FI115844B - Mekaanisen ja kemimekaanisen massan valmistusmenetelmä - Google Patents
Mekaanisen ja kemimekaanisen massan valmistusmenetelmä Download PDFInfo
- Publication number
- FI115844B FI115844B FI953229A FI953229A FI115844B FI 115844 B FI115844 B FI 115844B FI 953229 A FI953229 A FI 953229A FI 953229 A FI953229 A FI 953229A FI 115844 B FI115844 B FI 115844B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- temperature
- lignin
- fed
- rpm
- softening temperature
- Prior art date
Links
Classifications
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21B—FIBROUS RAW MATERIALS OR THEIR MECHANICAL TREATMENT
- D21B1/00—Fibrous raw materials or their mechanical treatment
- D21B1/04—Fibrous raw materials or their mechanical treatment by dividing raw materials into small particles, e.g. fibres
- D21B1/12—Fibrous raw materials or their mechanical treatment by dividing raw materials into small particles, e.g. fibres by wet methods, by the use of steam
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21B—FIBROUS RAW MATERIALS OR THEIR MECHANICAL TREATMENT
- D21B1/00—Fibrous raw materials or their mechanical treatment
- D21B1/04—Fibrous raw materials or their mechanical treatment by dividing raw materials into small particles, e.g. fibres
- D21B1/12—Fibrous raw materials or their mechanical treatment by dividing raw materials into small particles, e.g. fibres by wet methods, by the use of steam
- D21B1/14—Disintegrating in mills
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21B—FIBROUS RAW MATERIALS OR THEIR MECHANICAL TREATMENT
- D21B1/00—Fibrous raw materials or their mechanical treatment
- D21B1/02—Pretreatment of the raw materials by chemical or physical means
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Mechanical Engineering (AREA)
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Wood Science & Technology (AREA)
- Paper (AREA)
- Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)
- Chemical And Physical Treatments For Wood And The Like (AREA)
Description
115844
Mekaanisen ja kemimekaanisen massan valmistusmenetelmä - En metod för framställning av mekanisk och kemimekanisk massa Tämä keksintö koskee mekaanisen ja kemimekaanisen massan valmistusmene-5 telmää, joka antaa yli 85 %:n saannon lignoselluloosaa sisältävästä materiaalista, paperi- tai kartonkituotteiden valmistamiseksi.
Mekaanista massaa (esim. TMP) tai kemimekaanista massaa (esim. CTMP) valmistetaan tänä päivänä monenlaisissa prosesseissa, joissa hake jauhetaan eri tyyppisissä levyjauhimissa. Valmistettaessa massoja painopaperi- tai kartonkisia 10 pakkausmateriaaleja varten jauhatus toteutetaan yleensä yhdessä tai useammassa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on yleensä paineistettu, ts. jauhatuslämpötila on yli 100 °C, yleensä juuri alle ligniinin nk. pehmenemislämpötilan (Tg) tai juuri pehmenemislämpötilassa. Tähän mennessä paine ja lämpötila on myös seuraa-vissa jauhatusvaiheissa pyritty pitämään samalla tasolla kuin ensimmäisessä vai-15 heessa, tai myöhemmät vaiheet on toteutettu ei-paineistetuissa järjestelmissä, ts. alle ensimmäisen vaiheen lämpötilassa, yleensä ligniinin pehmenemislämpötilassa tai sen alle.
Ligniinin pehmenemislämpötila, joka on osoittautunut tärkeäksi tekijäksi hakkeen jauhatuksessa mekaanisten ja kemimekaanisten massaprosessien yhteydessä, 20 on viime vuosikymmenten aikana määritetty monissa tieteellisissä tutkimuksissa i lukuisille puulajeille. Viskoelastisten parametrien tutkimustyössä ja määrittämises- * sä on käytetty standardi laitteita ja tavanomaisia mittausperiaatteita. Puun, kuten /. muidenkin viskoelastisten materiaalien pehmenemislämpötila vaihtelee mittauksen aikanaisen kuormitustaajuuden mukaan. Pehmenemislämpötila nousee, jos kuor- ; 25 mitustaajuus on korkeampi. Jauhimissa yleensä käytetyillä taajuuksilla havupuun pehmenemislämpötilaksi saatiin 125-145°, kun taas yleisimpien lehtipuiden koh- ,dalla jonkin verran matalammaksi. Pehmenemislämpötilaa voidaan muuttaa lisää- mällä eri kemikaaleja. Lämpötila voidaan laskea esimerkiksi kyllästämällä puu lig- T niiniä pehmentävillä kemikaaleilla, kuten sulfaattityyppisillä kemikaaleilla.
