FI115071B - Menetelmä ja laite etäisyyden mittaamiseksi - Google Patents

Description

115071

MENETELMÄ JA LAITE ETÄISYYDEN MITTAAMISEKSI

Keksinnön kohteena on menetelmä etäisyyden mittaamiseksi, erityisesti paalutus-koneen upotuslaitteella maahan tai veteen upotettavan paalun uppouman määrittämiseksi upotuksen aikana, jossa menetelmässä paalun uppouma määritetään paalu-5 tuskoneen yhteyteen sijoitetulla mittauslaitteistolla automaattisesti. Keksinnön kohteena on myös laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän soveltamiseksi, johon laitteeseen kuuluu mittaustulosten käsittely-yksikkö mittauslaitteella saatujen mittaustulosten käsittelemiseksi.

Erilaisia rakennuksia ja rakennelmia perustetaan maahan upotettujen paalujen va-10 raan. Paalujen upottaminen tapahtuu tavallisimmin lyömällä tai kiertämällä. Maahan upotettavan paalun upottamiseen tarvittava voima ja energia kasvavat paalun uppouman kasvaessa. Tästä johtuen esim. paalutusvasaralla upotettavan paalun kantavuus voidaan määrittää mittaamalla paalutusvasaran iskuenergiaa ja sitä vastaavaa paalun uppouman muutosta. Nykyisissä paalutusvasaroissa iskuenergia pystytään 15 määrittämään iskemiseen käytettävän järkäleen liikenopeutta mittaamalla, kun tunnetaan järkäleen massa. Sen sijaan paalun uppouman muutos joudutaan edelleen määrittämään paalutusvasaran käyttäjän arviointiin perustuen tai manuaalisesti esim. vertaamalla paaluun tehdyn merkin liikkumista paalun viereen asetettavaan mitta-asteikkoon nähden. Tällä tavoin tapahtuva uppouman määritys on työlästä ja . . 20 hidasta sekä mittauksen aikana tapahtuvien arviointivirheiden mahdollisuus on suu- • ’: ri. Lisäksi näin tapahtuvasta mittauksesta johtuen paalun kantavuus saadaan selville ···: vasta lyöntien jälkeen. Tästä ja mahdollisista arviointivirheistä johtuen paalu lyö- .!: ‘ dään usein liian tiukkaan. Tämä voi aiheuttaa sen, että paaluun kohdistuva rasitus ’:: kasvaa upotuksen loppuvaiheessa liian suureksi tai että paalun pää osuu suunnitel- 25 tua syvyyttä syvemmällä olevaan peruskallioon, jolloin paalun vaurioitumisriski :' ‘ ‘; kasvaa. Näiden ongelmien poistamiseksi ja paalun upotussyvyyden mittauksen luo tettavuuden parantamiseksi on viime aikoina kehitelty joitakin automaattisia paalun : uppouman mittauslaitteita. Ne ovat periaatteessa sinänsä toimivia, mutta ra- ,···, kenteeltaan monimutkaisia ja hankalasti käytettäviä, koska niihin kuuluu paaluun 30 asennettavia mittausantureita, jotka on asennettava paalun ympärille ennen jokaisen :, ·.: paalun lyönnin aloittamista. Lisäksi nykyisin tunnettujen upotussyvyyden mittaus- ,.,: laitteiden käyttö ei ole useinkaan mahdollista hankalassa maastossa tai esim. kun : . . paaluja lyödään veden alla olevaan maaperään.

• · ‘ Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä, jolla poistetaan edellä mainit- 35 tuja nykyisin tunnettuihin lyömällä upotettavan paalun uppouman mittausmenetelmiin liittyviä ongelmia. Erityisesti keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin mene- 2 115071 telmä, jonka avulla paalutusvasaralla upotettavan paalun uppouma ja sen muutos saadaan mitattua automaattisesti ja reaaliaikaisesti paalun upotuksen aikana ilman hankalia, jokaista paalua varten erikseen tehtäviä esivalmistelutoimenpiteitä. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin rakenteeltaan yksinkertainen sekä luotetta-5 vasti ja tarkasti toimiva laite edellä mainitun menetelmän soveltamiseksi.

