FI115574B

FI115574B - Säädettävä monikaista-antenni

Info

Publication number: FI115574B
Application number: FI20030565A
Authority: FI
Inventors: Zlatoljub Milosavljevic
Original assignee: Filtronic Lk Oy
Priority date: 2003-04-15
Filing date: 2003-04-15
Publication date: 2005-05-31
Also published as: US20040207559A1; DE602004000423D1; EP1469549B1; CN1538556A; FI20030565A0; DE602004000423T2; CN100411245C; US7099690B2; FI20030565A; EP1469549A1

Description

115574 Säädettävä monikaista-antenni

Keksintö koskee erityisesti matkaviestimiin soveltuvaa säädettävää monikaistaista tasoantennia. Keksintö koskee myös tällaisella antennilla varustettua radiolaitetta.

Antennin säädettävyys tarkoittaa tässä selostuksessa, että antennin resonanssitaa-5 juutta tai -taajuuksia voidaan muuttaa sähköisesti. Tarkoitus on, että resonanssitaa-juuden ympärillä oleva antennin toimintakaista kattaa aina sen taajuusalueen, jota kulloinenkin toiminta edellyttää. Säädettävyystarpeeseen on erilaisia syitä. Kannettavien radiolaitteiden, kuten matkaviestimien pienentyessä myös paksuussuunnassa, säteilevän tason ja maatason etäisyys laitteen sisäisessä tasoantennissa väistämättä 10 pienenee. Haittana etäisyyden pienenemisestä on, että antennin kaistanleveydet pienenevät. Tällöin vaikeutuu tai käy mahdottomaksi kattaa yhtä useamman radiojärjestelmän käyttämät taajuusalueet, kun viestimen on tarkoitus toimia useammassa järjestelmässä joiden taajuusalueet ovat suhteellisen lähellä toisiaan. Tällainen järjestelmäpari on esimerkiksi GSM 1800 (Global System for Mobile telecommunica-15 tions) ja GSM1900. Vastaavasti voi vaikeutua spesifikaatioiden mukaisen toiminnan varmistaminen yksittäisen järjestelmän sekä lähetys- ja vastaanottokaistalla. Jos järjestelmässä on käytössä alikaistajako, radioyhteyden laadun kannalta on eduksi, jos antennin resonanssitaajuus voidaan virittää kulloinkin käytettävälle alikaistalle.

. Tässä selostettavassa keksinnössä antennin säätö tapahtuu kytkimen avulla. Kytki- • 20 mien käyttö kyseiseen tarkoitukseen on sinänsä hyvin tunnettua. Patenttijulkaisussa US 6 255 994 kuvataan PIFA-tyyppinen (Planar Inverted F-Antenna) antenni, jossa : säteilevän tason ja maatason välillä on kaksi oikosulkujohdinta. Ensimmäinen oi- .·’ kosulkujohdin voidaan vaihtokytkimen avulla kytkeä maatasoon suoraan tai reaktii- i ,· visen elementin kautta. Toinen oikosulkujohdin voidaan sulkukytkimen avulla kyt- : 25 keä maatasoon tai jättää kytkemättä. Kytkimiä ohjaamalla antennin toimintakaistalle voidaan valita jokin kolmesta vaihtoehtoisesta paikasta. Ratkaisun haittana on, että :v; se on suunniteltu vain yksikaistaiselle antennille. Lisäksi rakenne sisältää tavaili- • » seen PIFAan verrattuna toisen oikosulkujohtimen järjestelyineen, mikä lisää anten-

• I

’ i ’ nin valmistuskustannuksia.