•* ( » ψ .···, 30 Melko suuria sähköenergiamääriä tarvitaan yllä mainitun kaltaisten massojen val- mistamiseen. Esimerkiksi havupuusta valmistetun sanomalehtipaperin valmistuk-v.: seen tarvitaan jopa 2000 kWh/massatonni. Viime aikoina tehdyissä monissa tutki- muksissa, joilla on pyritty vähentämään TMP-prosessin sähköenergiankulutusta, on havaittu, että prosessin alkuvaihe on melko tärkeä energian kokonaiskulutuk 2 115844 selle eri prosessimuunnoksissa ja myös valmiin massan luonteelle. Tämä näyttää pätevän siitä huolimatta, että vain pieni osa jauhatusprosessin sähköenergian kokonaiskulutuksesta käytetään varsinaiseen kuitujen erotukseen, ts. puun hajottamiseen hakkeesta yksittäisiksi kuiduiksi (kutsutaan myös kuidutukseksi).
5 Kuituerotuksen vähäinen energiankulutus johtuu itse asiassa hakkeen runsaasti ligniiniä sisältävien alueiden termisestä tai kemiallisesta pehmenemisestä, mikä ei kuitenkaan takaa sitä, että energian kokonaiskulutus olisi pieni. Päinvastoin osoitettiin, että TMP-prosessin muunnokset, jotka aloitettiin varovaisella, vähäenergi-sellä kuituerotuksella, usein vaativat suuren energian kokonaiskulutuksen.
10 Nämä olosuhteet johtunevat siitä, että hellävaroen erotettuja, mutta käsittelemättömiä kuituja, joita saatiin toteuttamalla kuidutus puuligniinin pehmenemislämpö-tilan yläpuolella, oli vaikea fibrilloida myöhemmin jauhatusprosessissa. Fibrillointi on välttämätöntä kuitujen joustavuuden nostamiseksi halutulle tasolle ja hienojakoisen materiaalin aikaansaamiseksi, mikä on tunnusomaista hyvälle TMP-laadul-15 le. Intensiivinen prosessointi puuligniinin pehmenemislämpötilan alapuolella prosessin alussa ja sen aikana johtaa toisaalta helposti pitkien kuitujen pilkkoutumiseen ja sen myötä massan lujuusominaisuuksien heikkenemiseen. Tätä ei yleensä voida hyväksyä laatua ajatellen. Energiankulutuksen vähentäminen TMP-pro-sessille ominaiselta tasolta on liitetty massan tiettyjen laatuominaisuuksien heikke-20 nemiseen, esimerkiksi pienempään määrään pitkiä kuituja, matalampaan repäisy-: lujuuteen, matalampaan vetolujuuteen ja suurempaan tikkusisältöön. Nykyinen ,i suuri energiankulutus TMP- ja CTMP-prosesseissa on sen vuoksi ollut välttämä- , j tön haluttujen massaominaisuuksien saavuttamiseksi.
Nyt havaittiin yllättäen, että pieni energiankulutus mekaanisessa tai kemimekaani-: * 25 sessa massanvalmistusprosessissa voidaan yhdistää myös hyviin laatuominai- v : suuksiin. Tämä keksintö koskee sellaista menetelmää, jossa mekaaninen käsitte ly, esimerkiksi jauhatus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Keksinnön mukaan _;: ensimmäiseen jauhatusvaiheeseen syötettävän materiaalin lämpötila on alle lignii- nin pehmenemislämpötilan, ja vähintään yhteen seuraavaan jauhatusvaiheeseen ,.\ 30 syötettävän materiaalin lämpötila ylittää ligniinin pehmenemislämpötilan. Keksin- töä kuvataan tarkemmin seuraavassa tiettyihin suoritusmuotoihin ja oheisiin ku- I » ’··’ vioihin 1-8 viitaten.
