FI116065B - Kaasuöljykoostumus - Google Patents

Description

116065

Kaasuöljykoostumus Tämä keksintö koskee voitelevuutta parantavan aineen käyttöä moottoriajoneuvoille tarkoitetussa kaasuöljykoostumuksessa, jonka rikkipitoisuus on alhainen.

5 Rikki, jota on kaasuöljyissä (dieselpolttoaineissa), muodostaa erityisen vakavan ympäristöongelman. Pitkiin aikaa on ollut keskustelua EY:n tasolla uusista määräyksistä, jotka noudattelevat muita määräyksiä, jotka on jo hyväksytty sellaisilla maantieteellisillä alueilla kuin Kaliforniassa ja Ruotsissa ja joilla huomattavasti rajoitetaan rikin ja aromaattien pitoisuuksia kaasuöljyssä, joiden osaltaan uskotaan 10 lisäävän saastuttavien aineiden (SOx, NOx, hienojakoisten aineiden ja noen) päästöjä diesel moottorien pakokaasuissa.

Vuodesta 1985 lähtien Kaliforniassa on hyväksytty lakeja, jotka rajoittavat sallitun rikkipitoisuuden kaasuöljyssä 0,05 %:ksi. Myöhemmin, marraskuussa 1990, EPÄ (ympäristön suojeluvirasto) yhteisymmärryksessä EMA:n (moottorivalmistajien yh-15 distykset), API:n (amerikkalainen maaöljylaitos) ja NCFC:n (kansallinen maatila-osuustoimintaliitto) kanssa hyväksyi lakeja, joita sovelletaan kaikkialla koko Yhdysvaltojen alueella, jotka lait asettavat, rajat sekä rikkipitoisuudelle, että aromaattien pitoisuudelle kaasuöljyssä (suurin sallittu taso pitoisuudelle 35 % tilavuudesta). Nämä määräykset tulivat voimaan lokakuussa 1991.

* : 20 Huonontuneesta ympäristön tilasta johtuen CARB (Kalifornian ilmavarojen virasto)

Kaliforniassa hyväksyi ankarampia määräyksiä, jotka rajoittavat aromaattien pitoi->·,·. suuden kaasuöljyssä 10 %:ksi tilavuudesta, (suuren kokoluokan puhdistamoille, ! joiden tuotantokapasiteetti on 50000 DBP) ja 20 %:iin (pienen kokoluokan puhdis- tarmoille). Nämä määräykset tulivat voimaan lokakuun 1. päivänä 1993. Näiden 25 määräysten avulla pitäisi uusien dieselmoottorien päästöt saada rajoitettua arvoon 0,10 g/bhph verrattuna nykyisin sallittuun kynnysarvoon, joka on 0,25 g/bhph.

» * » »

Mitä eurooppalaisiin valtioihin tulee, niin Ruotsissa hyväksyttiin määräyksiä, jotka voimakkaasti alennetun verotuksen politiikan avulla edistävät ekologisten kaasuöl-;it;‘ jyjen tuotantoa. Esimerkiksi Tukholman suurkaupunkialuetta varten on kaasuöljyt "*;· 30 jaettu seuraaviin luokkiin: 2 116065

Kaasuöljy- Kokonaisaro- Useampirenkaisten Rikkiä Veroalennus tyyppi maattien pi- aromaattien pitoi- __ toisuus_suus___

Luokka 1__< 5 % v < 0,1 % v__< 10 ppm 35 %_

Luokka 2__< 20 % v__< 1 % v__< 50 ppm 15 %_

Luokka 3 <25 % v___< 500 ppm 0 %_

Mitä tulee Euroopan taloudelliseen yhteisöön, vain vahan aikaa sitten hyväksyttiin ja saatettiin voimaan määräyksiä, jotka rajoittavat rikkipitoisuuden kaasuöljyissä korkeintaan 0,2 %:ksi painosta, ja tällä hetkellä keskustellaan ankarammista mää-5 räyksistä, joiden pitäisi tulla voimaan vuodesta 1996 alkaen. Näiden määräysten pitäisi saada aikaan rikkipitoisuuden rajoittaminen 0,05 %:ksi painosta ja sen ohella aromaattien pitoisuuksien rajoittaminen.

