FI117146B

FI117146B - Suljintoimintoon perustuva laitteisto stereo- tai monikanavakuvan projisoimiseksi

Info

Publication number: FI117146B
Application number: FI20011293A
Authority: FI
Inventors: Karri Tapani Palovuori
Original assignee: Karri Tapani Palovuori
Priority date: 2001-06-18
Filing date: 2001-06-18
Publication date: 2006-06-30
Also published as: US20040233276A1; FI20011293A; FI20011293A0; WO2003003750A1; US7114809B2; EP1466485A1

Description

--—-------- >

SULJINTOIMINTOON PERUSTUVA LAITTEISTO STERE' MONIKANAVAKUVAN PROJISOIMISEKSI

Keksinnön kohteena on oheisen patenttivaatimuksen 1 johdar 5 mukaisesti laitteisto stereo- tai monikanavakuvan projisoimiseks

Syvyysnäkö, eli kyky hahmottaa ympäristöä kolmessa ulottuvi perustuu siihen, että katsojan oikea ja vasen silmä tarka ympäristöä hieman eri kohdasta ja keskenään hieman er 10 kulmasta käsin. Oikean ja vasemman silmän näkemät kuvat siis jossain määrin toisistaan, ja mainittujen kuvien välinen er mahdolliseksi hahmottaa ympäröivää tilaa 3-ulotteisesti.

Tekniikan tasosta on tunnettua taltioida kuvia siten, ett; 15 katselevalle henkilölle välittyy kuvaustilannetta vastaava 3-ul vaikutelma. Näihin kuvaustekniikoihin viitataan yleisesti stereokuvaus ja ne perustuvat siis tavalla tai toisella siihr katsojan oikealle ja vasemmalle silmälle välitetään keskenään jossain määrin erilaista kuvaa.

20

Eräs hyvin tunnettu esimerkki stereokuvauksen käytösl Viewmaster™-katse!ulaitteet, jotka mahdollistavat oikeaa ja va silmää varten erikseen valokuvausfilmille taltioitujen liikkuma ; V kuvien katselemisen erityisen katsojan silmien eteen ase :T:25 katselulaitteen avulla. Stereokuvat on taltioitu filmille kahta objektiivia käyttävän erikoiskameran avulla.

m

Stereokuvausta käytetään liikkumattomien kuvien lisäksi liikkuvan kuvan esittämisessä.

Tekniikan tasosta tunnetaan ratkaisuja stereokuvan projiso **"*30 11 värikoodauksen avulla eri tavoin. Valkokankaalle esitettävässä I näytetään samanaikaisesti oikealle ja vasemmalle silmälle ei koodattuja päällekkäisiä kuvia, joista katsojan käyttämien erikc ansiosta katsojan oikeaan ja vasempaan silmään ohjautuu 3-ul 5 vaikutelman synnyttävät keskenään erilaiset kuvat.

Nykyisin, kuvamateriaalin ollessa pääsääntöisesti sähh muodossa ja esitettävissä siten esimerkiksi videosignaalin stereokuvan projisoimiseksi valkokankaalle tai muulle projektio 10 käytetään filmiprojektoreiden sijaan videoprojektoreja. Videop reiden avulla esitettävä kuvamateriaali voi olla kahta ot käyttävien erikoiskameroiden avulla kuvattua stereokuvi kuvankäsittelyn avulla tavallisesta kuvasta stereokuvaksi mi | kuvaa, tai myös kokonaisuudessaan tietokoneen avulla i 15 tekoisesti” tuotettua stereokuvaa. Stereokuvan projisointia ke nykyisin useimmiten nimenomaan tietokoneella tuotetun materiaalin esittämisessä, kuten esimerkiksi erilaisten \ ympäristöjen luomisessa.

20 Sähköisessä muodossa stereokuvaa voidaan siirtää ja esittää < stereovideosignaalin avulla, jossa stereovideosignaalissa oik vasemmalle silmälle tarkoitetut kuvat on järjestetty vuorotte keskenään ajallisesti peräkkäin. Stereovideosignaalin kuvataa : siis kaksinkertainen tavanomaisen videosignaalin kuvatas nähden, mikäli oikealle ja vasemmalle silmälle tarkoitettujen kuvataajuus halutaan säilyttää normaalin kuvataajuuden (25 *:*: kuvaa/s) mukaisena.