Keksinnön tarkoitus saavutetaan menetelmällä ja laitteella, jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksissa.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että upotuslaitteeseen kiinnitetyllä etäisyyden mittauslaitteella mitataan upotuslaitteen etäisyyttä vertailu-10 kohtaan nähden, ja että näin saaduista mittaustuloksista määritetään paalun uppouma. Tällaisen menetelmän mukaisella tavalla paalutusvasaralla lyömällä tai poraamalla upotettavan paalun uppouma ja sen muutos saadaan mitattua täysin automaattisesti, jolloin ei tarvita mittausasteikoiden avulla tapahtuvaa mittausta eikä työläitä ja hankalia esivalmistelutoimenpiteitä. Lisäksi tällaisen menetelmän avulla 15 mittaus saadaan tapahtumaan reaaliaikaisesti ja tarkasti sekä ilman manuaalisiin mittausmenetelmiin liittyviä virhemahdollisuuksia. Reaaliaikaisesti nähtävien mittaustulosten ansiosta paalun upottaminen voidaan lopettaa aina oikea-aikaisesti, jolloin vältytään paalun lyömiseltä liian syvälle ja siitä mahdollisesti aiheutuvalta paalun vaurioitumiselta.

20 Keksinnön mukaisen menetelmän edullisessa sovelluksessa paalutusvasaran etäi- i · syyttä vertailukohdasta mitataan kosketuksettomasti toimivalla etäisyyden mittaus- * * · laitteella. Kosketuksettomasti toimiva etäisyyden mittauslaite on nopea ja tarkka se- ....: kä rakenteeltaan yksinkertainen. Näin ollen se ei hidasta eikä millään tavoin rajoita : paalutusvasaran normaalia toimintaa. Lisäksi kosketuksettomasti toimivalla etäi- 25 syyden mittauslaitteella voidaan käyttää vertailukohtana myös nestemäisen tai kaasumaisen aineen muodostamia rajapintoja, kuten veden pintaa.

• ‘; Keksinnön mukaisen menetelmän toisessa edullisessa sovelluksessa etäisyyttä mi- • ’ ‘: tataan aaltoliikkeeseen perustuvalla etäisyyden mittauslaitteella. Tällä tavoin toimi vat mittauslaitteet ovat tarkkoja, pienikokoisia ja varmatoimisia. Lisäksi ne ovat 30 erittäin nopeita, joten niiden avulla etäisyyden mittaaminen pystytään tekemään re-; · ’ aaliaikaisesti, jolloin lyöntien oikea-aikainen lopettaminen on mahdollista.

• · ’ Keksinnön mukaisen menetelmän kolmannessa edullisessa sovelluksessa etäisyyttä mitataan paalutusvasaran lyönnin jälkeen ennen järkäleen uudelleen ylös nostamisen aloittamista. Maahan lyömällä tapahtuvassa paalutuksessa paalun uppoaminen 3 115071 tapahtuu vaiheittain. Kun mittaus tehdään edellä mainitulla hetkellä saadaan upotus-syvyyden mittaus tehtyä reaaliaikaisesti, koska silloin paalu on juuri liikahtanut lyönnin vaikutuksesta ja sen jälkeen tulee päättää aloitetaanko uusi lyönti vai lopetetaanko lyöminen, jos paalu on jo saavuttanut suunnitelman mukaiset parametrit 5 (vaatimukset). Lisäksi, kun mittaus tehdään heti lyönnin jälkeen jää mittaustulosten käsittely-yksikölle mahdollisimman paljon aikaa mittaustulosten käsittelyyn ja edellä mainitun päätöksen tekemiseen.

Keksinnön mukaisen menetelmän neljännessä edullisessa sovelluksessa uppouma määritetään vähentämällä ennen lyöntien aloittamista saadusta mittaustuloksesta 10 lyöntien jälkeen saadut mittaustulokset, jolloin tuloksena saatava erotus on paalun uppouma paalutusvasaran lyöntien funktiona. Tällä tavoin lyömällä tapahtuvan upotuksen yhteydessä tehtyjen mittausten tuloksista pystytään määrittämään paalu-tusprosessin hallintaan liittyviä tunnuslukuja, kuten paalun uppouman muutos ja paalun uppouman muutoksen muutosnopeus, joiden avulla mm. paalun upottamisen 15 lopettamishetken päättäminen saadaan tapahtumaan helposti mittaustulosten käsittely-yksikön avulla automaattisesti tai muulla tavoin esim. järjestelmän antamaan hälytykseen perustuen.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, että laitteeseen kuuluu upo-tuslaitteeseen kiinnitetty etäisyyden mittauslaite upotuslaitteen etäisyyden mittaami-20 seksi vertailukohdasta. Upotuslaitteeseen kiinnitetyn mittauslaitteen avulla voidaan • paalun yläpään sijainti määrittää vertailukohtaan nähden tarkasti paalutuskoneen ja ..li’ siihen kuuluvien osien asemasta ja mahdollisista liikkeistä riippumatta. Tämän an- .1*‘ siosta paalun uppouman määrittäminen onnistuu tarkasti ja reaaliaikaisesti, jolloin •:' ‘ i paalu saadaan upotettua maahan haluttuun syvyyteen aikaisempaa helpommin, no- 25 peammin ja riskittömämmin. Lisäksi tällaisen mittauslaitteen ansiosta mittaus saa-daan tapahtumaan täysin automaattisesti ilman nykyisten mittauslaitteistojen käyttöön liittyviä hitaita ja työläitä esivalmistelutoimenpiteitä.