Ankarampia määräyksiä odoteltaessa tehtiin Italiassa pakollisiksi hallituksen määräyksellä, joka astui voimaan 1992, suurkaupunkialueilla kaasuöljyt, jotka sisältä-10 vät 0,1 % painosta rikkiä.

Rikin ja aromaattien pitoisuuksien väheneminen kaasuöljyissä on teknillisesti saatu aikaan puhdistuskäsittelyjen avulla, erityisesti katalyyttisen hydrauksen avulla. Kuitenkin havaittiin, että rikin ja aromaattien pitoisuuksien pienentäminen kaasuöljyissä aiheuttaa dieselmoottorien ruiskutusjärjestelmän osien vaurioitumisongel-15 mia, jotka johtuvat polttoaineen voitelevuuden vähenemisestä. Erityisesti havaittiin, että kaasuöljyt, joiden rikkipitoisuus oli yhtä suuri tai suurempi kuin 0,2 % painosta * * : ja aromaattien pitoisuus oli suuruusluokkaa 30 % painosta, eivät aiheuta mitään erityisiä voitelevuusongelmia. Kuitenkin, kun rikin pitoisuus pienenee arvoihin, jot-: ka ovat pienempiä kuin 0,2 % painosta ja kun aromaattien pitoisuus pienenee ar- 20 voihin, jotka ovat pienempiä kuin 30 % painosta, ruiskutuspumppujen, erityisesti pyörivien pumppujen ja pumppuruiskuttimien kulumisilmiöt lisääntyvät suhteelli-sesti lisääntyvällä voimakkuudella. Siten esimerkiksi edellä mainittuja luokkia 1 ja 2 olevien ruotsalaisten kaasuöljyjen käyttö aiheuttaa pienitehoisten moottorien (so.

; .·. automoottorien) pyörivien pumppujen vioittumisen keskimäärin noin 10000 km:n ' · * 25 ajon jälkeen. Vähärikkisissä, vähäaromaattisissa kaasuöljyissä on kaasuöljyn kyky ‘ ‘ suorittaa sopiva voitelu kadonnut tai ainakin pienentynyt, so. kyky muodostaa kal- ί ’.: vo, joka kykenee pitämään mekaanisten osien pinnat erossa toinen toisistaan sinä aikana, jonka ne ovat liikkeessä toistensa suhteen. Tällainen kyky, jota sanotaan ·.·. ’’voitelevuudeksi”, riippuu lisäksi voideltujen osien muodosta ja koostumuksesta : 30 sekä toimintaolosuhteista.

3 116065

Tekniikan tasosta on tunnettua käyttää kaasuöljyn lisäaineita, joilla tavallisesti käsitetään kulumisen estoaineina käytettäviä aineita, jotka ovat tyypeiltään rasva-happoestereitä, tyydyttämättömiä dimeroituja rasvahappoja, primäärisiä apaattisia amiineja, dietanoliamidin rasvahappoamideja ja pitkäketjuisia alifaattisia monokar-5 boksyylihappoja, jollaisia on kuvattu esim. US-patenttijulkaisuissa 2 252 889; 4 185 594; 4 208 190; 4 204 481 ja 4 428 182. Useimmat niistä ovat lisäaineita, joilla on niiden toivotut ominaisuudet suhteellisen suurten pitoisuuksien alueella, ominaisuus, joka ei ole erityisesti toivottu, kun lisäksi otetaan huomioon niiden hinnat. US-patenttijulkaisussa 4 609 376 kuvataan kulumisenestolisäaineita, jotka on 10 valmistettu monokarboksi- tai polykarboksihappojen ja polyhydroksialkoholien estereistä. Nämä lisäaineet ovat käyttökelpoisia alkoholia sisältävissä polttoaineissa.