’ '. Keksinnön oleelliset tunnusmerkit on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.
3 115844
Keksinnön mukaisessa TMP-prosessissa jauhatus tapahtuu vähintään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa hake syötetään jauhimeen lämpötilassa, joka on alle ligniinin pehmenemislämpötilan, ja käsitellään sen jälkeen melko intensiivisissä olosuhteissa, esimerkiksi kaksilevyisessä jauhimessa, jonka kierros-5 luku on vähintään 1200 rpm, tai yksilevyisessä jauhimessa, jossa jauhinlevyjen suhteellinen nopeus on suuri (vähintään 1800 rpm, edullisesti vähintään 2400 rpm). Ensimmäisen vaiheen energiansyöttö pidetään matalalla tasolla siten, ettei massan pitkien kuitujen määrä, joka muodostaa potentiaalin lujuuden kehittymiselle myöhemmin jauhatuksen aikana, vähene merkittävästi. Massan freeness-10 luvun (CSF) tulee sen vuoksi ensimmäisen vaiheen jälkeen olla korkea, yli 500 ml. Seuraava jauhatusvaihe toteutetaan oloissa, joissa kuitumateriaalin ligniini pehmenee hyvin. Kuitumateriaali syötetään seuraavaksi jauhimeen, jossa lämpötila nousee yli ligniinin pehmenemislämpötilan. Jos materiaali koostuu havupuusta, jota ei ole käsitelty kemikaaleilla, lämpötilan tulisi olla yli 150 °C, mielellään 160 °C 15 ja edullisesti 170 °C. Jos materiaali on käsitelty kemikaaleilla, lämpötilan tulisi olla yli 135 °C, mielellään 150 °C ja edullisesti 160 °C. Lämpötilan ylärajan suhteen pätee, että yli 200 °C:een lämpötiloja tulisi välttää, jotta kuitumateriaali ei tummenisi. Käsittelytaajuus voi olla korkea (suhteellinen nopeus vähintään 2400 rpm) käsiteltäessä hyvin pehmentynyttä kuitumateriaalia, mikä on osoittautunut erityisen 20 edulliseksi energiankulutuksen kannalta.
Materiaalin lämpötilaeron ensimmäiseen ja vastaavasti seuraavaan jauhatusvai-heeseen syötettäessä tulisi olla vähintään 15 °C, mielellään vähintään 25 °C ja : edullisesti vähintään 35 °C.
Tämän keksinnön mukaisessa prosessissa materiaalissa esiintyvät murtumat ja 25 murtuman alut syntyvät kuituseinämän niissä kerroksissa, joissa ei ole runsaasti ' V ligniiniä. Loppujauhatuksen aikana voidaan hyödyntää sitä tunnettua seikkaa, että ‘ ’ kuitumateriaali voidaan erottaa pienellä energiankulutuksella runsaasti ligniiniä si sältävillä alueilla lämpötiloissa, jotka ylittävät puuligniinin pehmenemislämpötilan. Koska murtumat aluksi kohdistettiin alueille, joilla ei ollut runsaasti ligniiniä, välty-30 tään saamasta kuitumateriaalia, jossa on pelkästään ligniinipäällysteisiä pintoja, j*.'; joita on vaikea fibrilloida. Tämä on aiemmin ollut suuri ongelma pyrittäessä käyttä- .··*. mään ligniinin pehmenemislämpötilan ylittäviä lämpötiloja painopaperia tai karton- " ‘ kituotteita varten tarkoitettujen mekaanisten massojen valmistuksessa. Hienoaines alustavalta murtumavyöhykkeeltä ja kuidun runsasligniinisestä keskikerroksesta 35 poistuu myös helposti ligniinin pehmenemislämpötilan ylittävissä lämpötiloissa myöhemmän jauhatusvaiheen aikana, mikä voi selittää pienen kokonaisenergian- 4 115844 kulutuksen tiettyyn freenesslukuun (CSF) tässä prosessivaiheessa ja koko tämän keksinnön mukaisessa prosessissa. Hienoaineksen valmistus on muuten eniten energiaa kuluttava osa mekaanisen massan tavanomaisessa valmistuksessa.