' ” Keksinnön mukaisen laitteen edullisessa sovelluksessa etäisyyden mittauslaite on ..: upotuslaitteen runkoon kiinnitetty kosketuksettomasti vertailukohdan etäisyyttä mit- 30 taava mittausanturi, joka on kytketty upotuslaitteeseen sijoitettuun mittaustulosten käsittely-yksikköön. Tällaista mittauslaitetta käytettäessä paalun uppouman mittaaminen saadaan tapahtumaan sopivin välein siten, että paalun upotuksen etenemistä : on helppo seurata, ja että sopiva upotuksen lopettamishetki voidaan määrittää luotettavasti, jolloin vältytään riskialttiilta liian syvälle upottamiselta. Lisäksi 35 mittaus saadaan tällaisessa laitteessa tapahtumaan halutulla hetkellä esim. paalutus-vasaran tapauksessa heti paalutusvasaran lyönnin jälkeen. Edelleen lisäksi koske- 4 115071 tuksettomasti toimivalle mittauslaitteelle riittää yleensä hyvin lyhyt mittausaika (esim. joitakin millisekunteja) sekä sillä saatu sähköinen mittaustulos on mahdollista siirtää erittäin nopeasti mittaustulosten käsittely-yksikölle. Näin ollen tällainen laite soveltuu erityisen hyvin mittauslaitteeksi paalutusvasaraan, koska sen ansiosta 5 paalun uppouman mittaaminen on mahdollista, vaikka paalun lyönti tapahtuu koko ajan maksimaalisella lyöntitaajuudella.

Keksinnön mukaisen laitteen toisessa edullisessa sovelluksessa etäisyyden mittauslaitteen ja paalutusvasaran välillä on vaimennettu kiinnityselin iskuista mittauslaitteeseen siirtyvien tärähdysten vaimentamiseksi. Mikäli mittauslaite on kiinnitetty 10 suoraan paalutusvasaran runkoon, saattavat lyönneistä aiheutuvat tärähdykset vaikuttaa mittaustuloksiin. Vaimennettu kiinnityselin vähentää tärähdyksistä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ja parantaa siten etäisyyden mittaustarkkuutta sekä uppouman määrityksen luotettavuutta. Lisäksi vaimennettu kiinnityselin vähentää lyöntien vaikutuksesta mittauslaitteeseen kohdistuvaa mekaanista rasitusta ja lisää siten mitta-15 uslaitteen kestoikää.

Keksinnön mukaisen laitteen kolmannessa edullisessa sovelluksessa laitteeseen kuuluu mittaushetken ajoituslaite sopivan mittaushetken määrittämiseksi. Paalutus-vasaran tapauksessa edullisin mittaushetki on heti lyönnin jälkeen, koska silloin jää eniten aikaa ennen seuraavaa lyöntiä. Ajoituslaitteella voidaan määrittää mittauksen 20 aloittamishetki luotettavasti ja helposti niin, että mittaus saadaan tapahtumaan edel-• " lä mainittuna ajankohtana. Tähän tarkoitukseen soiva ajoituslaite on esim. kiihty- ..!: ’ vyysanturi, joka antaa mittaustulosten käsittely-yksikölle jännitepulssin, kun paalu- . i: ‘ tusvasaran järkäle iskeytyy paalun yläpäätä vasten.

; Seuraavassa keksintöä selostetaan tarkemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen, 25 joissa kuvassa 1 on esitetty periaatepiirros paalutusvasarasta, johon on asennettu eräs keksinnön mukaisen menetelmän mukainen etäisyyden mittauslaite, ja ' · ’: kuvassa 2 on esitetty periaatepiirros paalutusporasta, johon on asennettu eräs toinen keksinnön mukaisen menetelmän mukainen etäisyyden mittauslaite.