Tämän hakemuksen tekijä on nyt keksinyt tämän keksinnön mukaisesti, että luonnosta peräisin olevien ylempien rasvahappojen alkyyliesterien määrätty luokka, jotka esterit ovat yleensä muodostuneet suoraketjuisista, mono- tai poly-tyydyttä-15 mättömistä hapoista, ovat voitelevuutta lisäaineita, jotka ovat hyvin tehokkaita kaa-suöljyissä, joiden rikin ja aromaattien pitoisuudet ovat pienet. Erityisesti näitä este-rityyppejä on saatavana tuotteena, joka kaupassa tunnetaan nimellä "biodiesel”, joka koostuu pääasiassa kasvikunnasta peräisin olevien rasvahappojen metyylies-tereistä. Biodiesel, joka kehitettiin käytettäväksi vähän saastuttavana dieselpoltto-20 aineena, on kaupallisesti saatavana oleva tuote, ja se muodostaa hyvin huokean lisäaineen verrattuna tekniikan tasosta tunnettuihin lisäaineisiin ja on tehokas pien- ·' * ten pitoisuuksien alueella mainituissa kaasuöljyissä.

* * ·

Edellä esitetyn kanssa yhdenmukaisesti tämä keksintö koskee sellaisten tyydytet-tyjen ja tyydyttämättömien suoraketjuisten C12-C22-rasvahappojen, jotka on johdet-25 tu öljykasvien siemenistä, CrCs-alkyyliestereiden seosten käyttö, määrältään 100-: 10000 ppm (miljoonasosaa painon mukaan), kaasuöljykoostumuksessa (diesel polttoaineessa), jonka rikkipitoisuus on yhtä suuri tai pienempi kuin noin 0,2 painoprosenttia ja jonka aromaattisten hiilivetyjen pitoisuus on pienempi kuin noin 30 ; painoprosenttia, voitelevuutta parantavana aineena.

30 Tämän keksinnön mukaisesti ilmaisu ’’alempia alkyyliestereitä” tarkoittaa siis Cr > * * [ t ' Cs-estereitä, erityisesti metyyli- ja etyyliestereitä, jolloin metyyliesteriä pidetään parhaimpana.

' . Kuten edellä jo on lyhyesti mainittu, tunnetaan tyydytettyjen, mono- ja poly-tyydyt- tämättömien C-i6-C22-rasvahappojen metyyliesterit keskenään sekoitettuina kaupal-35 lisesti ”bio-dieselinä” tai ’’rapsinsiemen-metyyliesterinä” (RME), riippuen niiden ai- 4 116065 kuperasta, ja niitä on aikaisemmin ehdotettu käytettäväksi vähiin saastuttavina dieselpolttoaineina.

Bio-dieseliä saadaan tavallisesti lähtien öljykasvien siemenistä, erityisesti rapsin siemenistä, auringonkukan ja soijapavun siemenistä. Mainitut siemenet jauhetaan 5 ja/tai uutetaan liuottimena (esim. n-heksaanilla) öljyn uuttamiseksi, joka koostuu pääasiassa tyydytettyjen ja tyydyttymättömien (mono- ja polytyydyttämättömiä, seoksena toistensa kanssa suhteissa, jotka riippuvat valitusta öljykasvin siemenestä) Ci6-C22-rasvahappojen triglyserideistä. Mainittua öljyä käsitellään suodatus-ja puhdistusmenetelmillä kaikkien siinä mahdollisesti olevien vapaiden rasvojen ja 10 fosfolipidien poistamiseksi, ja lopuksi se saatetaan trans-esteröintireaktioon me-tanolin kanssa rasvahappojen metyyliesterien, jotka muodostavat bio-dieselin, valmistamiseksi.