Esimerkki 5 Termomekaanista massaa koivu hakkeesta valmistettiin jauhamalla kahdessa vaiheessa 20 tuuman kokoisessa, hyvin varustetussa, yksilevyisessä koejauhi-messa. Ensimmäinen jauhatusvaihe (kuidutus) tehtiin sen jälkeen, kun haketta oli esikuumennettu 115°C:ssa noin 3 minuuttia, ts. lämpötilassa, joka on ligniinin pehmenemislämpötilan alapuolella. Jauhimen moottorin kierrosluku oli 3000 rpm, 10 mikä varmisti sen, ettei alkukuidutus tapahtuisi liian lempeissä oloissa. Ensimmäisen vaiheen tehonkulutus oli 640 kW/t, ja saadun massan freenessluku (CSF) oli 518 ml. Toisen jauhatusvaiheen oloja vaihdeltiin seuraavan taulukon mukaan:
Koe Esikuumennusaika Jauhatuslämpöt. Kierrosluku min °C x) rpm 15 A noin 1 115 (<Tg) 1500 B noin 1 160 (>Tg) 1500 C noin 1 160 (>Tg) 3000 D noin 1 170(>Tg) 3000 , ·, 20 x) Lämpötila esikuumennettaessa ja syötettäessä jauhimeen > t : Vaihtelevien olosuhteiden vaikutus on esitetty kuvioissa 1-6, joissa on arvioitu tär- \ * keimpiä massaominaisuuksia, ja niitä kommentoidaan seuraavasti: | , Kuviossa 1 esitetään freeness energiankulutuksen funktiona. Tästä käy ilmi, että ’!> ’ toteuttamalla toinen jauhatusvaihe lämpötiloissa, jotka ylittävät ligniinin pehmene- '* 25 mislämpötilan, tiettyyn freenesslukuun tarvittavaa energiankulutusta voidaan pie nentää huomattavasti verrattuna tavanomaiseen toiseen jauhatusvaiheeseen, joka tehdään ligniinin pehmenemislämpötilan alittavassa lämpötilassa (vertaa ko-: keitä A ja B). Energiankulutus on vielä pienempi, jos kierrosluku nostetaan j ’.'. 1500 kierroksesta/min 3000 kierrokseen/min (vertaa koetta B kokeisiin C ja D).
30 Kuviossa 2 esitetään massan tikkupitoisuus energiankulutuksen funktiona. Tästä käy ilmi, että toteuttamalla toinen jauhatusvaihe ligniinin pehmenemislämpötilan • ; yläpuolella saadaan selvästi pienempi tikkupitoisuus tietyllä energiankulutuksella kuin jauhettaessa ligniinin pehmenemislämpötilan alittavassa lämpötilassa (vertaa koetta A kokeisiin B-D). Korkeampi kierrosluku antaa myös tässä tapauksessa 5 115844 parhaimmat tulokset. Tämä osoittaa myös edun tämän keksinnön mukaisten olojen käytöstä.
Kuviossa 3 esitetään pitkien kuitujen määrä freenessluvun funktiona. Tästä käy ilmi, että pitkien kuitujen määrä massassa voidaan yleensä säilyttää jopa free-5 nesslukuihin 150-200 ml asti huolimatta suuresta energiansäästöstä jauhettaessa tämän keksinnön mukaisissa oloissa.
Kuviossa 4 esitetään repäisyindeksi freenessluvun funtiona. Tästä käy ilmi, että massan repäisyindeksi voidaan säilyttää jopa freenesslukuihin 150-200 ml asti huolimatta suuresta energiansäästöstä jauhettaessa tämän keksinnön mukaisissa 10 oloissa.