,; ’ 30 Kuvassa 1 esitetty paalutusvasara on rakenteeltaan ja toiminnaltaan sinänsä tunnettu ; · ’ paalutusvasara, joka voidaan kiinnittää sopivaan, tavallisesti telaketjuilla varustet- : ; tuun työkoneeseen (ei esitetty kuvassa 1), jossa on johdepuomi paalutusvasaraa var- : ten. Nämä laitteet muodostavat yhdessä paalutuskoneen, jolla rakennusten pe rustuksina tms. käytettäviä paaluja voidaan upottaa maahan lyömällä. Kuvan 1 mu-35 kaiseen paalutusvasaraan kuuluu runko 1, järkäle 2, toimilaite 3 ja iskuenergian oh- 5 115071 jäin 4. Lisäksi kuvan 1 mukaiseen paalutusvasaraan kuuluu paalutusvasaran runkoon 1 kiinnitetty etäisyyden mittauslaite 5, jolla voidaan mitata paalutusvasaran etäisyys esim. maan pinnasta 7 tai muusta sopivassa paikassa olevasta vertailukohdasta 8. Edelleen lisäksi kuvan 1 mukaiseen paalutusvasaraan kuuluu mittaustulos-5 ten käsittely-yksikkö ja tarvittavat kytkentäkaapelit tms. etäisyyden mittauslaitteen 5 ja mittaustulosten käsittely-yksikön välille (ei esitetty kuvassa 1).

Etäisyyden mittauslaitteena 6 on kuvan 1 tapauksessa laser-kolmiomittaukseen perustuva optinen etäisyyden mittausanturi. Sillä voidaan mitata anturin mittaussuun-nassa olevan lähimmän rajapinnan, kuten esim. maan pinnan ja anturin välistä etäi-10 syyttä. Näin ollen kuvassa 1 esitetyllä tavalla paalutusvasaran rungon sivulle kiinnitetyllä anturilla voidaan mitata paalutusvasaran rungon 1 etäisyys z vertailukohdasta. Vertailukohtana voi olla kuvassa 1 esitetyllä tavalla maan pinta 7 tai jokin erillinen sopivalla kohdalla oleva mahdollisimman vakaasti paikallaan pysyvä vertailukohta. Vertailukohta voi olla myös paalutusvasaran lyöntisuuntaan nähden jos-15 sakin sopivasti valitussa suuntakulmassa y. Suuntakulma huomioidaan paalun up-pouman laskennassa syöttämällä se mittaustulosten käsittely-yksikölle ennen paalun lyömisen aloittamista. Suuntakulman säätämistä ja mittausta varten anturin yhteyteen voi jossakin sovelluksessa kuulua kulmanmittauslaite, joka mittaa anturin ja lyöntisuunnan välisen suuntakulman sekä toimilaite, jolla anturin suuntakulmaa 20 voidaan muuttaa kauko-ohjatusti ennen paalun lyömisen aloittamista. Mittauksen ·. : aikana anturilta saatava mittaustieto luetaan paalutuskoneeseen sijoitettuun mitta- ’ / ustulosten käsittely-yksikköön. Kuvan 1 mukaisessa sovelluksessa mittaustulosten ' *'! käsittely-yksikkönä on tietokone, johon on asennettu anturilta saatavan mittaustie- ”, don lukemiseen sopiva mittauskortti ja tietokoneohjelma, jolla mittaustuloksista [ * 25 voidaan määrittää mm. paalutusvasaran etäisyys vertailukohdasta, paalun uppouma ' ” ja uppouman muutos. Tässä tapauksessa laitteistoon kuuluu lisäksi mittaushetken :: ajoituslaite. Se on toteutettu tuomalla paalutusvasaran järkälettä liikuttavan toimi laitteen 3 ohjauslaitteelta työiskun komentotieto mittaustulosten käsittely-yksikkönä ; ’.: olevalle tietokoneelle. Komentotiedon perusteella mittaustulosten keruusta huoleh- ’ ': 30 tiva tietokone voidaan ohjelmoida suorittamaan mittaus esim. paalutusvasaran lyön nin jälkeen ennen seuraavan lyönnin aloittamista.