Bio-dieselin tyypilliset fysikaaliset tunnusluvut ovat seuraavat: tiheys (15 °C) 0,84/0,90 g/ml

15 tislautumisen alkupiste min. 300 °C

tislautumisen loppupiste maks. 400 °C

leimahduspiste min. 100 °C

rikkipitoisuus <0,01 % painosta viskositeetti (38,7 °C) 3,5/5 cSt 20 Bio-dieselin tyypillinen alkuaineanalyysi antaa seuraavat tulokset: hiiltä 77 %; ve-tyä 12 %; ja happea 11 % painosta.

··,·. Tyypillinen rapsisiemen öljystä saadun bio-dieselin koostumus sisältää seuraavien ‘ : Ci6-C-i8-rasvahappojen metyyliestereitä seuraavissa painoprosentti pitoisuuksissa:

:,i : 5 % palmitiinihappoa (heksadekaani eli setyylihappo) CH3(CH2)i4COOH

25 2 % steariinihappoa (oktadekaanihappo) CH3(CH2)i6COOH

j 63 % öljyhappoa (cis-oktadekeenihappo) CH3(CH2)7CH:CH(CH2)7COOH

!:: \ 20 % linolihappoa CH3(CH2)4CH:CHCH2CH:CH(CH2)7COOH

9 % linoleenihappoa (9,12,15-oktadekatrieenihappo)

: CH3CH2CH:CHCH2CH:CHCH2CH:CH(CH2)7COOH

:: 30 1 % oktadekatetraeenihappoa » » : , Tyypillinen auringonkukkaöljystä saatu bio-dieselkoostumus sisältää seuraavia C16-C29-rasvahappojen metyyliestereitä painoprosenttiarvoina ilmaistuna: 5 116065

8 % palmitiinihappoa (heksadekaani- eli setyylihappo) CH3(CH2)i4COOH 0,5 % arakiinihappoa (eikosaanihappo) CH3(CH2)i8COOH 0,2 % beheenihappoa (dokosaanihappo) CH3(CH2)20COOH 20 % öljyhappoa (cis-oktadekeenihappo) CH3(CH2)7CH:CH(CH2)7COOH 5 67,7 % linolihappoa CH3(CH2)4CH:CHCH2CH:CH(CH2)7COOH

0,5 % linoleenihappoa (9,12,15-oktadekatrieenihappo) CH3CH2CH:CHCH2CH:CHCH2CH:CH(CH2)7COOH 1 % oktadekatetraeenihappoa

Tyypillinen soijapapuöljystä saatu bio-dieselkoostumus sisältää seuraavien Ci6-10 Cig-rasvahappojen metyyliestereitä ilmaistuna painoprosenttiarvoina:

0,5 % lauriinihappoa CH3(CH2)ioCOOH 0,5 % myristiinihappoa CH3(CH2)12COOH 12 % heptadekaanihappoa CH3(CH2)i5COOH 4 % nonadekaanihappoa CH3(CH2)17COOH 15 25 % öljyhappoa (cis-oktadekeenihappoa) CH3(CH2)7CH:CH(CH2)7COOH

52 % linolihappoa CH3(CH2)4CH:CHCH2CH:CH(CH2)7COOH 6 % linoleenihappoa (9,12,15-oktadekatrieenihappo) CH3CH2CH:CHCH2CH:CHCH2CH:CH(CH2)7COOH

Luonnollisesti voidaan käyttää yllä lueteltujen alifaattisten karboksyylihappojen 20 korkeampia alkyyliestereitä, jotka sisältävät alkyyliosassaan hiiliatomeja lukumää- * » rältään 5:een asti, vaikkakin metyyliesterit muodostavat voitelevuutta parantavat ; ’ aineet vähärikkisille, vähäaromaattisille kaasuöljyille.