* ♦ • » :···: Mainittua stereovideokuvaa videotykillä esitettäessä ki 30 projisoidaan siis vuorotellen ajallisesti peräkkäin oikealle ja vase silmälle tarkoitettua kuvaa. Näiden Deräkkäisten kuvien ohiaa

3 1V

Käytettäessä yhtä videoprojektoria stereovideosignaalin esitti aiheuttaa tämä videoprojektorille varsin merkittäviä vaatimuksia videoprojektorin tulee nyt periaatteessa pystyä toimimaan 5 kertaisena kuvataajuudella (50 tai 60 kuvaa/s) normaaliii taajuuteen (25 tai 30 kuvaa/s) verrattuna. Tietokonekuvaa esiti yhdelle silmälle tarkoitettujen kuvien kuvataajuudeksi on vai normaaliin videokuvaan verrattuna vielä korkeampi 60 kuvaa/i stereokuvan kuvataajuudeksi tulee tällöin jo 120 kuvaa/s.

10

Edellä mainitusta johtuen stereovideosignaalin esittämiseen se yksittäiset videoprojektorit perustuvatkin sinänsä hyvin tur CRT-tekniikkaan (Cathode Ray Tube), joka mahdollistaa em kuvataajuudet, mutta joka kuitenkin vastaavasti tekee proj 15 rakenteesta varsin monimutkaisen ja samalla kalliin. Esimerkik: sempien ja muutoin teknisesti huomattavasti yksinkertai: nestekidevideoprojektorien käyttö vastaavalla tavalla tähän ti seen ei ole mahdollista, koska nestekidematriisielementtien hil johtuen ne eivät käytännössä pysty riittävän suuriin kaksink 20 kuvataajuuden vaatimiin esitysnopeuksiin.

Edellä mainitusta johtuen on kehitetty myös ratkaisuja, stereovideosignaalista erotetaan oikealle ja vasemmalle : V tarkoitetut kuvasignaalit kahdelle erilliselle videoprojektorille.

life v:25 videoprojektoreina voidaan käyttää erikois-CRT-projektoreidei :/<; normaalilla kuvataajuudella toimivia hinnaltaan edullisempia f *:*·: reita, esimerkiksi juuri nestekidematriisiin perustuvia proje *:»·: Mainittujen kahden projektorin kuvat kohdistetaan keskenään käin, esitetään yhtä aikaa ristikkäisillä valon polarisaatioilla "* 30 muodostuvaa kuvaa katsellaan ristikkäin oikealle ja vas< . . silmälle eri tavoin polarisoitujen lasien lävitse. Tällainen 4 aikaa, eikä ajallisesti peräkkäin kuten suljinlaseja käyttävissä telmissä.

Polarisaation tai värisuodatuksen käytöllä on kuitenkin suljin 5 perustuviin menetelmiin nähden selkeitä haittoja. Polaris perustuvissa menetelmissä katsojan esimerkiksi kallistaessa j hänen käyttämiensä polarisaatiolasien suodatuskyky muuttuu on ongelmallista käytettäessä stereokuvaa esimerkiksi \ ympäristön luomiseen, jossa virtuaaliympäristössä katso 10 tarkoitus liikkua hänelle projisoitavaan stereokuvaan nähder polarisaatio- että värisuodatusta käyttävissä järjestelmissä värien luonnollinen toisto on ymmärrettävästi heikompi kuir laseihin perustuvissa järjestelmissä, joissa suljinlasien ne sulkimien ollessa auki värien toisto on olennaisesti neutraali, 15 sekä polarisaatio- että värisuodattimet alentavat merkittävästi \ havaitseman kuvan kirkkautta, koska kuvaa nyt tyypillises projisoidaan että tarkastellaan rajallisen transmission or optisten suotimien lävitse.