* > · I < t * 30 Hakemusjulkaisusta FI 20021555 tunnetaan kuvissa la, Ib, 2 ja 3 esitetty ratkaisu ·, joka perustuu parasiittisen johde-elementin kytkemiseen maahan. Kuvassa la on an- • · k tenni 100, jonka säteilevä taso 120 on johdekerros pienen antennipiirilevyn 105 II··· ' ‘ pinnalla. Antennipiirilevy on tuettu radiolaitteen piirilevyn 101 yläpuolelle dielekt- risillä kappaleilla 181, 182. Piirilevyn 101 yläpinta on suurimmaksi osaksi johtava 35 toimien antennin maatasona 110 ja samalla signaalimaana GND. Säteilevään tasoon 2 115574 120 liittyy antennin oikosulkujohdin 111 oikosulkupisteessä S ja syöttöjohdin 112 syöttöpisteessä F. Antenni on siis PIFA. Se on kaksikaistainen omaten alemman ja ylemmän toimintakaistan. Säteilevän tason reunasta, oikosulkupisteen vierestä, alkaa sen ensimmäinen rako 125, jolla järjestetään säteilevän tason sähköinen pituus 5 alempaa toimintakaistaa vastaavaksi. Ylempi toimintakaista muodostetaan toisen säteilevän raon 126 avulla. Säteilevä rako 126 alkaa tason 120 reunasta ja menee syöttöpisteen ja oikosulkupisteen välistä.

Antennipiirilevyn 105 alapinnalla on kuvassa la katkoviivalla piirrettynä johdelius-ka 130. Tämä sijaitsee suorakulmaisen levyn 105 vastakkaisella pitkällä sivulla ver-10 rattuna sivuun, jolla ensimmäisen ja toisen raon avoimet päät ovat. Johdeliuska 130 on säteilevän johdepinnan alapuolella ulottuen säteilevän raon 126 suljetun pään alle. Johdeliuskan pinta-ala on siksi suuri, että sillä on merkittävä sähkömagneettinen kytkentä säteilevään tasoon 120, joten se on parasiittinen elementti antennissa. Johdeliuska 130 on yhdistetty johtimella radiolaitteen piirilevyllä 101 olevan kytkimen 15 SW ensimmäiseen napaan. Kytkimen SW toinen napa taas on yhdistetty suoraan maatasoon. Kytkimen navat voidaan yhdistää ja erottaa ohjaussignaalilla CO. Kun ensimmäinen napa on kytketty toiseen napaan eli kytkin on suljettu, johdeliuska on kytketty maatasoon. Tällöin se aiheuttaa lisäkapasitanssia toiseen rakoon 126 perustuvan resonaattorin suljetussa päässä, jossa vallitsee magneettikenttä. Seurauksena 20 on rakosäteilijän sähköisen pituuden pieneneminen ja resonanssitaajuuden kasvu. Säteilevän johde-elementin osalta käy päinvastoin: Sen sähköinen pituus kasvaa ja resonanssitaajuus pienenee, kun kytkin SW suljetaan.

: Kuvassa Ib on antennipiirilevy 105 altapäin nähtynä. Johdeliuska 130 näkyy nyt

' ·' sen pinnalla. Säteilevän tason raot 125 ja 126 on piirretty katkoviivoilla. Kytkin SW

: 25 ja signaalimaa on esitetty symbolisina piirrosmerkkinä.

» »

Myös kuvassa 2 on kaksikaistainen PEFA. Sen perusrakenne poikkeaa kuvan la esit-;· ·_ tämästä rakenteesta siten, että molemmat toimintakaistat perustuvat johdesäteilijöi- hin. Tätä varten on säteilevässä tasossa 220 rako 225, joka alkaa tason reunasta oi-*·:** kosulkupisteen S vierestä ja päättyy tason sisäalueelle. Raon 225 muoto on sellai- 30 nen, että säteilevä taso jakautuu oikosulkupisteestä katsottuna kahteen haaraan. En-: ’ ’ ‘: simmäinen haara 221 kiertää tason reunoja pitkin ja ympäröi toista, lyhyempää haa- \ raa 222. Ensimmäinen haara yhdessä maatason kanssa resonoi antennin alemmalla toimintakaistalla ja toinen haara yhdessä maatason kanssa ylemmällä toimintakais-talla. Säteilevä taso 220 on jäykähkö johdelevy eli pelti, joka on tuettu alla olevaan 35 radiolaitteen piirilevyyn 201 dielektrisellä kehyksellä 280. Piirilevyn 201 johtava yläpinta toimii antennin maatasona 210 ja samalla signaalimaana GND, kuten ku- 3 115574 vassa la. Oikosulkujohdin 211 ja syöttöjohdin 212 ovat jousikosketintyyppiset ja samaa yhtenäistä kappaletta säteilevän tason kanssa.

