen kunnes mitattu • ♦ ’·”1 signaalivoimakkuus ylittää ennalta määrätyn kynnyksen. m * 1 » · • · • · · · · • · 35 34 117588