Kuvioissa 5 ja 6 esitetään vetoindeksi ja vastaavasti valonsironta freenessluvun funktiona. Nähdään, että kaikki testatut massat kehittävät samankaltaisen vetoin-deksin ja valonsirontakertoimen freenesslukuun nähden.
Rinnakkain kuvattujen kokeiden kanssa tutkittiin myös, miten energiankulutus ja 15 massan laatu muuttuvat, kun tämän keksinnön olosuhteiden vastainen jauhatus-prosessi aloitettiin jauhatusvaiheella, jossa ensimmäiseen vaiheeseen syötetyn materiaalin lämpötila oli korkeampi kuin ligniinin pehmenemislämpötila. Myös tässä tapauksessa massa valmistettiin koivuhakkeesta jauhamalla kahdessa vaiheessa yksilevyisessä jauhimessa. Ensimmäinen vaihe toteutettiin ligniinin peh-‘ 20 menemislämpötilan ylittävässä lämpötilassa ja aiemmin testissä käytetyssä, sa- I massa laitteessa. Ensimmäisen jauhatusvaiheen olosuhteet ja freenessluku tietyl- • lä energiamäärällä jauhamisen jälkeen on esitetty seuraavassa taulukossa:
Koe Esikuum.- Jauhatus- Kierros- Energian- Freeness aika lämpötila luku syöttö ml 25 min °C x) rpm kWh/t E noin 1 150 (>Tg) 3000 940 450 ’ F noin 1 160 (>Tg) 1500 900 580 Y,: G noin 1 160 (>Tg) 3000 790 415 * * · !···. 30 x) Lämpötila esikuumennettaessa ja syötettäessä jauhimeen :Y: Toisessa jauhatusvaiheessa, joka toteutettiin ilmakehän paineessa 20 tuuman
* I
;. ·: jauhimessa, ts. ligniinin pehmenemislämpötilan alittavassa lämpötilassa, freeness laski mielenkiintoiselle alueelle painopaperimassoja ajatellen. Jauhatusnopeus oli tässä tapauksessa 1500 rpm.
6 115844
Vaihtelevien olosuhteiden vaikutus energiankulutukseen ja valonsirontakykyyn käy ilmi kuvioista 7 ja 8, joissa esitetään freeness energiankulutuksen funktiona ja vastaavasti valonsironta freenessluvun funktiona.
Kuviosta 7 näkyy, että energiankulutus on huomattavasti suurempi, kun TMP-pro-5 sessi aloitetaan jauhatusvaiheella, jonka lämpötila on yli ligniinin pehmenemisläm-pötilan, kuin tämän keksinnön mukaisissa oloissa (vrt. kuvioon 1).
Kuviosta 8 näkyy, että valonsirontakerroin on huomattavasta matalampi, kun TMP-prosessi aloitetaan jauhatusvaiheella, jonka lämpötila on yli ligniinin pehme-nemislämpötilan, kuin tämän keksinnön mukaisissa oloissa (vertaa kuvioon 6). 10 Keksinnön mukaan valmistetut massat ovat tämän vuoksi selvästi sopivimpia pai-nopaperimassoiksi, joissa juuri valonsirontakertoimen on oltava riittävän korkea haluttujen optisten ominaisuuksien saavuttamiseksi.
Kuvattu esimerkki todistaa selvästi, että mekaanista massaa voidaan tuottaa tämän keksinnön olosuhteissa pienellä energiankulutuksella ja samalla saavuttaa 15 tämän tyyppisille massoille asetetut vaatimukset muun muassa tikkupitoisuuden, pitkien kuitujen sisällön, repäisyindeksin, vetoindeksin ja valonsironnan suhteen. Esimerkiksi sanomalehtipaperin valmistuksessa tarvittavaa energiamäärää voidaan laskea jopa 40% tavanomaisiin valmistustapoihin verrattuna.
Tämän keksinnön mukaisessa prosessissa kemikaalit lisätään edullisesti ensim- 20 mäisen jauhatusvaiheen aikana tai sen jälkeen, jotta vältyttäisiin massan tummu- J i , ; minen seuraavissa jauhatusvaiheissa käytetyissä korkeissa lämpötiloissa. Kemi-
* I
, ‘ · j kaaleilla voi myös olla valkaiseva vaikutus.