': Siten tämän keksinnön mukainen parantava aine dieselpolttoaineeseen tarkoitettu ;· voitelevuutta parantava aine sisältää Ci2-C22 suoraketjuisten rasvahappojen, jotka :·. 25 pääasiassa sisältävät parillisen lukumäärän hiiliatomeja molekyylissään, seoksen, alempien alkyyliesterien ja edullisesti metyyliesterien seoksen, joka rasvahappojen . . seos sisältää 5-20 paino-% tyydytettyjä rasvahappoja, 70-95 paino-% kaiken kaik- :‘ kiaan mono-tyydyttämättömiä ja di-tyydyttämättömiä rasvahappoja sekä 0-10 pai- ’ *; * ’ no-% yhteensä tri-tyydyttämättömiä ja tetra-tyydyttämättömiä rasvahappoja.

‘ * t 30 Tärkeimmät tyydytetyt rasvahapot, joita bio-dieselissä on metyyliestereinään, ovat: T lauriinihappo, palmitiinihappo ja steariinihappo. Tärkeimmät tyydyttämättömät ras- : vahapot, joita bio-dieselissä on metyyliestereinään, ovat: öljyhappo, linolihappo ja ’: 4': linoleenihappo.

6 116065

Siten tämän keksinnön mukaisen voitelevuutta parantavan aineen koostumus on yllä esitetyn mukainen, jossa tyydytetyt hapot muodostuvat yhdestä tai useammasta haposta, joka on valittu lauriinihapon, palmitiinihapon ja steariinihapon muodostamasta joukosta; monotyydyttämättömät hapot muodostuvat oleellisesti öljy-5 haposta, di-tyydyttämättömät hapot linolihapot ja tri-tyydyttämättömät linoleeniha-posta.

Voitelevuutta parantavaa ainetta käytetään kaasuöljyihin, joiden rikkipitoisuus on alempi kuin 0,2 % painosta ja edullisesti rikkipitoisuus on alempi kuin 0,1 % painosta, aina rikkivapaiden tai oleellisesti rikkivapaiden kaasuöljyjen saavuttamiseen 10 asti, esim. kaasuöljyihin, jotka sisältävät 10 ppm tai vähemmän rikkiä (vastaten ruotsalaisten kaasuöljyjen luokkaa 1, kuten yllä on esitetty).

Tämän keksinnön mukaisessa koostumuksessa käytetty voitelevuutta parantavan aineen pitoisuus riippuu kaasuöljyn rikkipitoisuudesta, ja mitä alempi rikkipitoisuus on, sitä suurempi, kuitenkin yllä esitetyllä alueella, tämä pitoisuus on. Tämän ha-15 kemuksen tekijä on keksinyt joka tapauksessa, että tavallisesti määrä parantavaa ainetta, joka on suuruusluokkaa 200-1000 ppm, on keksinnön mukaisesti tarpeeksi suuri palauttamaan toivottavan voitelevuuden, tai jopa parantamaan sitä, kaasuöl-jyillä, jotka sisältävät 0,1-0,05 % painosta sitä.

Kaasuöljyjä, joita voidaan käyttää tämän keksinnön mukaisesti, ovat maaöljystä ;·, 20 peräisin olevat kaasuöljyt tai synteettisesti tuotetut kaasuöljyt moottoriajoneuvoja ] , varten, tai ne ovat kaasuöljyjä, jotka sisältävät aina noin 10 %:iin asti tilavuudesta happea sisältäviä yhdisteitä, erityisesti eetterin luonteisia, joilla kaikissa tapauksis-;p sa on rikkipitoisuus yhtä suuri kuin tai pienempi kuin 0,2 % painosta, ja aromaatti- : ’ en pitoisuus pienempi kuin 30 % painosta.

25 Edullisesti käytetään maaöljystä peräisin olevia kaasuöljyjä, joihin on mahdollisesti sekoitettuna tavallisia lisäaineita, kuten setaaniluvun parantajia, ja aineita, jotka : parantavat kaasuöljyn matalien lämpötilojen ominaisuuksia (esim. jähmepisteen parantajia, samenemispisteen parantajia ja jähmettymispisteen parantajia). Tyypil-*: * lisiä ominaisuuksien arvoja kaasuöljyille on annettu seuraavassa taulukossa.