Parasiittinen johdeliuska 230 on kuvassa 2 kiinnitetty tai muuten muodostettu di-elektrisen kehyksen 250 pystysuuntaiselle ulkopinnalle antennin sillä sivulla, jolla 5 syöttöjohdin ja oikosulkujohdin ovat. Johdeliuska 230 on tällöin ensimmäisen haaran 221 sähköisesti uloimman osuuden alapuolella, minkä vuoksi johdeliuskan kytkeminen vaikuttaa antennin alemman toimintakaistan paikkaan voimakkaammin kuin ylemmän kaistan paikkaan. Kytkinjärjestely on kuvassa 2 esitetty vain piirros-merkeillä. Parasiittielementti 230 on yhdistetty kytkimelle SW, jonka toinen napa 10 on yhdistetty signaalimaahan pelkän johtimen sijasta impedanssin X omaavan rakenneosan kautta. Impedanssia voidaan käyttää apuna, jos toimintakaistojen siirtymiä ei saada halutun suuruisiksi vain parasiittielementin paikan valinnalla. Impedanssi X on reaktiivinen, siis joko puhtaasti induktiivinen tai puhtaasti kapasitiivi-nen; resistiivinen osa ei tule kysymykseen sen aiheuttamien häviöiden vuoksi.

15 Kuvassa 3 on esimerkki parasiittielementin vaikutuksesta antennin toimintakaistoi-hin edellä kuvatunlaisissa rakenteissa. Toimintakaistat ilmenevät antennin heijas-tuskertoimen Sll kuvaajista. Kuvaaja 31 näyttää heijastuskertoimen muuttumisen taajuuden funktiona, kun parasiittista johdeliuskaa ei ole kytketty maahan ja kuvaaja 32 heijastuskertoimen muuttumisen, kun johdeliuska on kytketty maahan. Kuvaajia 20 verrattaessa havaitaan, että alempi toimintakaista siirtyy alaspäin ja ylempi toimin-takaista ylöspäin taajuusasteikolla. Taajuus fj, eli alemman kaistan keskitaajuus aluksi, on esimerkiksi 900 MHz ja sen siirtymä Äfi esimerkiksi -20 MHz. Taajuus * · ·' · f2, eli ylemmän kaistan keskitaajuus aluksi, on esimerkiksi 1,73 GHz ja sen siirtymä v. * Äf2 esimerkiksi +70 MHz.

. * ·. 25 Kuvien la ja 2 tapaisissa rakenteissa monikaista-antennin säätö onnistuu pienillä li- • · säosilla, jotka eivät edellytä muutoksia antennin perusrakenteeseen. Parasiittiele-.. . mentti on sellaisen dielektrisen osan pinnalla, joka tarvitaan antennirakenteessa muutenkin. Parasiittielementin vaikutus voidaan kohdistaa esimerkiksi kaksikaista- • · **; * * antennin alempaan ja ylempään toimintakaistaan tai vain alempaan toimintakais- (· 30 taan. Haittana kuitenkin on, että vaikutuksen kohdistaminen vain ylempään toimin- takaistaan ei käytännössä onnistu. Myös alempi toimintakaista siirtyy, vaikka tätä yritettäisiin välttää. Edellä selostettu kuva 3 edustaa itse asiassa juuri tällaista tapa-’ * · ‘ usta. Lisähaittana on alemman kaistan signaalien häviöiden kasvu niin, että antennin hyötysuhde alemmalla kaistalla pienenee esimerkiksi arvosta 0,5 arvoon 0,4.