20 Suljinlaseihin perustuvissa ja kahta projektoria käy järjestelmissä käytännön ongelmana on se, että projektorien to tulisi hyvän kuvanlaadun aikaansaamiseksi olla keskenään tahdistettua. Ts. oikealle silmälle tarkoitettua kuvaa esittävä p : V ei saa periaatteessa projisoida kuvaa siiloin, kun toinen p :T:25 projisoi vasemmalle silmälle tarkoitettua kuvaa. Katsojan käy nestekidesuljinlaseista tai vastaavista huolimatta, mikäli oikear * · edessä olevan suljinlasin sulkimen ollessa auki vasemman tarkoitettua kuvaa tuottava videoprojektori projisoi kuvaa tai I ..... muutoin valoa, on se nähtävissä myös oikealla silmällä, kosk *" 30 tapauksessa kuvien koodauksessa ei siis käytetä polarisaai . värisuodatusta. Em. kuvan tai valon ei-toivottu "vuotaminen 5 1-1: selostettua kuvien keskinäistä tahdistamista. Nestekidematriis toimintaa projektorissa voidaan verrata diakuvan tehtävä projektorissa, ei myöskään pysty tuottamaan täydellistä kontra vaikka nestekidematriisi pyritään ohjaamaan läpinäkymättöm 5 toistamaan täysin mustaa kuvaa, pääsee valolähteen valosta a tietty osuus nestekidematriisin lävitse ja edelleen valkokankaan ei-toivottu valo heikentää tuotetun stereokuvan laatua.

Em. seikoista johtuen, hyvälaatuisen stereokuvan tuottamine 10 erillistä videoprojektoria ja suljinlaseihin perustuvaa tekniikkaa I vaatii käytännössä varsin korkealaatuisten ja siten varsin videoprojektorien käyttöä. Tämä korostuu etenkin esitettäesi koneen avulla tuotettua stereokuvaa, jossa stereokuvan ki | kuvataajuus on vielä normaalista videokuvasta muodostettua 15 kuvaa korkeampi. Tällöin kahden projektorin käytöllä Sten esittämisessä tavoiteltava etu suhteessa yhden, CRT-tek perustuvan erikoisprojektorin käyttöön nähden jää käyt. vähäiseksi, tai stereokuvan laatu jää vastaavasti merkittävästi erikoisprojektorilla saavutettavaa kuvanlaatua heikommaksi.

20

Nyt käsillä olevan keksinnön pääasiallisena tarkoituksena or laitteisto, joka mahdollistaa korkealaatuisen stereokuvan projis edullisia videoprojektoreita, esimerkiksi nestekidevideoproje : V käyttäen siten, että tekniikan tasosta poiketen kuvien erot •T: 25 katsojan oikeaa ja vasenta silmää varten voidaan kuitenkin i nimenomaan suljinlaseihin perustuvaa tekniikkaa käyttäen.

• · • ♦

Keksinnön avulla yhdessä suljinlasien käytön kanssa voidaan ..... taa polarisaatioon tai värisuodatukseen perustuviin tekniika "'"’30 järjestelmiin verrattuna selkeästi parempi kuvanlaatu, esii suurempi kuvan kirkkaus sekä luonnollisempi värien toisto.

6 11 Näiden tarkoitusten toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle lal on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäisen vaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

5 Muissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty eräitä non edullisia suoritusmuotoja.

Keksinnön perusajatuksena on käyttää erillistä, katsojan kä> suljinlasien toimintaan, ja siten oikealle ja vasemmalle silmäili 10 tettujen kuvien projisointiin tahdistettua suljinelintä tai sul stereokuvan esittämiseen käytettävien projektoreiden yhte Suljinelimellä/-elimillä voidaan tarvittaessa estää yksittäisen pn projisoiman kuvan tai muun valon eteneminen katsojan havaitta 15 Keksinnön mukainen suljinelin/-elimet estävät tehokkaasti proj epätäydellisestä keskinäisestä tahdistuksesta ja/tai epätäyd kontrastista aiheutuvan kuvan ei-toivotun ’’vuotamisen” ristiin I oikean ja vasemman silmän välillä. Keksinnön mukainen si elimet on tahdistettu siten, että katsojan käyttämien suljinlasier 20 silmän sulkimen ollessa auki, vasemmalle silmälle tarkoitettu; projisoivan projektorin yhteydessä oleva suljinelin ohjataan Y vastaavasti suljinlasien vasemman sulkimen ollessa auki, silmälle tarkoitetun projektorin yhteydessä oleva suljin suljetaai * * : \5 järjestely estää kaikissa tilanteissa (esim. epätäydellinen proj :T:25 keskinäinen tahdistus) tehokkaasti vasemmalle silmälle tar :\{ kuvan havaitsemisen katsojan oikealla silmällä ja päinvastoin. ·.··: vaikka projektori ei pystyisi itsessään tuottamaan täydellistä k( eli tarvittaessa myös täysin "mustaa” kuvaa, estää keksinnön m .···. suljinelin tehokkaasti ko. tilanteessa syntyvän hajavalon tms. *” 30 valkokankaalle tai muulle projektiopinnalle.