30 7 116065

Kaasuöljy IA IB IC ID IE

Tiheys 15 °C, g/ml 0,81/0,86 0,82/0,86 0,82/0,86 0,80/0,82 0,80/0,82

Tisle 150 °C, tilavuus-% max 2 max 2__™__™_

Tisle 250 °C, tilavuus-% 25/<65 25/<65 __—_

Tisle 350 °C, tilavuus-% min 85 min 85 min 90 100__100_

Leimahduspiste, °C__min 55 min 85__™___

Rikkiä, paino-%__max 0,2 max 0,1 max 0,05 max 0,005 max 0,001

Setaaniluku__min 50 min 50__min 47 _

Viskositeetti 37,8 °C:ssa, 2/5,35 2/5,35 cSt______

Kokonaisaromaatit, tila- — — — max 20 max 5 vuus-%______

Monirenkaiset aromaatit, --- --- — max 1 max 0,1 tilavuus-%______

Kaasuöljy ”A” on tyypillinen ETY 1993-kaasuöljy. Johtuen sen rikkipitoisuudesta, ei yllä mainittuja voitelevuusongelmia säännönmukaisesti ole, Kaasuöljy "B” on tyy-5 pillinen saastuttamaton ETY 1993-kaasuöljy. Kaasuöljy "C” on ETY-kaasuöljy, joka on niiden määräysten mukainen, joiden on määrä olla hyväksyttynä ja voimassa vuodesta 1996 alkaen, sen koostumuksen ollessa ruotsalaisten 3 luokan kaasuöl-jyjen mukainen, kuten yllä on kuvattu. Kaasuöljyt "D” ja Έ” ovat kaasuöljyjä, jotka kuuluvat ruotsalaisten kaasuöljyluokkien 2 ja 1 piiriin, kuten yllä on kuvattu. Kaasu-10 öljyillä luokista ”B”:stä "E”:hen esiintyy voitelevuusongelmia, ja siten ne ovat sopivia käytettäväksi tämän keksinnön mukaisissa koostumuksissa.

: Tämän keksinnön mukainen koostumus voidaan valmistaa yksinkertaisesti lisää- mällä voitelevuutta parantavaa ainetta valittuun kaasuöljyyn. Käyttömukavuuden vuoksi voi olla edullista valmistaa ja lisätä kaasuöljyyn väkevöityjä liuoksia, jotka 15 sisältävät esimerkiksi 50 % painosta mainittua parantavaa ainetta nestemäisessä ;! # hiilivetyliuottimessa, joka voi edullisesti olla koostumukseltaan samaa kaasuöljyä.

* » ·

Kaasuöljyjen voitelevuus määritetään Lucas Cav Ltd:n esittämän menetelmän mu-: kaisesti, joka menetelmä on johdettu standardista ASTM menetelmästä D 2783, jota käytetään voiteluöljyjen voitelevuuden määrittämiseksi. Yksityiskohtaisemmin 20 menetelmä suoritetaan käyttäen E.P. tribologista neli-pallokoestinta, joka pystyy \ mittaamaan voitelevuuden kuormitettavuuden (L.C.C.) suhteen, joka ilmaisee suu- ·’ rimman paineen, jossa polttoaineen muodostama voiteleva kalvo kykenee säilyt- tämään sellaiset voitelevuusominaisuudet, jotka ehkäisevät tapahtumasta syvää •: · : karhennusta ja pinnan kiinnileikkaamista (hankausta). Koestin käsittää läpimital- 25 taan 1/2 tuumaa olevaa palloa, jolloin kolme niistä, jotka on puristettu toisiaan vasten, pysyvät stationaarisessa tilassa ’’pallo-astian” sisällä, jokaisen mainitun pallon 8 116065 keskipisteen ollessa samassa vaakasuorassa tasossa, ja mainittujen pallojen ollessa yhtä kaukana pyörivästä koestimen akselista. Neljäs pallo on mainittujen kolmen pallon yläpuolella, ja se on asennettu pyörivään kiinnityslaitteeseen, ja se on voidellussa kosketuksessa alla oleviin kolmeen palloon, jotka eivät voi pyöriä. 5 Koneen kuormitus on järjestetty vipu- ja painojärjestelmän avulla palloastian, so. kolmeen stationääriseen palloon, jotka pakotetaan neljättä, ylempää palloa vasten (siten kuormitus on suunnattu alhaalta ylöspäin). Kosketus- (liukuma-)pinta alapal-lojen ja neljännen, ylemmän, pallon välissä on aina sama; kolmeen alempaan palloon muodostuu kulumajälki, jonka läpimitta riippuu seuraavista muuttujista: käy-10 tetty kuormitus (kg), neljännen pallon pyörimisnopeus (pyörähdystä minuutissa), kosketus koeaika (sekunteja), ja tietenkin käytetyn voiteluaineen ominaisuuksista. Kulumajäljen koko mitataan mikroskoopin avulla.