4 115574

Keksinnön tarkoitus on vähentää edellä mainittuja, tekniikan tasoon liittyviä haittoja. Keksinnön mukaiselle säädettävälle monikaista-antennille on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön mukaiselle radiolaitteelle on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 9. Kek-5 sinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön perusajatus on seuraava: PIFA-tyyppisen antennin rakenteeseen, edullisesti dielektrisen osan pinnalle, sijoitetaan johde-elementti siten, että tällä on merkittävä sähkömagneettinen kytkentä säteilevään tasoon. Järjestelyyn kuuluu lisäksi 10 suodatin ja kytkin siten, että kyseinen parasiittinen johde-elementti voidaan yhdistää suodattimen kautta tiettyyn, maatasoon kytkettyyn pääte-elementtiin. Tämä on pelkkä oikosulku tai reaktiivinen elementti. Antennin se toimintakaista, jota halutaan siirtää, on suodattimen päästökaistalla ja toinen toimintakaista, johon ei haluta vaikuttaa, on suodattimen estokaistalla. Kytkimen ohjaaminen aiheuttaa esimerkiksi 15 ylempää toimintakaistaa vastaavan antennin osan sähköisen pituuden muuttumisen oikosulkupisteestä mitattuna, jolloin myös resonanssitaajuus muuttuu ja kaista siirtyy.

Keksinnön etuna on, että kytkintä ohjaamalla vaikutetaan vain antennin yhteen toi-mintakaistaan. Tämä johtuu siitä, että muilla toimintakaistoilla parasiittielementistä 20 "näkyy" suodattimen ansiosta maahan päin suuri impedanssi, vaikka kytkin olisikin . | suljettuna. Lisäksi keksinnön etuna on, että kytkimen sulkeminen ei myöskään huo nonna antennin sovitusta eikä hyötysuhdetta muilla toimintakaistoilla. Edelleen * · : keksinnön etuna on, että parasiittielementille voidaan hakea vapaammin edullinen * [ ·' paikka kuin ilman suodatinta. Edelleen keksinnön etuna on, että säätöpiiri voidaan : ’ 25 suunnitella vapaammin kuin ilman suodatinta. Edelleen keksinnön etuna on, että : sähköstaattisten purkausten (ESD, electro-static discharge) mahdollisuus kytkinpii- rin kautta vähenee.

• * • «

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan ohei- 4 · > siin piirustuksiin, joissa :' * ’: 30 kuva la esittää esimerkkiä tekniikan tason mukaisesta säädettävästä antennista, : : ’: kuva Ib esittää kuvan la antennin antennipiirilevyä alapuolelta nähtynä, ‘ ‘ kuva 2 esittää toista esimerkkiä tekniikan tason mukaisesta säädettävästä antennista, 5 115574 kuva 3 esittää esimerkkiä tekniikan tason mukaisen järjestelyn vaikutuksesta antennin toimintakaistoihin, kuva 4 esittää keksinnön periaatetta, kuva 5 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisessa antennissa olevasta suodatti-5 mesta, kuva 6 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisen antennin toimintakaistojen siirtymisestä, kuva 7 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisen antennin hyötysuhteesta, kuvat 8a,b esittävät esimerkkiä keksinnön mukaisesta säädettävästä antennista, ja 10 kuva 9 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisella antennilla varustetusta radiolaitteesta.

Kuvat la, Ib, 2 ja 3 selostettiin jo tekniikan tason kuvauksen yhteydessä.