• 11'

Keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa projektoreid* dessä suljineliminä käytetään nestekiteisiin perustuvia suikin voivat toimintaperiaatteeltaan olla esimerkiksi joko absorpt dispersiivisiä. Nestekidesulkimien etuna on se, että suljint 5 toteuttamiseen ei tällöin tarvita mekaanista liikettä ja haluttae: voidaan sijoittaa myös projektorin kotelon sisään.

Keksinnön vielä eräässä suoritusmuodossa yksittäisen projekl valolähde korvataan valojohteella, joka valojohde johtaa valon 10 projektorin ulkopuolella sijaitsevasta erillisestä valolähteestä k< torille. Tämän suoritusmuodon etuna on se, että nyt yhde lähteestä voidaan valojohteita käyttäen ohjata valoa use projektorille, ja mainitun erillisen valolähteen yhteyteen voic posti järjestää keksinnön mukainen suljintoiminto esim. mek 15 pyörivään levyyn perustuvaa ratkaisua käyttäen.

Seuraava esimerkkien avulla suoritettava keksinnön yksit sempi selitys havainnollistaa alan ammattimiehelle edelleen s< keksinnön edullisia suoritusmuotoja sekä keksinnöllä tunnettu 20 kan tasoon nähden saavutettavia etuja.

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla oh i rustuksiin, joissa i m * * ♦ *

« I

*T: 25 kuva 1 esittää periaatteellisesti stereokuvan projisoinnin tason mukaisesti kahta videoprojektoria käyttäen, • * • kuva 2 havainnollistaa periaatteellisesti keksinnön mukaist elimen käyttöä kuvaa 1 vastaavassa tilanteessa, kuva 3 havainnollistaa periaatteellisesti erästä nestekide ' 30 11 kuva 5 havainnollistaa keksinnön mukaista menetelmää sovi useammalle katsojalle yksilöllisesti tuotettavan Sten projisoinnissa, ja 5 kuva 6 havainnollistaa keksinnön erästä suoritusmuotoa videoprojektorien oma valolähde on korvattu valojoh projektorien ulkopuolisella valolähteellä.

Kuvassa 1 on periaatteellisesti esitetty stereokuvan projisointi t 10 tason mukaisesti käytettäessä kahta erillistä videoprojektoria suljinlasien kanssa.

Stereovideosignaalista SS erotetaan oikealla ja vasemmalle tarkoitetut kuvasignaalit SR ja SL kahdelle erilliselle videoprojel 15 ja L. Tämä voi tapahtua dekooderia C käyttäen, jollaisia deko on kaupallisesti saatavilla ja jollaisen toimintaa on kuvattu esi patenttijulkaisussa WO 00/55687. Oikea videoprojektori R j; videoprojektori L projisoivat kuvaa IM valkokankaalle tai projektiopinnalle S siten, että katsojan H oikealle ja vas< 20 silmälle tarkoitettuja kuvia projisoidaan ajallisesti peräkkäin, ajallisesti peräkkäisten kuvien ohjaamiseksi oikealla tavalla taviksi katsojan H oikealla ja vasemmalla silmällä, katsoja suljinlaseja G, joiden suljinlasien G toiminta on ajastettu Signe :*V avulla mainittujen peräkkäisten kuvien esitykseen. Signs *T: 25 muodostetaan edullisesti dekooderissa C.

• » 4 4* * I»

Suljinlasien G vasemman silmän edessä oleva suljin L* on projisoitaessa oikealle silmälle tarkoitettua kuvaa projektorin F ja vastaavasti oikean silmän edessä oleva suljin R’ on suljel *****30 soitaessa vasemmalle silmälle tarkoitettua kuvaa projektorin l , Suljinlasien G toiminta on tekniikan tasosta sinänsä hyvin tunr 11 9 ! ' suljinlevyä pyörittävän moottorin M pyörimisnopeutta oi edullisesti dekooderilta C saatavan signaalin SC avulla seuraavi

Katsojan H suljinlasien G oikean silmän sulkimen R1 Ollesi 5 suljintevy DS estää vasemmalle silmälle tarkoitetun projektorin tämän valon etenemisen valkokankaalle S, mutta sallii vas oikean projektorin R projisoiman kuvan esittämisen suljinlevy olevan aukon DO ansiosta. Vastaavasti suljinlasien G vai sulkimen L’ ollessa auki, suljinlevy DS estää oikean projel 10 lähettämän kuvan esittämisen valkokankaalla S. Suljinle> toiminta on siis ajastettu sekä projektorien R ja L että suljin! toimintaan.