I « '· t Esimerkkejä tällaisista kemikaaleista ovat natriumsulfiitti, natriumbisulfiitti, natrium- :;, ’ ditioniitti, peroksidi jne.
< I · 25 Tämän keksinnön mukaan alkukäsittely voidaan, jauhinten lisäksi, tehdä hiomako-• :· neissa, puristusruuveissa tai muunlaisessa mekaanisessa käsittelylaitteistossa.
Tapauksissa, joissa prosessoidusta materiaalista erotettu rejektijae käsitellään • V edelleen mekaanisesti, kyseinen rejekti, jonka lämpötila on yli ligniinin pehmene- mislämpötilan, on syötettävä vähintään yhteen seuraavaan käsittelyvaiheeseen.
30 Keksintö ei tietenkään ole rajattu edellä kuvattuihin esimerkkeihin, vaan sitä ‘; ‘ : voidaan muunnella keksinnön hengen mukaisesti.
Claims (8)
1. Menetelmä mekaanisen ja kemimekaanisen massan tuottamiseksi yli 85 %:n saannolla lignoselluloosaa sisältävästä kuitumateriaalista paperi- ja kartonkituotteiden valmistamiseksi käsittää jauhamisen vähintään kahdessa vaiheessa, tun- 5 nettu siitä, että materiaalin lämpötila ensimmäiseen jauhatusvaiheeseen syötettäessä on alle ligniinin pehmenemislämpötilan ja materiaalin lämpötila ainakin yhteen seuraavaan jauhatusvaiheeseen syötettäessä on yli ligniinin pehmenemislämpötilan.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpötila-10 ero ensimmäiseen vaiheeseen ja ainakin yhteen seuraavaan vaiheeseen syötetyn materiaalin lämpötilojen välillä on vähintään 15 °C, mielellään vähintään 25 °C ja edullisesti vähintään 35 °C.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, jossa materiaali koostuu havupuusta, jota ei ole käsitelty kemikaaleilla, tunnettu siitä, että materiaalin läm- 15 pötila syötettäessä ainakin yhteen seuraavaan vaiheeseen on yli 150 °C, mielellään 160 °C ja edullisesti 170 °C.
4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, jossa materiaali on käsitelty kemikaaleilla, tunnettu siitä, että materiaalin lämpötila syötettäessä ainakin . , yhteen seuraavaan vaiheeseen on yli 135 °C, mielellään 150 °C ja edullisesti ; 20 160 °C. I «
5. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun- i*·*; nettu siitä, että mekaanisesti käsitellystä materiaalista erotettu rejektifraktio, jonka lämpötila on yli ligniinin pehmenemislämpötilan, syötetään ainakin yhteen seuraa-. ·’ vaan käsittelyvaiheeseen. I ·
6. Minkä tahansa edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen jauhatusvaihe toteutetaan kaksilevyisessä jauhi-messa vähintään 1200 rpm:n kierrosnopeudella tai yksilevyisessä jauhimessa ;.‘.t vähintään 1800 rpm:n kierrosluvulla, edullisesti vähintään 2800 rpnr.n kierrosluvul- la. i t
7. Minkä tahansa edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yksi seuraava vaihe toteutetaan jauhimessa, jonka suhteellinen kierrosluku on vähintään 2400 rpm. 1 1 5844
8. Minkä tahansa edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaaleutta ylläpitäviä kemikaaleja tai valkaisukemikaaleja, kuten natriumsulfiittia, natriumbisulfiittia, natriumditioniittia, peroksidia jne. lisätään ensimmäisen jauhatusvaiheen aikana tai sen jälkeen.