Tässä koestuksessa käytettiin seuraavia parametrejä: kosketusaika jokaista yksityistä kuormitusta kohden = 10 sekuntia; 15 neljännen pallon pyörimisnopeus = 1420 kierrosta minuutissa; kulumajäljen mittaus = mikroskoopin avulla (tarkkuus ± 0,001 mm).

Peräkkäisiä kokeita tehtiin yhä suuremmilla ja suuremmilla kuormituksen arvoilla käyttäen uusia palloja ja koneen kuormitusta lisättiin kertoimella 1,26 suhteessa edellisissä kokeissa käytettyihin pienempiin kuormituksiin. Kuormitusta lisättiin 20 kunnes saavutettiin äkillinen väheneminen lopullisessa kosketuspaineessa (L.C.C.), joka lasketaan seuraavan yhtälön avulla: :’V P = 0,52 L/d2

« · I

jossa: v ; P on lopullinen kosketuspaine lausuttuna yksikössä kg/mm2 25 d on kulumajäljen halkaisija (mm), ja : t: ‘: L on koneen kuormitus (kg)

Polttoaineen kuormitettavuus (L.C.C.) on kosketuspaineen suurin arvo, joka saa-; : vutettiin suurenevilla kuormituksilla tehdyissä koesarjoissa.

* t

Seuraavat kaasuöljyt tutkittiin: •; · I 30 (I) kaasuöljy ”A”, joka sisältää 0,2 % painosta rikkiä (viitekaasuöljy); (II) kaasuöljy ”B”, joka sisältää 0,1 % painosta rikkiä (vertailukaasuöljy); 9 116065 (III) kaasuöljy ”C”, joka sisältää 0,05 % painosta rikkiä (vertailukaasuöljy); (IV) kaasuöljy ”C”, joka sisältää 0,05 % painosta rikkiä ja johon on sekoitettu 500 ppm bio-dieseliä, joka on saatu auringonkukasta ja jolla on selityksessä kuvattu koostumus; 5 (V) kaasuöljy "C”, joka sisältää 0,05 % painosta rikkiä ja johon on sekoitettu 1000 ppm bio-dieseliä, joka on saatu auringonkukasta ja jolla on selityksessä kuvattu koostumus; (VI) kaasuöljy ”C”, joka sisältää 0,05 % painosta rikkiä ja johon on sekoitettu 10000 ppm bio-dieseliä, joka on saatu auringonkukasta ja jolla on selitykses- 10 sä kuvattu koostumus; (VII) vähän saastuttava kaasuöljy, joka sisältää vähemmän kuin 0,1 % painosta rikkiä (vertailu kaasuöljy); (Vili) vähän saastuttava kaasuöljy, joka sisältää vähemmän kuin 0,1 % painosta rikkiä (VII) ja johon on sekoitettu 1000 ppm bio-dieseliä, joka on saatu aurin-15 gonkukasta ja jolla on selityksessä kuvattu koostumus.