Edellä kuvattu keksinnön mukainen järjestely estää kaikissa tili 15 tehokkaasti vasemmalle silmälle tarkoitetun kuvan havaitsemi: sojan oikealla silmällä ja päinvastoin. Eli esimerkiksi tilanteess signaalien SL ja SR keskinäinen ajastus ei ole aivan täydellin projektorien R ja L toimintaperiaatteesta johtuen ne eivät pyst; maan täydellistä kontrastia, eli tarvittaessa myös täysin ” 20 kuvaa, estää keksinnön mukainen ratkaisu kuvan tai valon ei-"vuotamisen” ristiin katsojan oikean ja vasemman silmän välillä.

Keksintö helpottaa merkittävästi oikean R ja vasemman L pr< tuottamien kuvien keskinäiselle tahdistukselle asetettavia vaat • · 25 Keksintöä mukaista suljinelintä käytettäessä projektorit R ja :·:: periaatteessa olla järjestettyjä projisoimaan kuvaa myös ja V*: jolloin suljinelin DS yhdessä suljinlasien G kanssa valitsee proj R,L projisoimista kuvista kulloinkin sen oikealle tai vasemmalle ·:··: tarkoitetun kuvan, jonka katsojan H on tarkoitus nähdä.

30

Kuvaan 2 viitaten on selvää, että mainitusta kuvasta poikete 111 10 1 17 muodostaa myös muulla tavoin Kuin dekoodaamalle ne stereovideosignaalista SS. Videosignaalit SR,SL voidaan mu suoraan esimerkiksi tietokoneen avulla muokkaamalla m liikkuvaa tai liikkumatonta kuvaa erilaisin sinänsä tunnetuin 5 käsittelyn keinoin. Videosignaalit SR,SL voidaan muodosta kokonaan alusta saakka tietokoneen avulla esimerkiksi puhtai koneanimaatioina. Tällaista tietokoneen tuottamaa steri voidaan käyttää esimerkiksi tietokonepeleissä tai erilaisten ' ympäristöjen ja -tilojen luomisessa. Keksinnön kannalta ei c 10 oleellista miten stereokuvan projisoimiseksi tarvittavat, i oikealle ja vasemmalle silmälle tarkoitetut videosignaalit SR j; aikaansaatu. Keksinnön kannalta videosignaalien SR.SL ei väl ole tarpeen missään vaiheessa olla yhdistettyinä stereovideosignaaliksi SS. Videosignaalien SR,SL kuvataaj 15 vaihdella kulloisenkin sovelluksen mukaan ja olla siten normaal käytössä sovellettuja kuvataajuuksia (25 tai 30 kuvaa/s) suur pienempi.

Mainittakoon lisäksi, että nykyisin on kaupallisesti saatavi 20 tietokoneeseen liitettäviä näytönohjauskortteja tai vastaavia sisältävät useampia erillisiä videoulostuloja. Mainitut videoi voidaan ohjelmoida tuottamaan keskenään erilaista kuva sopivasti muodostettuja kuvia voidaan edelleen käyttää steri . . aikaan saamiseksi. Tällaisia näytönohjauskortteja on mah e\e\ 25 käyttää normaalien videoprojektorien ohjaamiseen, ja i : yhdessä keksinnön mukaisen ratkaisun kanssa korkeali • · stereokuvan tuottamiseen erilaisia käyttötarkoituksia varten.

• ♦ ·:··: Keksintö ei ole rajoittunut ainoastaan kuvassa 2 esitetyn rr 30 mekaanisen suljinelimen DS käyttöön, vaikkakin yksink toteutuksensa ansiosta mekaaninen suljin, ja erityisesti 11 1 nestekidevideoprojektorin LCP toiminnan kannalta olee komponentit. Nestekidevideoprojektorissa LCP valolähteen F ί valo ohjataan edullisesti heijastinta P apuna nestekidematriisin LC ja linssioptiikan LO lävitse projekti 5 heijastettavaksi. Nestekidematriisia LC, jonka toimintaa proj voidaan verrata diakuvan tehtävään diaprojektorissa, sähköisesti elektroniikan E avulla tuottamaan haluttu kuva pr< syötettävästä videosignaalista SR tai SL. Stereokuvan saamiseksi käytetään kahta erillistä nestekidevideoprojekto 10 joille kuvien 1 ja 2 mukaisesti toiselle syötetään videosignaa toiselle videosignaalia SL.