Kuvassa 4 on keksinnön periaatetta esittävä rakenne. Antennin perusrakenteesta on piirretty vain säteilevän tason osa 422. Antennirakenne käsittää perusrakenteen li-15 säksi säätöpiirin johon kuuluu parasiittielementti 430, suodatin 440, kytkin SW ja pääte-elementti TE. Parasiittielementillä on merkittävä sähkömagneettinen kytkentä säteilevän tason osaan 422 ja se on kytketty lyhyen siirtojohdon kautta suodattimen ·’ .* 440 tuloporttiin. Suodattimen lähtöportti on kytketty toisen lyhyen siirtojohdon :: kautta vaihtokytkimelle SW, lähtöportin "kuuma" napa kytkimen SW ensimmäiseen • · 20 napaan. Tämä voidaan yhdistää kytkintä ohjaamalla kytkimen joko toiseen tai kol- manteen napaan. Toinen napa on kytketty kiinteästi kolmannen lyhyen siirtojohdon j‘ ',· toiseen johtimeen 453. Kolmannen siirtojohdon vastakkaisessa päässä on pääte- • » . * . elementti TE, jonka impedanssi X on reaktiivinen. Yleisimmässä erikoistapauksessa impedanssi X on nolla-induktanssin reaktanssi, ts. pelkkä oikosulku. Käyttämällä :v. 25 jotain muuta, kapasitiivista tai induktiivista reaktanssia toimintakaistan siirtymä voidaan virittää halutun suuruiseksi. Kytkimen kolmas napa on kytketty kiinteästi vastakkaisesta päästään avoimen neljännen lyhyen siirtojohdon toiseen johtimeen 454.

T’ Kun vaihtokytkin SW kytkee suodattimen avoimeen siirtojohtoon, parasiittielemen- 30 tistä suodattimen ja kytkimen kautta maahan on kaikilla taajuuksilla suuri impe-':: danssi, jolloin myös säteilevästä tasosta parasiittielementin kautta maahan muodos tuva impedanssi on kaikilla taajuuksilla suuri. Kuvan 4 järjestelyllä ei tällöin ole olennaista vaikutusta antennin toimintaan. Kun kytkin kytkee suodattimen oikosul- 6 115574 jettuun siirtojohtoon, parasiittielementistä maahan on suodattimen päästökaistan taajuuksilla suhteellisen pieni reaktiivinen impedanssi. Tällöin antennin sähköinen pituus muuttuu ja toimintakaista vastaavasti siirtyy. Suodattimen estokaistan taajuuksilla impedanssi parasiittielementistä maahan on suhteellisen suuri myös suo-5 dattimen ollessa kytkettynä oikosuljettuun siirtojohtoon. Estokaistalle sijoittuvalla antennin toimintakaistalla kytkimen tilan muuttuminen ei siten aiheuta antennin sähköisen pituuden muuttumista eikä toimintakaista silloin siirry.

Mainittujen siirtojohtojen ominaisimpedanssille on kuvassa 4 käytetty merkintää Zo. Tarvittaessa kytkimestä pääte-elementille menevän johtimen kanssa on sarjassa 10 kytkimen kautta sulkeutuvan tasavirtapiirin estävä kondensaattori, jolla ei ole merkitystä radiotaajuuksilla. Kytkin SW on piirretty kuvassa 4 vaihtokytkimeksi eli SPDT-kytkimeksi (single-pole double through). Se voi olla myös pelkkä sulkukyt-kin, tai SPnT-kytkin (single-pole n through) useamman vaihtoehtoisen päätereak-tanssin kytkemiseksi.

15 Kuvassa 5 on esimerkki keksinnön mukaisessa antennissa käytettävästä suodattimesta. Suodatin 540 on kolmannen kertaluvun passiivinen ylipäästösuodatin. Tämän mukaisesti siinä on järjestyksessä ensimmäinen kondensaattori Cl, kela L ja toinen kondensaattori C2 siten, että kondensaattorit ovat sarjassa ja kela L on kytketty niiden välistä maahan. Suodattimen ollessa käytössä sen tulossa syöttävään ; 20 lähteeseen päin vaikuttaa tietty impedanssi Ζχ ja lähdössä vaikuttaa tietty impedans- "V si Z2.

7 115574 tää heijastuskertoimen muuttumisen taajuuden funktiona suodattimen ollessa kytkettynä avoimeen siirtojohtoon ja kuvaaja 62 heijastuskertoimen muuttumisen suodattimen ollessa kytkettynä oikosuljettuun siirtojohtoon. Kuvaajia verrattaessa havaitaan, että ylempi, 1,8 GHz.n alueelle sijoittuva toimintakaista siirtyy tässä esi-5 merkissä alaspäin kytkettäessä oikosulku. Alaspäin siirtyminen merkitsee, että antennin kyseisen osan sähköinen pituus on suurentunut. Tämä johtuu siitä, että säteilevästä tasosta parasiittielementin kautta maahan muodostuva impedanssi on kapasi-tiivinen. Siirtymä Äf2 on noin 100 MHz. Alempi toimintakaista 900 MHz:n alueella pysyy suurella tarkkuudella paikallaan. Keksinnön tavoite toteutuu siis tältä osin 10 hyvin.