Kaasuöljyjen (I) - (Vili) suorituskyky voitelevuuden mukaan on lausuttu koneen kuormituksena (kg) ja kuormitettavuutena (kg/mm2) ja ne on esitetty seuraavassa :·, taulukossa.

Kaasuöljy N:o Kuormitettavuus Koneen kuormitus (kg) : v. _(kg/m2)__ J_173,3_30_ ! V Jl_ 144,44_25_ m_ 89,65_8_ ::: JV_173,3_30_ :·: : V_ 173,33_30_ VI _202,22_35_ VII _115,15_20_

Vili 202,22 35 * 20 Huomattakoon, että ne kaasuöljyt, joiden L.C.C.-(kuormitettavuus)-arvot ovat noin T 100 kg/cm2, ovat hyvin todennäköisesti vaarallisia dieselmoottorien mekaanisten : · osien vioittumisen suhteen.

Claims (8)

1. Sellaisten tyydytettyjen ja tyydyttämättömien suoraketjuisten C12-C22-rasvahappojen, jotka on johdettu öljykasvien siemenistä, CrC5-alkyyliestereiden seosten käyttö, määrältään 100-10000 ppm (miljoonasosaa painon mukaan), kaasuöl- 5 jykoostumuksessa (dieselpolttoaineessa), jonka rikkipitoisuus on yhtä suuri tai pienempi kuin noin 0,2 painoprosenttia ja jonka aromaattisten hiilivetyjen pitoisuus on pienempi kuin noin 30 painoprosenttia, voitelevuutta parantavana aineena.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että kyseiset rasvahappojen alkyyliesterit ovat metyyliestereitä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että kyseiset rasva- happoesterit ovat sellaisia, jotka tunnetaan "bio-diesel”-, ’’rapsinsiemenmetyylies-teri”- tai (RME)-nimisinä ja jotka on saatu soijapavun, rapsinsiemenen tai auringonkukan siemenen öljystä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että kyseiset esterit 15 ovat C12-C22-suoraketjuisten rasvahappojen esterien seos, joiden rasvahappojen molekyyleissä on pääasiallisesti parillinen lukumäärä hiiliatomeja, joka seos sisältää 5-20 painoprosenttia tyydytettyjä rasvahappoja, 70-95 painoprosenttia yhteensä mono-tyydyttämättömiä ja di-tyydyttämättömiä rasvahappoja ja 0-10 painoprosenttia yhteensä tri-tyydyttämättömiä ja tetra-tyydyttämättömiä rasvahappoja.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että kyseiset tyydyte tyt rasvahapot ovat lauriinihappo, palmitiinihappo ja steariinihappo sekä mainitut v. mono-, di- ja tri-tyydytetyt hapot vastaavasti ovat öljyhappo, linolihappo ja linolee- nihappo. v

’ 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että kaasuöljyn rikki- 25 pitoisuus on yhtä suuri kuin 0,1 painoprosenttia tai se on pienempi kuin tämä arvo : pienentyen rikin täydelliseen tai oleelliseen puuttumiseen asti. I · ‘•l’’

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että kyseinen kaasu- .· ’ ’: öljy on maaöljystä peräisin oleva tai synteettistä alkuperää oleva kaasuöljy mootto- riajoneuvoja varten, tai se voi olla kaasuöljy, joka sisältää 10 tilavuusprosenttiin ,. 30 asti happea sisältäviä yhdisteitä, jotka erityisesti ovat luonteeltaan eettereitä.

; : 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että kyseinen kaasu- öljy lisäksi sisältää yhden tai useampia lisäaineita, jotka on valittu ryhmästä, johon 116065 n kuuluu mainitun öljyn setaaniluvun parantajia ja matalien lämpötilojen ominaisuuksien parantajia.