Kuvan 1 mukaista paalutusvasaraa käytettäessä paalun lyöminen tapahtuu sinänsä : . ·. tunnetulla tavalla, mutta tavallisesti tehtävää manuaalista paalun uppouman määri- ·' tystä ei tehdä vaan paalun uppouman määrittämiseen käytetään paalutuskoneeseen 35 kuuluvaa keksinnön mukaista etäisyyden mittauslaitetta. Näin ollen ennen paalun lyömisen aloittamista käynnistetään etäisyyden mittaus. Ensimmäinen mittaustulos 6 115071 luetaan mittaustulosten käsittely-yksikön muistiin, kun paalu on halutulla kohdalla maahan lyöntiä varten valmiina siten, että paalun maahan lyötävä pää on maata vasten. Tämän jälkeen aloitetaan paalun lyöminen. Paalun upotuksen aikana mittaustulosten käsittely-yksikkö lukee etäisyysanturilta saatavan mittaustuloksen jokai-5 sen lyönnin jälkeen (ennen seuraavan lyönnin aloittamista) ja laskee paalun up-pouman, uppouman muutoksen ja niitä vastaavan iskuenergian ja paalun kantavuuden. Tällä tavoin paalun upotus etenee, kunnes paalu on lähellä suunniteltua upotus-syvyyttä tai, kun paalun kantavuus on lähellä suunniteltua tavoitearvoa. Tässä vaiheessa mittaustulosten käsittely-yksikkö ilmoittaa lyöntimäärän, joka vielä tarvitaan 10 paalun saamiseksi suunniteltuun upotussyvyyteen. Jos paalu ei uppoakkaan tällä lyöntimäärällä suunniteltuun syvyyteen, saadaan mittaustulosten käsittely-yksiköltä viimeisen lyönnin jälkeen uusi arvio tarvittavasta lisälyöntimäärästä. Jos taas paalu on uppoamassa liian syvälle saadaan ennen viimeistä tarvittavaa lyöntiä hälytys niin, että paalun lyöminen voidaan lopettaa ennen paalun uppoamista liian syvälle. 15 Lisäksi, mikäli paalun uppouman muutos pienenee yht’äkkiä nopeasti saadaan hälytys mahdollisesta paalun osumisesta peruskallioon. Paalun lyömisen jälkeen paalun syvyyden muutoshistoria, lyöntimäärät, kantavuudet jne. voidaan tallentaa mittaustulosten käsittely-yksikön muistiin myöhempää käsittelyä ja analysointia varten.

Kuvassa 2 esitetty paalutuspora on myös rakenteeltaan ja toiminnaltaan sinänsä 20 tunnettu. Myös se on tarkoitettu kiinnitettäväksi edellisen esimerkin työkonetta vas-·. : taavaan työkoneeseen (ei esitetty kuvassa 2), jolloin laitteet muodostavat yhdessä paalutuskoneen, jolla paaluja voidaan upottaa maahan poraamalla. Kuvan 2 mukaiseen paalutusporaan kuuluu työkoneeseen pystysuunnassa liikutettavasti kiin- ·:. nitettävä porakone 10 ja siihen kiinnitettävä porapaalu 11, jonka kärkiosassa on po- 25 ra 12 paalun upottamiseksi maahan poraamalla. Lisäksi paalutusporaan kuuluu kek-sinnön mukaisen menetelmän mukainen etäisyyden mittauslaite 13 ja mittaus-: . · tulosten käsittely-yksikkö (ei esitetty kuvassa 2).

: Kuvan 2 mukaisessa sovelluksessa paalutusporaan kuuluva etäisyyden mittauslaite 13 on toteutettu ultraäänianturilla, joka on kiinnitetty porakoneen sivulle siten, että 30 se mittaa porakoneen etäisyyttä maan pinnasta tai muusta sopivasta vertailukohdasta .: edellistä kohtaa vastaavalla tavalla. Mittaustulosten käsittely-yksikkö on edellisen ,: sovelluksen tavoin sopivaan paikkaan paalutuskoneeseen sijoitettu tietokone, jossa ·, on mittauskortti ja sopiva tietokoneohjelma mittaustulosten käsittelemiseksi ja muuntamiseksi sopivaan muotoon. Ultraäänianturin mittaama kohta ei ole pistemäi-35 nen, kuten edellisessä sovelluksessa käytettävässä laser-kolmiomittausanturissa. Näin ollen sitä käytettäessä vertailukohdassa olevat epätasaisuudet eivät häiritse 7 115071 mittausta anturin ollessa, johonkin suuntakulmaan suunnattuna. Tämän ansiosta ultraäänianturi soveltuu käytettäväksi hyvin sellaisiin sovelluksiin, joissa vertailukohtana käytetään epätasaista maan pintaa.