Kuvassa 3 keksinnön mukainen suljintoiminto on toteutel kulkusuunnassa välittömästi nestekidevideoprojektorin eteen 15 tyliä nestekidesulkimella LCS, jonka toimintaa katsojan ki suljinlasien G toimintaan tahdistetusti ohjataan signaalin SC a luonnollisesti selvää, että oikealle ja vasemmalle silmälle tark projektorien tapauksessa mainittu ohjaussignaali SC muodosti kummallekin projektorille erikseen.

20

Kuvassa 4 keksinnön mukainen suljintoiminto on vastaavasti 1 järjestämällä nestekidesuljin LCS projektorin LCP sisälle, val< suunnassa välittömästi projisoitavaa kuvaa muodostavan n .. matriisin LC jälkeen.

·· 25 • ·* v : Keksinnön mukaisesti käytettävät nestekidesulkimet LCS v< • · V*i mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa sinänsä tunnettua tyyppiä kidesulkimien LCS toiminta voi siten perustua joko valon abs *:"! dispersioon ja/tai heijastukseen.

30 «««

On selvää, että keksinnön mukainen suljintoiminto voidaan 12 1 nestekidesuljin LCS tai myös sopiva mekaaninen suljin valoläht nestekidematriisin LC väliin.

Nestekidesulkimien LCS etuna on se, että suljintoiminnon tot 5 seen ei tarvita mekaanista liikettä ja suljinelimet voidaa haluttaessa helposti sijoittaa videoprojektorien LCP kotelon sisä

Suljineliminä voidaan edellä esitettyjen mekaanisen pyörivän k ja nestekidesulkimien LCS lisäksi käyttää myös mitä tahansf 10 mekaanista, mikromekaanista tai elektro-optista suljinmekanisn suljinmekanismi on sähköisesti ohjattavissa ja pystyy riittävän toimintataajuuteen.

Keksintö ei ole myöskään rajoittunut pelkästään yhdelle k 15 tarkoitetun stereokuvan tuottamiseen. Kuva 5 havainnollistaa non mukaista menetelmää sovellettuna useammalle katsojalle sesti tuotettavan stereokuvan projisoinnissa.

Kuvassa 5 videoprojektorit A ja B tuottavat videosignaaleista S 20 katsojalle H tarkoitettua stereokuvaa. Suljinelimien DA ja DB on keksinnön mukaisesti tahdistettu katsojan H käyttämien sul G sulkimien A\B’ toimintaan. Videoprojektorit C ja D t vastaavalle tavalla videosignaaleista SR’ ja SL’ toiselle kats< tarkoitettua stereokuvaa. Suljinelimien DC ja DD toiminta on ke : V 25 mukaisesti vastaavasti tahdistettu katsojan H’ käyttämien sul : j : G’ sulkimien C\D’ toimintaan. Suljinelimien DA,DB,DC

:/· suljinlasien sulkimien A’.B’^D’ toiminta on keskinäisesti tai ·:··: toisiinsa ja luonnollisesti lisäksi myös projektoreiden toimintaan oheisen taulukon 1 mukaisesti: .···. 30 • * f—-p- > - "" |--—---—--- rivi DA DB DC DP A’ B’ C’ 13 115

Taulukon 1 mukaista tahdistusta käyttäen katsojille H ja H’ esittää kummallekin oma stereokuvansa, joka stereokuva vo kiksi huomioida katsojien 1-1,1-11 keskenään erilaisen sijainnin s 5 projektiopintaan S, jolloin katsoja H ja H’ näkevät kohtee kulmista.

Käytettäessä stereokuvan projisointia esimerkiksi virtuaalitila seen, on keksinnön mukaista menetelmää käyttäen mahdollis 10 kullekin katsojalle erilaista korkealaatuista stereokuvaa, joki kuva voi esittää esimerkiksi samaa kohdetta/näkymää, mutta huomioitu katsojien eri asema suhteessa heille pr< kuvaan/kohteeseen. On luonnollisesti selvää, että stereokuva van järjestelmän tulee tällöin tietää katsojien H,H’ asema s 15 projektiopintaan S.