Kuvassa 7 on esimerkki keksinnön mukaisen antennin hyötysuhteesta. Esimerkki koskee samaa rakennetta kuin kuvan 6 sovituskuvaajat. Kuvaaja 71 näyttää hyötysuhteen muuttumisen taajuuden funktiona suodattimen ollessa kytkettynä avoimeen siirtojohtoon ja kuvaaja 72 hyötysuhteen muuttumisen suodattimen ollessa 15 kytkettynä oikosuljettuun siirtojohtoon. Kuvaajia verrattaessa havaitaan, että kytkettäessä oikosulku hyötysuhde ei huonone alemmalla toimintakaistalla. Ylemmällä toimintakaistalla, jonka siirtämisestä on kysymys, hyötysuhde hiukan huononee.

Kuvissa 8a ja 8b on esimerkki keksinnön mukaisesta säädettävästä antennista. Antennin perusrakenne on samanlainen kuin kuvassa 2. Liuskamainen parasiittiele-20 mentti 830 on sijoitettu nyt säteilevän tason 820 alle antennin ylempää toimintakais-• taa vastaavan toisen haaran 822 kohdalle. Parasiittielementti on kytketty johtimella :radiolaitteen piirilevyllä 801 olevalle suodattimelle. Suodatin näkyy kuvassa 8b, jo- * ka esittää kuvan 8a piirilevyä altapäin. Kuvassa 8b maataso on siis näkymättömissä :" *; levyn kääntöpuolella. Parasiittielementtiin kytketty johdin jatkuu liuskajohtimena : v. 25 851 suodattimen ensimmäiselle kondensaattorille Cl. Tämän kanssa sarjassa on toi- !· ·. nen kondensaattori C2, ja niiden välistä on kytketty maahan kela L. Tässä esimer- • · kissä Cl ja C2 ovat palakondensaattoreita ja kela on toteutettu spiraalimaisella lius-kajohtimella piirilevyn 801 pinnalla. Toinen kondensaattori C2 on kytketty liuska- « · ♦ ·;;; johtimella 852 kytkimen SW ensimmäiseen napaan, ja kytkimen toinen napa on • · *··* 30 kytketty liuskajohtimella 853 pääte-elementtiin, joka tässä esimerkissä on oikosul- • I · kujohdin. Kytkimen kolmannesta navasta lähtee vastakkaisesta päästään "ilmassa" oleva liuskajohdin 854. Mainitut liuskajohtimet 851, 852, 853 ja 854 muodostavat levyn toisella puolella olevan maatason kanssa lyhyitä siirtojohtoja, joiden avulla *;·* koko säätöpiirin impedanssia voidaan virittää. Kytkin SW on esimerkiksi jokin i 35 puolijohdekomponentti tai MEMS-tyyppinen kytkin (Micro Electro Mechanical 8 115574

System). Sitä ohjataan liuskajohtimen CNT kautta. Ohjausjohtimia on kaksi kytkimen rakenteen niin vaatiessa.

Kuvassa 9 on radiolaite RD, jossa on keksinnön mukainen säädettävä monikaista-antenni 900.

5 Etuliitteet "ala" ja "ylä" samoinkuin sanat "alle" ja "altapäin" viittaavat tässä selostuksessa ja patenttivaatimuksissa antennin kuvissa la, 2 ja 8a esitettyihin asentoihin, eikä niillä ole tekemistä laitteen käyttöasennon kanssa. Termi "parasiittinen" tarkoittaa myös patenttivaatimuksissa rakenneosaa, jolla on merkittävä sähkömagneettinen kytkentä antennin säteilevään tasoon.