Keksinnön mukaisen menetelmän mukainen laitteisto voi olla monelta osin edellä 5 esitetyistä esimerkkisovelluksista poikkeavalla tavalla toteutettu. Oleellista on se, että menetelmän mukaiseen laitteistoon kuuluu jokin paalun upotuslaitteeseen kiinnitetty etäisyyden mittauslaite, jolla voidaan mitata paalun mukana liikkuvan upo-tuslaitteen etäisyys upotussuunnassa vertailukohtaan nähden riittävällä tarkkuudella, automaattisesti paalun upottamisen aikana. Sopivia kosketuksettomasti etäisyyttä 10 mittaavia laitteita ja menetelmiä tunnetaan nykyisin paljon. Parhaimmin soveltuvia niistä ovat suhteellisen pienikokoiset ja kompaktit sekä tärinää ja äkillisiä heilahduksia hyvin sietävät laitteet. Lisäksi ainakin kuvan 2 kaltaisissa paalutusporissa (joihin ei liity kuvan 1 kaltaiseen laitteeseen liittyviä lyönneistä aiheutuvia tärähdyksiä ja upotuslaitteen pystysuuntaisia liikkeitä) voidaan käyttää myös mekaanisen 15 mittausvarren avulla toimivia etäisyyden mittauslaitteita.

Keksintöä ei rajata esitettyihin edullisiin sovelluksiin, vaan se voi vaihdella patenttivaatimusten muodostaman keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

» » t

Claims (7)

8 115071

1. Menetelmä etäisyyden mittaamiseksi, erityisesti paalutuskoneen paalutus-vasaralla (1-4) maahan (7) tai veteen upotettavan paalun (5) uppouman määrittämi- 5 seksi upotuksen aikana, jossa menetelmässä paalutuskoneen paalutusvasaraan (1-4) kiinnitetyllä etäisyyden mittauslaitteella (6) mitataan paalutusvasaran (1-4) etäisyyttä vertailukohtaan (7) nähden ja näin saaduista mittaustuloksista määritetään paalun (5) uppouma, tunnettu siitä, että mitataan paalutuskoneesta erillisen, olemassa olevan vertailukohdan, kuten maan tai veden pinnan (7) ja paalutus-10 vasaran välistä etäisyyttä, ja että etäisyyttä mitataan paalutusvasaran (1-4) lyönnin jälkeen ennen järkäleen (2) uudelleen ylös nostamisen aloittamista.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paalutusvasaran (1-4) etäisyyttä vertailukohdasta (7) mitataan kosketuksettomasti toimi- 15 valla etäisyyden mittauslaitteella (6).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että etäisyyttä mitataan aaltoliikkeeseen perustuvalla etäisyyden mittauslaitteella (6).

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että uppouma määritetään vähentämällä ennen lyöntien aloittamista saadusta mitta-; *. : ustuloksesta lyöntien j älkeen saadut mittaustulokset, j olioin tuloksena saatava erotus t » .;. on paalun (5) uppouma paalutusvasaran (1 -4) lyöntien funktiona. • · * · * > >

5. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän soveltamiseksi, johon laittee- . . seen kuuluu paalutusvasaraan (1-4) kiinnitetty etäisyyden mittauslaite (6) paalutus- • · · / vasaran (1-4) etäisyyden mittaamiseksi vertailukohdasta (7) ja mittaustulosten kä- ··' sittely-yksikkö mittauslaitteella saatujen mittaustulosten käsittelemiseksi ja paalun (5) uppouman määrittämiseksi, tunnettu siitä, että etäisyyden mittauslaite * *.·' 30 (6) on järjestetty mittaamaan paalutusvasaran (1-4) ja paalutuskoneesta erillisen, :, (7 olemassa olevan vertailukohdan, kuten maan tai veden pinnan (7) välistä etäisyyttä, ,ν. ja että laitteeseen kuuluu mittaushetken ajoituslaite sopivan mittaushetken määrit- ’. ‘ tämiseksi. T >

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että etäisyyden ' : mittauslaite (6) on paalutusvasaran (1-4) runkoon (1) kiinnitetty kosketuksettomasti vertailukohdan (7) etäisyyttä mittaava mittausanturi, joka on kytketty paalutuskoneeseen sijoitettuun mittaustulosten käsittely-yksikköön. 9 115071

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että etäisyyden mittauslaitteen (6) ja paalutusvasaran (1-4) välillä on vaimennettu kiinnityselin iskuista etäisyyden mittauslaitteeseen (6) siirtyvien tärähdysten vaimentamiseksi. - » » t 115071 ίο