Taulukossa 1 esitettyä tahdistusta voidaan tarvittaessa muutl siten, että taulukkoa voidaan käydä riveittäin läpi myös muusi tyksessä kuin järjestyksessä 1,2,3 ja 4. Tahdistus voidaan 20 esimerkiksi rivijärjestyksessä 1,3,2,4 tai 1,4,2,3. Tällä menete mahdollista vähentää yksittäisen katsoja H tai H’ kokema välkyntää.

Kuvassa 6 on vielä esitetty periaatteellisesti keksinm : V 25 suoritusmuoto, jossa videoprojektorien R,L omat sisäiset valok **/ : korvattu valojohteilla OF, jotka valojohteet on järjestetty jo :/.j projektoreille valoa mainittujen projektorien ulkopuolella sija <:*'! erillisestä valolähteestä F. Valolähteenä F voi toimia es ····· jatkuvatoiminen halogeeni- tai kaasupurkauslamppu, jollaisen .··. 30 saadaan hyvä valoteho. Valolähteen F yhteydessä käytetään heijastinta P ja/tai muuta optiikkaa (ei esitetty kuvassa 6) kerä! 14 11 keksinnön mukainen sutjintoiminto esim. mekaanista pyöriväär perustuvaa ratkaisua käyttäen.

Valojohteina OF voidaan käyttää kvartsi- tai muovipohjaisia vai 5 tai niistä muodostettuja kuitukimppuja. Kvartsipohjaisten valo etuna on niiden hyvä lämmönkestävyys, jolla on merkitystä hali kytkeä valokuidun päähän valoa suurella tehotiheydellä. Myöi täytteisten valojohteiden käyttö on mahdollista.

10 Alan ammattimiehelle on selvää, että valon kytkeminen valolähi valojohteisiin OF samalla keksinnön mukainen suljintoiminto to voidaan saada aikaan useammallakin eri tavalla. Kuvassa 6 suoritusmuodon sijaan valon ohjaus eri valojohteiden OF voidaan toteuttaa esimerkiksi pyörivää tai värähtelevää peilU 15 käyttäen. Varsinaisen suljintoiminnon toteuttamiseen voidaan e mekaanisten ratkaisujen lisäksi käyttää myös esimerkiksi ne sulkimia tai vastaavia.

Valojohteita OF käyttäen on mahdollista yhtä jatkuva

20 valolähdettä F käyttäen syöttää valoa myös useammalle kuin I

videoprojektorille. Valojohteita käyttäen on siten mahdollista t esimerkiksi kuvassa 5 periaatteellisesti kuvattu useammalle k; H,H’ tarkoitettu järjestelmä. Tällöin valojohteiden käytöllä saa\ .. merkittävänä etuna yksittäisten projektorien rakenteen : 25 kertaistuminen, jolloin laitteisto kokonaisuudessaan yksinkerta V: tulee hinnaltaan edullisemmaksi toteuttaa. Omien valols

V·: jättäminen pois yksittäisistä projektoreista mahdollistaa myös I

•:"i hyvin kompaktien projektorien toteuttamisen.

# * 30 On selvää, että keksinnön edellä esitettyjä eri suoritus yhdistelemällä voidaan aikaansaada erilaisia keksinnön s > 15 11 käytettävien projektorien suhteen eri puolelle projektiopintai käytännössä tavanomaista, että sekä projektorilaitteistot että sijoittuvat projektiopintaan S nähden sen samalle puolelle. Pei valkokankaan sijaan kuvaa voidaan projisoida myös 5 tarkoitukseen sopiville kiinteille tai ei-kiinteille pinnoille.

Katsojan käyttämien suijinlasien G tahdistus on edullista t tekniikan tasosta sinänsä tunnettuja langattomia tiedonsiirl kuten esimerkiksi radiotaajuus- tai infrapunalinkkejä käyttäer 10 katsojan liikkumista ei rajoita suljinlaseihin G muutoin yhdi johdotus tms.

On luonnollisesti selvää, että myös mekaaninen suljinlevy vastaava voidaan tarvittaessa sijoittaa yksittäisen videopn 15 sisään. Tällöin kuitenkin menetetään se etu, että sijoittamalla s DS tai vastaava projektoreiden eteen vältetään tarve itse p reiden modifiointiin.