10 Edellä on kuvattu esimerkkejä keksinnön mukaisesta monikaista-antennista. Para-siittielementin muoto ja paikka voivat luonnollisesti vaihdella siitä, mitä kuvissa on esitetty. Keksinnön mukainen suodatin voi olla myös alipäästö- tai kaistanpääs-tösuodatin. Antennin perusrakenne voi poiketa esimerkeissä esitetyistä: Säteileviä elementtejä voi olla enemmän kuin kaksi. Säteilevä elementti ei välttämättä ole ta-15 somainen. Antenni voi myös olla esimerkiksi keraaminen, jolloin parasiittielement-tikin on keraamin johtava pinnoitealue. Keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa eri tavoin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 asettamissa rajoissa.

• · * 1 · • 1 · • · * I · • 1 • · · ·

Claims

115574

1. Reglerbar flerbandsantenn, som har ett jordplan (810), ett strälande pian (820) 15 och en dielektrisk stöddel (880) för detta, en matningsledare (812) för antennen och en kortslutningsledare (815), samt en reglerkrets för att förskjuta antennens funk-tionsband, varvid reglerkretsen innefattar ett parasitelement (430; 830), en kopplare (SW) och ett terminalelement (TE) kopplat direkt tili jordplanet, varvid man med kopplaren kan ansluta parasitelementet tili terminalelementet, kännetecknad av att • : 20 reglerkretsen dessutom innefattar ett filter (440) elektriskt kopplat i serie med para- . . sitelementet och kopplaren för att begränsa effekten av kopplarens (SW) styming ; , , tili ett funktionsband hos antennen. < t - : 2. Antenn enligt patentkrav 1, kännetecknad av att nämnda ena funktionsband 25 är pä filtrets passband och de andra funktionsbanden är pä filtrets spärrband.

1. Säädettävä monikaista-antenni, jossa on maataso (810), säteilevä taso (820) ja tämän dielektrinen tukiosa (880), antennin syöttöjohdin (812) ja oikosulkujohdin (815) sekä säätöpiiri antennin toimintakaistan siirtämiseksi, johon säätöpiiriin kuu-5 luu parasiittielementti (430; 830), kytkin (SW) ja välittömästi maatasoon kytketty pääte-elementti (TE), jolla kytkimellä parasiittielementti voidaan yhdistää pääte-elementtiin, tunnettu siitä, että säätöpiiriin kuuluu lisäksi sähköisesti parasiittiele-mentin ja kytkimen kanssa sarjassa oleva suodatin (440) kytkimen (SW) ohjaamisen vaikutuksen rajoittamiseksi antennin yhteen toimintakaistaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen antenni, tunnettu siitä, että mainittu yksi toimintakaista on suodattimen päästökaistalla ja muut toimintakaistat ovat suodattimen estokaistalla.

3. Antenn enligt patentkrav 2, vars funktionsband är ätminstone ett nedre och ett : Övre funktionsband, kännetecknad av att nämnda ena funktionsband är det Övre : fimktionsbandet och filtret är ett högpassfilter (540), med en gränsfrekvens som är : 30 mellan det Övre och det nedre funktionsbandet.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen antenni, jonka toimintakaistoja ovat ainakin alempi ja ylempi toimintakaista, tunnettu siitä, että mainittu yksi toimintakaista on 15 ylempi toimintakaista ja suodatin on ylipäästösuodatin (540), jonka rajataajuus on alemman ja ylemmän toimintakaistan välillä.