5 Patentkrav
Applications Claiming Priority (4)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| SE9203943 | 1992-12-30 | ||
| SE9203943A SE470555B (sv) | 1992-12-30 | 1992-12-30 | Förfarande för tillverkning av mekanisk och kemimekanisk massa med ett utbyte av över 85 % från lignocellulosahaltigt fibermaterial |
| SE9301058 | 1993-03-30 | ||
| PCT/SE1993/001058 WO1994016139A1 (en) | 1992-12-30 | 1993-12-08 | A method of producing mechanical and chemi-mechanical pulp |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI953229A FI953229A (fi) | 1995-06-29 |
| FI953229A0 FI953229A0 (fi) | 1995-06-29 |
| FI115844B true FI115844B (fi) | 2005-07-29 |
Family
ID=20388282
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI953229A FI115844B (fi) | 1992-12-30 | 1995-06-29 | Mekaanisen ja kemimekaanisen massan valmistusmenetelmä |
Country Status (17)
| Country | Link |
|---|---|
| EP (1) | EP0677122B1 (fi) |
| JP (1) | JP3258019B2 (fi) |
| KR (1) | KR950704567A (fi) |
| CN (1) | CN1052049C (fi) |
| AT (1) | ATE170940T1 (fi) |
| AU (1) | AU678802B2 (fi) |
| BR (1) | BR9307748A (fi) |
| CA (1) | CA2151364C (fi) |
| DE (1) | DE69320989T2 (fi) |
| FI (1) | FI115844B (fi) |
| NO (1) | NO312206B1 (fi) |
| NZ (1) | NZ259595A (fi) |
| PL (1) | PL309195A1 (fi) |
| RU (1) | RU95113478A (fi) |
| SE (1) | SE470555B (fi) |
| WO (1) | WO1994016139A1 (fi) |
| ZA (1) | ZA939370B (fi) |
Families Citing this family (9)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US6899791B2 (en) | 1997-08-08 | 2005-05-31 | Andritz Inc. | Method of pretreating lignocellulose fiber-containing material in a pulp refining process |
| KR100220557B1 (ko) * | 1995-06-12 | 1999-09-15 | 라이언 티모시 제이. | 저체류 고온고속 칩 정제방법 |
| US6364998B1 (en) * | 1995-06-12 | 2002-04-02 | Andritz Inc. | Method of high pressure high-speed primary and secondary refining using a preheating above the glass transition temperature |
| WO2004009900A1 (en) * | 2002-07-19 | 2004-01-29 | Andritz Inc. | High defiberization chip pretreatment |
| DE102007057580A1 (de) * | 2007-11-28 | 2009-06-04 | Bühler AG | Verfahren zur Verarbeitung lignocellulose-haltiger Rohmaterialien |
| SE540115C2 (en) | 2016-09-21 | 2018-04-03 | A paper or paperboard product comprising at least one ply containing high yield pulp and its production method | |
| JP7353188B2 (ja) * | 2017-06-20 | 2023-09-29 | ビーエーエスエフ ソシエタス・ヨーロピア | パルプ化プロセスのスループットを増加させる、及び／又はエネルギー使用量を減少させる方法 |
| FR3117123B1 (fr) | 2020-12-09 | 2023-12-15 | Michelin & Cie | Composition de caoutchouc presentant une resistance amelioree aux agressions mecaniques |
| FR3117122B1 (fr) | 2020-12-09 | 2023-12-15 | Michelin & Cie | Bandage pour vehicule hors la route |
Family Cites Families (2)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| SE303088B (fi) * | 1963-05-31 | 1968-08-12 | Defibrator Ab | |
| SE466060C (sv) * | 1990-02-13 | 1995-09-11 | Moelnlycke Ab | Absorberande kemitermomekanisk massa och framställning därav |
-
1992
- 1992-12-30 SE SE9203943A patent/SE470555B/sv not_active IP Right Cessation
-
1993
- 1993-12-08 JP JP51147694A patent/JP3258019B2/ja not_active Expired - Fee Related
- 1993-12-08 EP EP94904362A patent/EP0677122B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1993-12-08 NZ NZ259595A patent/NZ259595A/en not_active IP Right Cessation
- 1993-12-08 BR BR9307748A patent/BR9307748A/pt not_active IP Right Cessation