Keksinnön mukaista suljintoimintoa voidaan soveltaa myös 20 kuin esimerkeissä mainittujen nestekidematriisiin perustuvien projektoreiden yhteydessä. Nestekidematriisivideoprojektoreide niiden edullisen hinnan lisäksi on keksinnön kannalta kuitenk se, että nestekidematriisin muodostamassa kuvassa ei esiinny i virkistettävistä tai ohjattavista matriiseista poiketen merkittävä :*V 25 päivittävää ja ajallisesti toistuvaa pyyhkäisyilmiötä. Tällaine jTj esiintyessään tulee ottaa huomioon keksinnön mukaista ε :*\i ajoitusta järjestettäessä.

*****

Yhteenvetona voidaan todeta, että keksintö mahdollistaa • · .·*·. 30 laatuisen stereo- tai monikanavakuvan projisoimisen kahta tai • * paa erillistä normaalilla kuvataajuudella toimivaa ja sinänsä hir

Claims

16 11

1. Laitteisto liikkuvan tai liikkumattoman stereo- tai monikana (IM) projisoimiseksi, joka laitteisto käsittää ainakin ensimmäis< 5 ainakin toisen (L) videoprojektorin tai vastaavia katsojan (H) oi vasemmalle silmälle tarkoitettujen kuvien projisoimiseksi i vuorotellen ja katsojan käyttämien suljinlasien (G) tai vastaa miniään tahdistetusti, tunnettu siitä, että mainittujen videopro (L,R) yhteyteen on järjestetty kuvan projisoimisen tarvittaessi 10 suljinelin/-elimiä (DS,LCS), jonka mainitun suljinelimen/-elimie on järjestetty kuvien esitykseen tahdistetusti siten, että — katsojan (H) käyttämien suljinlasien (G) tai vastaavien silmälle tarkoitetun sulkimen (R’) ollessa auki, vasemmalle tarkoitettua kuvaa projisoivan ainakin toisen projektorin (I 15 dessä oleva suljinelinAelimet (DS;LCS) ohjataan k vastaavasti — katsojan (H) käyttämien suljinlasien (G) tai vastaavien vas silmälle tarkoitetun sulkimen (U) ollessa auki, oikealle tarkoitettua kuvaa projisoivan ainakin ensimmäisen projek 20 yhteydessä oleva suljinelimen/-elimet (DS;LCS) ohjataan kii

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu si mainittu suljinelinAelimet (DS;LCS) on järjestetty videopro (L,R) ulkopuolelle valon kulkureitille mainittujen projektorien j .·. : 25 esittämisessä käytettävän projektiopinnan (S) väliselle alueelle. • ** ‘ 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu si mainittu suljinelinAeiimet (DS;LCS) on järjestetty videopro s—: (L,R) ulkopuolelle valon kulkureitille välittömästi mainittujei 30 projektorien eteen. ·* ♦ * # · • ♦ • *

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu si 17 11 joka valojohde on järjestetty johtamaan ulkoisen valolähteen j videoprojektoriin (L,R) kuvan projisoimiseksi, ja mainittu s elimet (DS) on järjestetty mainitun valojohteen (FO) yhteyteen

6. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen tunnettu siitä, että suljinelin/-elimet (DS,DA,DB,DC,DD) mekaanisen liikkeen avulla suljintoiminnon toteuttavia elimiä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, el 10 elimenä (DS,DA,DB,DC,DD) käytetään kuvien esittämiseen tetusti pyöritettävää valoa läpäisemätöntä levyä, jossa levyssä tai useampia valoa läpäiseviä aukkoja.

8. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen I 15 tunnettu siitä, että mainittu suljinelin/-elimet (LCS) on/ovat optisia suljinelimiä.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu si mainittu suijinelin/-elimet (LCS) on/ovat valon absorptioon, dis 20 ja/tai heijastukseen perustuvia nestekidesulkimia.

10. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen I tunnettu siitä, että laitteisto on järjestetty esittämään ster :T: kahdelle tai useammalle katsojalle (H,H’) siten, että kullekin 25 esitetään tarvittaessa erilaista kuvaa. • « • ♦

11. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen I tunnettu siitä, että laitteistossa käytettävät videoprojektorit (F ***·’ nestekidematriisin käyttöön perustuvia nestekidevideoprojekton 30 ·· · • · · • · • « ··· ♦ · ♦ · »mu 18 n;