4. Antenn enligt patentkrav 1, kännetecknad av att filtret är beläget elektriskt » : mellan parasitelementet och omkopplaren sä att parasitelementet (430; 830) är an- ,,,· slutet tili filtrets ingäng med en ledare (851) av en kori överföringsledning (851) 35 och filtrets utgäng är ansluten tili kopplarens första pol med en ledare (852) av en andra kort överföringsledning, och kopplarens andra pol är fast kopplad tili en andra 115574 n ledare (453; 853) av en tredje kort överfÖringsledning, varvid det finns ett terminal-element (TE) i den tredje överföringsledarens motsatta ände.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen antenni, tunnettu siitä, että suodatin on sähköisesti parasiittielementin ja kytkimen välissä siten, että parasiittielementti (430; : 830) on yhdistetty suodattimen tuloon lyhyen siirtojohdon johtimella (851) ja suo- : 20 dattimen lähtö on yhdistetty kytkimen ensimmäiseen napaan toisen lyhyen siirto- : johdon johtimella (852), ja kytkimen toinen napa on kytketty kiinteästi kolmannen .···. lyhyen siirtojohdon toiseen johtimeen (453; 853), jonka kolmannen siirtojohdon ;' ‘ 11 vastakkaisessa päässä on pääte-elementti (TE).

5. Antenn enligt patentkrav 1 och 4, kännetecknad av att nämnda terminalele-5 ment (TE) är en kortslutningsledare.

5. Patenttivaatimusten 1 ja 4 mukainen antenni, tunnettu siitä, että mainittu pää-25 te-elementti (TE) on oikosulkujohdin. • * * • · ·

6. Antenn enligt patentkrav 1 och 4, kännetecknad av att nämnda terminalele-ment (TE) är en reaktiv konstruktionsdel för att ställa in funktionsbandets förskjut-ning tili önskat värde. 10

6. Patenttivaatimusten 1 ja 4 mukainen antenni, tunnettu siitä, että mainittu pää- *·:'* te-elementti (TE) on reaktiivinen rakenneosa toimintakaistan siirtymän asettamisek- ': * si halutunsuuruiseksi. • · « * • · * • · • · '!* 7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen antenni, tunnettu siitä, että mainittu kytkin •.!. · 30 on vaihtokytkin, jonka kolmannesta navasta lähtee toisesta päästään avoimen nel- t ‘: ‘ ‘: jännen lyhyen siirtojohdon johdin (454; 854). 115574 ίο

7. Antenn enligt patentkrav 4, kännetecknad av att nämnda kopplare är en om-kopplare, frän vilkens tredje pol utgär en ledare av den fjärde korta överföringsled-ningen (454; 854) som är öppen i ena änden.

8. Flerbandsantenn enligt patentkrav 1, kännetecknad av att nämnda parasitele- ment är en ledarremsa som fästs vid nämnda dielektriska stöddel.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen monikaista-antenni, tunnettu siitä, että mainittu parasiittielementti on mainittuun dielektriseen tukiosaan kiinnittyvä johdelius-ka.

9. Radiolaite (RD), jossa on säädettävä monikaista-antenni (900), joka käsittää 5 maatason, säteilevän tason sekä säätöpiirin antennin toimintakaistan siirtämiseksi, johon säätöpiiriin kuuluu parasiittielementti, kytkin ja välittömästi maatasoon kytketty pääte-elementti, jolla kytkimellä parasiittielementti voidaan yhdistää pääte-elementtiin, tunnettu siitä, että säätöpiiriin kuuluu lisäksi sähköisesti parasiittiele-mentin ja kytkimen kanssa sarjassa oleva suodatin kytkimen ohjaamisen vaikutuk-10 sen rajoittamiseksi antennin yhteen toimintakaistaan.

9. Radioapparat (RD), som har en reglerbar flerbandsantenn (900), som innefat-tar ett jordplan, ett stralande pian samt en reglerkrets för att förskjuta antennens 20 fimktionsband, varvid reglerkretsen innefattar ett parasitelement, en kopplare och ett terminalelement som är direkt kopplat tili jordplanet, kännetecknad av att regler- * kretsen dessutom innefattar ett parasitelement och ett filter elektriskt kopplat i serie * 1 I · ; .1. med parasitelementet och kopplaren för att begränsa effekten av kopplarens (SW) : . ·. styming tili ett fimktionsband hos antennen. ;:.v 25 • •« · • · I • · · • · • · » • · • · • > • 1 » * 1 · I * ( 1 • · • · • · • · · t I • • » » » I • f I • I