- 1993-12-08 KR KR1019950702542A patent/KR950704567A/ko not_active Application Discontinuation
- 1993-12-08 AU AU58445/94A patent/AU678802B2/en not_active Ceased
- 1993-12-08 RU RU95113478/12A patent/RU95113478A/ru unknown
- 1993-12-08 WO PCT/SE1993/001058 patent/WO1994016139A1/en active IP Right Grant
- 1993-12-08 DE DE69320989T patent/DE69320989T2/de not_active Expired - Fee Related
- 1993-12-08 CA CA002151364A patent/CA2151364C/en not_active Expired - Lifetime
- 1993-12-08 AT AT94904362T patent/ATE170940T1/de active
- 1993-12-08 PL PL93309195A patent/PL309195A1/xx unknown
- 1993-12-14 ZA ZA939370A patent/ZA939370B/xx unknown
- 1993-12-30 CN CN93121607A patent/CN1052049C/zh not_active Expired - Fee Related
-
1995
- 1995-06-29 FI FI953229A patent/FI115844B/fi not_active IP Right Cessation
- 1995-06-29 NO NO19952613A patent/NO312206B1/no not_active IP Right Cessation
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| CA2151364A1 (en) | 1994-07-21 |
| WO1994016139A1 (en) | 1994-07-21 |
| NO952613L (no) | 1995-06-29 |
| SE9203943L (sv) | 1994-07-01 |
| NO312206B1 (no) | 2002-04-08 |
| DE69320989D1 (de) | 1998-10-15 |
| FI953229A (fi) | 1995-06-29 |
| JP3258019B2 (ja) | 2002-02-18 |
| EP0677122B1 (en) | 1998-09-09 |
| KR950704567A (ko) | 1995-11-20 |
| DE69320989T2 (de) | 1999-01-28 |
| FI953229A0 (fi) | 1995-06-29 |
| NO952613D0 (no) | 1995-06-29 |
| AU5844594A (en) | 1994-08-15 |
| NZ259595A (en) | 1997-10-24 |
| EP0677122A1 (en) | 1995-10-18 |
| ATE170940T1 (de) | 1998-09-15 |
| AU678802B2 (en) | 1997-06-12 |
| SE9203943D0 (sv) | 1992-12-30 |
| BR9307748A (pt) | 1994-11-14 |
| SE470555B (sv) | 1994-08-22 |
| CN1052049C (zh) | 2000-05-03 |
| CA2151364C (en) | 1999-02-09 |
| PL309195A1 (en) | 1995-09-18 |
| ZA939370B (en) | 1994-08-08 |
| RU95113478A (ru) | 1997-05-27 |
| JPH08504894A (ja) | 1996-05-28 |
| CN1092832A (zh) | 1994-09-28 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| CA2197455C (en) | Low-resident, high-temperature, high-speed chip refining | |
| JP3856466B2 (ja) | 低結束繊維含量と低微細物質含量の易水切れ性の、嵩高のケミメカニカルパルプ | |
| CA2806600C (en) | Method for producing a high-freeness pulp | |
| EP1002154B1 (en) | Method of pretreating lignocellulose fiber-containing material for the pulp making process | |
| EP0096548B1 (en) | Two-stage chemical treatment of mechanical wood pulp | |
| FI115844B (fi) | Mekaanisen ja kemimekaanisen massan valmistusmenetelmä | |
| CA2633800C (en) | A method for manufacturing mechanical pulp | |
| US5853534A (en) | Method of producing pulp with high yield using a two-stage refining system operating at different temperatures | |
| US7306698B2 (en) | Method for producing pulp | |
| US4789429A (en) | Method of making mechanical pulp | |
| AU2002244309A1 (en) | Method for producing pulp | |
| US3192102A (en) | Pulping process | |
| CA2466505A1 (en) | Microwave pre-treatment of logs for use in making paper and other wood products | |
| EP4389964A1 (en) | Method for producing ht-ctmp having high tensile strength | |
| Belini et al. | Alterations of the anatomical structure of eucalypt wood chips in three refining conditions for MDF panels production | |
| EP1540073A1 (en) | Method of manufacturing mechanical or chemi-mechanical pulp and an apparatus for manufacturing the same |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| FG | Patent granted |
Ref document number: 115844 Country of ref document: FI |
|
| MA | Patent expired |